joilta lääkärit saavat provikat kun kertovat kuinka nopsaan tiettyyn aineeseen kuolee.....näitähän oli jo natsi-aikoina paljon..
Suomen vanhukset , lääkeyhtiöiden testinuket..
Anonyymi
54
733
Vastaukset
- Anonyymi
Mitä sitten! Ei sitä elämää muuten saada pidennettyä, kun eri lääkityksiä kokeilemalla. Aina sitä loppujen lopuksi johonkin ”aineeseen” kuolee.
- Anonyymi
Eikä mikään ole sen otollisempi lääkekokeilukohde, kun kuolemaa pelkäävä vanhus. ”Huono lääkäri, jos ei pilleriä määrää!”
- Anonyymi
Jos ei nyt aivan noinkaan, niin pillerin pyöritys on sitä luokkaa lääkärikunnassa eikä juuri mitään muita keinoja tai asiain tarkastelua ja ohjausta, että kyllä se panee miettimään. Varsinkin tk-lääkäreiden lääkekokeilut vanhuksilla, ehkä muillakin, saavat niskavillat irtoamaan ihosta. - Nm. Jossain mättää
- Anonyymi
Missä mättää? Ainakin Terveystalon julkisissa palveluissa, josta vanhanikotien yms. lääkärit, jotka eivät kelpaa enää terveyskeskuksiin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Missä mättää? Ainakin Terveystalon julkisissa palveluissa, josta vanhanikotien yms. lääkärit, jotka eivät kelpaa enää terveyskeskuksiin.
"Kelpaa"? Eivätkö ne ole juuri tk-lääkäreitä, jotka vanhusten hoivalaitoksissa käyvät hutkimuksiaan tekemässä? - Nm. Tutkimus tuntematonta
- Anonyymi
Kerrotko mihin kuntaan pitää muuttaa, että terveyskeskuslääkäri määrää edes jotain pillereitä?
Itse olen yrittänyt nyt lähes vuoden saada olkapääni hoidatettua. Käsi on aivan viraton. Ei pysty nukkumaan, ei edes kunnolla pukemaan kun kättä ei voi käytännössä käyttää. Olkapäätä särkee valtavasti lähes ympäri vuorokauden. Yhdellä kädellä tätäkin kirjoitan.
Kaksi kertaa olen päässyt terkkarin lääkärille. Nosta kättä ylös ja eteen, taivuta taakse, siinä se, ei sen kummempia tutkimuksia. Syö Buranaa ja jos ei auta ota samaan aikaan Panadol 3 viikon ajan aamuin illoin ja laita kipugeeliä 2 krt pvässä.
Samaten tämä lause oli identtinen: Jos ei vaiva helpotu särkylääkkeillä, varaa uusi aika.
Viimeisellä käynnillä hyvä etten itkua vääntänyt, että eikö voisi jatkotutkimuksia tehdä, vastaus oli että ei vielä tässä vaiheessa. Kokeillaan uudelleen tulehdus-ja kipulääkkeillä.
Kun yritän varata uudelleen aikaa, sitä ei ole saatavilla seuraavaan 4 viikkoon, eikä lääkärin kalenteria ole sen pidemmälle ajalle ajanvarauksessa käytettävissä, aikaa ei voi varata käytännössä koskaan kun soitan.
Tässä vaiheessa minä pistelisin vaikka minkävärisiä ja -laisia pillereitä tahansa, jos niitä jostain saisi.- Anonyymi
Vaikka tk-lääkärit ovatkin lähinnä vitsi, niin meinaatko sinä ihan oikeasti, että joku pilleri parantaisi olkapääsi vaivan? - Nm. Etsi oikea lääkäri (jos sellaista on tai löytyy)
- Anonyymi
Toisin sanoen huono juttu jos määrätään lääkkeitä ja huono juttu jos ei määrätä.
Eli teet niin tai näin, aina joku valittaa.
"Lääkekokeilut"... samoilla isosioisoäidin aikaisilla mikstuuroillako pitäisi mennä tappiin asti?- Anonyymi
Lääketehtaitten tutkimukset ja kokeilut ovat täysin eri asia kuin se, että tk-lääkäri vaihtaa vimmatunmoista vauhtia iäkkään, sairaan- / monisairaan ihmisen lääkearsenaalia. - Nm. Tai kenen tahansa
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lääketehtaitten tutkimukset ja kokeilut ovat täysin eri asia kuin se, että tk-lääkäri vaihtaa vimmatunmoista vauhtia iäkkään, sairaan- / monisairaan ihmisen lääkearsenaalia. - Nm. Tai kenen tahansa
Itse asiassa iäkkään, monisairaan ihmisen tilanne/fysiologia/vointi ym. muuttuu jatkuvasti, joten lääkitystäkin on syytä tarkistaa ja muuttaa usein.
Yleisimpien lääkkeiden -esim. sydän- ja verenpainelääkkeiden- käytössä oikean hoitotasapainon löytäminen on juurikin erilaisten lääkkeiden ja niiden yhdistelmien "kokeilua". Koska me kaikki reagoimme eri tavoin eri lääkkeisiin, sen oikean lääkkeen, annostuksen lääkkeiden yhteisvaikutukset huomioonottaen sen oikean lääkityksen löytäminen on haastavaa kenelle tahansa, jopa kokeneille erikoislääkäreille. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itse asiassa iäkkään, monisairaan ihmisen tilanne/fysiologia/vointi ym. muuttuu jatkuvasti, joten lääkitystäkin on syytä tarkistaa ja muuttaa usein.
Yleisimpien lääkkeiden -esim. sydän- ja verenpainelääkkeiden- käytössä oikean hoitotasapainon löytäminen on juurikin erilaisten lääkkeiden ja niiden yhdistelmien "kokeilua". Koska me kaikki reagoimme eri tavoin eri lääkkeisiin, sen oikean lääkkeen, annostuksen lääkkeiden yhteisvaikutukset huomioonottaen sen oikean lääkityksen löytäminen on haastavaa kenelle tahansa, jopa kokeneille erikoislääkäreille.Miten sen ”oikean” lääkityksen löytää, jos tyypin ”vointi ym. muuttuu jatkuvasti”? Täytyy olla aikamoinen lekuri jos ”oikean hoitotasapainon löytää” vanhassa rapistuvassa ruumiissa. Älä nyt unta nää!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten sen ”oikean” lääkityksen löytää, jos tyypin ”vointi ym. muuttuu jatkuvasti”? Täytyy olla aikamoinen lekuri jos ”oikean hoitotasapainon löytää” vanhassa rapistuvassa ruumiissa. Älä nyt unta nää!
Mikähän mahtaa olla pointtisi? Vai eikö riitä tieto ja ymmärrys muuhun kuin turhaan älämölöön?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikähän mahtaa olla pointtisi? Vai eikö riitä tieto ja ymmärrys muuhun kuin turhaan älämölöön?
Kokemus kokemus!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itse asiassa iäkkään, monisairaan ihmisen tilanne/fysiologia/vointi ym. muuttuu jatkuvasti, joten lääkitystäkin on syytä tarkistaa ja muuttaa usein.
Yleisimpien lääkkeiden -esim. sydän- ja verenpainelääkkeiden- käytössä oikean hoitotasapainon löytäminen on juurikin erilaisten lääkkeiden ja niiden yhdistelmien "kokeilua". Koska me kaikki reagoimme eri tavoin eri lääkkeisiin, sen oikean lääkkeen, annostuksen lääkkeiden yhteisvaikutukset huomioonottaen sen oikean lääkityksen löytäminen on haastavaa kenelle tahansa, jopa kokeneille erikoislääkäreille.Woi olla, mutta viikon - parin viiveellä mikään lääke, ei yksikään, ehdi näyttää, mitä ja mihin se vaikuttaa. - Nm. Liikaa muuttujia samassa paketissa
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikähän mahtaa olla pointtisi? Vai eikö riitä tieto ja ymmärrys muuhun kuin turhaan älämölöön?
Jos vointi muuttuu jatkuvasti ja lääke muuttuu jatkuvasti, niiin mitään tasapainoa ei ole eikä tule - ikinä. - Nm. Älä mölise
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Woi olla, mutta viikon - parin viiveellä mikään lääke, ei yksikään, ehdi näyttää, mitä ja mihin se vaikuttaa. - Nm. Liikaa muuttujia samassa paketissa
Oletan, että et ole lääkäri, farmakologi etkä edes lääkkeiden vaikutuksia seuraava hoitaja, kun tuollaista väität?
Jospa jättäisitte nämä asiat niihin perehtyneille ammattilaisille :)
Ja jos lääkkeiden otto on vastenmielistä kaiken maailman salaliittoteorioiden vuoksi, olkaa ottamatta. Tehkää hoitotestamentti, jossa vanhaksi ja sairaaksi tullessanne kieltäydytte kaikesta lääkityksestä - tai määrätkää, että syötte vain sitä yhtä ja ainoaa lääkettä tappiin saakka. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oletan, että et ole lääkäri, farmakologi etkä edes lääkkeiden vaikutuksia seuraava hoitaja, kun tuollaista väität?
Jospa jättäisitte nämä asiat niihin perehtyneille ammattilaisille :)
Ja jos lääkkeiden otto on vastenmielistä kaiken maailman salaliittoteorioiden vuoksi, olkaa ottamatta. Tehkää hoitotestamentti, jossa vanhaksi ja sairaaksi tullessanne kieltäydytte kaikesta lääkityksestä - tai määrätkää, että syötte vain sitä yhtä ja ainoaa lääkettä tappiin saakka.Niin kauan vanhusten pilleripyöritystä seuranneena ja siihen osallistuneena, ei tarvitse olla mikään pillerialan asiantuntija, kun näkee, miten systeemi toimii. Ei siihen ”salaliittoteoriaa” tarvita! Se on vain ja ainoastaan pillerinpyöritystä, kun lääkkeitä vanhuksille määrätään ja kokeillaan. Mikään muu ei selitä älyttömiä lääkemääriä, mitä päivittäin pitäisi popsia. Sellaisista määristä sekoaisi terveempikin aikuinen, saati vanhus, jonka ruumis muutenkin haurastuu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oletan, että et ole lääkäri, farmakologi etkä edes lääkkeiden vaikutuksia seuraava hoitaja, kun tuollaista väität?
Jospa jättäisitte nämä asiat niihin perehtyneille ammattilaisille :)
Ja jos lääkkeiden otto on vastenmielistä kaiken maailman salaliittoteorioiden vuoksi, olkaa ottamatta. Tehkää hoitotestamentti, jossa vanhaksi ja sairaaksi tullessanne kieltäydytte kaikesta lääkityksestä - tai määrätkää, että syötte vain sitä yhtä ja ainoaa lääkettä tappiin saakka.Mitä möliset? Katson ja seuraan pillerilastien vaikutuksia ja seuraamuksia joka ainut armas työpäivä toisin kuin "lääkäri" ja "farmakologi", jotka eivät tiedä lääkkeitä syövien iäkkäiden, sairaiden ja / tai monisairaiden ihmisten elämästä ja selviytymisestä yhtään mitään.
Lääkkeisiin / lääkeaineisiin perehtyneet eivät välttämättä ole ollenkaan eivätkä laisinkaan perehtyneet siihen, miten lääkelastit elimistössä toimivat. Kukaan ei osaa yhteisvaikutuksia kertoa eikä ainakaan yksikään tk-lääkäri, jotka kuitenkin useimmiten vanhusten hoito- ja hoivalaitosten lääkäreinä toimivat. - Nm. Mitä muuta sulta on jäänyt väliin - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä möliset? Katson ja seuraan pillerilastien vaikutuksia ja seuraamuksia joka ainut armas työpäivä toisin kuin "lääkäri" ja "farmakologi", jotka eivät tiedä lääkkeitä syövien iäkkäiden, sairaiden ja / tai monisairaiden ihmisten elämästä ja selviytymisestä yhtään mitään.
Lääkkeisiin / lääkeaineisiin perehtyneet eivät välttämättä ole ollenkaan eivätkä laisinkaan perehtyneet siihen, miten lääkelastit elimistössä toimivat. Kukaan ei osaa yhteisvaikutuksia kertoa eikä ainakaan yksikään tk-lääkäri, jotka kuitenkin useimmiten vanhusten hoito- ja hoivalaitosten lääkäreinä toimivat. - Nm. Mitä muuta sulta on jäänyt väliinTässä mölisee lähes 24 vuotta sairaalafarmaseuttina toiminut, neurologiaan tällä hetkellä erikoistuvan sisätautilääkärin (koulutukseen liittyvän pakollisen kunnallisen jakson suorittanut) puoliso, jonka oma isä sairastaa Lewyn kappale -tautia ja sydämen vajaa toimintaa ja appiukko Alzheimerin tautia.
Mikä on sinun pätevyytesi koskien vanhusten lääkitystä? Onko itseltäsi jäänyt kenties muutama oppitunti väliin?
Kerro toki omat ehdotuksesi, jos sinulta sellaisia pelkän kritisoinnin lisäksi löytyy. Viedään asiaa eteenpäin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tässä mölisee lähes 24 vuotta sairaalafarmaseuttina toiminut, neurologiaan tällä hetkellä erikoistuvan sisätautilääkärin (koulutukseen liittyvän pakollisen kunnallisen jakson suorittanut) puoliso, jonka oma isä sairastaa Lewyn kappale -tautia ja sydämen vajaa toimintaa ja appiukko Alzheimerin tautia.
Mikä on sinun pätevyytesi koskien vanhusten lääkitystä? Onko itseltäsi jäänyt kenties muutama oppitunti väliin?
Kerro toki omat ehdotuksesi, jos sinulta sellaisia pelkän kritisoinnin lisäksi löytyy. Viedään asiaa eteenpäin.Mitä mahdollista ”asiaa eteenpäin” veisit?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä mahdollista ”asiaa eteenpäin” veisit?
No eiks se ihan selvällä suomankielellä tuossa sanottu, ehdotuksia miten parantaa vanhsten lääkehotioa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tässä mölisee lähes 24 vuotta sairaalafarmaseuttina toiminut, neurologiaan tällä hetkellä erikoistuvan sisätautilääkärin (koulutukseen liittyvän pakollisen kunnallisen jakson suorittanut) puoliso, jonka oma isä sairastaa Lewyn kappale -tautia ja sydämen vajaa toimintaa ja appiukko Alzheimerin tautia.
Mikä on sinun pätevyytesi koskien vanhusten lääkitystä? Onko itseltäsi jäänyt kenties muutama oppitunti väliin?
Kerro toki omat ehdotuksesi, jos sinulta sellaisia pelkän kritisoinnin lisäksi löytyy. Viedään asiaa eteenpäin.Siitä taitaa olla jo monta vuosikymmentä, kun professoritason tyyppi sanoi, että iäkkäillä ihmisillä pitäisi olla korkeintaan kolme lääkettä. - Nm. Aloita siitä
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tässä mölisee lähes 24 vuotta sairaalafarmaseuttina toiminut, neurologiaan tällä hetkellä erikoistuvan sisätautilääkärin (koulutukseen liittyvän pakollisen kunnallisen jakson suorittanut) puoliso, jonka oma isä sairastaa Lewyn kappale -tautia ja sydämen vajaa toimintaa ja appiukko Alzheimerin tautia.
Mikä on sinun pätevyytesi koskien vanhusten lääkitystä? Onko itseltäsi jäänyt kenties muutama oppitunti väliin?
Kerro toki omat ehdotuksesi, jos sinulta sellaisia pelkän kritisoinnin lisäksi löytyy. Viedään asiaa eteenpäin.Anonyymi05.12.2021 00:20 Kirjoittajalle:
...............Tässä mölisee lähes 24 vuotta sairaalafarmaseuttina toiminut, neurologiaan tällä hetkellä erikoistuvan sisätautilääkärin (koulutukseen liittyvän pakollisen kunnallisen jakson suorittanut) puoliso, jonka oma isä sairastaa Lewyn kappale -tautia ja sydämen vajaa toimintaa ja appiukko Alzheimerin tautia........
Kun olet noin pätevä, kerro, mitä lääkkeitä sinä, sinun läheisesi, puoliso, appiukko ja oma isä syötte? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tässä mölisee lähes 24 vuotta sairaalafarmaseuttina toiminut, neurologiaan tällä hetkellä erikoistuvan sisätautilääkärin (koulutukseen liittyvän pakollisen kunnallisen jakson suorittanut) puoliso, jonka oma isä sairastaa Lewyn kappale -tautia ja sydämen vajaa toimintaa ja appiukko Alzheimerin tautia.
Mikä on sinun pätevyytesi koskien vanhusten lääkitystä? Onko itseltäsi jäänyt kenties muutama oppitunti väliin?
Kerro toki omat ehdotuksesi, jos sinulta sellaisia pelkän kritisoinnin lisäksi löytyy. Viedään asiaa eteenpäin.Joopa joo! Monia pillereitä jo valmiiksi popsivalla kotona yksin asuvalla ja ulkopuolisen lääkkeenannon varassa elävälle vanhuksella lekuri ”löytää” parkkinnssonnin taudin. Pillerit kyseiseen tautiin pitää ottaa useamman kerran päivässä tarkan aikataulun mukaan.
Ensinnäkin parkkinnssonnin tauti? Mikä on lekurin pointti, kun tietää, ettei lääkitys mitenkään onnistu yksin asuvalta vanhukselta, joka ei muutenkaan itse lääkityksestään huolehdi? Kunnallinen kotihoito ei todellakaan yhden pillerin mukaan toimi. Yksityiseen pillerinantajaan ei vanhuksella ole varaa.
No, siinä sitten vatsa menee sekaisin ja löysä ripuli valuu vaipasta yli pitkin sääriä ja lattioille, joita sitten sanomalehdillä päällystetään. Lekurille sanotaan, ettei homma toimi. Lekuri vain hymähtelee ja hartioitaan kohottelee ja sanoo voi voi ja jatkaa eteenpäin. Onneksi hetkenpäästä kuolo korjaa, ettei enempää tarvitse vanhuksen kärsiä.
On monenlaista ”hoitoa” tullut seurattua, eikä ole lisääntyvästä pillerikuormasta huolimatta, mitään parannusta tullut. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joopa joo! Monia pillereitä jo valmiiksi popsivalla kotona yksin asuvalla ja ulkopuolisen lääkkeenannon varassa elävälle vanhuksella lekuri ”löytää” parkkinnssonnin taudin. Pillerit kyseiseen tautiin pitää ottaa useamman kerran päivässä tarkan aikataulun mukaan.
Ensinnäkin parkkinnssonnin tauti? Mikä on lekurin pointti, kun tietää, ettei lääkitys mitenkään onnistu yksin asuvalta vanhukselta, joka ei muutenkaan itse lääkityksestään huolehdi? Kunnallinen kotihoito ei todellakaan yhden pillerin mukaan toimi. Yksityiseen pillerinantajaan ei vanhuksella ole varaa.
No, siinä sitten vatsa menee sekaisin ja löysä ripuli valuu vaipasta yli pitkin sääriä ja lattioille, joita sitten sanomalehdillä päällystetään. Lekurille sanotaan, ettei homma toimi. Lekuri vain hymähtelee ja hartioitaan kohottelee ja sanoo voi voi ja jatkaa eteenpäin. Onneksi hetkenpäästä kuolo korjaa, ettei enempää tarvitse vanhuksen kärsiä.
On monenlaista ”hoitoa” tullut seurattua, eikä ole lisääntyvästä pillerikuormasta huolimatta, mitään parannusta tullut.Kiitos, tässä kommentissa on sitä totuudenmukaista arkirealismia, josta lääkärit ym. päättäjät 'suuressa viisaudessaan' eivät tiedä eivätkä käsitä yyyhtään mitään. - Nm. Mitä muuta niiltä on jäänyt väliin
- Anonyymi
Vanhusten lääkehoito. Lääkärihän voi määrätä lääkkeitä,mutta ei niitä pakko ole kenenkään apteekista hakea.
Eikös se ole yli 80 vuotiaana jo ihan sama mitä ne kolesteroli sun muut arvot on?
Johonkin sitä on kuoltava joskus, eikä minua ainakaan kiinnosta miksi henki lähtee sitten kun lähtee. En muuta toivo kuin sitä, että homma on ohi nopeasti ja tapahtuu mahdollisimman kivuttomasti.- Anonyymi
Ei toisten avun varassa yksin elävä enää mitään pillereitä mistään hae tai lääkkeistään muutenkaan mitään tiedä, että voi sanoa syökö vai ei. On avuttomassa asemassa, mitä määräyksiin tulee. Ikävä kyllä!
Ei itse tarvitsekaan kuolemastaan kiinnostua, mutta vanhusten hoitopaikoissa riittää skannaajia, jotka haluavat lisätietoa kuoleman syistä ja niihin kehitettävistä pillereistä. Sillälailla se systeemi toimii! - Anonyymi
Kyllä se touhu hoivaosastoilla on juuri niiin kipeetä, että yli 90:siltäkin mitataan verensokeria monta kertaa päivässä ja isketään insuliinia nahkaan. - Nm. Ei järjen hiventä
- Anonyymi
Onneksi on tällaiset keskustelupalstat täynnäänsä besserwissereitä jotka tietävät kaiken kaikesta paremmin kuin lääkärit ja päättäjät :D
Sehän on vaan hieno juttu! Voitte ihan ite hoitaa lääkkeenne käsikaupasta tai olla niitä ottamatta, ettehän oo rasittamassa terveydenhuoltoa! Älkää sitten vaan menkö lekureita häiritsemään ja valittamaan kun sattuu.- Anonyymi
Niin, siis nyt on kyse vanhusten lääkekokeiluista!
Jokainen voi itse muuten päättää! Mutta se on taas ihan eri juttu. - Anonyymi
Valitettavasti se menee niiin, että kun vihdoin viimein menee vaivansa ja / tai vikansa kanssa lääkärille, niiin siitä ei ole yhtään mitään hyötyä. Lääkärin ainoa keino ja tapa, oli asia mikä tahansa, on pilleri. - Nm. Huonoin ja väärin hoitotyyli
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Valitettavasti se menee niiin, että kun vihdoin viimein menee vaivansa ja / tai vikansa kanssa lääkärille, niiin siitä ei ole yhtään mitään hyötyä. Lääkärin ainoa keino ja tapa, oli asia mikä tahansa, on pilleri. - Nm. Huonoin ja väärin hoitotyyli
Mitkä olisivat sinun mielestäsi parempia hoitokeinoja kuin lääkkeet?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitkä olisivat sinun mielestäsi parempia hoitokeinoja kuin lääkkeet?
Ekaensimmäinen olisi ennaltaehkäisy, jota koko terveydenhuoltopuoli ei tunne lainkaan. Lääkärit eivät juurikaan kirjoittele liikuntareseptejä, vaikka se jossain kohdassa tuli mahdolliseksi.
Moniin juttuihin on luonnollisempia vaihtoehtoja kuin teollinen lääke ja esim. ravinto on niistä paras ja vaikuttavin, mutta lääkäri sanoo esim. syöpäpotilaalle, että syö sitä, mikä maittaa ja niin syöpäinen jatkaa sokerin mättämistä eikä kukaan kerro hänelle, että sokeri on syövän elatusaine. - Nm. Piisaako - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ekaensimmäinen olisi ennaltaehkäisy, jota koko terveydenhuoltopuoli ei tunne lainkaan. Lääkärit eivät juurikaan kirjoittele liikuntareseptejä, vaikka se jossain kohdassa tuli mahdolliseksi.
Moniin juttuihin on luonnollisempia vaihtoehtoja kuin teollinen lääke ja esim. ravinto on niistä paras ja vaikuttavin, mutta lääkäri sanoo esim. syöpäpotilaalle, että syö sitä, mikä maittaa ja niin syöpäinen jatkaa sokerin mättämistä eikä kukaan kerro hänelle, että sokeri on syövän elatusaine. - Nm. PiisaakoEnnaltaehkäisy alkaa jo nuoruudesta -liikunta, terveellinen ruokavalio ym.- eikä kukaan voi väittää etteikö siitä olisi ihmisiä valistettu jo kymmenien vuosien ajan. Joten ennaltaehkäisy lähtee ihan jokaisen omista päätöksistä, duh. Ei se ihan niin toimi, että eletään 80 vuotta miten huvittaa ja sitten mennään tk:een vaatimaan ilmaista jumppaaa ja ravitsemusterapiaa.
Ei ole myöskään mielekästä pistää ko. kasikymppistä muuttamaan elintapojaan totaalisesti.
Ja tiedoksesi; sokeri (glukoosi) on koko kehon elatusaine. Toki liiallinen sokeri aiheuttaa paljon terveysongelmia ja sitä kautta vaikuttaa myös syöpään siinä missä muuhunkin, kysehän on kehon omista soluista, mutta kyllä se syöpä saa ravinteensa ihan mistä tahansa, vaikka pelkkää porkkanaa mussuttaisi. Edelleen - omista ruokailupäätöksistä koko elämän ajan on kyse. Tätäkään tuskin lääkärien tarvitsee erikseen toolkuttaa, ellei ihminen ole tynnyrissä elänyt.
Viikottainen vesijumppa ja ruokavalio ei avaa tukkeutuneita ja jäykistyneitä valtimoita, ei saa tuhoutuneita haimasoluja tuottamaan insuliinia, ei uudista rappeutuneita aivosoluja ja siten paranna muistisairaan toimintakykyä, ei hyökkää syöpäsolujen kimppuun ja pienennä kasvaimia, ei saa vajaatoimintaista sydäntä entiselleen, ei lisää dopamiinin tuotantoa Parkinson-potilailla...
Kyllä, lääkkeettömällä hoidolla voidaan jonkin verran lieventää oireita ja hidastaa sairauksien etenemistä, mutta harvoinpa siitä parannuskeinoksi on. Ja kuten sanoin, kun on koko elämänsä elänyt omien mieltymystensä mukaan, on kyse pitkälti omista valinnoista ja niitä on usein mahdotonta lähteä ikääntyneen, monisairaan kohdalla muuttamaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ennaltaehkäisy alkaa jo nuoruudesta -liikunta, terveellinen ruokavalio ym.- eikä kukaan voi väittää etteikö siitä olisi ihmisiä valistettu jo kymmenien vuosien ajan. Joten ennaltaehkäisy lähtee ihan jokaisen omista päätöksistä, duh. Ei se ihan niin toimi, että eletään 80 vuotta miten huvittaa ja sitten mennään tk:een vaatimaan ilmaista jumppaaa ja ravitsemusterapiaa.
Ei ole myöskään mielekästä pistää ko. kasikymppistä muuttamaan elintapojaan totaalisesti.
Ja tiedoksesi; sokeri (glukoosi) on koko kehon elatusaine. Toki liiallinen sokeri aiheuttaa paljon terveysongelmia ja sitä kautta vaikuttaa myös syöpään siinä missä muuhunkin, kysehän on kehon omista soluista, mutta kyllä se syöpä saa ravinteensa ihan mistä tahansa, vaikka pelkkää porkkanaa mussuttaisi. Edelleen - omista ruokailupäätöksistä koko elämän ajan on kyse. Tätäkään tuskin lääkärien tarvitsee erikseen toolkuttaa, ellei ihminen ole tynnyrissä elänyt.
Viikottainen vesijumppa ja ruokavalio ei avaa tukkeutuneita ja jäykistyneitä valtimoita, ei saa tuhoutuneita haimasoluja tuottamaan insuliinia, ei uudista rappeutuneita aivosoluja ja siten paranna muistisairaan toimintakykyä, ei hyökkää syöpäsolujen kimppuun ja pienennä kasvaimia, ei saa vajaatoimintaista sydäntä entiselleen, ei lisää dopamiinin tuotantoa Parkinson-potilailla...
Kyllä, lääkkeettömällä hoidolla voidaan jonkin verran lieventää oireita ja hidastaa sairauksien etenemistä, mutta harvoinpa siitä parannuskeinoksi on. Ja kuten sanoin, kun on koko elämänsä elänyt omien mieltymystensä mukaan, on kyse pitkälti omista valinnoista ja niitä on usein mahdotonta lähteä ikääntyneen, monisairaan kohdalla muuttamaan.Ihan samaa ”uskomushoitoa”, kuin joulupukkiin uskominen! ”Omilla valinnoilla” vaikuttamisen hokeminen. Osaksi voi ehkä vaikuttaa, mutta elämässä voi tapahtua niinpaljon asioita joihin ei itse voi vaikuttaa.
”Ikääntynyt monisairas” on vain vanha! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihan samaa ”uskomushoitoa”, kuin joulupukkiin uskominen! ”Omilla valinnoilla” vaikuttamisen hokeminen. Osaksi voi ehkä vaikuttaa, mutta elämässä voi tapahtua niinpaljon asioita joihin ei itse voi vaikuttaa.
”Ikääntynyt monisairas” on vain vanha!Jassooo, mutta sinun uskomuksesi ovat paaaljon huonommat kuin minun. En kerro miksi, kuulostat niiin 'viisaalta', että keksinet ennen kuolemaasi itse. - Nm. Ehkä
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ennaltaehkäisy alkaa jo nuoruudesta -liikunta, terveellinen ruokavalio ym.- eikä kukaan voi väittää etteikö siitä olisi ihmisiä valistettu jo kymmenien vuosien ajan. Joten ennaltaehkäisy lähtee ihan jokaisen omista päätöksistä, duh. Ei se ihan niin toimi, että eletään 80 vuotta miten huvittaa ja sitten mennään tk:een vaatimaan ilmaista jumppaaa ja ravitsemusterapiaa.
Ei ole myöskään mielekästä pistää ko. kasikymppistä muuttamaan elintapojaan totaalisesti.
Ja tiedoksesi; sokeri (glukoosi) on koko kehon elatusaine. Toki liiallinen sokeri aiheuttaa paljon terveysongelmia ja sitä kautta vaikuttaa myös syöpään siinä missä muuhunkin, kysehän on kehon omista soluista, mutta kyllä se syöpä saa ravinteensa ihan mistä tahansa, vaikka pelkkää porkkanaa mussuttaisi. Edelleen - omista ruokailupäätöksistä koko elämän ajan on kyse. Tätäkään tuskin lääkärien tarvitsee erikseen toolkuttaa, ellei ihminen ole tynnyrissä elänyt.
Viikottainen vesijumppa ja ruokavalio ei avaa tukkeutuneita ja jäykistyneitä valtimoita, ei saa tuhoutuneita haimasoluja tuottamaan insuliinia, ei uudista rappeutuneita aivosoluja ja siten paranna muistisairaan toimintakykyä, ei hyökkää syöpäsolujen kimppuun ja pienennä kasvaimia, ei saa vajaatoimintaista sydäntä entiselleen, ei lisää dopamiinin tuotantoa Parkinson-potilailla...
Kyllä, lääkkeettömällä hoidolla voidaan jonkin verran lieventää oireita ja hidastaa sairauksien etenemistä, mutta harvoinpa siitä parannuskeinoksi on. Ja kuten sanoin, kun on koko elämänsä elänyt omien mieltymystensä mukaan, on kyse pitkälti omista valinnoista ja niitä on usein mahdotonta lähteä ikääntyneen, monisairaan kohdalla muuttamaan.Viittaan toiseksi viimeiseen kappaleeseen ja kehoitan sinua tutkimaan tarkasti ravinnon vaikutuksia elimistön toimintaan. Ja jos ravinto ei riitä, tarvitaan lisäravinne. - Nm. Aivoelimen tukkeutuminen pahinta
- Anonyymi
Jaa että ihan "aivoelimen tukkeutuminen". Mitä tuohon nyt sanoisi?
Säälinsekaista huvittuneisuutta tunnen.- Anonyymi
Yeap, ihmiset yleensä tukkivat sen elimen väärillä ajatuksilla ja asenteilla, jotka estävät näkemästä, kuulemasta ja ottamasta selvää kaikista muoaliman aiheista. Myös tärkeistä.
Suoliston sanotaan olevan ihmisen toiset aivot, joten ei ole ollenkaan sama, mitä sinne suustasi mätät. - Nm. Ravinto on ihmisen rakennusaine
- Anonyymi
Jokaisen meistä on kuoltava joskus.
Jos on päälle 80 vuotiaaksi jo elänyt hyvälaatuista elämää, on käytännössä jo kaiken nähnyt ja kokenut. Voi hyvillä mielin lähteä manan maille.
Ei näe mitään järkeä pitkittää lääkkeillä elämääni vaippapöksyvihannes-tasolle asti.- Anonyymi
Jotkut ovat 80-vuotiaina jo valmiita lähtöön, toiset haluavat pitää elämästä kynsin jahampain kiinni niin kauan kuin mahdollista.
Hyvin harva kotna tai hoivalaitoksessa elävän ihmisen lääke pyrkii "väkisin" pidentämään elämää, vaan lääkityksen tarkoitus on parantaa sitä jäljelläolevan elämän laatua ja tehdä siitä mahdollisimman mukavaa.
Loppujen lopuksi tämä on hyvin yksinkertaista:
Jos ihminen on kykenenvä omasta lääkityksestään päättämään, tehköön hän niin kuin parhaaksi näkee. Tietämättömyyteen ei kukaan nykypäivänä voi vedota - korkea ikä ei ole mikään tekosyy.
Jos taas ei pysty itse päättämään, ei ole hoitetestamenttia tehnhyt eikä kenties ole omaisia jotka henkiön toiveista osaavat kertoa, silloin kenelläkään ei ole oikeutta antaa ihmisen kärsiä ja jättää lääkitsemättä vain siksi, että kaiken sortin foliohatut keskustelupalstoilla ihan periaatteesta ovat lääkkeitä vastaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jotkut ovat 80-vuotiaina jo valmiita lähtöön, toiset haluavat pitää elämästä kynsin jahampain kiinni niin kauan kuin mahdollista.
Hyvin harva kotna tai hoivalaitoksessa elävän ihmisen lääke pyrkii "väkisin" pidentämään elämää, vaan lääkityksen tarkoitus on parantaa sitä jäljelläolevan elämän laatua ja tehdä siitä mahdollisimman mukavaa.
Loppujen lopuksi tämä on hyvin yksinkertaista:
Jos ihminen on kykenenvä omasta lääkityksestään päättämään, tehköön hän niin kuin parhaaksi näkee. Tietämättömyyteen ei kukaan nykypäivänä voi vedota - korkea ikä ei ole mikään tekosyy.
Jos taas ei pysty itse päättämään, ei ole hoitetestamenttia tehnhyt eikä kenties ole omaisia jotka henkiön toiveista osaavat kertoa, silloin kenelläkään ei ole oikeutta antaa ihmisen kärsiä ja jättää lääkitsemättä vain siksi, että kaiken sortin foliohatut keskustelupalstoilla ihan periaatteesta ovat lääkkeitä vastaan.Että sellaisia lääkekokeiluja! Vähemmälläkin lääkitsemisellä saadaan ihmiset lääkekoukkuun. Että ”elämästä mahdollisimman mukavaa”! Kaikenlaista!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Että sellaisia lääkekokeiluja! Vähemmälläkin lääkitsemisellä saadaan ihmiset lääkekoukkuun. Että ”elämästä mahdollisimman mukavaa”! Kaikenlaista!
Kun on vanha, väsynyt ja sairas, ei kiinnosta lähteä aerobiccaamaan sydäntä vahvistaakseen, vaihtaa lempiruoat kasvissosekeittoihin, ryhtyä unirytmiharjoituksiin jne. jne. Ja mitä ihmeen väliä sillä on, jos kasikymppinen on riippuvainen unilääkkeistä? Kunhan saa yönsä nukuttua niin että on päivällä parempi olo.
Vai annetaanko levottomien murtaa lonkaansa, sydänvaivaisten halvaantua aivoinfarktin jälkeen ja siinä hiljalleen hiipua pois, syöpäpotilaiden karjua kivuissaan kunnes keuhkot pettävät?
Kyllä se on niin monta kertaa nähty kuinka mieli muuttuu kun omalle kohdalle sattuu. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun on vanha, väsynyt ja sairas, ei kiinnosta lähteä aerobiccaamaan sydäntä vahvistaakseen, vaihtaa lempiruoat kasvissosekeittoihin, ryhtyä unirytmiharjoituksiin jne. jne. Ja mitä ihmeen väliä sillä on, jos kasikymppinen on riippuvainen unilääkkeistä? Kunhan saa yönsä nukuttua niin että on päivällä parempi olo.
Vai annetaanko levottomien murtaa lonkaansa, sydänvaivaisten halvaantua aivoinfarktin jälkeen ja siinä hiljalleen hiipua pois, syöpäpotilaiden karjua kivuissaan kunnes keuhkot pettävät?
Kyllä se on niin monta kertaa nähty kuinka mieli muuttuu kun omalle kohdalle sattuu.Hyvin ymmärrän uniongelmat, kivut ym. ja niihin kehityt pillerit ym. Ei vaan vanhuksilla jää lääkitys edes jotenkin kohtuuteen. Elimistö tottuu tiettyyn pilleriarsenaaliin ja vian poistamiseen haetaan ainavain vahvempaa lääkitystä. Siinä sitä kierrettä riittää ja lekureiden on helppo käyttää tyyppejä erilaisiin pillerikokeiluihinsa.
Muistan hyvin pillerin, jota käytettiin luiden haurastumisen estoon. Sitä meni vaihtelevina annoksina kaikille vanhuksille. Sitten sen todettiin olevan vaaraksi vanhoille luille, kun edesauttoi luiden kovettumista ”kristallisoi”, että murtumat olivat entistä pahempia. Eipä ole enää kaikkien vanhusten luut hauraita ja kyseisen pillerin syönti loppui siihen. Eipä sitäkään, ilman laajaa kokeilua elävällä materiaalilla, tiedettäisi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jotkut ovat 80-vuotiaina jo valmiita lähtöön, toiset haluavat pitää elämästä kynsin jahampain kiinni niin kauan kuin mahdollista.
Hyvin harva kotna tai hoivalaitoksessa elävän ihmisen lääke pyrkii "väkisin" pidentämään elämää, vaan lääkityksen tarkoitus on parantaa sitä jäljelläolevan elämän laatua ja tehdä siitä mahdollisimman mukavaa.
Loppujen lopuksi tämä on hyvin yksinkertaista:
Jos ihminen on kykenenvä omasta lääkityksestään päättämään, tehköön hän niin kuin parhaaksi näkee. Tietämättömyyteen ei kukaan nykypäivänä voi vedota - korkea ikä ei ole mikään tekosyy.
Jos taas ei pysty itse päättämään, ei ole hoitetestamenttia tehnhyt eikä kenties ole omaisia jotka henkiön toiveista osaavat kertoa, silloin kenelläkään ei ole oikeutta antaa ihmisen kärsiä ja jättää lääkitsemättä vain siksi, että kaiken sortin foliohatut keskustelupalstoilla ihan periaatteesta ovat lääkkeitä vastaan.Käypä tutustumassa pitkäaikaisosastoihin ja siellä viruviin lääkittyihin. Jutellaan sitten aiheesta uudestaan, jos mahdollisesti saat 'silmäsi auki' eli ts. tajuntasi laajentumaan. - Nm. Pilleri ei paranna mitään
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Käypä tutustumassa pitkäaikaisosastoihin ja siellä viruviin lääkittyihin. Jutellaan sitten aiheesta uudestaan, jos mahdollisesti saat 'silmäsi auki' eli ts. tajuntasi laajentumaan. - Nm. Pilleri ei paranna mitään
En tunne tarvetta enää missään käydä tutustumassa, sillä 33 vuotta olen pitkäaikaisosastolla sairaanhoitajana työskennellyt.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En tunne tarvetta enää missään käydä tutustumassa, sillä 33 vuotta olen pitkäaikaisosastolla sairaanhoitajana työskennellyt.
Nuku yöllä. - Nm. Uni putsaa aivoja
- Anonyymi
kun kerran noin pitkään olet ollut vanhushoitotyössä, kerrotko miksi näin:
Läheiseni oli viimeiset 2 viikkoa vanhusvarastossa odottamassa kuolemaansa.
Viereisessä sängyssä oli huoneen vakituinen asukas, luurangon laiha ihminen. Hän pyrki koko ajan pois sängystä. ei tietenkään päässyt kun ei ollut voimia ja laidat olivat ylhäällä, mutta kädet ja jalat kävivät, pää ja hartiat olivat ylhäällä, peitto ei pysynyt päällä, hoki koko ajan apua auttakaa, silmissä näkyi kamala hätä ja ahdistus.
Läheiseni kuunteli naapurisängyn hätää kovissa kivuissa ja kipulääkityksessä 16 vuorokautta. Minä kuuntelin sitä siinä läheiseni vieressä ja kärsin molempien puolesta. Olin läheiseni luona joka päivä klo 8-17 välisen ajan. Sitten piti hakea lapset päiväkodista ja olla heidän kanssaan yön yli, valmistautua seuraavaan päivään, kuoleman odotukseen.
Hoitajat antoivat ruokaa naapurisängyn henkilölle, mutta eivät tehneet muuta. Ylilääkäri ei suostunut ottamaan kantaa vanhuksen tilanteeseen, koska vanhuksen asiat eivät minulle, täysin ulkopuoliselle kuulu. Läheistäni ei voinut siirtää toiseen huoneeseen, ylilääkärin mukaan, koska oli tupaten täyttä. Kotiinkaan hän ei päässyt kuolemaan, koska valtavien syöpäkipujen takia hänen kipulääkitystään piti seurata monitoreista.
Hoitajat sanoivat ettei rauhoittavaa lääkitystä voinut naapurisängyn vanhukselle antaa, koska vanhus ei olisi kestänyt sitä, hän olisi kuollut. Vanhus kesti kuitenkin sen, että hän pyrki tuntikausia yhtäjaksoisesti pois sängystä. Se oli minusta hirveän ristiriitaista ja henkisesti raskasta sivusta katsoa. Siinä oli minun mielestä ihmisarvon ja elämän laadun kunnioittaminen kaukana.
Läheiseni heräsi usein, toivoi kuolevansa heti pois ettei hänen tarvitsisi kuunnella toisen hätää vuorokaudesta toiseen.
Luojan kiitos, läheiseni pääsi viimeiseksi 2 päiväkseen siivouskomeron kokoiseen kopperoon ja sai kuolla rauhassa, ilman lisätuskaa toisen ihmisen hädästä. Minä ja lapset saimme rauhassa hyvästellä läheisemme.
Kun lähdin läheiseni kuolinvuoteen viereltä kurkistin edelliseen huoneeseen vielä kerran. Läheiseni tilalle oli tuotu toinen potilas. Ikkunasängyllä näkyivät kädet, jalat ja pää, auttakaa apua huuto kuului. Suljin oven, itkin oman läheiseni kuolemaa ja itkin tämän vanhuksen puolesta.
Vieläkin tunnen suurta riittämättömyyttä siitä, etten jaksanut tehdä valitusta jonnekin tästä kaikesta.
Kyseessä oli iso erikoissairaala pääkaupunkiseudulla. Miksi siellä hoitotaso ja lääkitys oli tällä tasossa. Ei toimittu niin kuin sinä sanot työssäsi tekeväsi. Oletko varma ettei yhä jossain toimita kuvaamallani tavalla.
Kumpi on parempi, kuolla lääkkeeseen ehkä muutama päivä aikaisemmin, vai elää viikkoja, jopa kuukausia, hitaasti riutuen, suurta hätää tuntien, hirveässä ahdistuksessa päivästä toiseen.
Itse valitsisin lääkkeen.- Anonyymi
Mahdotonta minun on vastauksia antaa, kun en tiedä ko. henkilön tilannetta.
Loppuvaiheessa syöpäkipujen lievittämiseen käytetään yleensä opioideja tai morfiinia, ja näiden lääkkeiden kanssa rauhoittavat lääkkeet aiheuttavat suuren kuoleman riskin; tekevät lääkkeellisesti aiheutetusta kuolemasta jopa todennäköistä.
Kenties vanhuksen hoitotestamentti on sanellut hoidon, kenties hänen omaisensa ovat kertoneet vanhuksen toiveista hoidon suhteen, kenties hänellä on ollut muita sairauksia jotka vaikuttavat hoitoon ja lääkitykseen, kenties rauhoittavat lääkkeet olisivat pakottaneet vanhuksen kipujen lisäksi vielä hengityskoneeseen, kenties hänen muut sairautensa vaikuttivat lääkityksen valintaan, kenties jotain aivan muuta... en voi tietää.
Häntä kuitenkin kertomansa mukaan syötettiin joten oletan että hän myös söi; silloin hänen kohdallaan ei ole tehty päätöstä jonka mukaan kaikki elämää ylläpitävät toimet lopetetaan ts. kuoleman tuloa nopeutetaan.
Itse toki kuolisin mieluummin parissa päivässä liialliseen lääktykseen, mutta eutanasia ei ole Suomessa kuitenkaan sallittua, ja ylilääkärinkin on mahdotonta kävellä lainsäädännön yli.
Eivät nämä ole helppoja asioita, vielä vähemmän yksiselitteisiä.
- Anonyymi
Lisäisin vielä tämän tuohon äskeiseen kirjoitukseeni:
Alallani puhutaan usein "käänteisestä jumalakompleksista". Tarkoittaa sitä, että terveyteen liittyvissä asioissa käännytään lääkärin puoleen ja ollaan sitten suorastaan järkyttyneitä, jos apua ei saakaan ihan vain sormia napsauttamalla.
Lääkärit eivät ole jumalia, hoitajat superihmisiä eivätkä lääketiede ja farmakologia loppuunsa kehittyneitä. Yksikään lääkäri ei ole kaikkitietävä eikä erehtymätön. Lääkäri on kuitenkin se, jolla on kaikkein eniten tietoa niin kliinisestä hoitotyöstä kuin lääkehoidosta ja joka osaa parhaiten soveltaa jatkuvasti saatavaa uutta tietoa käytäntöön.
Ja kuten joka ikisellä alalla, myös hoitotyössä on alalle sopimattomia ihmisiä, politiikka ja raha ratkaisee. Ei lääketiede ja hoitotyö ole mitään omassa pikku kuplassa olevia aloja, joiden ei tarvitse välittää maailman realiteeteista. - Anonyymi
Vastaan erikoissairaanhoitajalle: naapurisängyn vanhusta syötettiin, jos sitä syöttämiseksi voi sanoa. Vanhus pyrki nousemaan ylös sängystä koko ajan, hoki auttakaa auttakaa, ei siinä ruokaa sinne suuhun mennyt. Juottaminenkin oli mitä oli, nokkamuki huulille ja pois. Koko operaatio kesti hoitajasta riippumatta vajaat 5 minuuttia per kerta. Keskitysleirikuvissa olen nähnyt yhtä laihoja ihmisiä.
Jos vanhuksella oli läheisiä, jotka kävivät hänen luonaan iltaisin tai yöllä, niin miksi he eivät tienneet vanhuksen tilanteesta? Vai eivätkö he välittäneet?
Jos naapurisängyn vanhuksella oli kipuja, onko tosiaan olemassa sellainen hoitotahto joka kieltää täysin kipujen lievityksen tai lääkinnällisen hoidon?
Miksi nuorena kuoleva sijoitettiin tuollaisen vanhuksen kanssa samaan huoneeseen?
Siksikö että kuoleva huomaisi ennenaikaisen lähtönsä hyvät puolet, ei tarvitse vanhana vihanneksena kärsiä samalla tapaa?
Vai senkö tähden että meille, minulle puolisona ja pienille lapsillemme jäisi "hyvät" muistot rakkaimpamme viimeisistä päivistä?
Itse en ole muuta vastausta kysymyksiini löytänyt kuin kyseisen osaston ylilääkärin ja henkilöstön välinpitämättömyyden. Kuolema oli käsittääkseni siinä sairaalassa joka viikkoinen, tai lähes jokapäiväinen asia, aina joku kuolee, joten ei mitään väliä, millaisissa olosuhteissa yksittäinen kuoleva viimeiset viikkonsa viettää.- Anonyymi
Vanhuksen levottomuudelle ja sekavuudelle voi kipujen lisäksi olla vaikka mitä syitä; jo olemassaolevat mielenterveysongelmat, dementia, sitkeä VTI jne. Kuten sanoin, minun on mahdotonta lähteä arvioimaan tilannetta ja hoitoon liittyviä päätöksiä tuntematta tapausta sen paremmin.
En myöskään voi tietää, oliko hänella läheisiä. Ehkä lääkäri/hoitaja on omaisille selittänyt tilanteen ja heillä oli tieto/ymmärrys, miksi näin.
Kyllä jokainen voi halutessaan kieltäytyä hoidosta. Mutta hoitotahto voi määritellä muutakin; ehkä kipuja saa lievittää, mutta ei antaa muuta, kenties kuolemaan johtavaa lääkitystä, kuten tässä tapauksessa vahvan kipulääkityksen lisäksi rauhoittavia. Ja monessa tapauksessa rauhoittavista ei enää ole mitään hyötyä. Toisaalta: jos vanhus olisi lääkityksellä rauhoitettu, moni valittaisi siitäkin, "kun vanhukset lääkitään vihanneksiksi".
Isoissa sairaaloissa kuolema on jokapäiväinen asia. Välinpitmättömyydestä ei ole kyse, vaan jokaiseen kuolemaan ei voida suhtautua tunteella, muuten ei tähän työhönhenkisesti pystyisi kukaan. Eikä pyörittää osaston toimintaa yhden kuolevan ehdoilla, niin raadolliselta kuin se kuulostaakin. Ja ikävä tosiasia on se, että potilas-/laitospaikkoja ei ole niin paljon, että jokaiselle voitaisiin suoda oma huone.
- Anonyymi
Siinäpä se tulikin se tärkein syy.
Sairaalaosaston toimintaa ei voi pyörittää yhden kuolevan ehdoilla.
Ei vaikka näitä, yksittäisiä kuolemia (harva meistä kuolee useammin kuin kerran), tapahtuu sairaalassa lähes päivittäin, niihin ei voi varautua ennakkoon jo rakennusvaiheessa.
Sairaalaa pyöritetään mahdollisimman pienellä henkilömäärällä, mahdollisimman edullisin kustannuksin ja mahdollisimman vähällä empatialla niin potilaita kuin omaisiakin kohtaan. O- Anonyymi
Siksipä kuolemiselle pitäisikin olla joku muu paikka. Kodinomaisempi, lämpimämpi, ymmärtävämpi ja kuolemisaiheeseen paremmin perehtynyt kuin sairaiden hoitolaitos. - Nm. Saattohoitokoti
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Jos ottaisit yhteyttä, näyttäisin viestin kaikille
Yhdessä naurettaisiin sulle. Ymmärräthän tämän?1631443Heikki Silvennoinen ( Kummeli)
Kuollut 70-vuotiaana. Kiitos Heikille hauskoista hetkistä. Joskus olen hymyillyt kyynelten läpi. Sellaista se elämä on561247Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos
Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä241229Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?
Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?2141130- 1261068
Kauanko valitatte yöpäivystyksestä?
Miks tosta Oulaisten yöpäivystyksen lopettamisesta tuli nii kova myrsky? Kai kaikki sen ymmärtää että raha on nyt tiuk317999Hyvää huomenta 18. luukku
Hyvää keskiviikkoa. Vielä pari päivää ja sitten on talvipäivänseisokki. 🎄🌌❄️😊❤️223994- 42939
- 72905
- 73899