apuwa!!! =(

en oikein tiedä minne palstalle tää kuuluis,mut menköön nyt sitten vaikka tänne....mä kärsin ihan mielettömästä jännityksestä,ehkä jostain sosiaalisten tilanteidenkin pelostakin...kaikki uudet asiat ja ihmiset vie mut ihan lukkoon!ja seurauksena kaikki mahdolliset jännitysoireet...
tilanteeni on nyt tämä,että työpaikallani on tulossa iso muutos,jossa sitten on uudet työkaverit ja uudet tehtävät,pelkkä ajatuskin saa paniikin päälle.en tunne pystyväni siihen.olen käynyt jo aikaisemmin työterveylääkärilla ja saanut propraaleja ja oxepameja,mutta eivät ne juurikaan auta,ja muita lääkkeitä ei kuulemma ole,paitsi jotain mieliala lääkkeitä joita en kyllä rupea syömään kun on niin suuret sivuvaikutuksetkin.tähän asti olen ollut yksin työssäni monen vuoden työkokemus takana eli jutut ihan tuttuja ja hommani osaan.työn ulkopuolella minulla on paljon hyviä ystäviä ja asun onnellisesti miehen kanssa yhdessä,mutta täällä työpaikalla panikoin aina. nyt on sellanen tilanne edessä,että pelkään joutuvani ottaan lopputilin,pomolle en ainakaan mene puhumaan,ei ymmärtäisi ja mitä se välittäisikään!!!mitä siis pitäisi tehdä,en pysty menemään nolaamaan itseäni paniikki,jännityoireiden takia ihmisten eteen,kun minusta näkee ne niin selvästi...auttakaa,otanko loparit vai mitä teen!?!onko kellään muulla työpaikalla näin hankalaa jännittämisen ja ehkä sosiaalisten tilanteiden takia,tämähän tekee ihmisestä edistymiskyvyttömän!!!alkuun kun menin työpaikalleni ei tilanteeni ollut tämä,nyt vuosien saatossa pahentunut näin pahaksi,syytä en tiedä...auttakaa!!!
3493
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Älä missään nimessä anna sairautesi eli sosiaalisten tilanteiden pelon vaikuttaa työhösi niin, että joutuisit ottamaan lopputilin. Sillon vajoat vain syvmmälle suohon. Keskustele lääkärin kanssa tilanteestasi. Masennuslääkkeetkään eivät ole poissuljettu vaihtoehto -niiden avulla voit päästä alkuun. Ainoa keino paranemiseen on kohdata pelkonsa, eikä lähteä karkuun!!! Yksi askel on jo pelkojen tunnustaminen itsessäsi eli sinulla on jo hyvä alku!

Äänestä

Minä kärsin myös jännityksestä, mutta silloin kun iskee suuri paniikki, kohtaan sen vain. Esim. ennen esitelmän pitoa jännitän niin kovin että tekee mieli juosta ulos huoneesta. En kuitenkaan lähde vaan kohtaan pelkoni. Nyt minua jännittää uudet asiat... Sulla ja mulla taitaa olla vähän sama ongelma, että ajattelee jo etukäteen että tuleeko jännitys,paha olo tai paniikki. Kaikkia oireita mäkin saan , mutta yritän vain pakottaa itseni. Nyt jännittää jo hirveesti mennä kesätöihin, reissuille yms muutokset. Itsellänikin on noita sosiaalisia ongelmia, mutta helppaa vähän sitte ku ne kohtaa. meinasin itsekin alottaa joidenkin masennuslääkkeiden syönnin, mutta monet puhuivat sitä että niiin voi jäädä koukkuun.
Voimia sulle! :)

Äänestä

Olet herkkä stressille, vähennä kahvin juonti minimiin, tai ala käyttämään teetä se on miedompaa. 100 mg aspiriinipilleri on hyvä
ottaa, ennen jotain sos. tilaisuutta (entero on vatsaystävällinen), eikä siihen tule riippuvaiseksi. Ellei helpota, sitten täytyy kokeilla jotain muuta lisäksi, että voi elää normaalia elämää ja nauttia siitä. Toiset ovat geneettisesti herkempiä, ja jos vaikea vaiva jatkuu yli kuukauden pitää hakea sopivat lääkkeet
ei kannata kärsiä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Nimetön kirjoitti:

en oikein tiedä minne palstalle tää kuuluis,mut menköön nyt sitten vaikka tänne....mä kärsin ihan mielettömästä jännityksestä,ehkä jostain sosiaalisten tilanteidenkin pelostakin...kaikki uudet asiat ja ihmiset vie mut ihan lukkoon!ja seurauksena kaikki mahdolliset jännitysoireet...
tilanteeni on nyt tämä,että työpaikallani on tulossa iso muutos,jossa sitten on uudet työkaverit ja uudet tehtävät,pelkkä ajatuskin saa paniikin päälle.en tunne pystyväni siihen.olen käynyt jo aikaisemmin työterveylääkärilla ja saanut propraaleja ja oxepameja,mutta eivät ne juurikaan auta,ja muita lääkkeitä ei kuulemma ole,paitsi jotain mieliala lääkkeitä joita en kyllä rupea syömään kun on niin suuret sivuvaikutuksetkin.tähän asti olen ollut yksin työssäni monen vuoden työkokemus takana eli jutut ihan tuttuja ja hommani osaan.työn ulkopuolella minulla on paljon hyviä ystäviä ja asun onnellisesti miehen kanssa yhdessä,mutta täällä työpaikalla panikoin aina. nyt on sellanen tilanne edessä,että pelkään joutuvani ottaan lopputilin,pomolle en ainakaan mene puhumaan,ei ymmärtäisi ja mitä se välittäisikään!!!mitä siis pitäisi tehdä,en pysty menemään nolaamaan itseäni paniikki,jännityoireiden takia ihmisten eteen,kun minusta näkee ne niin selvästi...auttakaa,otanko loparit vai mitä teen!?!onko kellään muulla työpaikalla näin hankalaa jännittämisen ja ehkä sosiaalisten tilanteiden takia,tämähän tekee ihmisestä edistymiskyvyttömän!!!alkuun kun menin työpaikalleni ei tilanteeni ollut tämä,nyt vuosien saatossa pahentunut näin pahaksi,syytä en tiedä...auttakaa!!!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu