Skitsofrenia ryhmä facebookissa

Noi on vähän ristiriitasia noi skitsofrenia vertaistukiryhmät. Jos on vaikka nyrjäyttänyt nilkkansa kymmenen vuotta sitten, niin on vaikea innostua osallistumaan halvaantuneiden vertaistukiryhmään. Siihen pitää olla aivan erityisiä kannusteita silloin. Etenkin jos vaikka sattuu olemaan suosittu vaikka juoksupiireissä ja identiteetissä korostuu aika paljon se, että ei nimenomaan ole halvaantunut. Sellaisen ristiriidan käsittelyn tuottaa turhaa jännitettä omaan todellisuuteen, sitä käsittelee mieluummin anonyymisti jos se oikeasti vaivaa syvästi, että yhteiskunta pitää sinun nilkkasi nyrjähtämistä elinikäisenä halvaantumisena. Jos on lääkkeitä napsiva työkyvyttömyyseläkeläinen, niin sitä on helpompi tulla asian kanssa ilmi kun ei ole mitään menetettävää. Naamastasi näkee että olet mielisairas, koska neuroleptit saavat sen aikaan että ilmeesi ovat vahamaiset, ihosi kiiltää ja sinulla on todennäköisesti 20 kg ylipainoa ja tutkimusten mukaan syöt muutenkin tunnollisesti statiinisi ja otat insuliinisi. Sitä joutuu käsittelemänä noita asioita silloin julkisemmin muutenkin. Lääkkeet varhain lopettaneilla siihen ei ole pokkaa, kun sitä ei joudu eikä opi kohtaamaan peilikuvassaan sitä sairautta joka päivä kun herää.

Itse olisin varmasti saanut skitsofreniadiagnoosin jos olisin jatkanut psykiatrian tarjoamia lääkehoitoja ja niiden kokeiluja, "estohoitoja" sekä uskonut kaiken mitä psykiatrit minulle selittivät ilman kritiistä ajattelua niitä väittämiä kohtaan.