Kuinka paljon metsää tarvii elääkseen puun myynnillä?

Ihan vain ajatusleikkinä, tuli mieleen tällainen hypoteettinen kuvio kun lensin hyvällä säällä Helsingistä Ouluun:

Oletetaan että haluan lopettaa palkkatyön ja saada 30000 EUR/v. puun myyntituloja, netto. Ilman että "kulutan" metsän pääomaa, eli vuosikasvu omistamissani metsissä pitäisi olla yhtäpaljon kuin vuosittan hakkaa.

Kuinka monta hehtaaria Etelä/Keski-Suomalaista metsää tarvii keskimäärin omistaa, että tällainen olisi mahdollista? Perusoletuksena että se on sellaista metsää että keskiverto hoidolla sieltä löytyy joka vuosi tuo tarvittava määrä tukkipuuta harvennushakattavaa puuta tästä ikuisuuteen.

Ja sitten: Kuinka paljon näin ison metsän osto maksaa, jonka puuston ikä on siis tasaisesti jakautunut välille 0-60v?

Vee
Ilmoita


tulee tosi karkea arvio. Vastaushan riippuu siitäkin, millaista metsää haluat mahdollisesti jättää jälkipolville. Jos se ei huoleta, metsää pitää riittää säännöllisesti hakattavaksi vain sen aikaa kuin itse elät. Kestävän periaatteen mukaan ajateltuna 0-60 v. on liian lyhyt, aikavälin pitäisi olla tuollaiset 0-80.
Kysymyksesi ehtona oli olla kuluttamatta metsän pääomaa, joten lienet kestävän kehityksen linjalla. Arvioisin, että tasaisella ikäjakaumalla, huomioiden että joka vuosi tulee käsiteltäväksi niin harvennettavia aloja kuin päätehakkuita, tuollaiset 250 ha hyvin hoidettua metsää voisi riittää. Tuon määrän saattaisi saattaa n. 1,5 milj. eurolla.
Näistä lähtökohdista tavoitteesi 30000 euroa netto/v. toteutuisi n. 3% tuottovaatimuksella, mikä on varsin kohtuullinen.
(vähemmällä vaivalla saat tuon tuoton kyllä sijoittamalla rahasi jonnekin muualle, mutta harrastaminen on aina kivaa). Hieman suurempaakin tuottovaatimusta voisi varmaan käyttää, jos aktiivisesti hoitaa metsiään niin, että panostaa taloudelliseen tuottoon. Silloin saattaisi riittää hieman vähäisempi hehtaarimäärä, mutta varmuus tuoton toteutumisesta joka vuosi olisi heikompi.
2 VASTAUSTA:
Mun arvio olisi vähän reilu 300ha. Tuon kokoisessa palstassa tulee aina mukana vähän huonommin kasvavaa metsää, kaikki eivät ole OMT yms. tyyppejä.

Nämä arviot pinta-aloista ovat tässä tapauksessa kaikki todellakin arvioita, absoluuttista pinta-alaa on mahdoton sanoa.
hogi kirjoitti:
Mun arvio olisi vähän reilu 300ha. Tuon kokoisessa palstassa tulee aina mukana vähän huonommin kasvavaa metsää, kaikki eivät ole OMT yms. tyyppejä.

Nämä arviot pinta-aloista ovat tässä tapauksessa kaikki todellakin arvioita, absoluuttista pinta-alaa on mahdoton sanoa.
keskiarvolla 500 ha voisi saada metsäalan tuottamaan ja tällöinkin täytyy olla aktiivinen metsänomistaja ja tehdä hoitotöitä itse mahdollisesti hankintahakkuita
+Lisää kommentti
Metsäsuunnitelmastani saa seuraavia tietoja (kaikki tiedot /ha/vuosi)

Tavoitteiden mukaisten hakkuiden kantorahatulo: 110€
Metsänhoidon kulut yht: 16,5€

Tästä saa metsäntarpeeksi 321 ha jotta vuosituloa kertyy 30000€.

Metsäni sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla, jossa kaikki parhaat metsäpohjat on raivattu pelloiksi ja voimallinen tervanpoltto on aikoinaan heikentänyt mäntyjen geneettistä ainesta sekä vienyt kuusen valtapuuksi alueille, joille se ei kuulu. Metsäni on hyvin hoidettuja, ojitettuja ja lannoitettuja sekä harvennukset ja uudistukset hoidetaan niin hyvin kuin ne voi hoitaa. Neljännes pohjista on ojitettuja soita, joilla kasvu on nyt erinomaista mutta hakkutuloja ei vielä ole saatavissa. Metsäni on sekä pohjiltaan että puustoltaan selvästi keskimääräistä tuottavampia tällä alueella. Metsiäni hoidan tällähetkessä siten, että niiden puuvaranto ja tuottokyky kasvaa. Vuositaiset kestävät hakkuumäärät tulevat nousemaan 2020 merkittävästi.

Keski-Suomen metsissä liikkuneena sanoisin, että parhailla alueilla tuohon tuloon pääsee murto-osalla mainitsemastani pinta-alasta mutta metsä voi olla sellaistakin, että ko tuloon ei vaan yksinkertaisesti pääse.

Jos metsään aiot sijoittaa ota huomioon, että isot metsäyhtiöt myyvät metsäomaisuuttaan pois. Miksi ne sen tekevät, sitä voi arvailla, koko totuus ei kuitenkaan ole se, minkä ne kertovat. Isojen yhtiöiden metsien tuotto on ollut paljon parempi kuin yksityisten metsien koska yhtiöt ovat käyttämeet metsiään puun hintahuippujen leikkaamiseen; silloin on hakattu kun puusta on alkanut olla alitarjontaa jotta hinnat on saatu pidettyä alhaalla. Toisaalta jotkut isot tahot myös ostaa kaikki myydyt metsät, kaupat tehdään todella halvalla mutta kuitenkin.

En ole niin viisas, että osaisin sanoa kannattaako metsää ostaa. Arviot on jokaisen tehtävä itse. Tällähetkellä metsämaasta on kova kysyntä, hinnat ovat liian korkeita. Minä en ole enää hetkeen ostanut lisää mutta toisaalta en aio myydäkkään.
10 VASTAUSTA:
Vai että tervanpoltto on huonontanut geneettistä ainesta? Ja paskan marjat. Fenotyypin ja genotyypin välillä ei ole selvää korrelaatiota. Kasvupaikka ja kasvuolosuhteet vain käytännössä merkitsevät!
pena kirjoitti:
Vai että tervanpoltto on huonontanut geneettistä ainesta? Ja paskan marjat. Fenotyypin ja genotyypin välillä ei ole selvää korrelaatiota. Kasvupaikka ja kasvuolosuhteet vain käytännössä merkitsevät!
En tiedä asian tieteellisestä puolesta yhtään mitään mutta jos selvittäisit ensin sanat fenotyyppi ja genotyyppi niin voisimme keskustella asiasta paremmin.

Itse kyllä uskon että parhaiden puiden poistaminen ja huonojen jättäminen kasvamaan ja lisääntymään heikentää puiden perimää. Toiseen suuntaan eli paramtamaan puiden ominaisuuksia tuota ainakin käytetään jatkuvasti. Myös muilla kasveilla ja eläimillä valintaan perustuva jalostus on ollut yleisesti käytetty.

Itse uudistan metsäni mieluiten hyvistä metsiköistä saadulla siemenellä ja taimilla, saatan olla väärässä mutta mielestäni se on kuitenkin toiminut edukseen.
Jussi kirjoitti:
En tiedä asian tieteellisestä puolesta yhtään mitään mutta jos selvittäisit ensin sanat fenotyyppi ja genotyyppi niin voisimme keskustella asiasta paremmin.

Itse kyllä uskon että parhaiden puiden poistaminen ja huonojen jättäminen kasvamaan ja lisääntymään heikentää puiden perimää. Toiseen suuntaan eli paramtamaan puiden ominaisuuksia tuota ainakin käytetään jatkuvasti. Myös muilla kasveilla ja eläimillä valintaan perustuva jalostus on ollut yleisesti käytetty.

Itse uudistan metsäni mieluiten hyvistä metsiköistä saadulla siemenellä ja taimilla, saatan olla väärässä mutta mielestäni se on kuitenkin toiminut edukseen.
Genotyyppi= perimä, eliön geenien kokonaisuus
Fenotyyppi= ilmiasu, eliössä ilmenevät ominaisuudet

Tietysti perimä huononee, mutta ottaen huomioon puiden lisääntymistavat ja niiden elinikä, niin eiköhän tuo pieni tippa meressä joka määrää puun ulkoiset omaisuudet. Ja eikös nykyään olla hieman sitä mieltä että aikoinaan valitut ns. pluspuut eivät eroa geneettisesti juuri mitenkään rumasta naapuristaan.

Tottakai valitaan jalostettu/hyväksi todettu siemen, jos on mahdollista.
pena kirjoitti:
Genotyyppi= perimä, eliön geenien kokonaisuus
Fenotyyppi= ilmiasu, eliössä ilmenevät ominaisuudet

Tietysti perimä huononee, mutta ottaen huomioon puiden lisääntymistavat ja niiden elinikä, niin eiköhän tuo pieni tippa meressä joka määrää puun ulkoiset omaisuudet. Ja eikös nykyään olla hieman sitä mieltä että aikoinaan valitut ns. pluspuut eivät eroa geneettisesti juuri mitenkään rumasta naapuristaan.

Tottakai valitaan jalostettu/hyväksi todettu siemen, jos on mahdollista.
Tervanpolttoa jatkui aika pitkään. Männyt kaulattiin ja kadettiin tervahautaan jo aika nuorina joten aika monien puusukupolvien ajan tuota käänteistä jalostusta harjoitettiin. Tiedän tämän olevan pelkkää mutua mutta kyllä käytännön kokemukset tukevat ajatuksiani. Hyvästä metsiköstä kerätty siemen tuottaa kasvukykyisemmän taimikon kuin luontainen uudistus täällä EP:n jokivarsilla, joissa tervanpoltto oli erityisen voimallista.

Tuo ajatuksesi (tai ajatus, jonka toit esiin) on mielenkiintoinen, miksi vaikkapa koirarotujen harrastajat ovat niin kovin tarkoja tuosta geeniperimästä, eihän sillä nyt pitäisi ajatuksesi mukaan juurikaan olla merkitystä mikä seropiuros sen palkitun näyttelynartun astuu, kasvuolosuhteethan ne pentujen fenotyypit määrää eikä genotyyppi, eihän ne korreloi.

(Sorry, mua hävettää mutta en mahtanut sille mitään, tuo vaan lipsahti)
Jussi kirjoitti:
Tervanpolttoa jatkui aika pitkään. Männyt kaulattiin ja kadettiin tervahautaan jo aika nuorina joten aika monien puusukupolvien ajan tuota käänteistä jalostusta harjoitettiin. Tiedän tämän olevan pelkkää mutua mutta kyllä käytännön kokemukset tukevat ajatuksiani. Hyvästä metsiköstä kerätty siemen tuottaa kasvukykyisemmän taimikon kuin luontainen uudistus täällä EP:n jokivarsilla, joissa tervanpoltto oli erityisen voimallista.

Tuo ajatuksesi (tai ajatus, jonka toit esiin) on mielenkiintoinen, miksi vaikkapa koirarotujen harrastajat ovat niin kovin tarkoja tuosta geeniperimästä, eihän sillä nyt pitäisi ajatuksesi mukaan juurikaan olla merkitystä mikä seropiuros sen palkitun näyttelynartun astuu, kasvuolosuhteethan ne pentujen fenotyypit määrää eikä genotyyppi, eihän ne korreloi.

(Sorry, mua hävettää mutta en mahtanut sille mitään, tuo vaan lipsahti)
Ihan kiva tuo koiravertaus... Ainakin tuo naapurin piski on rotunsa huippuyksilö, varmasti übernarttua on kuksinut überuros. Paha vaan että perimä sen verran vinksallaan että tervettä päivää piski ei ole nähnyt, joku paikka aina krenaa.

Mutta nyt puihin, kuten totesin niin tuo kasvuolosuhteet vaikuttavat eniten: pistäppä sitä männyn huippusiementä/tainta vaikkapa rehevälle OMT:lle kasvamaan harvasti. Samanlainen käkkärä väkkärä siitä tulee kuin mistä tahansa muusta männystä.
pena kirjoitti:
Genotyyppi= perimä, eliön geenien kokonaisuus
Fenotyyppi= ilmiasu, eliössä ilmenevät ominaisuudet

Tietysti perimä huononee, mutta ottaen huomioon puiden lisääntymistavat ja niiden elinikä, niin eiköhän tuo pieni tippa meressä joka määrää puun ulkoiset omaisuudet. Ja eikös nykyään olla hieman sitä mieltä että aikoinaan valitut ns. pluspuut eivät eroa geneettisesti juuri mitenkään rumasta naapuristaan.

Tottakai valitaan jalostettu/hyväksi todettu siemen, jos on mahdollista.
Ei tuo ihan noinkaan ole. Valinnalla on luonnollisesti merkitystä, siinä poimitaan tietyn ominaisuusyhdistelmän omaavia yksilöitä populaatiosta edelleen jalostettavaksi. Riippuu jossain määrin geenien ilmenemistavasta, millaisia valinnan kohteena olevien geenien alleeleja (samanpaikkaisia muunnelmia) valikoiduissa yksilöissä on ja sekin merkitsee, kuinka monen geenin säätelemiä tietyt ominaisuudet ylipäänsä ovat. Yksilötasolla geenikoostumus voi muuttua melkoisestikin valittuun suuntaan, populaatiotasolla alleeleja ei kuitenkaan häviä. Rautalangasta vääntämällä: valintajalostuksella pyritään rikastamaan toivottuja ominaisuuksia tuovia geenejä siihen osajoukkoon (esim. pluspuut), jolla jalostusta jatketaan. Luonnollisesti valinta kohdistuu kerrallaan vain hyvin pieneen osaan yksilön kaikista geeneistä, vain niihin, jotka vaikuttavat juuri haluttuun ominaisuuteen.

Jos nyt ajatellaan esim. puun muotoa, yhtä lailla kuin voidaan valita hyvämuotoisia puita tuottamaan seuraavia puusukupolvia, voidaan valinnan kautta valita myös vänkkyröitä. Kun valintaa jatketaan, niin valitut ominaisuudet populaatiossa alkavat korostua. Tämä ei tarkoita, että vänkkyrämetsästä katoaisivat geenit, joita tarvitaan suorien puiden kasvattamisessa, mutta sellaisten geenien (alleelien) suhteellinen osuus populaatiossa alenisi selvästi, jos valinta olisi tehokasta.

Tällä nyt en ota kantaa siihen, aiheutuiko juuri tervanpoltosta minkäänlaisia vaikutuksia puiden laadulle, esim. suorarunkoisten tammien järjestelmällinen valinta laivanrakennuspuiksi on varmaankin kyllä muuttanut populaation geenikoostumusta epäedullisempaan suuntaan. Kuitenkin heikentyneestäkin jalostusmateriaalista löytyy oikeat geeniyhditelmät, jos jotain ominaisuutta halutaan alkaa korostamaan, mutta työläämpää se tietysti on.

Lopuksi on syytä huomata, että monet kasvit, ml. mänty, ovat varsin mukautuvaisia ja samakin geeniyhditelma voi tuottaa eri kasvuolosuhteissa varsin erilaisia lopputuloksia.
pena kirjoitti:
Ihan kiva tuo koiravertaus... Ainakin tuo naapurin piski on rotunsa huippuyksilö, varmasti übernarttua on kuksinut überuros. Paha vaan että perimä sen verran vinksallaan että tervettä päivää piski ei ole nähnyt, joku paikka aina krenaa.

Mutta nyt puihin, kuten totesin niin tuo kasvuolosuhteet vaikuttavat eniten: pistäppä sitä männyn huippusiementä/tainta vaikkapa rehevälle OMT:lle kasvamaan harvasti. Samanlainen käkkärä väkkärä siitä tulee kuin mistä tahansa muusta männystä.
Olemme aivan samaa mieltä siitä, että kasvuolosuhteet ovat puiden kyseessä ollen ratkaisevat. Tervanpolttoajan taannuttava vaikutus on joka tapauksessa vähäinen. Näkemykseni on pelkkää mutua mutta uskon ko ilmiön olevan kuitenki olemassa.

En missään tapauksessa jätä käyttämättä mahdollisuutta hankkia parasta mahdollista ainesta metsiäni uudistaessani.

En laita mäntyä OMT:lle, uskon huippu siemenestäki tulevan siellä liian oksaista "väkkyrää" mutta uskon huippu siemenestä tulevan ko väkkyrää sielläkin nopeammin kuin heikommasta aineksesta.
vaikuttaa perimään kirjoitti:
Ei tuo ihan noinkaan ole. Valinnalla on luonnollisesti merkitystä, siinä poimitaan tietyn ominaisuusyhdistelmän omaavia yksilöitä populaatiosta edelleen jalostettavaksi. Riippuu jossain määrin geenien ilmenemistavasta, millaisia valinnan kohteena olevien geenien alleeleja (samanpaikkaisia muunnelmia) valikoiduissa yksilöissä on ja sekin merkitsee, kuinka monen geenin säätelemiä tietyt ominaisuudet ylipäänsä ovat. Yksilötasolla geenikoostumus voi muuttua melkoisestikin valittuun suuntaan, populaatiotasolla alleeleja ei kuitenkaan häviä. Rautalangasta vääntämällä: valintajalostuksella pyritään rikastamaan toivottuja ominaisuuksia tuovia geenejä siihen osajoukkoon (esim. pluspuut), jolla jalostusta jatketaan. Luonnollisesti valinta kohdistuu kerrallaan vain hyvin pieneen osaan yksilön kaikista geeneistä, vain niihin, jotka vaikuttavat juuri haluttuun ominaisuuteen.

Jos nyt ajatellaan esim. puun muotoa, yhtä lailla kuin voidaan valita hyvämuotoisia puita tuottamaan seuraavia puusukupolvia, voidaan valinnan kautta valita myös vänkkyröitä. Kun valintaa jatketaan, niin valitut ominaisuudet populaatiossa alkavat korostua. Tämä ei tarkoita, että vänkkyrämetsästä katoaisivat geenit, joita tarvitaan suorien puiden kasvattamisessa, mutta sellaisten geenien (alleelien) suhteellinen osuus populaatiossa alenisi selvästi, jos valinta olisi tehokasta.

Tällä nyt en ota kantaa siihen, aiheutuiko juuri tervanpoltosta minkäänlaisia vaikutuksia puiden laadulle, esim. suorarunkoisten tammien järjestelmällinen valinta laivanrakennuspuiksi on varmaankin kyllä muuttanut populaation geenikoostumusta epäedullisempaan suuntaan. Kuitenkin heikentyneestäkin jalostusmateriaalista löytyy oikeat geeniyhditelmät, jos jotain ominaisuutta halutaan alkaa korostamaan, mutta työläämpää se tietysti on.

Lopuksi on syytä huomata, että monet kasvit, ml. mänty, ovat varsin mukautuvaisia ja samakin geeniyhditelma voi tuottaa eri kasvuolosuhteissa varsin erilaisia lopputuloksia.
Halusin tietoa metsän tuotosta, joten googlasin sellaisella haulla ja löysin tämän varsin viihdyttävän ja informatiivisen vistinvaihtonne, kiitos molemmille :).
TiKoRoi kirjoitti:
Halusin tietoa metsän tuotosta, joten googlasin sellaisella haulla ja löysin tämän varsin viihdyttävän ja informatiivisen vistinvaihtonne, kiitos molemmille :).
Sama juttu googlasin metsän tuotosta ja löysin tähään viestiketjuun. Luin läpi ja kiitos. kirjoittajille.,
vaikuttaa perimään kirjoitti:
Ei tuo ihan noinkaan ole. Valinnalla on luonnollisesti merkitystä, siinä poimitaan tietyn ominaisuusyhdistelmän omaavia yksilöitä populaatiosta edelleen jalostettavaksi. Riippuu jossain määrin geenien ilmenemistavasta, millaisia valinnan kohteena olevien geenien alleeleja (samanpaikkaisia muunnelmia) valikoiduissa yksilöissä on ja sekin merkitsee, kuinka monen geenin säätelemiä tietyt ominaisuudet ylipäänsä ovat. Yksilötasolla geenikoostumus voi muuttua melkoisestikin valittuun suuntaan, populaatiotasolla alleeleja ei kuitenkaan häviä. Rautalangasta vääntämällä: valintajalostuksella pyritään rikastamaan toivottuja ominaisuuksia tuovia geenejä siihen osajoukkoon (esim. pluspuut), jolla jalostusta jatketaan. Luonnollisesti valinta kohdistuu kerrallaan vain hyvin pieneen osaan yksilön kaikista geeneistä, vain niihin, jotka vaikuttavat juuri haluttuun ominaisuuteen.

Jos nyt ajatellaan esim. puun muotoa, yhtä lailla kuin voidaan valita hyvämuotoisia puita tuottamaan seuraavia puusukupolvia, voidaan valinnan kautta valita myös vänkkyröitä. Kun valintaa jatketaan, niin valitut ominaisuudet populaatiossa alkavat korostua. Tämä ei tarkoita, että vänkkyrämetsästä katoaisivat geenit, joita tarvitaan suorien puiden kasvattamisessa, mutta sellaisten geenien (alleelien) suhteellinen osuus populaatiossa alenisi selvästi, jos valinta olisi tehokasta.

Tällä nyt en ota kantaa siihen, aiheutuiko juuri tervanpoltosta minkäänlaisia vaikutuksia puiden laadulle, esim. suorarunkoisten tammien järjestelmällinen valinta laivanrakennuspuiksi on varmaankin kyllä muuttanut populaation geenikoostumusta epäedullisempaan suuntaan. Kuitenkin heikentyneestäkin jalostusmateriaalista löytyy oikeat geeniyhditelmät, jos jotain ominaisuutta halutaan alkaa korostamaan, mutta työläämpää se tietysti on.

Lopuksi on syytä huomata, että monet kasvit, ml. mänty, ovat varsin mukautuvaisia ja samakin geeniyhditelma voi tuottaa eri kasvuolosuhteissa varsin erilaisia lopputuloksia.
Juurikin niin että eri kasvuolosuhteissa tulee erilaisia puita. Katsokaapa männyn siemen viljelmiä. Ovat sitten vimosenpäälle puuhevosen pers reikä puut... siis oksasta vänkkärää. Metsäoppilaitoksen opettaja ainkoinaan väitti niiden tehdyn varttamalla. Siis puut omaavat hyvän perimän, mutta johtuen viljely tavasta sekä kasvupaikka olosuhteista jotka siemen viljelmällä poikkeavat siitä miten mäntyä tulisi kasvattaa on lopputuloksena puita joiden laatu erittäin heikko. Kuitenkin näiden siemenestä pitäisi oikeissa olosuhteissa kasvaa erittäin hyvää mäntyä.
+Lisää kommentti
Meillä on metsää 625 ha tällä hetkellä ja lisää on työn alla. Jos 30 vuoden päästä hakkaa 300 ha aukoksi tuloja kertyy 2,3 milj. Kun sen jakaa 30 vuodelle niin vuosituloksi tulee n.76 000 €. Mutta pitäis 30 vuotta odottaa...
Ilmoita
noin pikaisesti laskien tarvitsisit lähes 500ha tuohon tuottoon. itse metsässä ahkeroiden pinta-ala voisi olla pienempi. ostoon tarvisit ainakin millin rahaa.
Ilmoita
meillä on vaimoni kanssa päälle 700 hehtaaria ja kyllä kesällä tekee tiukkaa mutta talvella helpottaa paljon työtä on mutta käteen jää rahaa sen mukaan
Ilmoita
Hei en malta olla vastaamasta kysymykseesi nykyhinnoilla ei kannata metsää ostaa metsäomistaminen sopii vaan sellaiselle joka saa sitä esim.perinnöksi itse kuulun näihin viljelen n 180v. vanhaa sukutilaa kahden poikani kanssa meillä on lypsykarjaa/sikoja peltoa n.120ha omaa vuokramaat metsässäkin tulee käytyä joka vuosi sitä on ollut vuodesta 1946 alkaen yht. 283ha. silloin meille on viimeksi hankittu metsää osta sinä vaan asunto-osakkeita esim.Helsingistä kannattaa ostaa vaikka hinnat siellä ovatkin korkeita niin siellä on myös paras vuokratuotto itse ostin Töölöstä kaksion 3 vuotta sitten enkä ole katunut terv.Tapio
Ilmoita
Vanha ketju, mutta varmaankin monelle ajankohtainen. Etelä-Suomessa on noin 70 vuoden kierto metsässä. Jos sinulla on 70 hehtaarin tila niin vuodessa tulee tuloja:
* Hehtaari ensiharvennusta = 500€
* Hehtaari varsinaistaharvennusta = 2000€
* Hehtaari päätehakkuuta = 13 500€

Vuodessa sinun pitää tehdä
* Hehtaarille istutusta
* Hehtaarille heinäystä
* Hehtaarille taimikonraivausta
* Hehtaarille varsinaista taimikonhoitoa
* Kolmelle hehtaarile ennakkoraivausta
Materiaaleihin / mätästykseen menee tonni vuodessa

Lisäksi sinun pitää maksaa MHY maksu, ojituksia, lannoituksia sekä tiemaksuja. Käytännössä jos teet töitä itse sinulle tulee tuloja noin 12 000 euroa (mistä maksat sitten veroja 30%).

Jos haluat 30 000 tuloja vuodessa, tarvitset käytännössä 200 hehtaaria hyvää metsää. Samalla rahalla kuin mitä tuollainen tila maksaa saisit myös muualta kivasti rahaa.
3 VASTAUSTA:
Hyvä ja pelkistetty esimerkki. Kuten mainitsit, metsä pitää olla hyväpohjaista Etelä-Suomessa ja myös pitää hoidettuna. Pohjoseen mentäessä tuotto heikkenee heikomman kasvun ja yleensä karumpien pohjien vuoksi.
Tuottoprosentit jäävät metsissä tosiaan usein muita vaihtoehtoja heikommaksi
"Lisäksi sinun pitää maksaa MHY maksu"
Metsänshoitoydistyksen maksu? Eikös tämä kuitenkin ole vapaahetoista?
MetsääOstamassa kirjoitti:
"Lisäksi sinun pitää maksaa MHY maksu"
Metsänshoitoydistyksen maksu? Eikös tämä kuitenkin ole vapaahetoista?
On nykyisin, mutta ei vuonna 2012, jolloin tuo on kirjoitettu
+Lisää kommentti
Itse omistan metsää ja asunto-osakkeita.Asunnot parempia ja tuottoisempia.Vähemmällä työllä ja veroilla saat parempaa tulosta.
Ilmoita

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Kuinka paljon metsää tarvii elääkseen puun myynnillä?

Ihan vain ajatusleikkinä, tuli mieleen tällainen hypoteettinen kuvio kun lensin hyvällä säällä Helsingistä Ouluun:

Oletetaan että haluan lopettaa palkkatyön ja saada 30000 EUR/v. puun myyntituloja, netto. Ilman että "kulutan" metsän pääomaa, eli vuosikasvu omistamissani metsissä pitäisi olla yhtäpaljon kuin vuosittan hakkaa.

Kuinka monta hehtaaria Etelä/Keski-Suomalaista metsää tarvii keskimäärin omistaa, että tällainen olisi mahdollista? Perusoletuksena että se on sellaista metsää että keskiverto hoidolla sieltä löytyy joka vuosi tuo tarvittava määrä tukkipuuta harvennushakattavaa puuta tästä ikuisuuteen.

Ja sitten: Kuinka paljon näin ison metsän osto maksaa, jonka puuston ikä on siis tasaisesti jakautunut välille 0-60v?

Vee

5000 merkkiä jäljellä

Rekisteröidy, jos haluat käyttää nimimerkkiä.

Peruuta