On surullista se

ettei ole ymmärretty sitä kuinka yhdellä ainoalla hyvällä teolla, hiljaisuudella, olisi saatu hyvää aikaan. Sisin olisi alkanut voida paremmin ja työntekeminen olisi sujunut. Monta vuotta vain toistettu samoja asioita yhä uudelleen, eikä ole ymmärretty sitä että se kaikki on ollut turhaa, koska ihan riittävästi oli ymmärrystä asoihin ja tilanteisiin jo muutama vuosi sitten. Nyt tarvitaan sitä hiljaisuutta vihdoinkin, että aivot saavat levätä siltä jatkuvalta turhalta informaatiotulvalta. Sellainen tuntuu aina pakottamiselta, kun ei saa rauhassa miettiä. Mitään hyvää ei voi tapahtua jos "meteli" ei lopu. Ensi kesänä aikaisintaan, jos hiljaisuutta on kestänyt riittävän kauan ja vakituisessa työpaikassa muutaman kuukauden ajan.