Toivoisin saavani sellaisilta ihmisiltä vastauksia seuraaviin kysymyksiini, jotka varmasti tietävät asiasta.
1. Onko jokaisella sijaisperheellä joko ammattikorkeakoulutus- tai opistotasoinen tutkinto sekä vähiintään kolmen vuoden työkokemus lastensuojelutyöstä?
2. Onko prosessi sijaisvanhemmaksi kestänyt kaikkineen ainakin kaksi vuotta?
3. Myönnetäänkö liian helpoin perustein lupa toimia perhekotina, koska tarve on suuri?
4. Miten valvotaan perhekotien koulutus- ja hoitotasoa, kun sijoitettuja lapsia on perheessä?
5. Voiko vanhemmat vaikuttaa perhekotien lastenhoidon ym. kontrolloimiseen?
6. Mitä tehdä, kun alle 1-vuotias perhekotiin sijoitettu lapsi oudoksuu ja vierastaa vanhempiaan joka tapaamisella, joka on noin kerran kuukaudessa?
7. Onko tapaamiset lapsen ja vanhempien välillä em. tapauksessa silloin liian harvoin? (ei ole kysymys pahoinpidellystä ja kaltoinkohdellusta lapsesta)
Kiitos
1. Onko jokaisella sijaisperheellä joko ammattikorkeakoulutus- tai opistotasoinen tutkinto sekä vähiintään kolmen vuoden työkokemus lastensuojelutyöstä?
2. Onko prosessi sijaisvanhemmaksi kestänyt kaikkineen ainakin kaksi vuotta?
3. Myönnetäänkö liian helpoin perustein lupa toimia perhekotina, koska tarve on suuri?
4. Miten valvotaan perhekotien koulutus- ja hoitotasoa, kun sijoitettuja lapsia on perheessä?
5. Voiko vanhemmat vaikuttaa perhekotien lastenhoidon ym. kontrolloimiseen?
6. Mitä tehdä, kun alle 1-vuotias perhekotiin sijoitettu lapsi oudoksuu ja vierastaa vanhempiaan joka tapaamisella, joka on noin kerran kuukaudessa?
7. Onko tapaamiset lapsen ja vanhempien välillä em. tapauksessa silloin liian harvoin? (ei ole kysymys pahoinpidellystä ja kaltoinkohdellusta lapsesta)
Kiitos
Vastaukset 38
Vanhimmat
Nimimerkki "erätietoinen", siis kun epätietoisia-nimimerkille on jo ollut kysyntää.
T. sama
vastaan vain kohtaan numero 6, koska ammatillisista perhekodeista minulla ei ole paljonkaan tietoa.
MUTTA, noin pienen lapsen ollessa kyseessä tapaamisia pitäisi olla useammin, ehdottomasti.
Ja säännöllisesti, muuten lapsi alkaa unohtaa.
Joissakin tapauksissa onkin parempi, että lapsi unohtaa kaikki järkyttävät tapahtumat ja kokemukset.
Vastaan vain osaan kun en tiedä noista perhekodeista.
1. Meillä ei ole kummallakaan, mies on kodin ulkopuolella pakosta töissä, että minä voin olla kotona. Mutta siis hänen työnsä on aivan muuta. Mietin tuossa, että mahtaisinko olla "vaan" kotona jos olisin kovin kouluttautunut tälle "alalle". Varsinkin kun ajattelee tuota palkkapuolta, neljästä sijoitetusta kun saa vähemmän palkkiota kuin alipalkattu sairaanhoitaja työstään. Ja työajat ei ole kovin hyvät...
2. Meillä kesti yli 2v.
6. Kyllähän tuon ikäinen yleensä vierastaa. Meilläkin mummua, jota kuitenkin nähdään vähintään kerran viikossa.
7. Et maininnut, että kuinka usein tapaamisia on. Ymmärrän kantaasi jos olet itse bioäiti, mutta kyllä sijaisperheenkin täytyy elää normaalia elämää. Jos tapaamisia on harva se päivä ja lasta täytyy niihin kuljettaa, niin silloin jää kotihommat seuraavalle päivälle, muille lapsille katsottava hoitopaikka yms. No, meillä on monta sataa kilometriä tapaamisiin, että meillä ainakin menee koko päivä siihen. Eikä sekään ole hyvä vaihtoehto jos biot tulevat usein sijaiskotiin. Meillä ainakin häiriintyvät muut lapset normaalista päivärytmistä.
Onko mahdollista saada tapaamisia sijaisperheen oman paikkakunnan esim. sossuun?
Perhekotina toimii tietääkseni ja ymmärtääkseni teidänkin koti (olenko hukassa ja väärin informoitu?), jos te olette sijaisvanhempia ja hoidatte sijaislapsia kotonanne.
Kysyin koulutuksesta, koska näin on ilmoitettu että nämä pitäisi toteutua ennen kuin perhekotina voi toimia.
Lapsen tapaamiset ovat kerran kuukaudessa kuten jo kerroin, eikä siis ole kysymys pahoinpitelystä tai muuten kaltoinkohdellusta vauvasta.
Lisäys:
8. Myös annetaan ymmärtää usein, että huostaanotto voidaan tehdä myös "hetkeksi", kun tilanne perheessä on tulehtunut.
Onko monta vuotta kestävät huostaanotot, kun vanhemmat ovat saaneet "asiansa kuntoon" laillisia?
Ammatillinen perhekoti on eri asia kuin sijaiperhe. Sijaisperhettäkin kai jossain sanotaan perhekodiksi (?), ehkä siitä sekaannus. Eroavaisuuksia:
- Ammatillisesti toimivat perhekodit ovat käsittääkseni yrityksiä; sijaisperheet tavallisia perheitä (korjatkaa jos olen väärässä tuossa yritys-käsityksessäni)
- Ammatillisilla perhekodeilla on nuo koulutusvaatimukset ym.; sijaisperheellä ei.
Muistaakseni näistä jutuista on tietoa jossain Perhehoitoliiton tms. sivuilla.
Aivan sama ammatillinen perhekoti, tai perhe- eli sijaiskoti missä lapset kasvavat. Eikö periaate ole kuitenkin sama. Pitäisi olla siis paperit kunnossa kun noinkin vaativia hommia tekee, eikö sitä ole kaikilta sitten vaadittu.
Hei, missäs mennään???????
Hei, ota selvää missä mennään, tai missä itse menet, ennen kuin täällä vaahtoat! Miksi sitten kysyt, jos vastaus on sulle AIVAN SAMA?! Mistään et mitään tiedä, silti pidät jatkuvaa älämölöä itsestäsi, älä enää tämän jälkeen odota asiallista vastausta, kun et sellaista edes halua. Taitaa olla perjantaipullo jo avattu :))))))
Ammatillinen perhekoti ja sijaiskoti ovat eri asiat, vaikka ammatillista perhekotia saatetaan sanoa sijaiskodiksi, tai sijaiskotia perhekodiksi (mutta ei ammatilliseksi).
Paperit on kunnossa :)
Lueppas nyt itse mitä kirjoitit, sinähän siellä sekoat jos nimityksillä ei ole mitään merkitystä.
Joku vivaaaa....
Niin onko aivan sama onko saanut koulutusta muuaalta kun kurssilta. Pätevyyttä tarvitaan ihmiset on kyseessä sentään ja tulevat sukujemme jatkajat.
Ottakaa selvää nyt niistä koulutuksista ja muista asioista äkkiä onko täällä kukaan oikealla asialla tuntuu vaan.
Suoraan koulukirjastani katsoin: Lastensuojeluyksiköt ovat joko perhekoteja, joissa perheen vanhemmat pitävät lapsia omassa kodissaan tai laitoksia jossa käyvät työssä kodin ulkopuolelta työntekijät.
Pitäisi kysymyksiin kun joku kysyy vastata jos on pätevyyttä asiasta. Ja pullot avataan vasta huomenna, ne simapullot.
Aivan, aivan. Eli perhekoteja voivat olla sijaisperheet TAI ammatilliset perhekodit. Sinä voit sanoa miten haluat, esimerkiksi lapsenryöstäjiksi.
Seuraava tieto löytyy myös Perhehoitoliiton sivuilta, ja se kertoo miten AMMATILLINEN PERHEKOTI eroaa tavallisesta sijaisperheestä:
Perhekoti
on yksityiskoti, jossa perheen vanhemmat toimivat perhehoitajina heille sijoitetuille hoidettaville: lapsille, nuorille, vammaisille tai vanhuksille.
Vuoden 1992 lainmuutokset aiheuttivat sen, että kaikista perhehoitoa antavista perheistä käytetään nimitystä perhekoti riippumatta siitä hoidetaanko kodissa yhtä lasta tai seitsemää vammaista.
Lastensuojelulain sijoituksissa perhekodista voidaan edelleen käyttää nimitystä sijaiskoti. Vanhempien nimike on sijaisvanhemmat ja lapsesta, joka on sijoitettu perhehoitoon, käytetään nimitystä sijaiskotilapsi tai sijoitettu lapsi.
Perhehoidosta
voidaan puhua vasta sitten, kun hoidettava asuu yhdessä perheen kanssa. Voidaan puhua saman katon alla asumisesta tai yhteisen jääkaapin periaatteesta.
Perhehoitajien suhde sijoittajaan on toimeksiantosuhde. Perhehoitaja saa perhehoitajalain ja siihen liittyvän asetuksen mukaisen palkkion ja kulukorvauksen, jotka ovat verotettavaa työkorvausta.
Ammatilliset perhekodit ovat yleensä rekisteröityjä yrityksiä, joilta kunnat ostavat perhehoitopalveluja. Näissä vanhemmat työskentelevät ammatikseen päätoimisina perhekotivanhempina. Ammatillisen perhekodin vanhemmilla tulee olla tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoito- tai kasvatustehtävistä.
Lääninhallitukset valvovat ammatillisten perhekotien toimintaa yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetun lain mukaan.
(www.perhehoitoliitto.fi)
(En tiedä miksi ihmeessä vaivaudun tätäkin rautalangasta vääntämään, kun ei varmasti mene perille nytkään...)
Olin ollut noin 15v kotiäitinä kun aloimme SIJAISPERHEEKSI emme siis PERHEKODIKSI. Minulta ei vaadittu minkäänlaista teoreettistä koulutusta, vaan käytäntö lastenhoidosta oli eduksi. Ennenkuin me tähän aloimme, tarjosimme sossulle TAVALLISTA KOTIA, emme AMMATTIAUTTAJIA (niillä on pikkusen eri liksat kuin meillä SIJAISvanhemmilla...):
Itse olen myös kasvattanut samoilla periaatteilla meidän suvun jatkajat, ihan itse ilman kirjoja. Voin rehellisesti sanoa, että jos lapsista jotka meille on sijoitettu, tulee yhtä fiksuja ja toisia huomioivia kansalaisia kuin heistä, niin saan olla onnellinen ja sinä myös.
Et varmaankaan ole hukassa, mutta väärin on informoitu jos näin on sanottu.
Me olemme sijaisperhe, emme perhekoti. Perhekoti on ammatillinen, siellä on yleensä työntekijöitäkin. Vanhemmat eivät ole välttämättä koko ajan läsnä kuten sijaisperheessä. Perhekoti saa myös palkkaa, me palkkiota. Palkkaa ja palkkiota ei voi todellakaan edes keskenään verrata, perhekoti saa parissa päivässä sen mitä minä kuukaudessa per lapsi.
Perhekodin pitoon vaaditaan jonkinasteinen koulutus, en ole perehtynyt millainen, mutta sijaisvanhemmalla ei ole tällaista vaatimusta.
Mielestäni on liian harvoin tapaamiset jos ovat kk:n välein, koska kyllä vauva mielestäni unohtaa nopeasti.
Eikös tuon kaavan mukaan kaikki, jotka haluavat lapsia, pitäisi olla jotenkin koulutettuja kasvattamaan lapsia? Aika harva taitaa kuitenkaan olla.
Lapset ovat ns. lainassa sijaisperheessä ja silloin sitä toivoisi, että he ammattinsa puolesta osaisivat asiansa.
Jokainen voi sitten itse miettiä omalla kohdallaan onko sitä omille lapsilleen.
Kiitos selventävästä vastauksesta.
Perhekoti saa sopimuspohjaista vuorokausitaksaa, sen työntekijät saavat palkkaa. Perhekodin vanhemmat ovat yrittäjiä ja ottavat palkkansa vuorokausitaksasta. Kukaan ei maksa heille palkkaa, koska he eivät ole työsuhteessa kehenkään.
Perhekodin vanhemmilta, ainakin toiselta vaaditaan vähintään 2. asteen sosiaali- tai terveydenhoitoalan koulutus.
sijaisperheeksi kelpaa kun on tavallinen perhe jolla on tilaa kodissa ja sydämessä hylätylle/huostaanotetulle lapselle. kaupungille halpaa orjatyövoimaa
lue vaikka helsingi kaupungin ilmoituksia joissa haetaan sijaisperheitä.
ammatilliset perhekodit ovat lain tarkoin säätelemiä laitoksia, joissa on koulutusvaatimukset. ja hinta sijoituslapselta liikkuu satasen päällä vuorokaudelta.
me tavalliset olemme kuin naapurintätejä. jopa MLL:n lastenhoitaja saa parempaa korvausta tunnilta kuin sijaisvanhemmat
Anteeksi, jos sain ihmiset kärttyisäksi mielestäni vakavilla ja asiallisilla kysymyksillä, koska asia on minulle hyvin tärkeä.
Taidan yrittää itse ottaa selvää koska en henkilökohtaisia ja järkeviä vastauksia saa, saatte jatkaa älytöntä tai älyllistä tappelua keskenänne. Joten jos seuraavaksi esitän mieltäni painavia kysymyksiä älä vaivaudu edes katsomaan. En ole kiinnostunut kenenkään tuloista vaan koulutuspohjasta mihin kaikki perustuu (tämä ei ollut siis uusi kysymys)!
... kk:n tai sijaisisän vastaus ei kelvannut? Kk:han kopioi tuonne tekstiä suoraan Perhehoitoliiton sivuilta, ja sai heti haukut niskaansa. Samoin sijaisisä vastasi aivan oikein.
Missä oli sijaisisän kommentti? Onko jossain muussakin ketjussa ollut tätä samaa jauhamista?
Sori, tarkoitin tuota ylempää vastausta. Luin samaan aikaan jotain sijaisisän juttua toisesta keskustelusta X-), siksi kirjoitin väärän nimimerkin! Enää en muista omaanikaan. Ihmekös tuo, olen sijaisäiti...
Muistan tässä tapauksessa kiittää myös KK:ta ja hänen vastauksensa kyllä kelpasivat minulle. Tosin mitään sijaisisää en ole huomannut olevan.
Hehee
Lääninhallitusten valvonta perhekotien ammattivaatimuksista on näennäinen. Perhekotien vanhemmiksi on hyväksytty henkilöitä, joilla ei ole mitään alan koulutusta. Täysin hämäperäisiä henkilöitä on vanhempina. Jopa puhelinnumerot joita sossu välittää biovanhemmille sijaisvanhempien numeroina, ovat muun suvun, joilla ei pitäisi olla mitään tekemistä sijaislasten kanssa. Minulle sossu antoi tällaisen numeron, tarkistin numeron numerotiedustelusta, koska tilanne tuntui oudolta.
Oma lapseni pahoinpideltiin sen takia, että hän kieltäytyi viemästä ulkohuussiin huussipaperia sijaisvanhemman veljelle jossain hämärissä oloissa, kun tämä oli unohtanut paperin. Paikka ei ollut sijaiskoti. Sijaisisä raahasi lastani maata pitkin mahallaan kädestä vetäen noin kolmenkymmenen metrin matkan huussille vessapaperirulla kädessä ja takaisin. Lastani on istutettu kädet pään päällä tuolin vieressä maassa ja revitty. Lapseni kertoi tapahtumat minun vaatimuksestani poliisille ja ne on kirjattu ylös. Hän kertoo kivuistaan myös. Syyttäjä teki syyttämättäjättämispäätöksen sillä perusteella, että hänen mielestään tilanne on ollut kasvatuksellinen ja että kasvatustarkoitus oikeuttaa hänen mielestään päällekarkauksen ja pahoinpitelemisen ja koska pahoinpideltävä on nimenomaan huostaanotettu lapsi. Mihinkään lakiin syyttäjä ei kuitenkaan vetoa, mikä hänen mielestään sallisi lapsen pahoinpitelyn kasvatustarkoituksessa. Tapahtuma on sattunut Merikarvialla, missä sukulaisen asunto on.
Alkoholi on heillä kuvioissa mukana. En tiedä, miksi on niin pitävä verkosto salaamassa näitä tapahtumia, mitä sijaislapsille tehdään.
Sekoitat kirjoituksessasi ammatillisen perhekodin ja sijaiskodin. Sijaiskotia ei lääni valvo ja perhekodin vanhemmalla on oltava väh. 2. asteen alan koulutus.
Vaikea kommentoida onko tuollaiset tapahtumat totta tuollaisenaan kerrottuna, mutta hurjalta kuulostaa. Tiedän minäkin kyllä yhden sijaisperheen, jossa itkevän lapsen suu tukittiin ilmastointitepillä, he eivät onneksi toimi enää sijaisperheenä.
Alkuperäisessä puhuttiin perhekodeista, kohdat 3, 4, 5, 6, ja 2, sijaisvanhempia on perhekodeissa.
Tämän perhekodin vanhemmalla ei käytännössä kuitenkaan ole alan koulutusta, "isä" on ilmottanut erilaisia ammatteja asentajasta työnohjaajaan. Kysyttäessä työnohjauksesta ei pystynyt sanomaan mitä se on. "Äiti" ei ole ollut ammatiltaan mikään, hän on suoritellut sijaisvanhempana ollessaan aikuisopiskelijana lähihoitajan tutkintoa. Luvat ovat aikanaan kuitenkin saaneet ja toimivat.
Lapsen osalta valvontavelvollisuus on sossulla. Mutta kukaan ei oikeasti valvo näitä, eikä kukaan haluakaan oikeasti kuulla mitä lapset joutuvat niissä kokemaan. Alistamista ja nöyryyttämistä vuodesta toiseen. Sitten tyydytään ihmettelemään kun huostaanotetuista lapsista monet päätyvät vankiloihin.
Tuo mitä kerroin on totisinta totta, jäi kertomatta että häntä revittiin hiuksista, lapsi valitti päänahkansa olleen todella kipeä. Hän joutui tapahtuman jälkeen johonkin foorumiin, jossa hänen oli hyväksyttävä sijaisisän pahoinpitely. Näin lapseni on kertonut ja mikä on paperille kirjattu.
Sijaisäiti oli näkemässä ja hyväksymässä pahoinpitelyn.
Sijaisäiti käyttää siideriä jokapäiväisenä juomana ja ilmoitti käyvänsä hotelleissa välillä tankkaamassa. Sossu hyssyttelee olemaan asiasta hiljaa.
Tällainen ei onnistu, elleivät kaikki osalliset peittele systemaattisesti. Kukaan ei halua ottaa vastuuta näistä. Valvonta on käytännössä nimellistä.
Sanomattakin on selvä, että minut on leimattu yhteistyökyvyttömäksi äidiksi ja mikä seikka on esitetty esteeksi huostaanoton purkautumiselle.
Eikö todellakaan löydy mitään valvontaa? Onhan jokaisella sossullakin esimies ja varmaan sillä esimiehelläkin esimies. Johonkin on voitava epäkohdista valittaa!!!!
On hiljaisesti hyväksyttyä touhua, niistä vaietaan visusti. Mikä se sellainen on kun suosii hyväksikäyttöä. Lapseni joutui myös nukkumaan useita kuukausia sijaisvanhempien kanssa, sänkyjä ei ollut vain patjoja lattialla, tämäkin kasvatustarkoituksessa. Tapahtumat ovat lapseni kertomana kirjattuna. Selitetty on tehdyksi kasvatustarkoituksessa, pitää nukkua kuulema mahdollisimman lähellä sijaisisää, niin lukee sossun papereissa. Lapsiasiamies sanoi, että "siitä" siinä on kysymys joka sen vain ääneen tohtii sanoa.
sosiaalivirkailijan esimies on sosiaali/perusturvalautakunta, jonka esimies on kunnanhallitus/valtuusto.
ja kunnan esimies löytyy läänin/maakunnan halllinnosta.
sieltä löytynee myös virkamies, joka valvoo kuntien sosiaalitoimen päätösiä.
reittiä en tarkemmin tiedä. mutta etsivä löytää jos tarvii tietoa.
Lääninhallitus ilmoitti, että se ei voi määrätä kuntien päätöksiä ja että lapsen olojen valvonta kuuluu sijoittajalle.
Esittelijä ei suostunut viemään kunnanhallitukseen, vaan ilmoitti, että onpa hyvät sosiaalityöntekijät ja valtuuston puheenjohtaja myös sosiaalilautakunnan jäsen.
Sossujen tekemisistä voi valittaa lääninhallituksen sosiaalitarkastajalle. Ainakin minun kohdalla on ollut oikein kiinnostunut siitä, mitä sijaisperheissä tapahtuu ja mitä sossut touhuaa. Sossut ovat saaneet jo monta huomautusta.
Seuraavaksi asiat voi siirtää poliisille, joka tutkii onko kysymyksessa virkavirhe. Niitä kun on muutama, ei löydy enää perusteita, miksi sossu on virassa.
Pyydä vääräksi katsomastasi asiasta lautakunnalta valituskelpoinen päätös. Jos eivät anna, ilmoita, että pyydät poliisitutkinnan, miksi eivät ota asiaa käsittelyyn. Se yleensä tepsii.
Hankaluudeksi on muodostunut se, että lääninhallitus ei halua asiaan puuttua, koska lääninhallitus on itse myöntänyt aikanaan luvat näille sijaisvanhemmille. Sossu joka ostaa palveluja lääninhallituksen hyväksymiltä sijaisvanhemmilta on erityisessä suojeluksessa.
Olen vienyt asian poliisille, mutta poliisikin kyseli lääninhallituksesta. Erääseen aikaisempaan tutkintapyyntööni, mikä koski valvontavelvollisuuden laiminlyöntiä sossun puolelta ja sijaiskodin henkilökuntaa, koska he eivät laittaneet lastani kouluun, vaan hänen piti kuoria päivisin perunoita, kun muut lapset olivat koulussa ja lapselta jäi peruskoulusta näin yksi vuosi käymättä kokonaan, tuli vastaus näin: "keskusteltu sosiaalitoimen kanssa, ei rikosta". Siis keskusteltu epäillyn kanssa ja epäillyn halun mukaan on tehty päätös poliisissa. Perusopetuslain kohdasta olisi pitänyt poliisin avata Lakikirja.
Olen kyllä pyytänyt tapahtumia uudelleen tutkittavaksi.
Tuo perhekoti on ainakin kerran jo hajotettu, julkisuudessa ihan oli, mutta se on kasattu uudelleen ja samanlainen meininki jatkuu. Ei lääninhallitus sitä silloinkaan valvonut.
Olen kyllä saanut päätöksen lääninhallitukselta. Sosiaalityöntekijät saivat huomautuksia toiminnastaan. Nyt asia on poliisilla.
Jos mahdollista, käytä asioidessasi sossujen kanssa sähköpostia. Jos vastaavat, sinulla on hyvää todistusaineistoa, jolleivät vastaa, voit valittaa sosiaalitarkastajalle. Sen jälkeen vastaavat.
1. ei. Sijaisvanhemmuteen ei tarvitse koulutusta.
2. Ei välttämättä. Jotkut ovat miettineet tosin asiaa jo vuosia
3.Toisinaan. Huonot paikat paljastuvat usein liian myöhään, hyviin on tunkua, huonot kaatuvat aikanaan.
4. Koulutus-tasoa ei valvota ainakaan tavallisissa sijaisperheissä. Hoitoa valvoo sosiaalityöntekijä...jos valvoo.
5. Eivät voi. Jokaisessa perheessä, myös sijaisperheessä on ihan omat sääntönsä. Toiveita voi kyllä esittää
6. Riippuu tapauksesta ja onko tapaamiset lapsen edun mukaista. Joissain tapauksissa tapaamisia voi tihentää, joissain harventaa.
7. Jos kyse ei ole lapseen kohdistuneesta väkivallasta tms. ,on mahdollista että tapaamiset on liian harvoin tai ne ovat liian lyhytkestoisia. Ainakin tapauksissa joissa lapsen on tarkoitus palata kotiin vuoden sisällä.
Jos katsot, että voit tavata lastasi liian harvoin, valita sossulle. Jollei se auta, valita oikeusasiamiehelle. Hän on tehnyt useita päätöksiä siitä, että lapset eivät saa tavata läheisiään riittävän usein, mikä on vastoin ihmisoikeussopimuksia.