Ihastuminen varattuun naiseen

Missä päin tää on tapahtunut ja milloin?

Se on vähän sinusta itsestäsi kiinni. Ei tietenkään kannata panna omaa elämäänsä paussille varattua haikaillessa. Toisaalta, parisuhteet eivät aina (nykyään kovinkaan usein) ole ikuisia. En kannusta sotkeutumaan toisten keskinäiseen parisuhteeseen, totean vain, ettei hän välttämättä ikuisesti ole varattu. Tiedätkö, ovatko tunteesi yksipuolisia?

Minä olen ns. Varattu nainen, joka olen ihastunut toiseen mieheen. Voin tämän myöntää, koska minua ei vaivaa tuntemattomien kirjoittelijoiden tuomitseminen. Tunteille ei mitään voi, tekoja sen sijaan voi itse kontrolloida. Pettää en halua, enkä usko tuon toisen miehen edes vastaavan tunteisiini. En minäkään tahtonut ihastua, hän vain vei jalat alta heti tavattuamme.

Nykyisen kumppanin kanssa tilanne se, että olemme yhdessä jonkinlaisesta tottumuksesta, enemmän kaverukset kuin rakastavaiset. Kumpikaan ei ole tyytyväinen tilanteeseen, mutta ei tunnu uskaltavan tehdä sitä viimeistä siirtoa, vaikka ongelmat ovat tiedossa. Tiedän, että se on lopulta edessä ilman kolmansia osapuoliakin, se on enemmänkin ajan kysymys.

Tunteita ei voi valita, eikä niitä voi käskeä tai päättää lopettaa. Itse varattuna ja ihastuneena naisena olen tämän hyväksynyt. Pitkä ja omituinen tutustumisprosessi takana, ilman että mitään tapahtui. Tapahtui kuitenkin sen verran että näki, kuuli ja oppi siitä toisesta ihmisestä jotain mikä sai ihastumaan ja kaipaamaan hänen seuraansa. Varmaan sisälläni oli turhauttavan liiton takia myös tilaus ihastumiselle. Jos tilaisuus lähentyä tulisi ottaisin riskin. Hyppäisin tuntemattomaan. Jos nainen on vähänkin antanut vastakaikua, niin selvitä tilanne. Hän saattaa olla juuri se oikea.

Kuten tuossa joku toteskin, että eihän tuo välttämättä ikuisesti ole varattu. Mutta kannattaako jäädä sitä päivää varttumaan, että jos se vaikka älyäisi erota? Ei välttis älyä. Ja sun elämä valuu ikään kuin hukkaan vartoillessa, jotain mitä ei ehkä kannata varttua.

Sanoisin, että elä eteen päin niin hyvin kun taidat, varattu on varattu. Ihana tai ei.

Hae omasi.älä rutise.älä itke.

Sama tilanne täällä. Yksi ihana nainen samalla työpaikalla on vienyt paikan ajatuksissa. Harmi vain että hän on varattu ja itse olen sinkku. Viihdyn hyvin hänen seurassaan ja hän saa minut hyvälle tuulelle aina kun törmätään: Liekin loistamaan muutaman asteen verran kirkkaammin, niin sanotusti. Hänenlaisensa ihmiset ovat erittäin harvassa. Elämä on irvokasta, joten minkäs teet.

Välillä pitää toppuutella itseään ja palauttaa realiteetit taas kohdilleen. On kuin veitsenterällä tasapainoilisi. Jos annan mennä luontevasti, niin varmasti hukkuisin hänen olemukseensa ja ihaniin silmiin katsellessa koko maailmankaikkeus muuttuisi vain pelkäksi taustakohinaksi. Joten täytyy tehdä jotain tyhmää välillä, palauttaakseni itseni tähän hetkeen ja nollata Universumin vaakakupit taas neutraaliin tasapainoon.

Voihan sitä tietty nauttia toisen ihmisen kanssakäymisestä silti ja antaa siivun sydämestä lainaan, kunhan muistaa ettei mitään sen kummempia tule olemaan.

Harvinainen Tunne useinhan vieraantumista, tuhannen unesi vieraantumista, masentuneisuutta.