Mustasukkaisuuden biologia

Erittäin hyvin todettu

Jep, ei ole kaikki kunnossa.

Mustasukkaisuus on nk. primitiivireaktio. Puolustureaktio, kun jokin uhkaa omaa onneasi olipa se onni kuviteltua tai todellista, mutta kun se joku josta onnelliseksi tulet on valumassa jonkun toisen syliin. Kyllä se ketä vaan osaa harmittaa, ketä ei harmita ei se mitään toista kohtaan ole tuntenutkaan. Eli jossain määrin mustasukkaisuus on ihan ok.

Riippuu mustasukkaisuuden laadusta ja teoista sen myötä. Ei aina toinen yritä hallita mitenkään, mutta tuntee silti mustasukkaisuutta.

JasuM kirjoitti:

Riippuu mustasukkaisuuden laadusta ja teoista sen myötä. Ei aina toinen yritä hallita mitenkään, mutta tuntee silti mustasukkaisuutta.

Kyse voi olla myös huonosta itseluottamuksesta. Joka tapauksessa sitä ei tulisi toiselle kostaa, jos siihen ei ole mitään aihetta.

Palstakamu kirjoitti:

Kyse voi olla myös huonosta itseluottamuksesta. Joka tapauksessa sitä ei tulisi toiselle kostaa, jos siihen ei ole mitään aihetta.

Kuten sanoin riippu teoista. Eihän kaikki mustasukkaisuus ilmene minkäänlaisena kostona tai rajoituksena, se on vaan tunne joka pusertaa kylkiuita kasaan ja saa haukkomaan happea. Eikä tarvi olla edes huono itsetunto, on ihan normaalia olla hädissään jos meinaa jäädä altavastaajaksi.

JasuM kirjoitti:

Kuten sanoin riippu teoista. Eihän kaikki mustasukkaisuus ilmene minkäänlaisena kostona tai rajoituksena, se on vaan tunne joka pusertaa kylkiuita kasaan ja saa haukkomaan happea. Eikä tarvi olla edes huono itsetunto, on ihan normaalia olla hädissään jos meinaa jäädä altavastaajaksi.

Lue lisää

Eikä minusta liity huonoon itseluottamukseenakaan, jos näet faktat edessäsi. Toinen tulee ja vie nenän edestä. Eihän siinä mikään auta, jos toinen ei välitä. Pitää vaan kestää, mutta ei se pahaa oloa poista.

JasuM kirjoitti:

Eikä minusta liity huonoon itseluottamukseenakaan, jos näet faktat edessäsi. Toinen tulee ja vie nenän edestä. Eihän siinä mikään auta, jos toinen ei välitä. Pitää vaan kestää, mutta ei se pahaa oloa poista.

Lue lisää

Ja mä olen tulossa vanhaksi, en näe enää lukea mitään ilman silmälaseja. Tuli vähän typoja sitten. :)

JasuM kirjoitti:

Eikä minusta liity huonoon itseluottamukseenakaan, jos näet faktat edessäsi. Toinen tulee ja vie nenän edestä. Eihän siinä mikään auta, jos toinen ei välitä. Pitää vaan kestää, mutta ei se pahaa oloa poista.

Lue lisää

Katopas, Jazuli on takaisin rek.käyttäjänä.
Onpa Ihme? Niin kovin se taas vakuutti, ettei tule enää ikinä takaisin. (Olikohan miljoonas kerta)

Anonyymi kirjoitti:

Katopas, Jazuli on takaisin rek.käyttäjänä.
Onpa Ihme? Niin kovin se taas vakuutti, ettei tule enää ikinä takaisin. (Olikohan miljoonas kerta)

Muistin ettei pidä elää vihamiesten mieliksi, vaan ystävien.

JasuM kirjoitti:

Eikä minusta liity huonoon itseluottamukseenakaan, jos näet faktat edessäsi. Toinen tulee ja vie nenän edestä. Eihän siinä mikään auta, jos toinen ei välitä. Pitää vaan kestää, mutta ei se pahaa oloa poista.

Lue lisää

Jos toinen ei välitä jonkun vieraan flirttailusta, miksi sinunkaan pitäisi välittää. Sitten jos toinen antaa syytä olla mustasukkainen flirttailemalla takaisin, niin se on asia erikseen.

Palstakamu kirjoitti:

Jos toinen ei välitä jonkun vieraan flirttailusta, miksi sinunkaan pitäisi välittää. Sitten jos toinen antaa syytä olla mustasukkainen flirttailemalla takaisin, niin se on asia erikseen.

Lue lisää

Puhut nyt eri asiasta tai tilanteesta. Ei silloin olekaan aihetta mustasukkaisuuteen, jos toinen ei välitä muista. Mutta sitten voi olla, jos välittää.

JasuM kirjoitti:

Puhut nyt eri asiasta tai tilanteesta. Ei silloin olekaan aihetta mustasukkaisuuteen, jos toinen ei välitä muista. Mutta sitten voi olla, jos välittää.

Tai näköjään päädyimme samaan lopputulokseen. On aiheellista ja aiheetonta mustasukkaisuutta. Riehuminen ei ole koskaan kovin aiheellista, mutta ymmärrän ihmisenä että vitutuksen tunne voi ottaa valtaansa, jos kaikki menee päin vittua ja itse saa vain olankohautuksen, voi voi koita kestää.

JasuM kirjoitti:

Tai näköjään päädyimme samaan lopputulokseen. On aiheellista ja aiheetonta mustasukkaisuutta. Riehuminen ei ole koskaan kovin aiheellista, mutta ymmärrän ihmisenä että vitutuksen tunne voi ottaa valtaansa, jos kaikki menee päin vittua ja itse saa vain olankohautuksen, voi voi koita kestää.

Lue lisää

Olen itsekin toiminut nuorempana kyseenalaisesti mustasukkaisuuttani. Käynyt käsiksi ja alkanut tappelemaan. Käynyt päälle joko suusanallisesti tai fyysisesti onneni uhkaajaa vastaan. Se on se primitiivireaktio, joka mulla voi nousta pintaan loukattuna ja uhattuna. Että menen päälle kun yleinen syyttäjä.

JasuM kirjoitti:

Olen itsekin toiminut nuorempana kyseenalaisesti mustasukkaisuuttani. Käynyt käsiksi ja alkanut tappelemaan. Käynyt päälle joko suusanallisesti tai fyysisesti onneni uhkaajaa vastaan. Se on se primitiivireaktio, joka mulla voi nousta pintaan loukattuna ja uhattuna. Että menen päälle kun yleinen syyttäjä.

Lue lisää

Nykyään sentään osaan jo ajatella, että ei ole vaivan arvoinen ihminen joka muita haalii ja kääntää selkänsä mulle. Ei kannata vaivautua tappelemaan eikä laittaa tikkua ristiin, menköön. Menisi kuitenkin ennemmin tai myöhemmin jonkun muun perään.

JasuM kirjoitti:

Olen itsekin toiminut nuorempana kyseenalaisesti mustasukkaisuuttani. Käynyt käsiksi ja alkanut tappelemaan. Käynyt päälle joko suusanallisesti tai fyysisesti onneni uhkaajaa vastaan. Se on se primitiivireaktio, joka mulla voi nousta pintaan loukattuna ja uhattuna. Että menen päälle kun yleinen syyttäjä.

Lue lisää

Tuo on maailman typerin reaktio. Ennemmin olisi kannattanut hakata se ketku oma puoliso.

Palstakamu kirjoitti:

Tuo on maailman typerin reaktio. Ennemmin olisi kannattanut hakata se ketku oma puoliso.

No niin teinkin. Olen aika pahapäinen, kun suutun tai joku ajaa mut nurkkaan. Mutta en sentään enää turvaudu ensimmäiseksi nyrkkeihin. Olen oppinut hillitsemään itseni ja purkamaan vitutusta muita kanavia pitkin.

JasuM kirjoitti:

No niin teinkin. Olen aika pahapäinen, kun suutun tai joku ajaa mut nurkkaan. Mutta en sentään enää turvaudu ensimmäiseksi nyrkkeihin. Olen oppinut hillitsemään itseni ja purkamaan vitutusta muita kanavia pitkin.

Lue lisää

Näin se tahtoo iän myötä mennä. Sitä kummasti pehmenee iän myötä. Itsekin olen ollut nuorempana monissa tappeluissa. Nyt enää korkeintaan tappelee, jos joku antaa siihen ihan oikeasti aihetta :D

Palstakamu kirjoitti:

Näin se tahtoo iän myötä mennä. Sitä kummasti pehmenee iän myötä. Itsekin olen ollut nuorempana monissa tappeluissa. Nyt enää korkeintaan tappelee, jos joku antaa siihen ihan oikeasti aihetta :D

Lue lisää

Joo, kai sitä oppii tarkemmin ajattelemaan miksi ja kannattaakohan edes ja valitsemaan sotansa. Mä nyt en ole monissa tappaluisssa ollut, mutta nekin mitä on ollut menee sitten niin pitkälle äkkiä, että jollain oikeasti näkyy pääluu. En osaa antaa periksi, kun menen tietyn rajan ylitse. Ikään kuin kaikki järki katoaa ja nään vaan punaista. Joku sumeneminen tapahtuu päässä.

Siksi on erittäin hyvä, että olen osannut psyykata itseäni kehittävämpään suuntaan. Toki kyllä yhäkin, jos tulisi pakko tilanne että on puolustauduttava, niin en mieti seurauksia tietynrajan ylitettyäni enää, vaan keskityn vaan antamaan olan takaa sitä mitä sillon mielestäni ansaitsee saadakin. Viimeiseen pisteeseen asti.

JasuM kirjoitti:

Joo, kai sitä oppii tarkemmin ajattelemaan miksi ja kannattaakohan edes ja valitsemaan sotansa. Mä nyt en ole monissa tappaluisssa ollut, mutta nekin mitä on ollut menee sitten niin pitkälle äkkiä, että jollain oikeasti näkyy pääluu. En osaa antaa periksi, kun menen tietyn rajan ylitse. Ikään kuin kaikki järki katoaa ja nään vaan punaista. Joku sumeneminen tapahtuu päässä.

Siksi on erittäin hyvä, että olen osannut psyykata itseäni kehittävämpään suuntaan. Toki kyllä yhäkin, jos tulisi pakko tilanne että on puolustauduttava, niin en mieti seurauksia tietynrajan ylitettyäni enää, vaan keskityn vaan antamaan olan takaa sitä mitä sillon mielestäni ansaitsee saadakin. Viimeiseen pisteeseen asti.

Lue lisää

Mielummin rauhaa rakastavana en joudu tilanteisiin, missä pitää riehua. Karttelen viimeiseen asti konflikteja ja fyysistä muotoa etenkin. Mutta en myöskään anna toista poskea lyötäväksi, jos toiseen on jo lyöty.

Parempi kun elää sovussa.

JasuM kirjoitti:

Mielummin rauhaa rakastavana en joudu tilanteisiin, missä pitää riehua. Karttelen viimeiseen asti konflikteja ja fyysistä muotoa etenkin. Mutta en myöskään anna toista poskea lyötäväksi, jos toiseen on jo lyöty.

Parempi kun elää sovussa.

Lue lisää

Aamen.

Anteeksi, minulla sammuu valot. Rupean yöunille. Jaksaa taas sitten yöhön töihin.

Palstakamu kirjoitti:

Aamen.

Anteeksi, minulla sammuu valot. Rupean yöunille. Jaksaa taas sitten yöhön töihin.

Nukuhan makoisasti.

JasuM kirjoitti:

Riippuu mustasukkaisuuden laadusta ja teoista sen myötä. Ei aina toinen yritä hallita mitenkään, mutta tuntee silti mustasukkaisuutta.

Ovathan lapsetkin toisilleen mustasukkaisia, tyypillisesti esikoinen uuden lapsen tultua kuvioihin.

Anonyymi kirjoitti:

Ovathan lapsetkin toisilleen mustasukkaisia, tyypillisesti esikoinen uuden lapsen tultua kuvioihin.

Ovat ja nuorempi voi olla hyvinkin mustasukkainen isommallekin eri asioista. Ihan kuvitellustikin kuvittelee toisen saavan jotain enemmän. Kilpailuttaa sisarusparvessa helposti.

JasuM kirjoitti:

Muistin ettei pidä elää vihamiesten mieliksi, vaan ystävien.

Sese vasta kauheaa on, kun joku on niin mustis toisen puolispsta, et pitää tehdä ruumiillista väkivaltaa tuota miehen puolisoa kohtaan jollain laitteella. Ihan kuin raapima jälkiä....

Anonyymi kirjoitti:

Sese vasta kauheaa on, kun joku on niin mustis toisen puolispsta, et pitää tehdä ruumiillista väkivaltaa tuota miehen puolisoa kohtaan jollain laitteella. Ihan kuin raapima jälkiä....

Lue lisää

Oho. 😳

Sinusta siten ok, jos kumppanisi käy silloin tällöin vieraissa? Et pyri hallitsemaan ja estelemään mitenkään?

Anonyymi kirjoitti:

Sinusta siten ok, jos kumppanisi käy silloin tällöin vieraissa? Et pyri hallitsemaan ja estelemään mitenkään?

Lähtökohtaisesti oletan parisuhteen perustuvan luottamukseen.

Anonyymi kirjoitti:

Sinusta siten ok, jos kumppanisi käy silloin tällöin vieraissa? Et pyri hallitsemaan ja estelemään mitenkään?

Ei ole halunnut, mutta koska rakastan häntä, olisin ilman muuta suhtautunut suopeasti, koska tärkeintä on, että hänen toiveensa toteutuu ja hän voi hyvin. 🌹👀

Palstakamu kirjoitti:

Lähtökohtaisesti oletan parisuhteen perustuvan luottamukseen.

Jos toinen kävisi toisen tieten toisaalla, ei se olisi luottamuksen pettämistä. 🌹👀

kaikenlaiseen oman psyyken vastaiseen toimintaan

ja tietysti, "orjuuttaja" on käsitettävä valtaapitävänä tahona ja/tai aikansa kokonaiskulttuurina, ei yhtenä ihmisenä

Sukupuolielimien funktio on mm. toimittaa hedelmöityminen. Alkuperäisillä vesieläimillä ei siitintä ole, koska siittiöt kulkevat vettä pitkin. Elävinä soluina siittiöt tarvitsevat vettä. Näin esimerkiksi kaloilla. Riittää, kun koiras laskee maitinsa lähelle naaraan laskemia mätimunia.

Osittain maalle nousseet eläimet, kuten sammakot, käyvät parittelemassa vedessä, joten niidenkään koirailla ei ole siitintä.

Maalla kokonaan elävien täytyy saada siittiöt naaraan sisään kuivumatta. Tähän käytetään kahta menetelmää. Linnut laskevat siittiönsä kloaakkiin ja painavat kloaakkinsa tarkoin vastakkain, jolloin siittiöt menevät naaraan sisään.

Imettäväisillä on siitin, jolla siittiöt saatetaan naaraan sisään. Koska koiras on siittiöiden ANTAJA, sillä on siitin . Systeemi ei toimisi moitteettomasti, jos siitin olisikin naaraalla.

Koiraalla on myös kivekset. Ne ovat kehon ulkopuolella, koska liika lämpö tappaa siittiöt. Niiden lämpötila on muutaman asteen muun kehon lämpöä alempana.

Siittimen tarve kuivilla elävillä näkyy siinä, että evoluutio on luonut sen useamman kerran, esimerkiksi hyönteisillä on siitin, joka ei ole yhteistä alkuperää imettävien siittimen kanssa.

Siinä siis syy, miksi miehen sukupuolielimet ovat näkyvissä, ja naisen hyvässä suojassa kehon sisällä. 🌹👀

Ja naisilla karvoitus vielä peittämässä sen vähäisenkin näkyvissä olevan osan. Miesten karvoitus sen sijaan ei peitä mitään.

kynä.mi kirjoitti:

Sukupuolielimien funktio on mm. toimittaa hedelmöityminen. Alkuperäisillä vesieläimillä ei siitintä ole, koska siittiöt kulkevat vettä pitkin. Elävinä soluina siittiöt tarvitsevat vettä. Näin esimerkiksi kaloilla. Riittää, kun koiras laskee maitinsa lähelle naaraan laskemia mätimunia.

Osittain maalle nousseet eläimet, kuten sammakot, käyvät parittelemassa vedessä, joten niidenkään koirailla ei ole siitintä.

Maalla kokonaan elävien täytyy saada siittiöt naaraan sisään kuivumatta. Tähän käytetään kahta menetelmää. Linnut laskevat siittiönsä kloaakkiin ja painavat kloaakkinsa tarkoin vastakkain, jolloin siittiöt menevät naaraan sisään.

Imettäväisillä on siitin, jolla siittiöt saatetaan naaraan sisään. Koska koiras on siittiöiden ANTAJA, sillä on siitin . Systeemi ei toimisi moitteettomasti, jos siitin olisikin naaraalla.

Koiraalla on myös kivekset. Ne ovat kehon ulkopuolella, koska liika lämpö tappaa siittiöt. Niiden lämpötila on muutaman asteen muun kehon lämpöä alempana.

Siittimen tarve kuivilla elävillä näkyy siinä, että evoluutio on luonut sen useamman kerran, esimerkiksi hyönteisillä on siitin, joka ei ole yhteistä alkuperää imettävien siittimen kanssa.

Siinä siis syy, miksi miehen sukupuolielimet ovat näkyvissä, ja naisen hyvässä suojassa kehon sisällä. 🌹👀

Lue lisää

Itse asiassa useimmilla eläimillä siitin ei ole näkyvillä. Mutta missasit kuitenkin pointin, eli sen, että naisten sukuelimen luulisi olevan hyvinkin näkyvästi esillä, kuten miehillä on, jos aloituksen väitteesi pitäisi paikkansa.

Anonyymi kirjoitti:

Ja naisilla karvoitus vielä peittämässä sen vähäisenkin näkyvissä olevan osan. Miesten karvoitus sen sijaan ei peitä mitään.

Näinhän se on, hyvin on piilossa katseilta.

Anonyymi kirjoitti:

Ja naisilla karvoitus vielä peittämässä sen vähäisenkin näkyvissä olevan osan. Miesten karvoitus sen sijaan ei peitä mitään.

Naisen karvoitus on myös erimuotoinen, kärjellään seisova kolmio, miehen taas päinvastoin ja kärki saattaa ylettyä jopa napaan asti. Muoto selitetään yleensä seksuaalisignaaliksi, mutta karvoituksen olemassaolo myös lämmön ylläpitäjäksi.

Merkillinen on kuitenkin ilmiö, että miesten enemmistö pitää naisen posliinia viehättävämpänä kuin luomua. Ehkä kyse on ylivoimakkaasta atrapista, kuten punatuista huulista. 🌹👀

kynä.mi kirjoitti:

Naisen karvoitus on myös erimuotoinen, kärjellään seisova kolmio, miehen taas päinvastoin ja kärki saattaa ylettyä jopa napaan asti. Muoto selitetään yleensä seksuaalisignaaliksi, mutta karvoituksen olemassaolo myös lämmön ylläpitäjäksi.

Merkillinen on kuitenkin ilmiö, että miesten enemmistö pitää naisen posliinia viehättävämpänä kuin luomua. Ehkä kyse on ylivoimakkaasta atrapista, kuten punatuista huulista. 🌹👀

Lue lisää

Karvoituksella on suojaava merkitys, myös esim. sairauksilta. Siksi on erittäin typerää ajella itsensä posliiniksi jonkun niinkin vähäpätöisen asian kuin miesten mieltysten takia.

Anonyymi kirjoitti:

Itse asiassa useimmilla eläimillä siitin ei ole näkyvillä. Mutta missasit kuitenkin pointin, eli sen, että naisten sukuelimen luulisi olevan hyvinkin näkyvästi esillä, kuten miehillä on, jos aloituksen väitteesi pitäisi paikkansa.

Lue lisää

Kulttuuriantopologian kirjassa oli oikein kuvakin, miten Tyynenmeren varhaiskantaisen kulttuurin tyttö näyttää sukupuolielimiään juuri samalla tavalla kuin Pariisissa, vaikka tapa ei voi pitkän etäisyyden ja yleismaailmallisuuden takia olla kulttuurin kautta opittu, vaan geneettinen.

Oli mielessäni jo kirjoittaessani, että monilla eläimillä penis on vetäytyneenä, kuten osittain myös ihmisellä, mutta ei kerta kaikkiaan voi lyhyessä kommentissaan esittää kaikkea tietoaan, kun täytyy samalla ajatella, että joku viitsii sen lukea. 🌹👀

Anonyymi kirjoitti:

Näinhän se on, hyvin on piilossa katseilta.

Toisin kuin monilla muilla eläimillä, joillä värkit ovat ihan näkyvillä. Itseasiassa monilla nelijalkaisilla naaraan tavara on paljon paremmin näkyvillä, kuin uroksen. Urokselta näkyy lähinnä vain pallit.

kynä.mi kirjoitti:

Kulttuuriantopologian kirjassa oli oikein kuvakin, miten Tyynenmeren varhaiskantaisen kulttuurin tyttö näyttää sukupuolielimiään juuri samalla tavalla kuin Pariisissa, vaikka tapa ei voi pitkän etäisyyden ja yleismaailmallisuuden takia olla kulttuurin kautta opittu, vaan geneettinen.

Oli mielessäni jo kirjoittaessani, että monilla eläimillä penis on vetäytyneenä, kuten osittain myös ihmisellä, mutta ei kerta kaikkiaan voi lyhyessä kommentissaan esittää kaikkea tietoaan, kun täytyy samalla ajatella, että joku viitsii sen lukea. 🌹👀

Lue lisää

Juu ja kuvia vartenhan ei koskaan ole poseerattu kuvaajan pyytämällä tavalla. Kuvalla ei rehellisesti sanoen ole tuollaisissa asioissa juurikaan todistusarvoa.

kynä.mi kirjoitti:

Kulttuuriantopologian kirjassa oli oikein kuvakin, miten Tyynenmeren varhaiskantaisen kulttuurin tyttö näyttää sukupuolielimiään juuri samalla tavalla kuin Pariisissa, vaikka tapa ei voi pitkän etäisyyden ja yleismaailmallisuuden takia olla kulttuurin kautta opittu, vaan geneettinen.

Oli mielessäni jo kirjoittaessani, että monilla eläimillä penis on vetäytyneenä, kuten osittain myös ihmisellä, mutta ei kerta kaikkiaan voi lyhyessä kommentissaan esittää kaikkea tietoaan, kun täytyy samalla ajatella, että joku viitsii sen lukea. 🌹👀

Lue lisää

Kirjan nimi? Kirjoittajan/ kirjoittajien nimi? Julkaisun vuosiluku?

Anonyymi kirjoitti:

Kirjan nimi? Kirjoittajan/ kirjoittajien nimi? Julkaisun vuosiluku?

Elä unta nää, että Kynis tollasia "muistais".

Sanoha, että liittyykö mustasukkaisuus ja reviirin/auman suojelu jotenkin etäisesti toisiinsa ja onko samalla ihmisellä taipumusta molempiin? Kysyn vaan, kun tiedän olleeni nuorena naivina mustis jopa valokuvista. Silloin ei ollut elämänkokemusta eikä käsitystä siitä, ettei paskaa kannata haalia nurkkiin jos ei ole peltoakaan. Elämä opettaa.

Ja olen tarkka reviiristäni ja suojelen laumaani, kukaan ei ole niin tärkeä kuin oma laumani.

JasuM kirjoitti:

Sanoha, että liittyykö mustasukkaisuus ja reviirin/auman suojelu jotenkin etäisesti toisiinsa ja onko samalla ihmisellä taipumusta molempiin? Kysyn vaan, kun tiedän olleeni nuorena naivina mustis jopa valokuvista. Silloin ei ollut elämänkokemusta eikä käsitystä siitä, ettei paskaa kannata haalia nurkkiin jos ei ole peltoakaan. Elämä opettaa.

Ja olen tarkka reviiristäni ja suojelen laumaani, kukaan ei ole niin tärkeä kuin oma laumani.

Lue lisää

Paskalla nurkissa tarkoitan tyyppiä, joka testailee omaa vetovoimaansa pitkin ja poikin, tahalleen tekee mustasukaiseksi ja loukkaa niitä, jotka hänestä välittää leikeillään ja pelleilyllään, kuitenkaan kenestäkään oikeasti edes piittaamatta. Eihän tuollasta kannata kenenkään vaivoikseen ottaa.

JasuM kirjoitti:

Sanoha, että liittyykö mustasukkaisuus ja reviirin/auman suojelu jotenkin etäisesti toisiinsa ja onko samalla ihmisellä taipumusta molempiin? Kysyn vaan, kun tiedän olleeni nuorena naivina mustis jopa valokuvista. Silloin ei ollut elämänkokemusta eikä käsitystä siitä, ettei paskaa kannata haalia nurkkiin jos ei ole peltoakaan. Elämä opettaa.

Ja olen tarkka reviiristäni ja suojelen laumaani, kukaan ei ole niin tärkeä kuin oma laumani.

Lue lisää

Totta kai kyseessä on sama ilmiö, mutta kulttuurisesti selittävällä ja geenien vaikutuksen hylkäävällä mikä tahansa voi olla mitä tahansa. 🌹👀

kynä.mi kirjoitti:

Totta kai kyseessä on sama ilmiö, mutta kulttuurisesti selittävällä ja geenien vaikutuksen hylkäävällä mikä tahansa voi olla mitä tahansa. 🌹👀

Eli onko meistä toiset reviiritietoisempia, kun toiset ja mistä sekin johtuu sitten? Sen tiedän, että joskus lauma pärjää paremmin erkaantuessaan isosta laumasta, omaksi pieneksi laumakseen. Kaikki saa hyödykkeitä paremmin eli ruokaa ja suojaa yms.

JasuM kirjoitti:

Sanoha, että liittyykö mustasukkaisuus ja reviirin/auman suojelu jotenkin etäisesti toisiinsa ja onko samalla ihmisellä taipumusta molempiin? Kysyn vaan, kun tiedän olleeni nuorena naivina mustis jopa valokuvista. Silloin ei ollut elämänkokemusta eikä käsitystä siitä, ettei paskaa kannata haalia nurkkiin jos ei ole peltoakaan. Elämä opettaa.

Ja olen tarkka reviiristäni ja suojelen laumaani, kukaan ei ole niin tärkeä kuin oma laumani.

Lue lisää

Siis eläinhän ei tunne mustasukkaisuutta (poikkeuksena ihmiseläin). Edes meidän lähimmät sukulaisemme eivät tunne samanlaista mustasukkaisuutta kuin me. Edes hyvinkin monimutkaisiin ajatuskulkuihin syystä ja seurauksesta kykenevät eläimet eivät tunne samanlaista mustasukkaisuutta kuin me.

Lauman suojeleminen on kahtiajakoinen asia. Siihen liittyy jälkikasvun suojeleminen ja lisääntymisresurssien suojelu (tämä pääsääntöisesti uroksille). Reviirin suojeleminen taas liittyy tietysti eläimillä ravinnon, veden, suojan, jne. suojelemiseen. Oleellista on, että noista suojeluntarpeista vain lisääntymisresurssien suojeleminen kohdistuu lähinnä vain omaan lajiin. Tuon vietin voimakkuus on myös hyvin riippuvaista lajista. Yleensä tuo vietti on voimakkain haaremissa elävillä eläimillä, lisääntymisaikana. Lisääntymisajan ulkopuolella monen lajit uroksetkin tulevat ihan hyvin toimeen keskenään. Reviiriä suojelevilla lajeilla taas tunkeutujan sukupuolella ei ole väliä. Kumpaa tahansa sukupuolta oleva tunkeilija saattaa päästä jopa hengestään.

Ihminen monesti tulkitsee esimerkiksi koiran omiin resursseihinsa ja reviiriinsä kohdistuvan suojeluvietin mustasukkaisuudeksi. Ihminen, joka ei ihan täysin ymmärrä koiraa eläimenä tulkitsee helposti myös koiran pelon omalle reviirilleen tulevaa vierasta kohtaan mustasukkaisuudeksi. Mustasukkaista koiraahan ei ole olemassakaan. Koira ei sellaisiin ajatuskulkuihin kykene.

Nuorelle yksilölle on ihan normaalia olla epävarma ja myös omien tunteiden säätelyssä on monesti parantamisen varaa. Ihminen in keskenkasvuinen noissa suhteissa vähintään 25 ikävuoteen saakka, eikä kasvu tuossa suhteessa lopu oikeastaan koskaan. Jos kokee oman tilanteen epävarmaksi (oli se sitten totta kai omaa kuvitelmaa) niin mustasukkaisuus voi herätä mitä kummallisimmista asioista. Valokuvat ovat vielä pientä, jotkut ovat mustasukkaisia omille lapsilleenkin.

Anonyymi kirjoitti:

Siis eläinhän ei tunne mustasukkaisuutta (poikkeuksena ihmiseläin). Edes meidän lähimmät sukulaisemme eivät tunne samanlaista mustasukkaisuutta kuin me. Edes hyvinkin monimutkaisiin ajatuskulkuihin syystä ja seurauksesta kykenevät eläimet eivät tunne samanlaista mustasukkaisuutta kuin me.

Lauman suojeleminen on kahtiajakoinen asia. Siihen liittyy jälkikasvun suojeleminen ja lisääntymisresurssien suojelu (tämä pääsääntöisesti uroksille). Reviirin suojeleminen taas liittyy tietysti eläimillä ravinnon, veden, suojan, jne. suojelemiseen. Oleellista on, että noista suojeluntarpeista vain lisääntymisresurssien suojeleminen kohdistuu lähinnä vain omaan lajiin. Tuon vietin voimakkuus on myös hyvin riippuvaista lajista. Yleensä tuo vietti on voimakkain haaremissa elävillä eläimillä, lisääntymisaikana. Lisääntymisajan ulkopuolella monen lajit uroksetkin tulevat ihan hyvin toimeen keskenään. Reviiriä suojelevilla lajeilla taas tunkeutujan sukupuolella ei ole väliä. Kumpaa tahansa sukupuolta oleva tunkeilija saattaa päästä jopa hengestään.

Ihminen monesti tulkitsee esimerkiksi koiran omiin resursseihinsa ja reviiriinsä kohdistuvan suojeluvietin mustasukkaisuudeksi. Ihminen, joka ei ihan täysin ymmärrä koiraa eläimenä tulkitsee helposti myös koiran pelon omalle reviirilleen tulevaa vierasta kohtaan mustasukkaisuudeksi. Mustasukkaista koiraahan ei ole olemassakaan. Koira ei sellaisiin ajatuskulkuihin kykene.

Nuorelle yksilölle on ihan normaalia olla epävarma ja myös omien tunteiden säätelyssä on monesti parantamisen varaa. Ihminen in keskenkasvuinen noissa suhteissa vähintään 25 ikävuoteen saakka, eikä kasvu tuossa suhteessa lopu oikeastaan koskaan. Jos kokee oman tilanteen epävarmaksi (oli se sitten totta kai omaa kuvitelmaa) niin mustasukkaisuus voi herätä mitä kummallisimmista asioista. Valokuvat ovat vielä pientä, jotkut ovat mustasukkaisia omille lapsilleenkin.

Lue lisää

Mielenkiintoista, mutta tiedän hyvin vähän itse näistä faktaan perustuvista kuvioista näiden asioiden ympärillä. Silläpä kysyn, kun tuli vaikutelma, että sinä saatat tietää. Näitä asioita on kuitenkin ihan mukava miettiä yleisesti ja kyllä itsekin kautta ymmärtääkseen joskus omaakin käytöstään ja reakointejaan.

Eli apinatkaan ei ole mustasukkaisia ollenkaanko? Jos mustasukkaisuus on lisääntymisviettiin perustuvaa, niin metkaa että mustasukkaisia ovat myös ne toisistaan, jotka eivät voi lisääntyä keskenään. Syy voi tietysti olla sama, vaikka asian tiedostaisikin. Ehkä se on kuitenkin enemmän sitä menettämisen pelkoa ja emootioihin liittyvää hyljätyksi tulemisen pelkoa?

Juu, reviirin suojelemisen ymmärrän samoin ja lauman suojelu taas on hengissä selviytymisen ja geenien elossa pysymisen ehto. Tai näin asian itse ymmärrän. Liittyy tietysti myös emootiot miksi oma lauma on oma lauma, eikä muut ole yhtä tärkeitä, jos pitää valita tärkeysjärjestys.

Jep, nuorena moni asia on niin mustavalkoista ja ehdotonta. Eikä ole aina sanojakaan millä sanoittaa tunteitaan ja pahaa oloaan, mitään muutakaan mitä tuntee ja se purkautuu kuin lapsilla fyysisenä kiukkuna tai riehumisena.

Jotenkin rakkauttakin ajattelee nuorena, ikään kuin se jatkuisi ikuisesti kun se kerran on syttynyt. Lapsellista.

Tuo on kyllä erikoista, että omille lapsilleen voi olla mustasukkainen mistään. Itse en kyllä siihen kykene, pikemminkin suon heille kaiken mahdollisen hyvän minkä he ikinä voivat saada, vaikka itse en saisi ikinä mitään tai menisi vaikka henkikin. Perin kummallista tosiaan, lapsilleen mustasukkaisuus.

JasuM kirjoitti:

Eli onko meistä toiset reviiritietoisempia, kun toiset ja mistä sekin johtuu sitten? Sen tiedän, että joskus lauma pärjää paremmin erkaantuessaan isosta laumasta, omaksi pieneksi laumakseen. Kaikki saa hyödykkeitä paremmin eli ruokaa ja suojaa yms.

Lue lisää

Mitä tuohon kysymykseesi tulee, niin jokaisella meistä on oma kokemusmaailmansa. Geenit määrittävät meidän synnynnäisiä piirteitämme, temperamenttia, stressinsitokykyä, jne.

Otan esimerkiksi taas koirat, jottei kukaan vetäisi hernettä nenään seuraavista luonehdinnoista. Koirissahan luonnetestissä testataan mm. kovuutta, stressinsietokykyä, reaktioherkkyyttä, puolustusviettiä, jne. Kovuutta ja pehmeyttä voisi varmaan kuvata sillä miten helposti vaikkapa negatiivinen kokemus jättää muistijäljen. Kova yksilö ei välitä, vaikka huonoja kokemuksia olisi useita, pehmeä taas vetää omat johtopäätöksensä ehkä jo yhdestä negatiivisesta kokemuksesta. Jos esim. koira on hyvin pehmeä, mutta samalla hyvin reaktioherkkä ja puolustusviettinen, niin se voi luoda hyvin voimakkaan agressiivisen käyttäytymismallin jo yhden negatiivisen kohtaamisen jälkeen. Kova, mutta vähäisesti reaktioherkkä ja puolustusviettinen taas omaa ns. lehmän hermot eikä hötkyile, vaikka negatiivisia kokemuksia olisi paljon.

Ihmisellä on ihan samanlaisia yksilöllisiä ominaisuuksia kuin vaikka nyt koirilla. Me reagoimme asioihin eritavoin. Yhdelle meistä vaikkapa joku varhaislapsuudessa koettu hylkäämiskokemus voi jättää syvät jäljet ja toinen taas porskuttaa, vaikka hylkäämiskokemuksia olisi monta. Niiden kokemusten ei tarvi edes olla ns. oikeita. Kokemus on aito sen kokijalle, vaikka se olisi todellisuudessa ollut jotain ihan muuta.

Anonyymi kirjoitti:

Siis eläinhän ei tunne mustasukkaisuutta (poikkeuksena ihmiseläin). Edes meidän lähimmät sukulaisemme eivät tunne samanlaista mustasukkaisuutta kuin me. Edes hyvinkin monimutkaisiin ajatuskulkuihin syystä ja seurauksesta kykenevät eläimet eivät tunne samanlaista mustasukkaisuutta kuin me.

Lauman suojeleminen on kahtiajakoinen asia. Siihen liittyy jälkikasvun suojeleminen ja lisääntymisresurssien suojelu (tämä pääsääntöisesti uroksille). Reviirin suojeleminen taas liittyy tietysti eläimillä ravinnon, veden, suojan, jne. suojelemiseen. Oleellista on, että noista suojeluntarpeista vain lisääntymisresurssien suojeleminen kohdistuu lähinnä vain omaan lajiin. Tuon vietin voimakkuus on myös hyvin riippuvaista lajista. Yleensä tuo vietti on voimakkain haaremissa elävillä eläimillä, lisääntymisaikana. Lisääntymisajan ulkopuolella monen lajit uroksetkin tulevat ihan hyvin toimeen keskenään. Reviiriä suojelevilla lajeilla taas tunkeutujan sukupuolella ei ole väliä. Kumpaa tahansa sukupuolta oleva tunkeilija saattaa päästä jopa hengestään.

Ihminen monesti tulkitsee esimerkiksi koiran omiin resursseihinsa ja reviiriinsä kohdistuvan suojeluvietin mustasukkaisuudeksi. Ihminen, joka ei ihan täysin ymmärrä koiraa eläimenä tulkitsee helposti myös koiran pelon omalle reviirilleen tulevaa vierasta kohtaan mustasukkaisuudeksi. Mustasukkaista koiraahan ei ole olemassakaan. Koira ei sellaisiin ajatuskulkuihin kykene.

Nuorelle yksilölle on ihan normaalia olla epävarma ja myös omien tunteiden säätelyssä on monesti parantamisen varaa. Ihminen in keskenkasvuinen noissa suhteissa vähintään 25 ikävuoteen saakka, eikä kasvu tuossa suhteessa lopu oikeastaan koskaan. Jos kokee oman tilanteen epävarmaksi (oli se sitten totta kai omaa kuvitelmaa) niin mustasukkaisuus voi herätä mitä kummallisimmista asioista. Valokuvat ovat vielä pientä, jotkut ovat mustasukkaisia omille lapsilleenkin.

Lue lisää

Tyypillistä humanistin tulkintatapaa. Samankaltainen käyttäytyminen ihmisellä ja muilla eläimillä johtuisi muka eri syystä. Biologi taas näkee, että ne johtuvat SAMASTA syystä, perintögeeneistä. 🌹👀

JasuM kirjoitti:

Mielenkiintoista, mutta tiedän hyvin vähän itse näistä faktaan perustuvista kuvioista näiden asioiden ympärillä. Silläpä kysyn, kun tuli vaikutelma, että sinä saatat tietää. Näitä asioita on kuitenkin ihan mukava miettiä yleisesti ja kyllä itsekin kautta ymmärtääkseen joskus omaakin käytöstään ja reakointejaan.

Eli apinatkaan ei ole mustasukkaisia ollenkaanko? Jos mustasukkaisuus on lisääntymisviettiin perustuvaa, niin metkaa että mustasukkaisia ovat myös ne toisistaan, jotka eivät voi lisääntyä keskenään. Syy voi tietysti olla sama, vaikka asian tiedostaisikin. Ehkä se on kuitenkin enemmän sitä menettämisen pelkoa ja emootioihin liittyvää hyljätyksi tulemisen pelkoa?

Juu, reviirin suojelemisen ymmärrän samoin ja lauman suojelu taas on hengissä selviytymisen ja geenien elossa pysymisen ehto. Tai näin asian itse ymmärrän. Liittyy tietysti myös emootiot miksi oma lauma on oma lauma, eikä muut ole yhtä tärkeitä, jos pitää valita tärkeysjärjestys.

Jep, nuorena moni asia on niin mustavalkoista ja ehdotonta. Eikä ole aina sanojakaan millä sanoittaa tunteitaan ja pahaa oloaan, mitään muutakaan mitä tuntee ja se purkautuu kuin lapsilla fyysisenä kiukkuna tai riehumisena.

Jotenkin rakkauttakin ajattelee nuorena, ikään kuin se jatkuisi ikuisesti kun se kerran on syttynyt. Lapsellista.

Tuo on kyllä erikoista, että omille lapsilleen voi olla mustasukkainen mistään. Itse en kyllä siihen kykene, pikemminkin suon heille kaiken mahdollisen hyvän minkä he ikinä voivat saada, vaikka itse en saisi ikinä mitään tai menisi vaikka henkikin. Perin kummallista tosiaan, lapsilleen mustasukkaisuus.

Lue lisää

Enkä ymmärrä kateuttakaan vaikkapa kumppanin menestymisestä ja hyvinvoinnista, hänellekin kaikki hyvä mitä voi saada on vaan iloinen asia. Vaikka mustasukkaisuutta vielä ymmärränkin tiettyyn pisteeseen asti eli menettämisen pelkona ja huolena suhteen kariutumisesta. Kun toisen teot loukkaa ja yleensä ne loukkaakin silloin, kun toinen tekee varsin tietoisesti ja tahallaan kaiken vähätellen tai piittaamatta toisen tunteista.

Ja pitää oikeutettuna leikkiä toisen tunteilla, koska itse ei tunne samoin. Se osoittaa tahdittomuutta ja itsekyyttä, kyvyttömyyttä asettua toisen asemaan. Jonkinlaista tunnekylmyyttä ja kyvyttömyyttä empatiaan.

JasuM kirjoitti:

Mielenkiintoista, mutta tiedän hyvin vähän itse näistä faktaan perustuvista kuvioista näiden asioiden ympärillä. Silläpä kysyn, kun tuli vaikutelma, että sinä saatat tietää. Näitä asioita on kuitenkin ihan mukava miettiä yleisesti ja kyllä itsekin kautta ymmärtääkseen joskus omaakin käytöstään ja reakointejaan.

Eli apinatkaan ei ole mustasukkaisia ollenkaanko? Jos mustasukkaisuus on lisääntymisviettiin perustuvaa, niin metkaa että mustasukkaisia ovat myös ne toisistaan, jotka eivät voi lisääntyä keskenään. Syy voi tietysti olla sama, vaikka asian tiedostaisikin. Ehkä se on kuitenkin enemmän sitä menettämisen pelkoa ja emootioihin liittyvää hyljätyksi tulemisen pelkoa?

Juu, reviirin suojelemisen ymmärrän samoin ja lauman suojelu taas on hengissä selviytymisen ja geenien elossa pysymisen ehto. Tai näin asian itse ymmärrän. Liittyy tietysti myös emootiot miksi oma lauma on oma lauma, eikä muut ole yhtä tärkeitä, jos pitää valita tärkeysjärjestys.

Jep, nuorena moni asia on niin mustavalkoista ja ehdotonta. Eikä ole aina sanojakaan millä sanoittaa tunteitaan ja pahaa oloaan, mitään muutakaan mitä tuntee ja se purkautuu kuin lapsilla fyysisenä kiukkuna tai riehumisena.

Jotenkin rakkauttakin ajattelee nuorena, ikään kuin se jatkuisi ikuisesti kun se kerran on syttynyt. Lapsellista.

Tuo on kyllä erikoista, että omille lapsilleen voi olla mustasukkainen mistään. Itse en kyllä siihen kykene, pikemminkin suon heille kaiken mahdollisen hyvän minkä he ikinä voivat saada, vaikka itse en saisi ikinä mitään tai menisi vaikka henkikin. Perin kummallista tosiaan, lapsilleen mustasukkaisuus.

Lue lisää

Ystävyys on myös resurssi. Mitä sosiaalisemmasta lajista on kyse, niin sitä arvokkaampi resurssi ystävyys on. Oikeissa niukkuuden oloissa ystävyys on pelkkää lisääntymiskumppanuutta paljon arvokkaampi resurssi. Lisääntymiskumppani voi tietysti olla myös ystävä ja monen mielestä ihannetilanteessa onkin.

Ja ei apinatkaan eivät tunne samanlaista mustasukkaisuutta kuin ihminen. Ne eivät kehittele omassa mielessään mustasukkaisia teorioita ja ajatuskulkuja ja sitten vahdi toistensa tekemisiä. Ne voivat reagoida hetkessä, kun kokevat itsensä ja omat resurssinsa uhatuiksi. Sen sijaan ne eivät aiheuta mustasukkaisuusdraamoja, jos vaikkapa toisen turkissa tuoksuu vieras yksilö. Vaikka todisteet olisivat kiistattomat, niin eläin aiheuta draamaa ja aloita riitaa. Se voi hylätä vaikkapa poikueen, jota ei koe omakseen ja se toki on yleensä katastrofi poikasten kannalta. Eläin ei kuitenkaan tee sitä hylkäämistä riitaisan mustasukkaisuusdraaman kautta.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä tuohon kysymykseesi tulee, niin jokaisella meistä on oma kokemusmaailmansa. Geenit määrittävät meidän synnynnäisiä piirteitämme, temperamenttia, stressinsitokykyä, jne.

Otan esimerkiksi taas koirat, jottei kukaan vetäisi hernettä nenään seuraavista luonehdinnoista. Koirissahan luonnetestissä testataan mm. kovuutta, stressinsietokykyä, reaktioherkkyyttä, puolustusviettiä, jne. Kovuutta ja pehmeyttä voisi varmaan kuvata sillä miten helposti vaikkapa negatiivinen kokemus jättää muistijäljen. Kova yksilö ei välitä, vaikka huonoja kokemuksia olisi useita, pehmeä taas vetää omat johtopäätöksensä ehkä jo yhdestä negatiivisesta kokemuksesta. Jos esim. koira on hyvin pehmeä, mutta samalla hyvin reaktioherkkä ja puolustusviettinen, niin se voi luoda hyvin voimakkaan agressiivisen käyttäytymismallin jo yhden negatiivisen kohtaamisen jälkeen. Kova, mutta vähäisesti reaktioherkkä ja puolustusviettinen taas omaa ns. lehmän hermot eikä hötkyile, vaikka negatiivisia kokemuksia olisi paljon.

Ihmisellä on ihan samanlaisia yksilöllisiä ominaisuuksia kuin vaikka nyt koirilla. Me reagoimme asioihin eritavoin. Yhdelle meistä vaikkapa joku varhaislapsuudessa koettu hylkäämiskokemus voi jättää syvät jäljet ja toinen taas porskuttaa, vaikka hylkäämiskokemuksia olisi monta. Niiden kokemusten ei tarvi edes olla ns. oikeita. Kokemus on aito sen kokijalle, vaikka se olisi todellisuudessa ollut jotain ihan muuta.

Lue lisää

Okei. Ymmärrän tuon vertauskuvan kautta varmaankin aika oikein. Tietysti lehmänhermoinenkin saattaa sitten jossain kohtaa tulla lakipisteeseen, jossa mitta täyttyy?

kynä.mi kirjoitti:

Tyypillistä humanistin tulkintatapaa. Samankaltainen käyttäytyminen ihmisellä ja muilla eläimillä johtuisi muka eri syystä. Biologi taas näkee, että ne johtuvat SAMASTA syystä, perintögeeneistä. 🌹👀

Lue lisää

Anteeksi nyt vaan, mutta olen saanut biologin koulutuksen.

kynä.mi kirjoitti:

Tyypillistä humanistin tulkintatapaa. Samankaltainen käyttäytyminen ihmisellä ja muilla eläimillä johtuisi muka eri syystä. Biologi taas näkee, että ne johtuvat SAMASTA syystä, perintögeeneistä. 🌹👀

Lue lisää

Enkä sanonut kyse olevan eri syistä. Luehan uudestaan. Kyse on kahdesta täysin eri asiasta. Biologisesta reaktiosta ja opitusta käytöksestä.

Anonyymi kirjoitti:

Ystävyys on myös resurssi. Mitä sosiaalisemmasta lajista on kyse, niin sitä arvokkaampi resurssi ystävyys on. Oikeissa niukkuuden oloissa ystävyys on pelkkää lisääntymiskumppanuutta paljon arvokkaampi resurssi. Lisääntymiskumppani voi tietysti olla myös ystävä ja monen mielestä ihannetilanteessa onkin.

Ja ei apinatkaan eivät tunne samanlaista mustasukkaisuutta kuin ihminen. Ne eivät kehittele omassa mielessään mustasukkaisia teorioita ja ajatuskulkuja ja sitten vahdi toistensa tekemisiä. Ne voivat reagoida hetkessä, kun kokevat itsensä ja omat resurssinsa uhatuiksi. Sen sijaan ne eivät aiheuta mustasukkaisuusdraamoja, jos vaikkapa toisen turkissa tuoksuu vieras yksilö. Vaikka todisteet olisivat kiistattomat, niin eläin aiheuta draamaa ja aloita riitaa. Se voi hylätä vaikkapa poikueen, jota ei koe omakseen ja se toki on yleensä katastrofi poikasten kannalta. Eläin ei kuitenkaan tee sitä hylkäämistä riitaisan mustasukkaisuusdraaman kautta.

Lue lisää

Yym, joo. No mulle ystävyys ei ole mikään resurssi verrattuna elämänkumppaniin. Voin jättää ystävät pulaan mutten kumppaniani. Minä olen sellainen. :)

Mutta ymmärrän enemmistön sosiaalisiksi ja itseni epäsosiaaliseksi. Joten ei mikään ihme.

Eikö edes bonobot riehu mustasukkaisuuttaan? Yleensähän se mustasukkaisuusreaktiokin tulee siinä samssa hetkessä, eikä vasta aikojen päästä. Ainakin mulla se tapahtuu asap siinä ja heti, kun näen ja koen toisen touhuuvan edessäni jotain mikä sitä voi aiheuttaa. Pussailla vaikka jonkun muun kanssa kieli kurkussa. Perkele, annahan olla.

Apina on sitten tyhmempi ihmistä tuossa poikasten hylkäämisessä. Poikasia nyt ei hyljätä kenenkään takia.

JasuM kirjoitti:

Okei. Ymmärrän tuon vertauskuvan kautta varmaankin aika oikein. Tietysti lehmänhermoinenkin saattaa sitten jossain kohtaa tulla lakipisteeseen, jossa mitta täyttyy?

Toki vähemmän reaktioherkälläkin yksilöllä on se piste, jossa se reagoi. Myös tilanne voi vaikuttaa paljon siihen miten reagoidaan. Itselläni on esim. yksi hyvin pehmeä, mutta lehmänhermoinen koirayksilö kotonani. Se ei reagoi agressiivisesti oikeastaan mihinkään. Mä joka toivoisin sen suojelevan ruokaansa edes vähän toista koiraa vastaan, mutta ei. Se antaa toisen syödä ruoan edestään, vaikka on kaikessa selkeästi koirien "pomo". On tasan yksi resurssi, jota se suojellee ja se on kanankaulat. Jos niitä on tarjolla, niin toisen on turha yrittää lähelle. Eli resurssilla selkeästi on merkitystä.

Anonyymi kirjoitti:

Toki vähemmän reaktioherkälläkin yksilöllä on se piste, jossa se reagoi. Myös tilanne voi vaikuttaa paljon siihen miten reagoidaan. Itselläni on esim. yksi hyvin pehmeä, mutta lehmänhermoinen koirayksilö kotonani. Se ei reagoi agressiivisesti oikeastaan mihinkään. Mä joka toivoisin sen suojelevan ruokaansa edes vähän toista koiraa vastaan, mutta ei. Se antaa toisen syödä ruoan edestään, vaikka on kaikessa selkeästi koirien "pomo". On tasan yksi resurssi, jota se suojellee ja se on kanankaulat. Jos niitä on tarjolla, niin toisen on turha yrittää lähelle. Eli resurssilla selkeästi on merkitystä.

Lue lisää

Heh, eli jokaisella on kuin onkin se joku asia mihin reakoi ja suojelee. :D

Joku arka kohta niin sanotusti, johon ei vaan ole muilla lupaa kajota. :)

Anonyymi kirjoitti:

Anteeksi nyt vaan, mutta olen saanut biologin koulutuksen.

En puhunut koulutuksestasi, vaan tulkintatavastasi. 🌹👀

JasuM kirjoitti:

Yym, joo. No mulle ystävyys ei ole mikään resurssi verrattuna elämänkumppaniin. Voin jättää ystävät pulaan mutten kumppaniani. Minä olen sellainen. :)

Mutta ymmärrän enemmistön sosiaalisiksi ja itseni epäsosiaaliseksi. Joten ei mikään ihme.

Eikö edes bonobot riehu mustasukkaisuuttaan? Yleensähän se mustasukkaisuusreaktiokin tulee siinä samssa hetkessä, eikä vasta aikojen päästä. Ainakin mulla se tapahtuu asap siinä ja heti, kun näen ja koen toisen touhuuvan edessäni jotain mikä sitä voi aiheuttaa. Pussailla vaikka jonkun muun kanssa kieli kurkussa. Perkele, annahan olla.

Apina on sitten tyhmempi ihmistä tuossa poikasten hylkäämisessä. Poikasia nyt ei hyljätä kenenkään takia.

Lue lisää

Bonobot ovat siinä mielessä varsin "huono" esimerkki tuossa, kun ne harrastavat seksiä oikeastaan ihan joka tilanteessa. Seksuaalinen mustasukkaisuus on siis niille aika käsittämätön käsite.

Ja siis mitä tuohon mustasukkaisuuteen tulee, niin se suurin ero ihmisen mustasukkaisuuden ja puhumani resurssien puolustamisvietin välillä on se miten se reaktio kohdistuu vaikkapa siihen omaan kumppaniin. Eläin reagoi tunkeilijaan ja kohdistaa siihen aggressionsa. Eläin ei ala sen jälkeen tapella kumppaninsa kanssa ja "menetä luottamustaan" sitä kumppaniaan kohtaan. Jos koira on "mustasukkainen" omistajastaan, niin ei se ole vihainen omistajaansa kohtaan.

kynä.mi kirjoitti:

En puhunut koulutuksestasi, vaan tulkintatavastasi. 🌹👀

Tulkintani on biologiaa. Myös se miten aivomme toimivat on biologiaa. Ruumiin ja mielen erottaminen toisistaan on täysin keinotekoinen linjanveto.

Anonyymi kirjoitti:

Enkä sanonut kyse olevan eri syistä. Luehan uudestaan. Kyse on kahdesta täysin eri asiasta. Biologisesta reaktiosta ja opitusta käytöksestä.

Biologiksi panet tavallista enemmän painoa opitulle ja vähemmän yhtäläisyyksille muun luonnon kanssa. Kaikkein kummallisimmalta minusta tuntuu, että uskot tietäväsi muun eliökunnan tunteitten ihmisistä poikkeavan laadun. Mistä tiedät, jos käyttäytymismuodot ovat samankaltaiset. Kyllä nämä ovat humanistien puheita. 🌹👀

Anonyymi kirjoitti:

Bonobot ovat siinä mielessä varsin "huono" esimerkki tuossa, kun ne harrastavat seksiä oikeastaan ihan joka tilanteessa. Seksuaalinen mustasukkaisuus on siis niille aika käsittämätön käsite.

Ja siis mitä tuohon mustasukkaisuuteen tulee, niin se suurin ero ihmisen mustasukkaisuuden ja puhumani resurssien puolustamisvietin välillä on se miten se reaktio kohdistuu vaikkapa siihen omaan kumppaniin. Eläin reagoi tunkeilijaan ja kohdistaa siihen aggressionsa. Eläin ei ala sen jälkeen tapella kumppaninsa kanssa ja "menetä luottamustaan" sitä kumppaniaan kohtaan. Jos koira on "mustasukkainen" omistajastaan, niin ei se ole vihainen omistajaansa kohtaan.

Lue lisää

Nojoo totta, unohdin kokonaan että bonobot on polyamorisia nymfomaaneja.

Niinno, eikö ihmiselläkin usein se kohdistu tunkeilijaan? Joku vieras tulee keekoilemaan ja liehittelemään kumppaniasi, niin ainakin itselläni ekana tulee mieleen pistää se keekoilija helvettiin siitä ja suuttua kumppanille vasta sitten, jos hän innoissaan lähtee keekoilijan matkaan ts. syräjäyttää minut sen keekoilijan vuoksi. :D

JasuM kirjoitti:

Yym, joo. No mulle ystävyys ei ole mikään resurssi verrattuna elämänkumppaniin. Voin jättää ystävät pulaan mutten kumppaniani. Minä olen sellainen. :)

Mutta ymmärrän enemmistön sosiaalisiksi ja itseni epäsosiaaliseksi. Joten ei mikään ihme.

Eikö edes bonobot riehu mustasukkaisuuttaan? Yleensähän se mustasukkaisuusreaktiokin tulee siinä samssa hetkessä, eikä vasta aikojen päästä. Ainakin mulla se tapahtuu asap siinä ja heti, kun näen ja koen toisen touhuuvan edessäni jotain mikä sitä voi aiheuttaa. Pussailla vaikka jonkun muun kanssa kieli kurkussa. Perkele, annahan olla.

Apina on sitten tyhmempi ihmistä tuossa poikasten hylkäämisessä. Poikasia nyt ei hyljätä kenenkään takia.

Lue lisää

"Apina on sitten tyhmempi ihmistä tuossa poikasten hylkäämisessä. Poikasia nyt ei hyljätä kenenkään takia."

Tuossakin täytyy miettiä, että mitä se tyhmyts sitten lopulta on. Jälkeläisten kasvattamiseen kuluu resursseja. Meidän ihmisten ja varsinkin länsimaisten ihmisten on nykyään varsin helppo ajatella, että me pistetään kaikki resurssit peliin jälkeläisten kohdalla. Monesti edes biologialla ei ole meille kauheasti väliä, vaan voimme pitää huolta lapsesta, josta tiedämme, ettei se ole omamme.

Sen sijaan jos mennään vähempiosaisten ihmisten pariin ja varsinkin ihmiskunnan historiaan, niin kyllä jälkeläisiä hylätään. Geenit ovat myös ns. itsekkäitä. Täysin vieraaseen geenimateriaaliin käytetyt resurssit ovat pois jostain, vaikka omasta selviämisestä. Poikasten kasvattaminen aikuisiksi on luonnossa varsin kovaa työtä.

kynä.mi kirjoitti:

Biologiksi panet tavallista enemmän painoa opitulle ja vähemmän yhtäläisyyksille muun luonnon kanssa. Kaikkein kummallisimmalta minusta tuntuu, että uskot tietäväsi muun eliökunnan tunteitten ihmisistä poikkeavan laadun. Mistä tiedät, jos käyttäytymismuodot ovat samankaltaiset. Kyllä nämä ovat humanistien puheita. 🌹👀

Lue lisää

Biologiksi tajuat harvinaisen vähän biologiasta. Jokainen meidän elimistömme toiminta on biologiaa. Aivomme ovat muovautuneet toimimaan nykyisellä tavalla biologisista syistä. Kaikki se on biologiaa.

kynä.mi kirjoitti:

Biologiksi panet tavallista enemmän painoa opitulle ja vähemmän yhtäläisyyksille muun luonnon kanssa. Kaikkein kummallisimmalta minusta tuntuu, että uskot tietäväsi muun eliökunnan tunteitten ihmisistä poikkeavan laadun. Mistä tiedät, jos käyttäytymismuodot ovat samankaltaiset. Kyllä nämä ovat humanistien puheita. 🌹👀

Lue lisää

Tieteellisesti ajattelevaksi itsesi määritteleväksi ihmiseksi itsesi määritteleväksi sä myös uskot harvinaisen vähän tieteeseen ja tutkimukseen. Sanoisin jopa, että et usko niihin lainkaan, vaan jätät ne täysin huomioimatta, jos ne eivät tue omaa katsomustasi.

Anonyymi kirjoitti:

"Apina on sitten tyhmempi ihmistä tuossa poikasten hylkäämisessä. Poikasia nyt ei hyljätä kenenkään takia."

Tuossakin täytyy miettiä, että mitä se tyhmyts sitten lopulta on. Jälkeläisten kasvattamiseen kuluu resursseja. Meidän ihmisten ja varsinkin länsimaisten ihmisten on nykyään varsin helppo ajatella, että me pistetään kaikki resurssit peliin jälkeläisten kohdalla. Monesti edes biologialla ei ole meille kauheasti väliä, vaan voimme pitää huolta lapsesta, josta tiedämme, ettei se ole omamme.

Sen sijaan jos mennään vähempiosaisten ihmisten pariin ja varsinkin ihmiskunnan historiaan, niin kyllä jälkeläisiä hylätään. Geenit ovat myös ns. itsekkäitä. Täysin vieraaseen geenimateriaaliin käytetyt resurssit ovat pois jostain, vaikka omasta selviämisestä. Poikasten kasvattaminen aikuisiksi on luonnossa varsin kovaa työtä.

Lue lisää

Toki noinkin. Ajattelin taas itsekkäästi omasta näkökulmastani. Minulle poikasten hylkääminen ei ole ikinä vaihtoehto vaikkei mulla olisi mitään muuta kuin vaatteet päälläni. vaikka varastan selvitäkseni hengissä ja ruokkiakseni poikaseni. Mutta poikasiani en hylkää mistään syystä.

Ainoa syy jolloin voisin poikaset jättää jonkun muun huomaan ja turvaan olisi se, että heillä olisi turvallisempaa syystä tai toisesta jonkun muun kuin minun seurassa. sama kyllä pätee kumppaniinkin. Hylkään hänet vain jos hän on vaarassa seurassani. Muuten kyllä kosnstit keksii selvitä. Monet köyhät hylkää lapsensa, koska lapsia on yksinkertaisesti liikaa kyetäkseen heistä huolehtimaan. Tuotakin pitäisi miettiä jo hankkiessaan pystyykö pitämään huolta lapsistaan kaikissa mahdollisissa olosuhteissa. Paitsi tietysti kuolemansairaana.

Anonyymi kirjoitti:

Tulkintani on biologiaa. Myös se miten aivomme toimivat on biologiaa. Ruumiin ja mielen erottaminen toisistaan on täysin keinotekoinen linjanveto.

Tässä olet selkeästi biologisella kannalla. Oppiminen ja muun ympäristovaikutuksen osuus kehittyvien aivojen rakenteeseen ja kemiaan on ilmeinen, mutta edelleen varsin rajallinen. Se on biologinen sopeuma, joka auttaa nopeasti muuttuvissa oloissa, mutta sen sisältö ei periydy.

Humanisti uskoo oppimisen olevan kaikki, eikä tajua geneettisestä evoluutiosta mitään. 🌹👀

Anonyymi kirjoitti:

Biologiksi tajuat harvinaisen vähän biologiasta. Jokainen meidän elimistömme toiminta on biologiaa. Aivomme ovat muovautuneet toimimaan nykyisellä tavalla biologisista syistä. Kaikki se on biologiaa.

Lue lisää

Olen täsmälleen samaa mieltä. 🌹👀

JasuM kirjoitti:

Toki noinkin. Ajattelin taas itsekkäästi omasta näkökulmastani. Minulle poikasten hylkääminen ei ole ikinä vaihtoehto vaikkei mulla olisi mitään muuta kuin vaatteet päälläni. vaikka varastan selvitäkseni hengissä ja ruokkiakseni poikaseni. Mutta poikasiani en hylkää mistään syystä.

Ainoa syy jolloin voisin poikaset jättää jonkun muun huomaan ja turvaan olisi se, että heillä olisi turvallisempaa syystä tai toisesta jonkun muun kuin minun seurassa. sama kyllä pätee kumppaniinkin. Hylkään hänet vain jos hän on vaarassa seurassani. Muuten kyllä kosnstit keksii selvitä. Monet köyhät hylkää lapsensa, koska lapsia on yksinkertaisesti liikaa kyetäkseen heistä huolehtimaan. Tuotakin pitäisi miettiä jo hankkiessaan pystyykö pitämään huolta lapsistaan kaikissa mahdollisissa olosuhteissa. Paitsi tietysti kuolemansairaana.

Lue lisää

Ja olen sitäkin mieltä, että vaikka kyllä poikasten kasvattaminen luonnossa on varsin kovaa työtä. Se työ on kannattavaa, paljon se ottaa mutta enemmän se antaa. Mahdollisuudeen jälkeiläisille elämään, sen vuoksi kannattaa raataa vaikka perse verellä aamusta iltaan.

JasuM kirjoitti:

Toki noinkin. Ajattelin taas itsekkäästi omasta näkökulmastani. Minulle poikasten hylkääminen ei ole ikinä vaihtoehto vaikkei mulla olisi mitään muuta kuin vaatteet päälläni. vaikka varastan selvitäkseni hengissä ja ruokkiakseni poikaseni. Mutta poikasiani en hylkää mistään syystä.

Ainoa syy jolloin voisin poikaset jättää jonkun muun huomaan ja turvaan olisi se, että heillä olisi turvallisempaa syystä tai toisesta jonkun muun kuin minun seurassa. sama kyllä pätee kumppaniinkin. Hylkään hänet vain jos hän on vaarassa seurassani. Muuten kyllä kosnstit keksii selvitä. Monet köyhät hylkää lapsensa, koska lapsia on yksinkertaisesti liikaa kyetäkseen heistä huolehtimaan. Tuotakin pitäisi miettiä jo hankkiessaan pystyykö pitämään huolta lapsistaan kaikissa mahdollisissa olosuhteissa. Paitsi tietysti kuolemansairaana.

Lue lisää

Toki aina pitäisi ja aina voisi, mutta elämä harvoin on niin yksinkertaista. Elämä on myös varsin raadollista. Hyvin hyvin harva eläinlapsi kasvaa aikuiseksi saakka. Jälkeläisten menettäminen on enemmän vakio, kuin niiden kasvattamisessa onnistuminen. Toki tuokin vaihtelee lajista toiseen ja toiset onnistuvat paremmin. Elinympäristö vaikuttaa paljon eläinten lisääntymisstrategiohin. Mitä "turvallisempaa" poikasen kasvattaminen on eli mitä vähemmän lajilla on esim. luontaisia vihollisia, niin sitä enemmän yksittäiseen poikaseen käytetään resursseja. Yksi mun mielestä huomionarvoinen asia on, että lähes kaikki valtavan suuren määrän resursseja yksittäiseen (tai max) kahteen poikaseen laittavista lajeista ovat yksinhuoltajaäitejä. Toki se on eläinmaailmassa muutenkin lähes normi, mutta edes tyyliin yhden poikasen useamman vuoden välein saavat lajit eivät juurikaan luota kahden vanhemman taktiikkaan. Poikkeuksia on, mutta ne tosiaan ovat poikkeuksia.

Anonyymi kirjoitti:

Tieteellisesti ajattelevaksi itsesi määritteleväksi ihmiseksi itsesi määritteleväksi sä myös uskot harvinaisen vähän tieteeseen ja tutkimukseen. Sanoisin jopa, että et usko niihin lainkaan, vaan jätät ne täysin huomioimatta, jos ne eivät tue omaa katsomustasi.

Lue lisää

Luonnontieteellinen tutkimus on rautaa, humanistinen ja ideologinen vahvasti vinoutunutta. 🌹👀

kynä.mi kirjoitti:

Olen täsmälleen samaa mieltä. 🌹👀

Silti yrität jakaa kehomme toimintoja keinotekoisesti biologisiin ja "henkisiin".

Ihan jokainen asia, mitä elävän olennon sisällä tapahtuu on biologiaa. Myös se miten me reagoimme elämänkokemuksiimme on biologiaa (ja genetiikkaa). Hyvänä esimerkkinä tuosta monet kesyttämämme eläimet. Me olemme jalostaneet paitsi niiden ulkonäköä niin myös niiden aivoja ja jopa ajattelutapaa. Ajattelu on siis hyvin vahvasti geneettistä. Valitsemalla tietyllä tavalla tiettyihin ärsykkeisiin reagoivia yksilöitä me olemme luoneet mm. käytökseltään todella erityyppisiä koirarotuja.

Anonyymi kirjoitti:

Toki aina pitäisi ja aina voisi, mutta elämä harvoin on niin yksinkertaista. Elämä on myös varsin raadollista. Hyvin hyvin harva eläinlapsi kasvaa aikuiseksi saakka. Jälkeläisten menettäminen on enemmän vakio, kuin niiden kasvattamisessa onnistuminen. Toki tuokin vaihtelee lajista toiseen ja toiset onnistuvat paremmin. Elinympäristö vaikuttaa paljon eläinten lisääntymisstrategiohin. Mitä "turvallisempaa" poikasen kasvattaminen on eli mitä vähemmän lajilla on esim. luontaisia vihollisia, niin sitä enemmän yksittäiseen poikaseen käytetään resursseja. Yksi mun mielestä huomionarvoinen asia on, että lähes kaikki valtavan suuren määrän resursseja yksittäiseen (tai max) kahteen poikaseen laittavista lajeista ovat yksinhuoltajaäitejä. Toki se on eläinmaailmassa muutenkin lähes normi, mutta edes tyyliin yhden poikasen useamman vuoden välein saavat lajit eivät juurikaan luota kahden vanhemman taktiikkaan. Poikkeuksia on, mutta ne tosiaan ovat poikkeuksia.

Lue lisää

Elämä ei ole koskaan turvallista, edes silloin kun tuudittaudutaan siihen hattaraan että se on turvallista. Ei se ole ikinä. Jatkuvasti on vaaroja läsnä. Joten pitää vaan koittaa selvitä parhaalla mahdollisella tavalla ja uskoa siihen mitä tkee ja minkä vuoksi, muuten on koko elämä hataralla pohjalla.

Voit menettää kaiken silmän räpäyksessä, mutta varmemmin menetät jos et ole ikinä valmis mitään heidän eteen tekemään. Mikään ei vaan itsekseen menesty ja pärjää. Niinpä ymmärrän elämän raadollisuuden. Mutten anna sille enempää valtaa, kun on pakko. Aika paljon ihmisenä pystyy omilla valinnoillaan vaikuttamaan miten pärjää. Jopa silloin kun kaikki on mennyt.

Muutosta ei saa pelätä, muutos on uusi mahdollisuus.

kynä.mi kirjoitti:

Tässä olet selkeästi biologisella kannalla. Oppiminen ja muun ympäristovaikutuksen osuus kehittyvien aivojen rakenteeseen ja kemiaan on ilmeinen, mutta edelleen varsin rajallinen. Se on biologinen sopeuma, joka auttaa nopeasti muuttuvissa oloissa, mutta sen sisältö ei periydy.

Humanisti uskoo oppimisen olevan kaikki, eikä tajua geneettisestä evoluutiosta mitään. 🌹👀

Lue lisää

Aivojen sisältö ei tosiaan periydy. En tosin ole sellaista väittänytkään.

Aivojen toiminta on kuitenkin vain ja ainoastaan biologiaa ja genetiikkaa. Saat yrittää vääntää asiaa ihan niin paljon kun halua, mutta et saa laumanvartijasta tehtyä paimenkoiraa. Se on biologiaa ja genetiikkaa ja niiden aivot vain toimivat eritavalla, vaikka ne ovatkin tasan samaa lajia ja kykenevät lisääntymään keskenään. Ajattelu on biologiaa.

JasuM kirjoitti:

Elämä ei ole koskaan turvallista, edes silloin kun tuudittaudutaan siihen hattaraan että se on turvallista. Ei se ole ikinä. Jatkuvasti on vaaroja läsnä. Joten pitää vaan koittaa selvitä parhaalla mahdollisella tavalla ja uskoa siihen mitä tkee ja minkä vuoksi, muuten on koko elämä hataralla pohjalla.

Voit menettää kaiken silmän räpäyksessä, mutta varmemmin menetät jos et ole ikinä valmis mitään heidän eteen tekemään. Mikään ei vaan itsekseen menesty ja pärjää. Niinpä ymmärrän elämän raadollisuuden. Mutten anna sille enempää valtaa, kun on pakko. Aika paljon ihmisenä pystyy omilla valinnoillaan vaikuttamaan miten pärjää. Jopa silloin kun kaikki on mennyt.

Muutosta ei saa pelätä, muutos on uusi mahdollisuus.

Lue lisää

Sinun ja eläimen erona on se, että sä ajattelet tulevaa. Eläin elää valtaosin tässä ja nyt.

En epäile, ettetkö tarkota mitä sanot. Itsekin lapseni eteen kaikkeni ja antasin taatusti henkeni, jos se vaan mitenkään auttaisi häntä. Vaan ei eläin ajattele noin. Se tekee kyllä paljon, mutta se pyrkii myös elämään itse.

Lopulta kun asiaa mietitään, jos olisit yksin vastuussa kaikesta, niin minkä ikäisen lapsen puolesta kannattaisi uhrata oma henkensä? Minkä ikäinen ihmislapsi omaisi realistiset mahdollisuudet selvitä yksinään ilman sinua? Milloin olisi ehkä järkevämpää luovuttaa, säilyä itse hengissä ja yrittää uudelleen paremmissa olosuhteissa? Tiedän, todella raadollisia kysymyksiä.

Anonyymi kirjoitti:

Sinun ja eläimen erona on se, että sä ajattelet tulevaa. Eläin elää valtaosin tässä ja nyt.

En epäile, ettetkö tarkota mitä sanot. Itsekin lapseni eteen kaikkeni ja antasin taatusti henkeni, jos se vaan mitenkään auttaisi häntä. Vaan ei eläin ajattele noin. Se tekee kyllä paljon, mutta se pyrkii myös elämään itse.

Lopulta kun asiaa mietitään, jos olisit yksin vastuussa kaikesta, niin minkä ikäisen lapsen puolesta kannattaisi uhrata oma henkensä? Minkä ikäinen ihmislapsi omaisi realistiset mahdollisuudet selvitä yksinään ilman sinua? Milloin olisi ehkä järkevämpää luovuttaa, säilyä itse hengissä ja yrittää uudelleen paremmissa olosuhteissa? Tiedän, todella raadollisia kysymyksiä.

Lue lisää

Mun ei oikeastaan tarvitse miettiä tuota kysymystä ollenkaan, kun sellaista ikää ei ole olemassakaan lapsillani ettenkö uhrautuisi heidän vuokseen. He on aina mun lapsiani ja mä olen aina heidän äiti, suoja ja turva niin kauan kun minussa henki pihisee. Kukaan muu ei minua tarvitse niin paljon, kuin he. En edes minä itse. Olen ehtinyt elää itselleni tarpeeksi.

Kiitos keskustelusta, mielenkiintoista oli. Sait ajatuksia heräämään mitä pureskelen. Nyt liukenen kotihommiin.

JasuM kirjoitti:

Elämä ei ole koskaan turvallista, edes silloin kun tuudittaudutaan siihen hattaraan että se on turvallista. Ei se ole ikinä. Jatkuvasti on vaaroja läsnä. Joten pitää vaan koittaa selvitä parhaalla mahdollisella tavalla ja uskoa siihen mitä tkee ja minkä vuoksi, muuten on koko elämä hataralla pohjalla.

Voit menettää kaiken silmän räpäyksessä, mutta varmemmin menetät jos et ole ikinä valmis mitään heidän eteen tekemään. Mikään ei vaan itsekseen menesty ja pärjää. Niinpä ymmärrän elämän raadollisuuden. Mutten anna sille enempää valtaa, kun on pakko. Aika paljon ihmisenä pystyy omilla valinnoillaan vaikuttamaan miten pärjää. Jopa silloin kun kaikki on mennyt.

Muutosta ei saa pelätä, muutos on uusi mahdollisuus.

Lue lisää

Mä muuten pohdin tätä asiaa jodsain välissä -miten eritavalla meillä on mahollisuus suhtautua omiin lapsiin. Ei tarvii mennä montaa sukupolvea taaksepäin, kun fakta oli vielä se, että kaheksasta lapsesta hyvinkin vain kaksi eli kymmenvuotiaaksi ja niistäkin toinen saatto vielä kuolla ennen aikusuutta.

Sen tavan, jolla lapsiin suhtauduttiin, oli pakko olla erilainen. Ihan varmasti vanhemmat sillonkin rakasti lapsiaan, mutta ei kenenkään psyyke olis kestänyt sellasta menetystä, jos se suhtautuminen olis ollut sama intensiteetti kun nykypäivänä. Meidän on suht helppo sanoa, että koska vaan voi tapahtua mitä vaan ja tottahan se on. Vaan ne riskit niiden pahojen juttujen realisoitumiseen onnihan eri luokkaa. Kun kattoo vaikka kirkonkirjoja tietyiltä ajoilta, niin seitsenlapsisesta perheestä menee lapset yks kerrallaan ja lopulta vaikka mieskin kuolee. Kuinka riekaleina sitä on sellasen jälkeen ja kuitenkin jossain kohtaa on menty uudestaan naimisiin ja saatu hyvinkin lisää lapsiakin.

JasuM kirjoitti:

Mun ei oikeastaan tarvitse miettiä tuota kysymystä ollenkaan, kun sellaista ikää ei ole olemassakaan lapsillani ettenkö uhrautuisi heidän vuokseen. He on aina mun lapsiani ja mä olen aina heidän äiti, suoja ja turva niin kauan kun minussa henki pihisee. Kukaan muu ei minua tarvitse niin paljon, kuin he. En edes minä itse. Olen ehtinyt elää itselleni tarpeeksi.

Kiitos keskustelusta, mielenkiintoista oli. Sait ajatuksia heräämään mitä pureskelen. Nyt liukenen kotihommiin.

Lue lisää

Oleellistahan olikin se, että voiko se lapsi selvitä yksinään. Onko joskus kuitenkin armollisempi teko, vaikka ottaa sen toisen henki ja selvitä itse kuin uhrata oma henkensä ja sitten toinen kuitenkin menehtyy kärsien. Eläimille (varsinkin petoeläimille) se päätös on yleensä selvä. Ne vaikka syövät omansa, jos tilanne on huono.

Hauskoja kotitöitä. Mä lähden koristelemaan pari piparkakkua, tämän kevyen ja mieltäylentävän aiheen jälkeen. 😛

Anonyymi kirjoitti:

Silti yrität jakaa kehomme toimintoja keinotekoisesti biologisiin ja "henkisiin".

Ihan jokainen asia, mitä elävän olennon sisällä tapahtuu on biologiaa. Myös se miten me reagoimme elämänkokemuksiimme on biologiaa (ja genetiikkaa). Hyvänä esimerkkinä tuosta monet kesyttämämme eläimet. Me olemme jalostaneet paitsi niiden ulkonäköä niin myös niiden aivoja ja jopa ajattelutapaa. Ajattelu on siis hyvin vahvasti geneettistä. Valitsemalla tietyllä tavalla tiettyihin ärsykkeisiin reagoivia yksilöitä me olemme luoneet mm. käytökseltään todella erityyppisiä koirarotuja.

Lue lisää

"Henkiset" ovat humanistien haihattelua. Ei sellaista tietä ole. Jos näet minun käsityksissäni sellaista, se johtuu korkeintaan kielestä, jolla on vaikeaa lyhyesti ilmaista, ettei sellaista ole.

Biologiaa on muutenkin vaikea ilmaista yleiskielellä. Koko ajan tulee varoa, ettei vain sano mitään, minkä toinen voisi tulkita finalistiseksi eli teleologiseksi. 🌹👀

Anonyymi kirjoitti:

Aivojen sisältö ei tosiaan periydy. En tosin ole sellaista väittänytkään.

Aivojen toiminta on kuitenkin vain ja ainoastaan biologiaa ja genetiikkaa. Saat yrittää vääntää asiaa ihan niin paljon kun halua, mutta et saa laumanvartijasta tehtyä paimenkoiraa. Se on biologiaa ja genetiikkaa ja niiden aivot vain toimivat eritavalla, vaikka ne ovatkin tasan samaa lajia ja kykenevät lisääntymään keskenään. Ajattelu on biologiaa.

Lue lisää

Olen täsmälleen samaa mieltä, paitsi että luulet minun ajattelevan, että olisi muuta kuin genetiikkaa ja biologiaa. Ei todellakaan ole,

Oletko keskustellut humanistien ja common sense -ihmisten kanssa niin paljon, että tavatessasi tiukasti biologisesti ajattelevan, luulet hänenkin ajattelevan common sense -tavalla?

Olen loppuun asti LUONNONTIETEELLINEN. Ei ole mitään selitysperustetta, mitä ei olisi jo kvanttifysiikassa. Emergenssiä ei ole. Biologiakin on vain kopioituvaa kemiaa. Tapahtumat ovat vain spontaaneja tai kausaalisia, mutta eivät "vapaita" tai päämäärähakuisia.

Ihmettelin vain sitä, miten suuren roolin näit ympäristövaikutuksella. Yleensä biologit pitävät sen osuutta melko pienenä. Ja jottet saisi käsitettyä väärin: toisen eliön aiheuttama ympäristövaikutus on myös biologiaa. 🌹👀

kynä.mi kirjoitti:

Olen täsmälleen samaa mieltä, paitsi että luulet minun ajattelevan, että olisi muuta kuin genetiikkaa ja biologiaa. Ei todellakaan ole,

Oletko keskustellut humanistien ja common sense -ihmisten kanssa niin paljon, että tavatessasi tiukasti biologisesti ajattelevan, luulet hänenkin ajattelevan common sense -tavalla?

Olen loppuun asti LUONNONTIETEELLINEN. Ei ole mitään selitysperustetta, mitä ei olisi jo kvanttifysiikassa. Emergenssiä ei ole. Biologiakin on vain kopioituvaa kemiaa. Tapahtumat ovat vain spontaaneja tai kausaalisia, mutta eivät "vapaita" tai päämäärähakuisia.

Ihmettelin vain sitä, miten suuren roolin näit ympäristövaikutuksella. Yleensä biologit pitävät sen osuutta melko pienenä. Ja jottet saisi käsitettyä väärin: toisen eliön aiheuttama ympäristövaikutus on myös biologiaa. 🌹👀

Lue lisää

Itsepähän teet asioista liian monimutkaisia. Ne eivät ole lainkaan monimutkaisia. Kaikki "henkisetkin" asiat ovat biologiaa. Yliluonnollisen kokemuksetkin ovat biologiaa. Kaikkin aatteisiin hurahtamisetkin ovat biologiaa. Ihmisen aivoissa on rakenteita, jotka luovat nuo erilaiset läsnäolon kokemukset ja taipuksen "hurahtaa" erilaisiin aatteisiin. Jokainen ihminen, jolla nuo rakenteet ovat, kokee hengellisen kokemuksen, jos tuota rakennetta stimuloidaan sähköisesti. Aivonkuvantamiset ovat osoittaneet juuri tuon rakenteen aktivoituvan niin rukoilevilla katolisilla nunnilla, meditoivilla budhalaisilla munkeilla, kuin joogaa henkisen valaistumieen käyttävillä. Ihminen on biologisesti rakennettu uskomaan yliluonnolliseen ja hurahtamaan erilaisiin aatteisiin. Se kaikki on puhdasta biologiaa.

Kaikilta ihmisiltä ei muuten löydy tuota rakennetta. Noin 15% Ihmisistä ei ole sitä. Uskonnottomuuskin on siis biologista perua. En puhu ateisteista, sillä ateismi on minusta ihan uskontoon verrattavissa. Itse esim. en yksinkertaisesti vain usko, en kuitenkaan ole ateisti, sillä en mä pysty todistamaan asiaa suuntaan tai toiseen ja oikeastaan se on mulle täysin yhdentekevää.

kynä.mi kirjoitti:

Olen täsmälleen samaa mieltä, paitsi että luulet minun ajattelevan, että olisi muuta kuin genetiikkaa ja biologiaa. Ei todellakaan ole,

Oletko keskustellut humanistien ja common sense -ihmisten kanssa niin paljon, että tavatessasi tiukasti biologisesti ajattelevan, luulet hänenkin ajattelevan common sense -tavalla?

Olen loppuun asti LUONNONTIETEELLINEN. Ei ole mitään selitysperustetta, mitä ei olisi jo kvanttifysiikassa. Emergenssiä ei ole. Biologiakin on vain kopioituvaa kemiaa. Tapahtumat ovat vain spontaaneja tai kausaalisia, mutta eivät "vapaita" tai päämäärähakuisia.

Ihmettelin vain sitä, miten suuren roolin näit ympäristövaikutuksella. Yleensä biologit pitävät sen osuutta melko pienenä. Ja jottet saisi käsitettyä väärin: toisen eliön aiheuttama ympäristövaikutus on myös biologiaa. 🌹👀

Lue lisää

"Apina on sitten tyhmempi ihmistä tuossa poikasten hylkäämisessä. Poikasia nyt ei hyljätä kenenkään takia."

En ole. Sinun ajattelutapasi on yksinkertaisesti tieteelle ja biologialle vieras. Et usko tieteeseen kuin vain omaa näkemystäsi tukevilta osin. Sinulle ei ole tieteellistä ajattelu- ja lähestumistapaa, eikä myöskään tieteellistä uteliaisuutta. En sano, etteikö sinulla ehkä ole niitä joskus ollut. Nykyään ajattelusi on vaan kovin fakkiutunutta.

Anonyymi kirjoitti:

Mä muuten pohdin tätä asiaa jodsain välissä -miten eritavalla meillä on mahollisuus suhtautua omiin lapsiin. Ei tarvii mennä montaa sukupolvea taaksepäin, kun fakta oli vielä se, että kaheksasta lapsesta hyvinkin vain kaksi eli kymmenvuotiaaksi ja niistäkin toinen saatto vielä kuolla ennen aikusuutta.

Sen tavan, jolla lapsiin suhtauduttiin, oli pakko olla erilainen. Ihan varmasti vanhemmat sillonkin rakasti lapsiaan, mutta ei kenenkään psyyke olis kestänyt sellasta menetystä, jos se suhtautuminen olis ollut sama intensiteetti kun nykypäivänä. Meidän on suht helppo sanoa, että koska vaan voi tapahtua mitä vaan ja tottahan se on. Vaan ne riskit niiden pahojen juttujen realisoitumiseen onnihan eri luokkaa. Kun kattoo vaikka kirkonkirjoja tietyiltä ajoilta, niin seitsenlapsisesta perheestä menee lapset yks kerrallaan ja lopulta vaikka mieskin kuolee. Kuinka riekaleina sitä on sellasen jälkeen ja kuitenkin jossain kohtaa on menty uudestaan naimisiin ja saatu hyvinkin lisää lapsiakin.

Lue lisää

Nojoo. Ennen ei ollut lääketiede jeesinä ja ihmisiä kuoli kaiken ikäisinä millon mihinkin.

Ajat toiset.

Mulla varmasti vaikuttaa pitkään kestänyt lapsettomuus miksi asennoidun niin ehdottoman oloisesti penskojeni suojeluun yms. Ja kun olen nähnyt kaikenlaisia perheitä työssäni aikoinaan.

En saanut helpolla lapsiani, naps vaan. Koko raskaus oli yhtä veitsen terällä keikkumista nekin. Olen varmasti hiukan ylisuojeleva kun ne ei ollet mikään itsestäänselvyys. Mitä vaan poksautetaan tehdä kun huvittaa.

Mut ymmärrän eron menneiden ja nykyisyyden välillä. Vanhemmilla sukulaisilla on niitä kuolleita sisaruksia, vauvana ja lapsena kuolleita.

Anonyymi kirjoitti:

"Apina on sitten tyhmempi ihmistä tuossa poikasten hylkäämisessä. Poikasia nyt ei hyljätä kenenkään takia."

En ole. Sinun ajattelutapasi on yksinkertaisesti tieteelle ja biologialle vieras. Et usko tieteeseen kuin vain omaa näkemystäsi tukevilta osin. Sinulle ei ole tieteellistä ajattelu- ja lähestumistapaa, eikä myöskään tieteellistä uteliaisuutta. En sano, etteikö sinulla ehkä ole niitä joskus ollut. Nykyään ajattelusi on vaan kovin fakkiutunutta.

Lue lisää

Anteeksi ... tuo oli tarkotettu Kynikselle, ja tähän "Oletko keskustellut humanistien ja common sense -ihmisten kanssa niin paljon, että tavatessasi tiukasti biologisesti ajattelevan, luulet hänenkin ajattelevan common sense -tavalla?".

JasuM kirjoitti:

Nojoo. Ennen ei ollut lääketiede jeesinä ja ihmisiä kuoli kaiken ikäisinä millon mihinkin.

Ajat toiset.

Mulla varmasti vaikuttaa pitkään kestänyt lapsettomuus miksi asennoidun niin ehdottoman oloisesti penskojeni suojeluun yms. Ja kun olen nähnyt kaikenlaisia perheitä työssäni aikoinaan.

En saanut helpolla lapsiani, naps vaan. Koko raskaus oli yhtä veitsen terällä keikkumista nekin. Olen varmasti hiukan ylisuojeleva kun ne ei ollet mikään itsestäänselvyys. Mitä vaan poksautetaan tehdä kun huvittaa.

Mut ymmärrän eron menneiden ja nykyisyyden välillä. Vanhemmilla sukulaisilla on niitä kuolleita sisaruksia, vauvana ja lapsena kuolleita.

Lue lisää

Sama se on itselläni. Mun ei pitänyt saada lapsia lainkaan, mutta tuolla tuo tekee nyt läksyjään. Mulla raskausaika oli kyllä, mutta synnytys ja ekat viikot sitten vuoristorataa senkin edestä.

Juu, ei tosiaan tarvi mennä kuin omiin isovanhempiin saakka ja siellä niitä lapsena kuolleita alkaa tulla vastaan.

Anonyymi kirjoitti:

Siis eläinhän ei tunne mustasukkaisuutta (poikkeuksena ihmiseläin). Edes meidän lähimmät sukulaisemme eivät tunne samanlaista mustasukkaisuutta kuin me. Edes hyvinkin monimutkaisiin ajatuskulkuihin syystä ja seurauksesta kykenevät eläimet eivät tunne samanlaista mustasukkaisuutta kuin me.

Lauman suojeleminen on kahtiajakoinen asia. Siihen liittyy jälkikasvun suojeleminen ja lisääntymisresurssien suojelu (tämä pääsääntöisesti uroksille). Reviirin suojeleminen taas liittyy tietysti eläimillä ravinnon, veden, suojan, jne. suojelemiseen. Oleellista on, että noista suojeluntarpeista vain lisääntymisresurssien suojeleminen kohdistuu lähinnä vain omaan lajiin. Tuon vietin voimakkuus on myös hyvin riippuvaista lajista. Yleensä tuo vietti on voimakkain haaremissa elävillä eläimillä, lisääntymisaikana. Lisääntymisajan ulkopuolella monen lajit uroksetkin tulevat ihan hyvin toimeen keskenään. Reviiriä suojelevilla lajeilla taas tunkeutujan sukupuolella ei ole väliä. Kumpaa tahansa sukupuolta oleva tunkeilija saattaa päästä jopa hengestään.

Ihminen monesti tulkitsee esimerkiksi koiran omiin resursseihinsa ja reviiriinsä kohdistuvan suojeluvietin mustasukkaisuudeksi. Ihminen, joka ei ihan täysin ymmärrä koiraa eläimenä tulkitsee helposti myös koiran pelon omalle reviirilleen tulevaa vierasta kohtaan mustasukkaisuudeksi. Mustasukkaista koiraahan ei ole olemassakaan. Koira ei sellaisiin ajatuskulkuihin kykene.

Nuorelle yksilölle on ihan normaalia olla epävarma ja myös omien tunteiden säätelyssä on monesti parantamisen varaa. Ihminen in keskenkasvuinen noissa suhteissa vähintään 25 ikävuoteen saakka, eikä kasvu tuossa suhteessa lopu oikeastaan koskaan. Jos kokee oman tilanteen epävarmaksi (oli se sitten totta kai omaa kuvitelmaa) niin mustasukkaisuus voi herätä mitä kummallisimmista asioista. Valokuvat ovat vielä pientä, jotkut ovat mustasukkaisia omille lapsilleenkin.

Lue lisää

Minusta mustasukkaisuus on primitiivinen reaktio siihen, että jotakin omaa ollaan viemässä pois. Koirakin murisee, jos yrität ottaa siltä jotain sen omaa pois.

kynä.mi kirjoitti:

Olen täsmälleen samaa mieltä, paitsi että luulet minun ajattelevan, että olisi muuta kuin genetiikkaa ja biologiaa. Ei todellakaan ole,

Oletko keskustellut humanistien ja common sense -ihmisten kanssa niin paljon, että tavatessasi tiukasti biologisesti ajattelevan, luulet hänenkin ajattelevan common sense -tavalla?

Olen loppuun asti LUONNONTIETEELLINEN. Ei ole mitään selitysperustetta, mitä ei olisi jo kvanttifysiikassa. Emergenssiä ei ole. Biologiakin on vain kopioituvaa kemiaa. Tapahtumat ovat vain spontaaneja tai kausaalisia, mutta eivät "vapaita" tai päämäärähakuisia.

Ihmettelin vain sitä, miten suuren roolin näit ympäristövaikutuksella. Yleensä biologit pitävät sen osuutta melko pienenä. Ja jottet saisi käsitettyä väärin: toisen eliön aiheuttama ympäristövaikutus on myös biologiaa. 🌹👀

Lue lisää

Etkö sinä olekaan uskossa oleva pappi?

Anonyymi kirjoitti:

Minusta mustasukkaisuus on primitiivinen reaktio siihen, että jotakin omaa ollaan viemässä pois. Koirakin murisee, jos yrität ottaa siltä jotain sen omaa pois.

Juu, resurssien puolustaminen on primitiivinen reaktio, mustasukkaisuus ei. Mustasukkaisuushan ei tosiaan ole hetkeen ja tilanteeseen sidottu tunne, eikä sille myöskään tarvitse olla mitää järjellisiä perusteita tai syitä.

Tämä siis vallitseva käyttäytymisbiologinen käsitys. Asiasta saa tietenkin olla eri mieltä ja jokaisella voi olla myös oma määritelmänsä mustasukkaisuudelle.

Anonyymi kirjoitti:

Sama se on itselläni. Mun ei pitänyt saada lapsia lainkaan, mutta tuolla tuo tekee nyt läksyjään. Mulla raskausaika oli kyllä, mutta synnytys ja ekat viikot sitten vuoristorataa senkin edestä.

Juu, ei tosiaan tarvi mennä kuin omiin isovanhempiin saakka ja siellä niitä lapsena kuolleita alkaa tulla vastaan.

Lue lisää

Sama, piti olla mahdottomuus lisääntyä.

Kaksi tuli lopulta. Mun sairaudet juoksutti sairaalassa jatkuvissa kontrolleissa. Ja kumpikin oi napanuorat kaulansa ympärillä. Oli laosivettä liikaa ja he tietty käyttivät tilaisuuden kieputella runsaassa vedessä itsensä solmuun. Siksi hätä ja kiireellinen sektiot.

Toisella oli downin syndroma epäily niskaturvotuksen vuoksi ja lonkkaluksaatio. Toinen lonkkamalja oli kehittymätön, toinen muuten väljä. Onneksi lastassa makoilu pari kuukautta auttoi, eikä ollut downin syndroomaakaan.

Radi vaikutti siihen lapsiveden runsauteen. Verenpainetauti taas oli muuten ihan holtiton ja ei meinannu lääkkeillä asettua.

Jotenkin nämä koettelemukset, kaikki keskenmenot, vuosien lapsettomuushoidot on tehny musta tämmöisen äidin.

Näinpä.

JasuM kirjoitti:

Mielenkiintoista, mutta tiedän hyvin vähän itse näistä faktaan perustuvista kuvioista näiden asioiden ympärillä. Silläpä kysyn, kun tuli vaikutelma, että sinä saatat tietää. Näitä asioita on kuitenkin ihan mukava miettiä yleisesti ja kyllä itsekin kautta ymmärtääkseen joskus omaakin käytöstään ja reakointejaan.

Eli apinatkaan ei ole mustasukkaisia ollenkaanko? Jos mustasukkaisuus on lisääntymisviettiin perustuvaa, niin metkaa että mustasukkaisia ovat myös ne toisistaan, jotka eivät voi lisääntyä keskenään. Syy voi tietysti olla sama, vaikka asian tiedostaisikin. Ehkä se on kuitenkin enemmän sitä menettämisen pelkoa ja emootioihin liittyvää hyljätyksi tulemisen pelkoa?

Juu, reviirin suojelemisen ymmärrän samoin ja lauman suojelu taas on hengissä selviytymisen ja geenien elossa pysymisen ehto. Tai näin asian itse ymmärrän. Liittyy tietysti myös emootiot miksi oma lauma on oma lauma, eikä muut ole yhtä tärkeitä, jos pitää valita tärkeysjärjestys.

Jep, nuorena moni asia on niin mustavalkoista ja ehdotonta. Eikä ole aina sanojakaan millä sanoittaa tunteitaan ja pahaa oloaan, mitään muutakaan mitä tuntee ja se purkautuu kuin lapsilla fyysisenä kiukkuna tai riehumisena.

Jotenkin rakkauttakin ajattelee nuorena, ikään kuin se jatkuisi ikuisesti kun se kerran on syttynyt. Lapsellista.

Tuo on kyllä erikoista, että omille lapsilleen voi olla mustasukkainen mistään. Itse en kyllä siihen kykene, pikemminkin suon heille kaiken mahdollisen hyvän minkä he ikinä voivat saada, vaikka itse en saisi ikinä mitään tai menisi vaikka henkikin. Perin kummallista tosiaan, lapsilleen mustasukkaisuus.

Lue lisää

Ei tänne tarvikoko biologian kirjaa kirjoittaa tai kopioida!!!

Anonyymi kirjoitti:

Ei tänne tarvikoko biologian kirjaa kirjoittaa tai kopioida!!!

Aijaa?

JasuM kirjoitti:

Sama, piti olla mahdottomuus lisääntyä.

Kaksi tuli lopulta. Mun sairaudet juoksutti sairaalassa jatkuvissa kontrolleissa. Ja kumpikin oi napanuorat kaulansa ympärillä. Oli laosivettä liikaa ja he tietty käyttivät tilaisuuden kieputella runsaassa vedessä itsensä solmuun. Siksi hätä ja kiireellinen sektiot.

Toisella oli downin syndroma epäily niskaturvotuksen vuoksi ja lonkkaluksaatio. Toinen lonkkamalja oli kehittymätön, toinen muuten väljä. Onneksi lastassa makoilu pari kuukautta auttoi, eikä ollut downin syndroomaakaan.

Radi vaikutti siihen lapsiveden runsauteen. Verenpainetauti taas oli muuten ihan holtiton ja ei meinannu lääkkeillä asettua.

Jotenkin nämä koettelemukset, kaikki keskenmenot, vuosien lapsettomuushoidot on tehny musta tämmöisen äidin.

Näinpä.

Lue lisää

Itse tuskin olisin hengissä ilman modernia lääketiedettä ja tuskin olisi lapsikaan. Verenvuoto oli sen verran runsasta ja lapsen syke oli loppuvaiheessa aika olematon. Sektioksihan se meni ja lisäverta tarvittiin.

Anonyymi kirjoitti:

Itse tuskin olisin hengissä ilman modernia lääketiedettä ja tuskin olisi lapsikaan. Verenvuoto oli sen verran runsasta ja lapsen syke oli loppuvaiheessa aika olematon. Sektioksihan se meni ja lisäverta tarvittiin.

Lue lisää

Okei. Hurjaa on ollut sullakin. 🤗

Mullakin esikoisen kanssa oli sykkeet kateissa ja kärsi asfyksiasta, onneksi ei tullut mitään vaurioita. Vaikuttaa terveelle tytölle. Ihana naisenalku onkin, herttainen ja sydämellinen muita kohtaan. 🥰

Anonyymi kirjoitti:

Itsepähän teet asioista liian monimutkaisia. Ne eivät ole lainkaan monimutkaisia. Kaikki "henkisetkin" asiat ovat biologiaa. Yliluonnollisen kokemuksetkin ovat biologiaa. Kaikkin aatteisiin hurahtamisetkin ovat biologiaa. Ihmisen aivoissa on rakenteita, jotka luovat nuo erilaiset läsnäolon kokemukset ja taipuksen "hurahtaa" erilaisiin aatteisiin. Jokainen ihminen, jolla nuo rakenteet ovat, kokee hengellisen kokemuksen, jos tuota rakennetta stimuloidaan sähköisesti. Aivonkuvantamiset ovat osoittaneet juuri tuon rakenteen aktivoituvan niin rukoilevilla katolisilla nunnilla, meditoivilla budhalaisilla munkeilla, kuin joogaa henkisen valaistumieen käyttävillä. Ihminen on biologisesti rakennettu uskomaan yliluonnolliseen ja hurahtamaan erilaisiin aatteisiin. Se kaikki on puhdasta biologiaa.

Kaikilta ihmisiltä ei muuten löydy tuota rakennetta. Noin 15% Ihmisistä ei ole sitä. Uskonnottomuuskin on siis biologista perua. En puhu ateisteista, sillä ateismi on minusta ihan uskontoon verrattavissa. Itse esim. en yksinkertaisesti vain usko, en kuitenkaan ole ateisti, sillä en mä pysty todistamaan asiaa suuntaan tai toiseen ja oikeastaan se on mulle täysin yhdentekevää.

Lue lisää

Taas täydelleen samaa mieltä. Siinä, mitä olet kertonut ikään kuin uutena tietona, ei ole ollut mitään uutta. Olen syvästi perehtynyt biologiaan. 🌹👀

kynä.mi kirjoitti:

Taas täydelleen samaa mieltä. Siinä, mitä olet kertonut ikään kuin uutena tietona, ei ole ollut mitään uutta. Olen syvästi perehtynyt biologiaan. 🌹👀

Uskoo ken tahtoo. Sä olet tuuliviiri. Mieli muuttuu aina sitä mukaa kun toteat, ettet pysty jotain asiaa kieltämään.

Anonyymi kirjoitti:

"Apina on sitten tyhmempi ihmistä tuossa poikasten hylkäämisessä. Poikasia nyt ei hyljätä kenenkään takia."

En ole. Sinun ajattelutapasi on yksinkertaisesti tieteelle ja biologialle vieras. Et usko tieteeseen kuin vain omaa näkemystäsi tukevilta osin. Sinulle ei ole tieteellistä ajattelu- ja lähestumistapaa, eikä myöskään tieteellistä uteliaisuutta. En sano, etteikö sinulla ehkä ole niitä joskus ollut. Nykyään ajattelusi on vaan kovin fakkiutunutta.

Lue lisää

Biologinen ajattelu perustuu evoluution AUTOMATIIKKAAN. Ne geenimuodot lisääntyvät. jotka aiheuttavat evolutiivisesti edullista käyttäytymistä, koska niiden omistajat lisääntyvät eniten. Evoluutiivisesti edullisen ainut mitta on lisääntymiskykyisten jälkeläisten määrä.

Humanistit, ideologistit ja common sense -perinne kuvittelevat sitä sun tätä, mutta tätä ainoaa vaikuttavaa seikkaa eivät näytä käsittävän. Ainoa mitat täyttävä tieteellinen menetelmä on sekä empiirinen että looginen. Vain sillä saadaan yhtäläistä ja tutkijasta riippumatonta tieteellistä ja kasautuvaa tietoa todellisuudesta. 🌹👀

Anonyymi kirjoitti:

Etkö sinä olekaan uskossa oleva pappi?

Usko ja tiede kuuluvat TÄYDELLEEN eri kategoriaan. 🌹👀

kynä.mi kirjoitti:

Biologinen ajattelu perustuu evoluution AUTOMATIIKKAAN. Ne geenimuodot lisääntyvät. jotka aiheuttavat evolutiivisesti edullista käyttäytymistä, koska niiden omistajat lisääntyvät eniten. Evoluutiivisesti edullisen ainut mitta on lisääntymiskykyisten jälkeläisten määrä.

Humanistit, ideologistit ja common sense -perinne kuvittelevat sitä sun tätä, mutta tätä ainoaa vaikuttavaa seikkaa eivät näytä käsittävän. Ainoa mitat täyttävä tieteellinen menetelmä on sekä empiirinen että looginen. Vain sillä saadaan yhtäläistä ja tutkijasta riippumatonta tieteellistä ja kasautuvaa tietoa todellisuudesta. 🌹👀

Lue lisää

Koetahan joskus oikein sanoakin jotain. Tuo on tuollaista jargonia, jossa on paljon sanoja, mutta jossa ei oikeasti sanota yhtään mitään. Poliitikot harrastavat poliittista jargonia. Kynis harrastaa pseudotieteellistä jargonia.

Anonyymi kirjoitti:

Uskoo ken tahtoo. Sä olet tuuliviiri. Mieli muuttuu aina sitä mukaa kun toteat, ettet pysty jotain asiaa kieltämään.

Nyt on jo syytä vaatia että voisit esittää edes yhden biologian tai muiden luonnontieteiden vastaisen lauseen, jonka muka olisin esittänyt. Noudatan täydelleen konsensusta, enkä ole pannut siihen mitään omaani. 🌹👀

Anonyymi kirjoitti:

Uskoo ken tahtoo. Sä olet tuuliviiri. Mieli muuttuu aina sitä mukaa kun toteat, ettet pysty jotain asiaa kieltämään.

Toi on taivahan tosi. Olen useammankin kerran kirjotellut "tieteellisenä totuutena" ihan puutaheinää pariin Kyniksen ketjuun ja uppoaa kuin häkä, kun kirjottaa vakuuttavasti. Joka kerta hän on hetken perästä kompannut ja ollut samaa mieltä. Onpa Kynis jopa toistellutkin noita mun "totuuksiani" muissa ketjuissa.

Ihan oikeasti, tyypillä ei ole mitään kompetenssia. Mikä tahansa täysin lähteyttämätön skeida uppoaa. 😂

Anonyymi kirjoitti:

Koetahan joskus oikein sanoakin jotain. Tuo on tuollaista jargonia, jossa on paljon sanoja, mutta jossa ei oikeasti sanota yhtään mitään. Poliitikot harrastavat poliittista jargonia. Kynis harrastaa pseudotieteellistä jargonia.

Lue lisää

Tieteellinen ajattelu on sinulle jargonia. Ei ole vaikea ymmärtää, miksi. 🌹👀

kynä.mi kirjoitti:

Tieteellinen ajattelu on sinulle jargonia. Ei ole vaikea ymmärtää, miksi. 🌹👀

Lähinnä vain sun tekstisi ovat. Niissä kun ei juurikaan ole ajattelua mukana.

Anonyymi kirjoitti:

Toi on taivahan tosi. Olen useammankin kerran kirjotellut "tieteellisenä totuutena" ihan puutaheinää pariin Kyniksen ketjuun ja uppoaa kuin häkä, kun kirjottaa vakuuttavasti. Joka kerta hän on hetken perästä kompannut ja ollut samaa mieltä. Onpa Kynis jopa toistellutkin noita mun "totuuksiani" muissa ketjuissa.

Ihan oikeasti, tyypillä ei ole mitään kompetenssia. Mikä tahansa täysin lähteyttämätön skeida uppoaa. 😂

Lue lisää

Komppaan paikkansa pitäviin totuuksiin myöntävästi, paikkansapitämättömiin kielteisesti, aivan siitä riippumatta kuka ja miksi niitä esittää. 🌹👀

kynä.mi kirjoitti:

Nyt on jo syytä vaatia että voisit esittää edes yhden biologian tai muiden luonnontieteiden vastaisen lauseen, jonka muka olisin esittänyt. Noudatan täydelleen konsensusta, enkä ole pannut siihen mitään omaani. 🌹👀

Lue lisää

Tuossahan niitä on yläpuolella jo useampi. Vieritä ketjun alkuun ja lue.

kynä.mi kirjoitti:

Komppaan paikkansa pitäviin totuuksiin myöntävästi, paikkansapitämättömiin kielteisesti, aivan siitä riippumatta kuka ja miksi niitä esittää. 🌹👀

Hah hah ... sä komppaat ihan täyteen hevonpaskaankin 😂

Anonyymi kirjoitti:

Toi on taivahan tosi. Olen useammankin kerran kirjotellut "tieteellisenä totuutena" ihan puutaheinää pariin Kyniksen ketjuun ja uppoaa kuin häkä, kun kirjottaa vakuuttavasti. Joka kerta hän on hetken perästä kompannut ja ollut samaa mieltä. Onpa Kynis jopa toistellutkin noita mun "totuuksiani" muissa ketjuissa.

Ihan oikeasti, tyypillä ei ole mitään kompetenssia. Mikä tahansa täysin lähteyttämätön skeida uppoaa. 😂

Lue lisää

Just ton takiahan nää Kyniksen ketjut on välillä varsin hauskoja. Hänet on hyvin helppo vetää komppaamaan jotain "totuutta", jos teksti vaikuttaa uskottavalta. Tekstin sisällön todenperäisyydellä ei lopulta ole ihan hirveästi merkitystä.

Välillä itsekin huomaa, miten joku selkeästi vedättää, mutta en mä jaksa enää näissä Kyniksen ketjuissa lähteä noiden perään kyselemään. Näissä nyt muutenkin puhutaan totuutta vähän sinnepäin, eikä kenenkään tarvitse väitteitään todistaa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossahan niitä on yläpuolella jo useampi. Vieritä ketjun alkuun ja lue.

Jahah, siis et pystynyt sellaista esittämään. 🌹👀

kynä.mi kirjoitti:

Jahah, siis et pystynyt sellaista esittämään. 🌹👀

En viitsi vaivautua, kun samasta ketjusta kerta löytyy. Oma on ongelmasi, jos olet noin laiska.

Anonyymi kirjoitti:

Just ton takiahan nää Kyniksen ketjut on välillä varsin hauskoja. Hänet on hyvin helppo vetää komppaamaan jotain "totuutta", jos teksti vaikuttaa uskottavalta. Tekstin sisällön todenperäisyydellä ei lopulta ole ihan hirveästi merkitystä.

Välillä itsekin huomaa, miten joku selkeästi vedättää, mutta en mä jaksa enää näissä Kyniksen ketjuissa lähteä noiden perään kyselemään. Näissä nyt muutenkin puhutaan totuutta vähän sinnepäin, eikä kenenkään tarvitse väitteitään todistaa.

Lue lisää

Juu, vois varmasti kehittää jonkun hienon tutkimuksen vaikka madakaskasilaisista makilajeista, joilla on tapana esitellä sukuelimiään osana pariutumisrituaalejaan. Uppoais varmasti.

Anonyymi kirjoitti:

Juu, vois varmasti kehittää jonkun hienon tutkimuksen vaikka madakaskasilaisista makilajeista, joilla on tapana esitellä sukuelimiään osana pariutumisrituaalejaan. Uppoais varmasti.

Lue lisää

Repesin 😁

Anonyymi kirjoitti:

Juu, vois varmasti kehittää jonkun hienon tutkimuksen vaikka madakaskasilaisista makilajeista, joilla on tapana esitellä sukuelimiään osana pariutumisrituaalejaan. Uppoais varmasti.

Lue lisää

En ole kompannut yhtään tietoa, jota en olisi saanut jo ennen tälle palstalle tuloa. Vilkas mielikuvitus tuottaa mielikuvan, että olisin kompannut summittaisesti. En toki.

Tieteellinen katsomukseni kehittyi jo varhaisvuosina. Voi sanoa, että oli hallussani jo viimeistään 14-vuotiaana. En lukenut poikakirjoja, vaan aina luonnontieteitä, ja todella runsaasti. Opettajat suosittelivat minulle lisälukemista, kun huomasivat tämän. Toivat minulle myös yliopiston monisteita. Ilman muuta olin priimus kaikissa luonnontieteissä.

Yliopisto-opintoni katkaisi syvä alkoholismi, mutta kun pääsin kuiville yli 40 vuotta sitten, suoritin kaksi maisterintutkintoa, kummassakin sivulaudaturin. Muita sivuopintoja tein kymmenkunta kokonaisuutta kolmessa tiedekunnassa. ÄO144.

Nyt olen iäkäs ja fyysisesti hyvin sairas, mutta tieteellinen mielenlaatuni on pysynyt.

🌹👀

Anonyymi kirjoitti:

Juu, vois varmasti kehittää jonkun hienon tutkimuksen vaikka madakaskasilaisista makilajeista, joilla on tapana esitellä sukuelimiään osana pariutumisrituaalejaan. Uppoais varmasti.

Lue lisää

Arveletko, että keskustelupalstalla on sopivaa valehdella? 🌹👀

Anonyymi kirjoitti:

Juu, resurssien puolustaminen on primitiivinen reaktio, mustasukkaisuus ei. Mustasukkaisuushan ei tosiaan ole hetkeen ja tilanteeseen sidottu tunne, eikä sille myöskään tarvitse olla mitää järjellisiä perusteita tai syitä.

Tämä siis vallitseva käyttäytymisbiologinen käsitys. Asiasta saa tietenkin olla eri mieltä ja jokaisella voi olla myös oma määritelmänsä mustasukkaisuudelle.

Lue lisää

Minä kun en mustasukkainen luonne ole lainkaan, niin en sen kummemmin osaa sanoa mitä se on.

kynä.mi kirjoitti:

Biologinen ajattelu perustuu evoluution AUTOMATIIKKAAN. Ne geenimuodot lisääntyvät. jotka aiheuttavat evolutiivisesti edullista käyttäytymistä, koska niiden omistajat lisääntyvät eniten. Evoluutiivisesti edullisen ainut mitta on lisääntymiskykyisten jälkeläisten määrä.

Humanistit, ideologistit ja common sense -perinne kuvittelevat sitä sun tätä, mutta tätä ainoaa vaikuttavaa seikkaa eivät näytä käsittävän. Ainoa mitat täyttävä tieteellinen menetelmä on sekä empiirinen että looginen. Vain sillä saadaan yhtäläistä ja tutkijasta riippumatonta tieteellistä ja kasautuvaa tietoa todellisuudesta. 🌹👀

Lue lisää

Mutta kuitenki naisten sukuelimet ovat katseilta piilossa ja miesten esillä.

kynä.mi kirjoitti:

Usko ja tiede kuuluvat TÄYDELLEEN eri kategoriaan. 🌹👀

Silti olet uskovainen.

kynä.mi kirjoitti:

Jahah, siis et pystynyt sellaista esittämään. 🌹👀

Aloituksesi.

JasuM kirjoitti:

Toki noinkin. Ajattelin taas itsekkäästi omasta näkökulmastani. Minulle poikasten hylkääminen ei ole ikinä vaihtoehto vaikkei mulla olisi mitään muuta kuin vaatteet päälläni. vaikka varastan selvitäkseni hengissä ja ruokkiakseni poikaseni. Mutta poikasiani en hylkää mistään syystä.

Ainoa syy jolloin voisin poikaset jättää jonkun muun huomaan ja turvaan olisi se, että heillä olisi turvallisempaa syystä tai toisesta jonkun muun kuin minun seurassa. sama kyllä pätee kumppaniinkin. Hylkään hänet vain jos hän on vaarassa seurassani. Muuten kyllä kosnstit keksii selvitä. Monet köyhät hylkää lapsensa, koska lapsia on yksinkertaisesti liikaa kyetäkseen heistä huolehtimaan. Tuotakin pitäisi miettiä jo hankkiessaan pystyykö pitämään huolta lapsistaan kaikissa mahdollisissa olosuhteissa. Paitsi tietysti kuolemansairaana.

Lue lisää

Joskus kuten Suomessakin sota-aikoina yksi tai kaksikin lasta oli "liikaa". Ainoa tai toinen lapsi annettiin sukulaisten hoivaan, tai lähetettiin pois sodan jaloista Ruotsiin.

Taitaisi jokaisella jäädä lapset saamatta, jos miettisi kaikki mahdolliset skenaariot mitä voi tapahtua, eikä pystyisikään heistä huolehtimaan.

Itse olen miettinyt etenkin vanhempana missä tilanteessa itse hylkäisin lapseni. Sen verran pahoja tilanteita tullut monilla. "Hylkään hänet vain jos hän on vaarassa seurassani. " Tuosta käänteinen on tullut mieleen. Hylkäisin lapseni vain, jos minä olisin vaarassa hänen vuokseen. Ts. jos lapseni valitsisi rikollisen tien ja tai huumeet niin todennäköisesti en haluaisi olla hänen kanssaan missään tekemisissä.

Anonyymi kirjoitti:

Joskus kuten Suomessakin sota-aikoina yksi tai kaksikin lasta oli "liikaa". Ainoa tai toinen lapsi annettiin sukulaisten hoivaan, tai lähetettiin pois sodan jaloista Ruotsiin.

Taitaisi jokaisella jäädä lapset saamatta, jos miettisi kaikki mahdolliset skenaariot mitä voi tapahtua, eikä pystyisikään heistä huolehtimaan.

Itse olen miettinyt etenkin vanhempana missä tilanteessa itse hylkäisin lapseni. Sen verran pahoja tilanteita tullut monilla. "Hylkään hänet vain jos hän on vaarassa seurassani. " Tuosta käänteinen on tullut mieleen. Hylkäisin lapseni vain, jos minä olisin vaarassa hänen vuokseen. Ts. jos lapseni valitsisi rikollisen tien ja tai huumeet niin todennäköisesti en haluaisi olla hänen kanssaan missään tekemisissä.

Lue lisää

Joo, niitä sotalapsia on suvussakin.

Nykyaikana on helppoa miettiä kaikki todennäköiset skenaariot, ainakin itse olen kokenut ihan helpoksi miettiä.

Mä en hylkäis lastani sittenkään, vaikka olis rikollinen ja vaaraksi mulle. Yrittäisin tukea vielä sittenkin, jos mahdollista. Jos mun laosi listii mut, se sitten listii.

Anonyymi kirjoitti:

Silti olet uskovainen.

Kyllä, mutta en tee siitä numeroa. 🌹👀

kynä.mi kirjoitti:

Kyllä, mutta en tee siitä numeroa. 🌹👀

Olet jo tehnyt, en sitä muuten tietäisi. Kumpaan siis uskot: luomiskertomukseen vai evoluutioon?

kynä.mi kirjoitti:

En ole kompannut yhtään tietoa, jota en olisi saanut jo ennen tälle palstalle tuloa. Vilkas mielikuvitus tuottaa mielikuvan, että olisin kompannut summittaisesti. En toki.

Tieteellinen katsomukseni kehittyi jo varhaisvuosina. Voi sanoa, että oli hallussani jo viimeistään 14-vuotiaana. En lukenut poikakirjoja, vaan aina luonnontieteitä, ja todella runsaasti. Opettajat suosittelivat minulle lisälukemista, kun huomasivat tämän. Toivat minulle myös yliopiston monisteita. Ilman muuta olin priimus kaikissa luonnontieteissä.

Yliopisto-opintoni katkaisi syvä alkoholismi, mutta kun pääsin kuiville yli 40 vuotta sitten, suoritin kaksi maisterintutkintoa, kummassakin sivulaudaturin. Muita sivuopintoja tein kymmenkunta kokonaisuutta kolmessa tiedekunnassa. ÄO144.

Nyt olen iäkäs ja fyysisesti hyvin sairas, mutta tieteellinen mielenlaatuni on pysynyt.

🌹👀

Lue lisää

No sitten sun tietosi ovat puutaheinää. Sen verran paksua soopaa olet kompannut.

kynä.mi kirjoitti:

Arveletko, että keskustelupalstalla on sopivaa valehdella? 🌹👀

Soveliaisuudesta en tiedä, mutta teethän sinäkin sitä jatkuvasti.

Anonyymi kirjoitti:

Olet jo tehnyt, en sitä muuten tietäisi. Kumpaan siis uskot: luomiskertomukseen vai evoluutioon?

Kertomukset ovat kertomuksia. Arvelen, että luomisen takana on Jumala, mutta tiede on parempi selittämään, miten se tapahtui. Luonnollisinta muuten olisi, ettei olisi mitään.

Meillä ei ole vieläkään KAIKEN TEORIAA, vaikka sen on jo moneen kertaan uskottu olevan kivenheiton päässä. Kaiken teoriassa olisi saatavilla matemaattinen ohje, jota käyttäen mm. vakioiden suuruus olisi johdettavissa. Mutta vaikka olisikin kaiken teoria, vielä jäisi yksi asia painamaan: minkä johdosta on ylipäänsä mitään.

Evoluutio on kiistaton, mutta humanistit ja common sense -väki ynnä fundamentalistit eivät näytä ymmärtävän, miten se toimii. Näyttää siltä, että automaattinen eli itseohjautuva prosessi on joillekin aivoille liian komplikoitu.🌹👀

kynä.mi kirjoitti:

Kertomukset ovat kertomuksia. Arvelen, että luomisen takana on Jumala, mutta tiede on parempi selittämään, miten se tapahtui. Luonnollisinta muuten olisi, ettei olisi mitään.

Meillä ei ole vieläkään KAIKEN TEORIAA, vaikka sen on jo moneen kertaan uskottu olevan kivenheiton päässä. Kaiken teoriassa olisi saatavilla matemaattinen ohje, jota käyttäen mm. vakioiden suuruus olisi johdettavissa. Mutta vaikka olisikin kaiken teoria, vielä jäisi yksi asia painamaan: minkä johdosta on ylipäänsä mitään.

Evoluutio on kiistaton, mutta humanistit ja common sense -väki ynnä fundamentalistit eivät näytä ymmärtävän, miten se toimii. Näyttää siltä, että automaattinen eli itseohjautuva prosessi on joillekin aivoille liian komplikoitu.🌹👀

Lue lisää

Tiedekin tarjoaa visaisen probleemin. Ns. uusi fysiikka selittää maailman koostuvan kvanteista, klassisen fysiikan laajennus, suhteellisuusteoria, antaa myös tarkan kuvan maailmasta.

Kvanttifysiikan kuva on siis rakeinen, suhtiksen ikuisesti jaollinen.

Ei tiedetä kvanttifysiikan koskaan erehtyneen, ja suhtiksenkin ennusteet ovat toteutuneet niin tarkkaan, että poikkeamat saattavat olla mittavirheitä. Kuitenkaan näillä laatuteorioilla ei ole mitään yhdistävää siltaa. 🌹👀

kynä.mi kirjoitti:

Tiedekin tarjoaa visaisen probleemin. Ns. uusi fysiikka selittää maailman koostuvan kvanteista, klassisen fysiikan laajennus, suhteellisuusteoria, antaa myös tarkan kuvan maailmasta.

Kvanttifysiikan kuva on siis rakeinen, suhtiksen ikuisesti jaollinen.

Ei tiedetä kvanttifysiikan koskaan erehtyneen, ja suhtiksenkin ennusteet ovat toteutuneet niin tarkkaan, että poikkeamat saattavat olla mittavirheitä. Kuitenkaan näillä laatuteorioilla ei ole mitään yhdistävää siltaa. 🌹👀

Lue lisää

Itseasiassa ei se selitä maailman koostuvan kvanteista. Maailmassa on paljon muutakin, kuin kvantteja. Ihan vaikka jo tavallisen atomin tavalliset elektronit eivät nykytiedon mukaan hakaannu pienempiin hiukkasiin.

Suhteellisuusteoriassa taas on paljon ongelmia. On paljon asioita, joita se ei kykene selittämään ja joissase ei toimi. Sen sijaan niissä, joissa se toimii, se toimii erinomaisrn hyvin. Vaan niinhän se yleensä menee, että se mikä se toimii.

Anonyymi kirjoitti:

Itseasiassa ei se selitä maailman koostuvan kvanteista. Maailmassa on paljon muutakin, kuin kvantteja. Ihan vaikka jo tavallisen atomin tavalliset elektronit eivät nykytiedon mukaan hakaannu pienempiin hiukkasiin.

Suhteellisuusteoriassa taas on paljon ongelmia. On paljon asioita, joita se ei kykene selittämään ja joissase ei toimi. Sen sijaan niissä, joissa se toimii, se toimii erinomaisrn hyvin. Vaan niinhän se yleensä menee, että se mikä se toimii.

Lue lisää

Kiitos tarkennuksista! 👀🌹

Poikani koira oli mustasukkainen jopa räsynukelle, Mollille, joka oli saanut hienot sukat. Kehuimme, kuinka hieno Molli oli uusissa sukissaan. Kun silmä vältti, irvisti ja murisi Mollille. 🌹👀

Miehetkin osaavat pyllistää ympäri maailman, joten kyllähän sen täytyy olla evoluution tulosta.

Jos minusta puhut, joka tuossa yllä koirista jutustelin, niin mä en ole uutta keskustelijaa nähnytkään. Vieläkös inhoat lakkoja?

Anonyymi kirjoitti:

Jos minusta puhut, joka tuossa yllä koirista jutustelin, niin mä en ole uutta keskustelijaa nähnytkään. Vieläkös inhoat lakkoja?

En tarkoittanut sinua. Uusia olivat ainakin nikit JasuM, Palstakamu ja yksinkertainen.blondi.

Lakkainho on iän mukana vähentynyt, mutta kaukana siitä, että niistä pitäisin. Sen sijaan pidän Rubus-suvun muista marjoista, erityisesti vadelmista, lillukoista ja eri vatukoista.

kynä.mi kirjoitti:

En tarkoittanut sinua. Uusia olivat ainakin nikit JasuM, Palstakamu ja yksinkertainen.blondi.

Lakkainho on iän mukana vähentynyt, mutta kaukana siitä, että niistä pitäisin. Sen sijaan pidän Rubus-suvun muista marjoista, erityisesti vadelmista, lillukoista ja eri vatukoista.

Lue lisää

Nuo mainitsemasi rekatut nikit on pyörineet täällä palstoilla pidempään kuin sinä :D

kynä.mi kirjoitti:

En tarkoittanut sinua. Uusia olivat ainakin nikit JasuM, Palstakamu ja yksinkertainen.blondi.

Lakkainho on iän mukana vähentynyt, mutta kaukana siitä, että niistä pitäisin. Sen sijaan pidän Rubus-suvun muista marjoista, erityisesti vadelmista, lillukoista ja eri vatukoista.

Lue lisää

Hehän ovat olleet täällä iät ja ajat. Nimet voivat vaihtua välillä (kuten itsekin tiedä), mutta tyyli on tunnistettava.

Anonyymi kirjoitti:

Hehän ovat olleet täällä iät ja ajat. Nimet voivat vaihtua välillä (kuten itsekin tiedä), mutta tyyli on tunnistettava.

Juu eivät ole uusia, eivätkä niin edes väitä. En ole minäkään.

Tiede ei voi vastata, mikä on hyvää, mikä huonoa, mutta minulla on mielipide. Vähäinen mustasukkaisuus on vähän haitallista, voimakas mustasukkaisuus erittäin haitallista. 🌹👀

kynä.mi kirjoitti:

Tiede ei voi vastata, mikä on hyvää, mikä huonoa, mutta minulla on mielipide. Vähäinen mustasukkaisuus on vähän haitallista, voimakas mustasukkaisuus erittäin haitallista. 🌹👀

Lue lisää

Mustasukkaisuus on normaali tunne, joka ei ole haitallista. Vain mustasukkaisuuden ilmenemismuoto voi olla haitallinen. Tärkeää erottaa tunne toiminnasta. Aivan samoin vihan tunne on normaali tunne, joka ei ole pelkkänä tunteena haitallinen. Mutta ihminen voi osoittaa vihaansa haitallisesti ja tuhoisasti.

- Sheena

Käsite mustasukkainen on vakiintunut, mutta alkujaan virheellinen käännöslaina ruotsin sanasta svartsjuk. Ehdottamasi olisi korrekti käännöslaina. 🌹👀

kynä.mi kirjoitti:

Käsite mustasukkainen on vakiintunut, mutta alkujaan virheellinen käännöslaina ruotsin sanasta svartsjuk. Ehdottamasi olisi korrekti käännöslaina. 🌹👀

Kerrankin oikein.

Kahedorga.vaalis, emmääkään mustis oo, saat ihan vapaasti olla niiku oot, mut kyl mää diggaan sua. 👻

Anonyymi kirjoitti:

Kahedorga.vaalis, emmääkään mustis oo, saat ihan vapaasti olla niiku oot, mut kyl mää diggaan sua. 👻

Ok, ei kannata digata ihan tuntemattomia höpöttäjiä täällä:) Et tiedä kuinka pirttihirmu minäkin oikeesti oon..

Mutta vielä tuosta aiheesta. Pahimmat mustasukkaisuuskohtaukset olen elämässäni saanut ihmisistä, joista olen ollut kiinnostunut, mutta ei ole vielä oltu suhteessa. Eikä kyllä sitten ole edettykään suhteeseen. Se on aina huono merkki mulle, jos tunnen mustasukkaisuutta. Silloin olen jotenkin epävarma, tykkääkö toinen musta. Ei se silloin riittävästi tykkää, jos mulla on aihetta olla mustis.

yksinkertainen.blondi kirjoitti:

Ok, ei kannata digata ihan tuntemattomia höpöttäjiä täällä:) Et tiedä kuinka pirttihirmu minäkin oikeesti oon..

Mutta vielä tuosta aiheesta. Pahimmat mustasukkaisuuskohtaukset olen elämässäni saanut ihmisistä, joista olen ollut kiinnostunut, mutta ei ole vielä oltu suhteessa. Eikä kyllä sitten ole edettykään suhteeseen. Se on aina huono merkki mulle, jos tunnen mustasukkaisuutta. Silloin olen jotenkin epävarma, tykkääkö toinen musta. Ei se silloin riittävästi tykkää, jos mulla on aihetta olla mustis.

Lue lisää

Jossää kerta oot pirttihirmu, nii emmää sit diggaakaan, kuhan vaan suvaitsen, niiku muitaki. Terkkui kuiteski. 👻

Anonyymi kirjoitti:

Jossää kerta oot pirttihirmu, nii emmää sit diggaakaan, kuhan vaan suvaitsen, niiku muitaki. Terkkui kuiteski. 👻

Juu, kantsii olla varovainen, terkkuja ;)

On yleinen romanttinen uskomus, että kohtuullisen voimakas mustasukkaisuus olisi merkki rakkaudesta. Ei ole, vaan merkki OMISTAMISENHALUSTA. Sillä ei ole mitään yhteistä rakkauden kanssa, joka pyrkii toisen hyvään. 🌹👀

LIsätään: häntä puuttuu, yleensä