Suomen kuolleisuus maksakirroosiin on Euroopan huippua – syy ei ole vain alkoholissa
Yleistyneet maksasairaudet ovat kansainvälinen terveysongelma. Tutkimuksessa pyritään saamaan lisää tietoa tautimekanismeista, mikä auttaa lääkehoitojen kehittämisessä.
Rasvamaksatauti ei ole vain runsaan alkoholinkäytön seurausta. Nykyisin rasvamaksa johtuu yleensä muista syistä. Etenkin lihavuus ja siihen liittyvät aineenvaihdunnan häiriöt ovat yhteydessä taudin yleistymiseen.
Suomessa rasvamaksa on yleisin maksasairaus ja kansantauti, joka koskee joka neljättä. Pahimmillaan tila voi edetä maksakirroosiksi tai maksasolusyöväksi. Kuolleisuus maksakirroosiin on Suomessa Euroopan huippua.
Munuais- ja maksaliiton mukaan rasvamaksan riski kasvaa ylipainon lisääntyessä. Lähes puolet yli 30-vuotiaista suomalaisista on vyötärölihavia. Ylipainoisista jopa 80 prosentilla on rasvamaksa. Jo noin miljoonan aikuisen maksa on rasvoittunut.
Kaiken kaikkiaan metaboliset maksasairaudet vaikuttavat kolmasosaan maailman väestöstä. Maksasairauksiin lukeutuvat ei-alkoholiperäinen rasvamaksatauti, alkoholimaksasairaus, hepatiitti C ja hemokromatoosi.
Tutkimusta syntymekanismeista
Maksasairauksiin on vain niukalti lääkehoitoja. Osittain tämä johtuu siitä, että taudin syntymekanismeista tarvitaan vielä lisää tietoa.
Suomen Lääketieteen Säätiö myönsi 50 000 euron palaavan tutkijan apurahan lääketieteen tohtori Panu Luukkoselle, joka palaa tutkimaan maksasairauksia Helsingin yliopistoon. Palaavan tutkijan apuraha on tarkoitettu ulkomailta Suomeen palaavalle tutkijalle. Luukkonen palaa Suomeen Yalen yliopistosta Yhdysvalloista.
Tutkimuksen tavoitteena on saada uutta tietoa metabolisten maksasairauksien ja erityisesti rasvamaksataudin synty- ja tautimekanismeista, joka voi auttaa myös lääkehoidon löytymisessä.
– Viime vuosikymmeninä Suomessa samoin kuin monissa länsimaissa ihmisten keskimääräinen paino on noussut huomattavasti. Myös alkoholinkäyttö on pysynyt korkealla tasolla. Nämä yhdessä lisäävät maksataudin riskiä, Luukkonen kertoi nykytilanteesta Lääketieteen Säätiön tilaisuudessa.
Sairaus tulee yleistymään
– Jos asiaan ei puututa ajoissa, on odotettavissa, että maksatautien määrä tulee kasvamaan Suomessa huomattavasti lähiaikoina, kun niin sanottu lihavuusepidemiaa on kestänyt muutamia vuosikymmeniä, Luukkonen huomautti.
Edenneen maksataudin eli maksakirroosin tai maksasolusyövän kehittymisessä kuitenkin kestää usein vuosikymmeniä. Alkuvaiheessa huomattu rasvamaksa on nykytilanteessakin hyvin hoidettavissa.
Pelkkä rasvamaksa on ennusteeltaan hyvä. Kyse on vielä niin sanotusti lievästä tilasta. Rasvamaksan hoidon ensisijainen tavoite on painonpudotus.
Jos tauti etenee, maksaan kertyy tulehdusta. Tämän seurauksena voi muodostua sidekudosta, mikä heikentää maksan toimintaa. Tila voi edetä maksakirroosiksi, mutta vain pienellä osalla näin käy. Taudin syntymekanismi on vielä osittain hämärän peitossa.
Perintötekijät altistavat
Perintötekijät lisäävät riskiä sairastua metabolisiin maksasairauksiin ja eri maksasairauksilla on myös yhteisiä geneettisiä riskitekijöitä. Käytännössä toisilla elintapatekijät saavat maksan rasvoittumaan helpommin kuin niillä, joilla perinnöllistä alttiutta ei ole.
Maksasairauksien taudinkulku maksan rasvoittumisesta kirroosiin, maksasyöpään ja maksan vajaatoimintaan on yhteinen. Tämä viittaa yhteiseen, toistaiseksi tuntemattomaan tautimekanismiin.
– Olen tehnyt paljon tutkimusta ei-alkoholiperäisen rasvamaksataudin perintötekijöistä. Viime aikoina on käynyt ilmi, että perintötekijät ovat samat sekä ei-alkoholiperäisellä että alkoholiperäisellä rasvamaksataudilla. Voikin olla, että tosiasiassa ne ovat yksi ja sama tauti, joilla on erilainen riskitekijäprofiili, Luukkonen kertoi.
On myös olemassa harvinaisempia, perintötekijöihin liittyviä rasvamaksatauteja.
– On olemassa epäonnisia ihmisiä, joilla perintötekijät voivat altistaa rasvamaksataudille, vaikka elintapariskitekijöitä olisi melko vähän.
Yleistyneet maksasairaudet ovat kansainvälinen terveysongelma. Tutkimuksessa pyritään saamaan lisää tietoa tautimekanismeista, mikä auttaa lääkehoitojen kehittämisessä.
Rasvamaksatauti ei ole vain runsaan alkoholinkäytön seurausta. Nykyisin rasvamaksa johtuu yleensä muista syistä. Etenkin lihavuus ja siihen liittyvät aineenvaihdunnan häiriöt ovat yhteydessä taudin yleistymiseen.
Suomessa rasvamaksa on yleisin maksasairaus ja kansantauti, joka koskee joka neljättä. Pahimmillaan tila voi edetä maksakirroosiksi tai maksasolusyöväksi. Kuolleisuus maksakirroosiin on Suomessa Euroopan huippua.
Munuais- ja maksaliiton mukaan rasvamaksan riski kasvaa ylipainon lisääntyessä. Lähes puolet yli 30-vuotiaista suomalaisista on vyötärölihavia. Ylipainoisista jopa 80 prosentilla on rasvamaksa. Jo noin miljoonan aikuisen maksa on rasvoittunut.
Kaiken kaikkiaan metaboliset maksasairaudet vaikuttavat kolmasosaan maailman väestöstä. Maksasairauksiin lukeutuvat ei-alkoholiperäinen rasvamaksatauti, alkoholimaksasairaus, hepatiitti C ja hemokromatoosi.
Tutkimusta syntymekanismeista
Maksasairauksiin on vain niukalti lääkehoitoja. Osittain tämä johtuu siitä, että taudin syntymekanismeista tarvitaan vielä lisää tietoa.
Suomen Lääketieteen Säätiö myönsi 50 000 euron palaavan tutkijan apurahan lääketieteen tohtori Panu Luukkoselle, joka palaa tutkimaan maksasairauksia Helsingin yliopistoon. Palaavan tutkijan apuraha on tarkoitettu ulkomailta Suomeen palaavalle tutkijalle. Luukkonen palaa Suomeen Yalen yliopistosta Yhdysvalloista.
Tutkimuksen tavoitteena on saada uutta tietoa metabolisten maksasairauksien ja erityisesti rasvamaksataudin synty- ja tautimekanismeista, joka voi auttaa myös lääkehoidon löytymisessä.
– Viime vuosikymmeninä Suomessa samoin kuin monissa länsimaissa ihmisten keskimääräinen paino on noussut huomattavasti. Myös alkoholinkäyttö on pysynyt korkealla tasolla. Nämä yhdessä lisäävät maksataudin riskiä, Luukkonen kertoi nykytilanteesta Lääketieteen Säätiön tilaisuudessa.
Sairaus tulee yleistymään
– Jos asiaan ei puututa ajoissa, on odotettavissa, että maksatautien määrä tulee kasvamaan Suomessa huomattavasti lähiaikoina, kun niin sanottu lihavuusepidemiaa on kestänyt muutamia vuosikymmeniä, Luukkonen huomautti.
Edenneen maksataudin eli maksakirroosin tai maksasolusyövän kehittymisessä kuitenkin kestää usein vuosikymmeniä. Alkuvaiheessa huomattu rasvamaksa on nykytilanteessakin hyvin hoidettavissa.
Pelkkä rasvamaksa on ennusteeltaan hyvä. Kyse on vielä niin sanotusti lievästä tilasta. Rasvamaksan hoidon ensisijainen tavoite on painonpudotus.
Jos tauti etenee, maksaan kertyy tulehdusta. Tämän seurauksena voi muodostua sidekudosta, mikä heikentää maksan toimintaa. Tila voi edetä maksakirroosiksi, mutta vain pienellä osalla näin käy. Taudin syntymekanismi on vielä osittain hämärän peitossa.
Perintötekijät altistavat
Perintötekijät lisäävät riskiä sairastua metabolisiin maksasairauksiin ja eri maksasairauksilla on myös yhteisiä geneettisiä riskitekijöitä. Käytännössä toisilla elintapatekijät saavat maksan rasvoittumaan helpommin kuin niillä, joilla perinnöllistä alttiutta ei ole.
Maksasairauksien taudinkulku maksan rasvoittumisesta kirroosiin, maksasyöpään ja maksan vajaatoimintaan on yhteinen. Tämä viittaa yhteiseen, toistaiseksi tuntemattomaan tautimekanismiin.
– Olen tehnyt paljon tutkimusta ei-alkoholiperäisen rasvamaksataudin perintötekijöistä. Viime aikoina on käynyt ilmi, että perintötekijät ovat samat sekä ei-alkoholiperäisellä että alkoholiperäisellä rasvamaksataudilla. Voikin olla, että tosiasiassa ne ovat yksi ja sama tauti, joilla on erilainen riskitekijäprofiili, Luukkonen kertoi.
On myös olemassa harvinaisempia, perintötekijöihin liittyviä rasvamaksatauteja.
– On olemassa epäonnisia ihmisiä, joilla perintötekijät voivat altistaa rasvamaksataudille, vaikka elintapariskitekijöitä olisi melko vähän.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Lääkehoitoa tutkitaan aktiivisesti
Nyt rahoituksen saanut tutkimushanke ei tuo välitöntä lääkehoitoa, mutta tarkoituksena on löytää lääkehoidon kohteita. Tutkijat pyrkivät siis selvittämään maksasairauksien tautimekanismeja ja hoitokohteita.
Viimeaikaisten tutkimusten perusteella näyttää siltä, että erityisesti maksan energiamoottorien eli mitokondrioiden toiminta häiriintyy, kun maksatauti etenee.
Siksi mitokondrioiden toiminta on uuden tutkimushankkeen keskipisteessä.
Luukkonen on toiveikas, että 5–10 vuoden kuluessa käytössä on jo lääkkeitä rasvamaksataudinkin hoitoon. Maksasairaudet ovat aktiivisen tutkimuksen kohteena, koska on tiedossa, että ongelma tulee olemaan lähivuosina suuri ja lääkkeitä ei tällä hetkellä vielä ole käytössä.
Kun ajaa teslalla ei tule maksakirroosia
FAKTAT
Näin suojelet maksaasi
Pidä paino normaalina ja vältä vyötärölihavuutta. Vaikka painonpudotus ei olisikaan suuri, se vähentää maksan rasvoittumista.
Lisää liikuntaa, kuten kestävyys- tai voimaharjoittelua. Liikunta hillitsee rasvan kertymistä maksaan, vaikka paino ei putoaisikaan.
Pidä alkoholinkäyttö kohtuullisena.
Vältä tyydyttynyttä rasvaa.
Vältä liiallista hedelmäsokerin käyttöä. Jätä karkit kauppaan.
Lähde: Munuais- ja maksaliitto
Kirroosi vastaus
Pitää paikkaansa