Miten edistää parhaiten omaa kirjailijan uraa?

Anonyymi

Onko teillä ideoita ja ajatuksia siitä, miten edistää parhaiten omaa kirjailijan uraa?
Itseltäni alkaa olla ideat lopussa. Luen ja kirjoitan paljon, olen kirjoittanut työkseni jo parikymmentä vuotta, artikkeleita, sisällöntuottoa yms. Olen kirjoittanut myös muutaman käsikirjoituksen, joista olen saanut kustantamoista hyvää palautetta, mutta en kustannussopimusta. Kirjoituskilpailuissakin on tullut menestystä, mutta ne eivät ole johtaneet kustannussopimuksiin.

Tuntuu, että nykypäivänä kustannussopimus irtoaisi parhaiten suhteilla ja/tai julkisuudella. Näen kuitenkin itse julkisuuden vain välttämättöämänä pahana, jos joskus joku teos menestyisi -en missään nimessä halua julkisuuteen vain julkisuuden takia.

Onko teillä arvon kirjailijanalut ideoita, miten voisi edistää vielä omaa kirjailijan uraansa? Pitäisikö osallistua aktiivisemmin eri kirjoituskilpailuihin tai yrittää verkostoitua (mikä on näin korona-aikaan haasteellista). Pelkkien käsikirjoitusten tuottaminen ja hiominen ei tunnu tuottavan tulosta.

11

659

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Yksi idea olisi se, että ottaa aikaa mielenkiintoisille vanhuksille. Minä saan heidän tarinoistaan inspiraatioita...

    • Anonyymi

      Ei tossa nyt kuulostais olevan ongelma inspiraatiossa. Ehkä ennemmin kannattaa vain hyväksyä se tosiasia, että esikoiskirjailijoiden on todella vaikeaa saada kustannussopparia, luku tais olla jotain 0,5% lähetetyistä käsikirjoituksista. Keskittyisin muihin töihin, hioisin siinä ohessa käsikirjoituksia enkä luovuttais. Ehkä jossain vaiheessa onnestaa.

      Toisena vaihtoehtona tekisin omakustanteen, etenkin jos genre ei ole sitä perinteistä tragedioissa rämpimistä, mitä suomessa pidetään ainoana oikeana kirjallisuudenmuotona. Panisin paukkuja markkinointiin ja editointiin, vähän riskibisnes mutta voi tuottaa helposti paremminkin kuin perinteisesti kustannettu kirja, josta saat vain hiluja itsellesi eikä kirjaasi todennäköisesti edes markkinoitaisi kunnolla kustantamon taholta.

      • Anonyymi

        "Ehkä ennemmin kannattaa vain hyväksyä se tosiasia, että esikoiskirjailijoiden on todella vaikeaa saada kustannussopparia, luku tais olla jotain 0,5% lähetetyistä käsikirjoituksista."

        Tuossa on joku outo ristiriita, tai sitten suomalaiset ovat lahjattomia kirjoittajia. Monet esikoisteokset ovat nimittäin taitamattomia ja pinnallisia.
        "Kirjailijabrändin" luominen on tärkeämpää kuin hyvän ja taiteellisen tekstin tuottaminen.
        Kustannusala on jämähtänyt Kekkosslovakian aikakauteen. Aatteellisuutta arvostetaan, ja muotimielipiteitä, mutta lahjakkuuksia ei etsitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Ehkä ennemmin kannattaa vain hyväksyä se tosiasia, että esikoiskirjailijoiden on todella vaikeaa saada kustannussopparia, luku tais olla jotain 0,5% lähetetyistä käsikirjoituksista."

        Tuossa on joku outo ristiriita, tai sitten suomalaiset ovat lahjattomia kirjoittajia. Monet esikoisteokset ovat nimittäin taitamattomia ja pinnallisia.
        "Kirjailijabrändin" luominen on tärkeämpää kuin hyvän ja taiteellisen tekstin tuottaminen.
        Kustannusala on jämähtänyt Kekkosslovakian aikakauteen. Aatteellisuutta arvostetaan, ja muotimielipiteitä, mutta lahjakkuuksia ei etsitä.

        En nyt ihan ymmärrä mitä pyrit sanomaan? Sitäkö että julkaisukynnyksen ulkopuolelle jääneessä isossa osassa on ne kaikki kirjalliset lahjakkuudet ja kynnyksen ylittäneet ovat niitä "taitamattomia ja pinnallisia"? Kuulostaa kyllä enemmän kateudelta, kuin miltään muulta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En nyt ihan ymmärrä mitä pyrit sanomaan? Sitäkö että julkaisukynnyksen ulkopuolelle jääneessä isossa osassa on ne kaikki kirjalliset lahjakkuudet ja kynnyksen ylittäneet ovat niitä "taitamattomia ja pinnallisia"? Kuulostaa kyllä enemmän kateudelta, kuin miltään muulta.

        Samaa mieltä! Ja edelleen tarkoitan sydämestäni, kuten mainitsin, että elämääkokeneet vanhukset ovat aito hieno malja ajatuksille. Sitähän aloittaja myös mietti, että mistä ammentaa ideoita...


    • Anonyymi

      Minusta ongelma ei ole niinkään edes lahjakkuuksien etsimisessä ja löytämisessä. Ei kirjailijan tarvitse olla mikään super taitava ja häikäisevän taiteellinen, Riittää että osaa kirjoittaa, noudattaa tarinan rakennetta jne. Tämän näkee siitäkin, että usein menestyskirjailijoiden kirjojen jatko-osat kirjoittaa ammattikirjoittajien tiimi, joka vain noudattaa tälle kirjailijalle tyypillisiä maneereja.

      Ongelma on mielestäni siinä, että kustantamot näkevät itsensä vahtikoirina jotka koittavat pitää lukemista yhtenä elitismin muotona. Ihmisiä ohjaillaan ajattelemaan, että hyvä kirjallisuus on traagisia tarinoita tai jotain taidekokemuksia. Ei osata vastata siihen tarpeeseen, mikä kuluttajilla on -että lukeminen ja äänikirjojen lukeminen voisi olla puhtaasti viihdettä! Luulisi, että tuollakin seurattaisiin kuluttajien tarpeita ja yritettäisiin vastata niihin? Valitetaan, että lukeminen vähenee, mutta voisiko kyse olla siitä, että julkaistut tarinat eivät hirveästi kiinnosta lukijoita? Antti Holmat ja Juha Vuoriset kyllä kiinnostavat, mutta tällaista ei haluta kustantaa, koska se ei ole "aitoa" kirjallisuutta. Samoin on chick litin laita, käännettynä sitä ahmitaan best sellereittäin, mutta kotimaisessa kustannusscenessä se kompastelee kuin mummo pihajäällä.

      Kirjoitin itse aikoinaan mielestäni erittäin hauskan ja mukaansa tempaavan, hieman erilaisen puhtaasti viihteellisen tarinan. Sain kustantamoilta mm. palautetta, että se oli liian hauska. Liian hauskan määritelmän sai aikaan se, että kustannustoimittaja oli nauranut useita kertoja ja itkenytkin kerran lukemisensa ajan. Kustannussopimusta ei irronnut. Mutta tiesin olevani oikeilla jäljillä, koska mielestäni nuo ovat juuri hyvän kirjan merkkejä.

      Aloittajaa neuvoisin vain jatkamaan samoin kuin olet tehnytkin. Nythän lukeminen on nosteessa koronan myötä, ehkä kustantamot uskaltavat ottaa enemmän uusiakin kirjoittajia listoilleen. Käsikirjoitusten hiomisesta on se hyvä puoli, että kynnys omakustantaa laskee jatkuvasti. Ennustan, että omakustanteet ja yhteiset kustannusprojektit nousevat jatkuvasti, kun kustantamot eivät uskalla vastata lukijoiden tarpeisiin kun silmissä kiiluvat vain Finlandiapalkinnot, jotka kieltämättä nostavat näiden yksittäisten opusten myyntiä, mutta kaventavat julkaisujen genrejä. Lukijaa ei kiinnosta pätkän vertaa kuka kirjan on kustantanut, kunhan lukuelämys on hyvä.

      • Anonyymi

        Isot viihdenimet toki käyttävät haamukirjailijoita isossa maailmassa, mutta tuskin Suomessa. Täällä yhden kirjan tuotto on siinä määrin olematon, ettei kakusta ole jaettavaa isolle kirjailijajoukolle. Ennen oli ehkä toisin.

        En kyllä usko että kustannustoimittajat systemaattisesti etsivät sitä seuraavaa finlandiakirjailijaa. Nyt projisoit oman hylkäämiskokemuksesi salaliittoteoriaksi siitä kuinka sinua estetään menestymättä. Kyllä syy hylkyyn löytyy siitä käsikirjoituksestasi ja syy on varmasti sinulle kerrottu. Tosin ilmeisesti luit palautteesta vain sen "hauska"-kohdan.

        Ja kun vielä viitsisit katsoa mitä nyky-Suomessa julkaistaan vuosittain, niin saattaisit huomata että siitä viihdekirjallisuutta on suurin osa.


    • Anonyymi

      Ei tuohon edistämiseen taida mitään hopealuotia olla, se mikä toimii toisella niin ei välttämättä toimi muiden kohdalla. Tärkeintä kai on yrittää löytää se oma yleisö/yhteisö, jossa tehdä nimeään tunnetuksi ja saada mahdolliset lukijat kiinnostumaan vielä julkaisemattomasta teoksesta. Jostain markkinoinnin oppaista voi olla tässä hyötyä...

      Valmiista yhteisöstä on sekin ilo, että kun julkaisukynnys ylittyy, niin kirjalle on valmiina jo muutama lukija, jotka voivat sitten levittää sanaa omissa verkostoissaan. Muutenhan esikoiskirjan kohtalo on aika karu. Aika harva, jos kukaan, tarttuu täysin tuntemattoman (esikois-)kirjailijan kirjaan kirjastossa tai kaupassa ja uhraa sen lukemiseen muutaman päivän. Hyvä kansi, onnistunut nimi ja kiinnostavasti kirjoitettu takakansiteksti tietysti auttavat, mutta kannattaa miettiä ajatuskokeena kuinka usein itse tarttuu siihen täysin tuntemattomaan ja oudonkuuloiseen kirjaan ja vie sen kotiin? Mieluummin sitä ottaa hyllystä jotain tuttua tai sellaista minkä aiheen tietää kiinnostavan itseä. Kilpailu kirjastojen ja kauppojen hyllyillä on kovaa ja veristä lukijoiden huomiosta.

    • Anonyymi

      Itse kyllä enimmäkseen tartun ennestään tuntemattomiin kirjoihin. Kansi ja nimi ovat toki tärkeitä, myös aihepiiri, Useimmat kirjailijat toistavat itseään enkä jaksa siksi mitään Iijoki -sarjoja lukea kärjistäen.

    • Anonyymi

      Monet naispuoliset edistävät omaa uraa sillä perinteisellä keinolla.

    • Anonyymi

      En etsikään hopealuotia vaan uusia ideoita kun oma pää ei nyt keksi freesejä ideoita :) Näin naisena minusta on aika ikävää tuo "monet naiset edistävät uraa sillä perinteisellä keinolla". Emmeköhän me naiset saa vieläkin tehdä moninkertaisen työn miehiin nähden tälläkin alalla: tutkimusten mukaan suurin osa miehistä mm. valitsee aina mieskirjailijoiden teoksia. Vihjailu, että kustannussopimuksia saataisiin "perinteisin keinoin", on vanhahtava ja halventava. Itse en ole viime vuosituhannellakaan edennyt toisella urallani näillä keinoilla, tietenkin siihen voidaan aina vedota kun joku edustava nainen pärjääkin haastavassa ympäristössä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Jos nainen harrastaa seksiä

      Useiden kanssa, miten se eroaa miesten mielestä siitä, jos miehellä on ollut useita s kumppaneita? Oletan että kaikki mi
      Ikävä
      308
      3078
    2. Ikävöin sinua kokoyön!

      En halua odottaa, että voisin näyttää sinulle kuinka paljon rakastan sinua. Toivon, että uskot, että olen varsin hullun
      Ikävä
      16
      1870
    3. Pihlaja-puulle

      Illat on mulle pahimpia. En tiiä miks se olis vaan parasta yöstä toiseen nukkua sun kanssa ja herätä sun kasvoihin. Jos
      Ikävä
      15
      1820
    4. Päivieni piristys, missä olet?

      Toit iloa ja valoa mun elämään ☀️ Nyt mennyt kohta viikko ettei ole nähty. Kaipaan nähdä sua silti ja pelkään vaikka tei
      Ikävä
      14
      1565
    5. Kova karman laki

      Karman lain kautta pahantekijä tehdessään pahaa toteuttaa koston ja rangaistuksen sille jolle pahaa on tehty. Tämä tarko
      Hindulaisuus
      399
      1441
    6. Kysymys Kuhmolaisille

      Hei. Olen 32 vuotias nainen ja muutin Kuhmoon noin 12 vuotta sitten. Mutta nyt täytyy ihmetellä ihan ääneen että onhan t
      Kuhmo
      34
      1312
    7. Savimajasta lääketieteen tohtoriksi - ja ei tikkua ristiin

      ”Jos ihminen muuttaa savimajasta tänne kerrostaloon länsimaisen elintason piiriin ilman että tarvitsee panna tikkua rist
      Maahanmuutto
      214
      1185
    8. Olen valtavan ihastunut

      Yritin sen sinulle viime viikolla kertoa, mutta liikaa muuttujia ja isoja tunteita, niin en kyllä ollut kovin selkeä.
      Ikävä
      63
      1036
    9. Ensi viikolla tulen takaisin

      Ja käyn varmaan siellä monta kertaa. Monta mahdollisuutta nähdä jos olet siellä päin
      Ikävä
      19
      955
    10. Älä mahdollisesti ota itseesi

      En voinut tietää. Sitäpaitsi.. niin
      Ikävä
      17
      944
    Aihe