Rukoilijasirkka toimii niin kuin luonto on opettanut:
Ensin uros kiipeää naaraan, tuon julman ja kavalan pedon, selkään ja hedelmöittää kumppaninsa, sitten naaras syö uroksen pään ja lopulta uroksen kokonaan. Näin uros antaa omalla ruumiillaan parhaan mahdollisen alun tulevalle jälkipolvelle.
Eikös avioliitto toimi aivan samoin?
Ensin uros kiipeää naaraan, tuon julman ja kavalan pedon, selkään ja hedelmöittää kumppaninsa, sitten naaras syö uroksen pään ja lopulta uroksen kokonaan. Näin uros antaa omalla ruumiillaan parhaan mahdollisen alun tulevalle jälkipolvelle.
Eikös avioliitto toimi aivan samoin?
Vastaukset 7
Vanhimmat
...tänään on poikani poloisen 19vee synttärit. Ihan pakko oli toimittaa tähän foorumiin miete avioelämän auvosta.
-yh-iskänä ja uusiosinkkuna yli 15vee-
Katkeruutta äänessäsi.. ;)
Ei pidä yleistää, kyllä monilla avioliitto on ihan mainio, vaika itse en perustakaan tuosta kristillisestä farssista mitä kirkoissa tai maistraateissa tapahtuu..
;)
Oletpas ahdistunut. Elämä on ihmisen parasta aikaa. Nyt kyllä kiipeät itse naaraasi selkään ja köyrit oikein kunnolla. Ei puhettakaan kannibalismista. Meillä on vain yksi elämä, otetaanpa siitä irti mitä saadaan.
..en ole ahdistunut, päinvastoin.
Jos huomasit, kirjoitin olevani ex-yh-iskä ja uusiosinkku, eli minulla ei ole parhaillaan minkäänlaisia aviollisia paineita. Avioliiton karit juolahtivat vaan mieleeni nyt, kun sattuu olemaan esikoiseni (ja tiettävästi ainokaisen lapseni, tosin poliisi tutkii asiaa) synttärit.
Annoin Teille rakkaat myötäeläjät vaan totuuden siemenen yhteiselon sinänsä luonnollisista, mutta toisinaan ah niin raadollisistakin puolista. Karikkoja lienee epäilemättä edessä jokaisessa liitossa ennemmin tahi myöhemmin. Oletettavasti ennemmin, sanon ma, ja sanonkin.
Vaan etiäppäin, sanoi joku jossain.
Kyllä ensimmäistä avioliittoani voisi kuvailla juuri noin.
Nykyinen on kestänyt 10 vuotta ja on oikealla pohjalla.
Toinen vaihtoehto on sitte se, että luonto säännöstelee kansoitusta. Kun äijä on könynny muutaman kerran akkansa selkään ja siitä on siunaantunu muutama jälkikasvu. Iskee tuhoa ja hallitse vimma ja äijä lahtaa koko sakin. Viimeiseksi jättää ittensä tarkistamaan, ettei vaan jääny kukaan huomioimatta. Sitäpaitsi, sehän oli sen akan syy...
Voihan sen asian noinkin katsoa.
T. Sherlokki