Kuvitella jonkinlaisen henkisen yhteyden, jossa tunnet toisen jotenkin lähellä. Ei mitään kummituksia, vaan siis jonkin sortin henkinen yhteys? Jossa aistit myös fyysisiä asioita. Nyt kun täällä on ehkä paikalla meediota, henki-ihmisiä, niin kertokaa meille? Onko se sitä sielunkumppanuutta vai mielikuvista, mielentilahäiriö? Ihan kyselen vähän muiden puolesta. Voiko ihminen muokata käyttäymistään, vaikka hypnoosissa niin että se muuttuu psykoosiin?
Mietin kyllä aikaisempia vuosia, voiko hypnoosissa tai jossakin mielenhäiriössä
Anonyymi
964
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
En tietysti pois sulje mitään muutakaan, jos osa on mieltä aaveista, manauksista jne.
Kyllä ne oikeat suhteet luodaan tapaamalla oikeita ihmisiä, ei määkymällä täälläpalstalla!
Niinpä, edes trolleja neuvomassa, mutta ehkä kukin tarvitsee sen ikioman tuhannen taalan paikan missä päteä
Ei välttämättä ihminen ole mielenhäiriössä noin tunteakseen. Vastaava oma kokemukseni johtui siitä, että oman elämän perusasiat eivät olleet kunnossa ja sellaisessa tilanteessa, olen kokenut kaksikin kertaa, että jonkun toisen ihmisen suru kosketti minua syvästi. Se johtui ehkä sellaisesta tietynlaisesta herkkyydestä, jonka aistin ihmisessä ja myös samanlaisesta tavasta purkaa ajatuksiaan paperille. Ehkä se on tarpeellista henkistä yhteyttä rankassa elämäntilanteessa. Mutta en nähnyt mielikuvissani koskaan olevani missään tekemisissä kyseisen henkilön kanssa. Itse olen erityispiirteinen ja ehkä tuollainen toiminta liittyy siihen ja se että viihdyn hyvin yksin, enkä tunne tarvetta olla tekemisissä ihmisten kanssa, silloin kun voin huonosti ja ehkä en silloinkaan kun voin hyvin. Minulla on hyvin tarkat rajat ihmisille. On vaikea sanoa etukäteen muuttuuko tilanne yhtään sitten, kun voin selvästi paremmin.
Sanoisin että mielellään ja omilla itsekkäillä toiveillaan voi luoda harhaa.
Toinen ulottovuus on kokoajan luonamme, olemme vain vuosien saatossa unohtaneet miten sinne näkee. Mutta silti sieltä käsin pystyy kommunikoimaan kanssamme tunteilla sekä ajatuksilla, intuitiolla. Ja he tekevät niin.
Ja nyt tietysti joku ajattelee, että miten sellaisen voisi unohtaa? Niin kovettamalla itsensä. Toinen ulottovuus ei halua olla meidän kanssa tekemisissä, mikäli olemme "kovia" jätkiä ja gimmoja. Toinen todellisuus on herkkä ja he tykkäävät söpöistä sekä herkistä asioista.
Niin tai että olemme itsekkäitä. Haemme omaa hyvää emmekä muiden parasta. Tähän tulemme tähtäämään. Jotka ei tähän pysty,putoaa pois tavalla tai toisella. Hyvän on tulevaisuus.
Rakastaminen tai toisesta pitäminen ei ole mielenhäiriö. Silloin voi tuntea toisen olevan sielunkumppani eli hän on ns. samalla aaltopituudella ja herkät ihmiset tuntevat näin.