Se, jonka kaikki tietävät
Ainoastaan helsingin, tampereen ja turun korkeakouluihin (tai "yliopistollisiin korkeakouluihin", miten lie sosialistit päättävät sen sanottavan) riittää oppilasainesta, joka on sen verran tasokasta, että voidaan ylläpitää vaatimustasoa jonka jälkeen henkilöä voidaan kutsua akateemiseksi.
Muut ovat enemmän tai vähemmän linkki korkeakoulun ja amk:n välillä.
Jotkin alat ovat poikkeuksia, mutta suurimmalla osalla näkee tämän jo katsomalla sisäänottosuhteita.
Tämän tiedän varmasti, enkä ikinä aloita arvostamaan ketään muita koulutuksellisesti.
Nyt sen tietää jokainen.
Ainoastaan helsingin, tampereen ja turun korkeakouluihin (tai "yliopistollisiin korkeakouluihin", miten lie sosialistit päättävät sen sanottavan) riittää oppilasainesta, joka on sen verran tasokasta, että voidaan ylläpitää vaatimustasoa jonka jälkeen henkilöä voidaan kutsua akateemiseksi.
Muut ovat enemmän tai vähemmän linkki korkeakoulun ja amk:n välillä.
Jotkin alat ovat poikkeuksia, mutta suurimmalla osalla näkee tämän jo katsomalla sisäänottosuhteita.
Tämän tiedän varmasti, enkä ikinä aloita arvostamaan ketään muita koulutuksellisesti.
Nyt sen tietää jokainen.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Huippuarvosanoin Lapin yliopistosta valmistunut on pelkkää kakkaa, nollia metsästäneeseen Tamperelaiseen valtiotieteilijään verrattuna?
Aika hassua on se.
Vaati varmasti rohkeutta tuoda julki tuo tosiasia.
Nyt sen tietävät sitten kaikki.
Miettiiköhän ne työnantajat noita yliopistoja ihan oikeesti noin? Ja tietääkö ne niistä mitään, jos ajatellaan että työn saanti on se kouluttautmisen päämäärä. Töitähän saa, jos olet sopiva henkilö niihin töihin joita haet. Tämä akateemisuus on tietysti toinen asia, mutta sitäkin kautta voit olla ihan hyvä akateeminen vaikka Burkimahason yliopistosta. Teot ja näytötä ne ratkaisee. Ei maantiede.
Hyvin usein vaan hyppää arvostuksessa korkeammalle esim. HKKK:lta tai TKKK:lta valmistunut, kuin maalaisyliopistosta jonkin sortin kauppatieteitä lukenut.
taitaapi itse kokemuksen syvä rintaääni siellä kirjoitella, jollen väärin arvaa.
HKKK:lta ja Hankenilta työllistyy paremmin kuin Turusta. Syystä että:
- Pääkaupunkiseudulla on paremmat mahdollisuudet luoda suhteita työnantajiin jo opiskeluaikana.
- Alumniverkosto on ehkä parempi
Opetuksen ja opiskelija-aineksen laatuun en ota kantaa, koska en yhdessäkään näistä ole opiskellut.
Työkseni haastattelen suureen kansainväliseen firmaan työhön hakevia kandidaatteja. Kyllä itse katson aina mistä koulusta hakija on valmistunut ja minkälaisilla arvosanoilla.
Korkeakoulujen ranking on selkeästi jokaisen tiedossa. Tämä sekä arvosanat vaikuttavat tietysti, mutta suurimman painoarvon antaa luonnollisesti itse henkilö omilla edesottamuksillaan, työhistoriallaan ja yleisvaikutelmallaan.
Tarkoitatko, että esimerkiksi, jos joku helsinkiläinen, joka käy TTK:ta (tai parempaa paikkaa), on paremmassa asemassa kuin minä, jos satun opiskelemaan Oulussa (tai "huonommassa paikassa")?
Oletetaan vielä, että olemme samantasoiset opiskelijat (valmistumme samoilla arvosanoilla), mutta itse koin mukavammaksi opiskella samat asiat mukavammaksi kokemassani paikassa (lähempänä koti yms.)?
Ja minä en edes tuollaiseen työpaikkaan halua. On se kumma, että työnantaja usein kuvittelee että työnhakijan pitää osata vakuuttaa omaa soveltuvuuttaan, mutta kyllä sen toimii toisinkin päin: pitää se työnantajankin osata vakuutta työnhakija.
"On se kumma, että työnantaja usein kuvittelee että työnhakijan pitää osata vakuuttaa omaa soveltuvuuttaan"
Ottamatta kantaa siihen, mitkä perusteet vakuuttavat työnantajan, haluaisin kysyä: oletko ikinä hakenut/saanut töitä? Mistä työnantaja on saanut tietosi? Hakevatko työnantajat työntekijöitä väestörekisteristä suoritettavan arvonnan perusteella?
Ja lopuksi: millaiseen työpaikkaan sitten haluat?
Suuren kansainvälisen firman boss lueskelee täällä yliopistot -ja korkeakoulut palstaa.. Ei ihan mene läpi. Hyvä yritys kuitenkin:)
Selvennetään: minusta työnantajien pitäisi sisäistää entistä enemmän se ajatus, että myös niiden pitää osata "myydä" itsensä työnhakijoille.
Ja itse en todellakaan arvosta rekrytoijaa, joka painottaa jotain epämääräisiä korkeakouluista laadittuja ranking -listoja.
"Ja lopuksi: millaiseen työpaikkaan sitten haluat?"
Sellaiseen missä todella arvostetaan työntekijää - myös muilla mittareilla kuin vain palkalla mitattuna.
Postmoderni globaali kapitalismi on tällä hetkellä vallalla oleva ideologia, jonka ansioista työntekijöiden oikeuksia poljetaan maailmanlaajuisesti - tämä on mielestäni ikävä kehityssuunta. Valitettavaa on, että tämä tulee jatkumaan niin kauan kunnes syntyy globaali solidaarisuusliike - globaali ammattiyhdistysliike - vastavoimaksi globaalisti toimiville suuryhtiöille.
Väitätkö pystyväsi päättelemään verbaalisen ja/tai nonverbaalisen viestinnän perusteella, mistä yliopistosta henkilö on valmistunut - voi mikä puusilmä olet:) Oletko tullut ajatelleeksi, että kaikki Pohjois-Suomen älyköt eivät välttämättä halua lähteä pääkaupunkiseudulle, ja toiseksi: kaikkia aloja ei voi edes opiskella Etelä-Suomessa. Päättelykykysi perusteella olet niitä nipin napin sisään päässeitä pseudoakateemisia. Kaikenlaista sitä puusilmien mieleen juolahtaa, ryhtyä nyt tällaistakin pohtimaan..
Ensin: varastit nimimerkkini.
Toiseksi: täällä ei voi sanoa yhtään mitään ääneen.
Kolmanneksi: sisäänottosuhteet eivät kerro oppilasaineentasosta tai korkeakoulunkaan tasosta yhtään mitään.
Neljänneksi: lue vaikkapa Robert Pirsigin teos "Zen ja Moottoripyörän kunnossapito" niin kenties opit jotakin akateemisuudesta, yliopistollisuudesta, retoriikasta ja laadun käsitteestä.
>Ensin: varastiti nimimerkkini.
oliko toi joku joke? ;D
Jauhat kyllä melkoista paskaa...
itse olisin päässyt sekä Helsinkiin että Ouluun, mutta menin Ouluun henkilökohtaisista syistä, niin oma tutkintoni ei sitten enää olekaan minkään arvoinen. Sama ihminenhän kuitenkin olen vaikka olenkin Oulussa opiskellut.
Tutustuhan tähän:
http://www.syl.helsinki.fi/asiakirjat/opy_selvitys/view?cf=news
Antaa hieman lisää perspektiiviä tähän (ainaiseen) "keskustelun"aiheeseen.
=) =) =) =) =) =) =) =) =) =)
Siinähän olikin valittu loistavat mittarit yliopistojen vertailuun, =) =) =) =) =) =) =)
Ei kai joku ota tuota vakavasti ?
Siis mitataanko akateemisuutta nykyään yliopiston invavessojen määrällä ?
Eivätköhän ne ole vähän muut mittarit joilla ihmiset "yleensä" yliopistoja arvostavat, kuin ko. "tutkimuksessa".
Siis tuollako ne yrittävät perustella näiden maaseutuylipisojen tarpeellisuutta,vai mitä?
Opiskelijan kannalta joensuu on paras valinta sillä siellä on halvimmat bussiliput ? Kuinka liikuntamahdollisuudet on järjestetty, tekisi toisaalta kuopion vieläkin paremmaksi...
Olen aina tiennyt "opiskelijapolitiikan" tietyn tyyppisten ryhmien puuhasteluksi, mutta : =) =) =)
Hassuhan tuo oli, mutta on pakko kysyä, mitä tuon gallupin tekijät oikein yrittivät perustella???
A1 OPISKELUPROSESSIT
mittarit:
A1.1 Opettajatuutorointi
A1.2 Opintoneuvontapsykologit
A1.3 Ohjauksen kokonaisuus
A1.4 Opiskelutaitojen tuki
A1.5 Eri ryhmät opinnoissa / esteettömyys
A1.6 HOPS
A1.7 Opiskelijatuutorien perehdyttäminen
A1.8 Yhteydenotto viivästyviin
A1.9 Keskeyttämisprosentti
A2 OPISKELUJEN JÄRJESTÄMINEN
Mittarit:
A2.1 Opetusresurssit
A2.2 Opetukseen panostaminen
A2.3 Opintosuoritusten tarkastusajat
A2.4 Rekrytointipalvelut
A2.5 Kurssien opiskelijapalautteen hyödyntäminen
A2.6 Opettajien TVT:n pedagogisen käytön tuki
A2.7 Virtuaalikurssit
(A2.8 Opettajien pedagoginen koulutus)
Huom. mittaria A2.8 ei ole käytetty vertailussa. Katso tarkemmin kyseisen mittarin kuvauksesta.
A3 TUTKIMUKSEN JA OPETUKSEN YHTEYS
Mittarit
A3.1 Onko vaihtoehtoisia (tutkimus)metodikursseja
A3.2 Jatko-opiskelijoiden määrä
A3.3 Opettajavaihtomäärät
A4 OPISKELUINFRASTRUKTUURI
Mittarit:
A4.1 Oppimateriaalin maksullisuus
A4.2 Kielikurssit
A4.3 Vieraskielinen opetus
A4.4 Verkkoasiointi
A4.5 Tietotekniikkamahdollisuudet
A4.6 Ryhmätyö- ja lukutilat
A4.7 Opiskelijavaihtoon lähtevät
A4.8 Diploma Supplement
A4.9 Kirjastopalvelujen saatavuus
A4.10 Kirjaston aineistoresurssit
A5 OPISKELIJAN VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET
Mittarit:
A5.1 Onko hallinnon opiskelijaedustajille opas
A5.2 Järjestetäänkö opiskelijaedustajakoulutusta
(A5.3 Opiskelijaedustajien yhteystiedot)
A5.4 Opiskelijaedustus / epäviralliset elimet
A5.5 Opiskelijaedustajamäärä hallituksessa
A5.6 Opiskelijaedustajamäärä vaalikollegiossa
(A5.7 Tasa-arvohenkilöt)
A5.8 Opiskelijat tasa-arvosuunnitelmassa
Huom. mittareita A5.3 ja A5.7 ei ole käytetty vertailussa. Katso tarkemmin kyseisten mittareiden kuvauksista.
A6 HYVINVOINTI JA KAUPUNGIN OPISKELIJASUHTEET
Mittarit
A6.1 Yliopiston liikuntapalvelut
A6.2 Kunnan yhteydet ylioppilaskuntaan
B1 TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUT
Mittarit:
B1.1 Terveyskeskusmaksut
B1.2 YTHS-jonot
B1.3 Toimeentulotuen käytännöt
B2 ASUMISPALVELUT
Mittarit:
B2.1 Opiskelija-asuntojen saatavuus
B2.2 Keskineliövuokra / opiskelija-asunnot
B2.3 Keskineliövuokra / muut asunnot
(B2.4 Opiskelijan mahdollisuus kunnan vuokra-asuntoihin)
Huom. mittaria B2.4 ei ole käytetty vertailussa. Katso tarkemmin kyseisen mittarin kuvauksesta.
B3 KUNNAN KULTTUURI- JA LIIKUNTAMAHDOLLISUUDET
Mittarit:
B3.1 Opiskelijahinnat kaupungin liikuntapalveluissa
B3.2 Opiskelijahinnat kulttuuripalveluissa
B3.3 Yhdistystoiminnan aktiivisuus paikkakunnalla
B4 OPISKELIJAT KUNTALAISINA SEKÄ JOUKKOLIIKENNE
Mittarit:
B4.1 Opiskelijavaltuutettujen osuus
B4.2 Opiskelijahinnat joukkoliikenteessä
B4.3 Joukkoliikenteen palvelutaso / kampukset
B4.4 Kevyen liikenteen mahdollisuudet / kampukset
On siinä varsin kattavasti kartoitettu opiskelijan ja opiskelun näkökulmasta tärkeitä asioita. Voit toki esittää kattavamman ja tarkemman listan.
Eikös alkuperäisen viestisi keskeisin sanoma ollut se, ettei kaikista yliopistoista valmistuneita voida kutsua akateemisiksi? Vähän olet siitä sivuraiteille harhautunut. Rationaalisesti ajatellen yliopiston liikuna-, asumis-, joukkoliikenne- ym. palveluilla tuskin on mitään tekemistä sen kanssa, onko opiskelija-aines älykästä vaiko ei. Johdonmukaisuutesi sekä looginen päättelykykysi vaikuttavat niin olemattomilta, että ihmettelen, miten olet selvinnyt yo-opinnoistasi. Jos alkuperäisen viestisi lähtökohta olisi ollut se, että Hesan, Treen ja Turun yliopistot ovat parhaita, niin perustelu olisi voinut nojata esittämiisi mittareihin, mutta viestisi lähtökohtahan oli aivan toinen:)
Eips. Olen eri hemmo kuin tuo joka on aloittanut ketjun. Haluan käyttää samaa nimimerkkiä - senkin uhalla (tai ehkä sen takia) että minut sotketaan häneen.
Kaikin mokomin, men hej, jos sulle oikeasti on tärkeää että sulla on ihka oma nimimerkki, niin valitse toki joku hieman harvinaisempi kuin "...", tai rekisteröi se ainakin. Jos ei oo siitä kyse, niin unohda koko juttu
Eikös se ollut ennen niin, että ainoastaan Helsingissä annetaan kunnon opetusta ja tehdään laadukasta tutkimusta... Olet siis joko Turusta tai Tampereelta?
Useampien eri tutkimusten perusteella (kotimaiset ja ulkomaiset, löytyvät mm. OPM:n www-sivuilta) voidaan Suomen yliopistot pistää akateemiselta tasoltaan "järjestykseen". Näissä tutkimuksissa saadut tulokset ovat miltei identtisiä riippumatta vertailun tekijästä.
Viiden kärki on seuraava:
1. Helsingin yo
2. Turun yo
3. Teknillinen kk
4. Jyväskylän yo
5. Oulun yo
Tampereelta TTY lienee jossain 7-9 sijalla.
opiskelujen vaatimustaso oli kai kysymyksenä. En tiedä parempaa mittaria sille kuin sisäänpääsyn vaikeus. Olisi hyvä jos olisi jokin muu, mutta sellaista lienee melko mahdotonta keksiä.
Noissa mitataan jotakin tutkimusta, joka lienee perusopiskelijalle melko yhdentekevää.
Samaten on yhdentekevää, kuinka kovan arvosanan koko yliopsitolaitos saa, jos opiskelen esimerkiksi historiaa Tampereella. Ei minua kiinnosta välttämättä, kuinka kovatasoista tutkimusta jotkin hallintotieteilijät ja kemistit tekevät, jos opiskelen humanistisia aineita, joista yliopisto saa vähän tutkimusmeriittejä. Esimerkiksi Tampereella historian laitos on maan suurimpia, ansioituneimpia ja urautunut juuri minua kiinnostaville aloille. Vähän meikäläistä nappaa minkä arvosanan koko yliopistohöskä saa, jos saan hyvää opetusta innolla opiskelemassani aineessa kaupungissa, jossa viihdyn parhaiten.
On selvästi erotettava kaksi asiaa: oppilaitoksen sisänpääsyn vaikeus ja opiskelujen vaatimustaso.
Jos sisäänpääsy on vaikeaa, niin oppilaitokseen valikoituvat terävimmät ja motivoituneimmat opiskelijat. Tämä taas saa aikaan sen, että opintojen keskeyttämiset ja opintoaikojen venymiset jäävät vähäisiksi, vaikka opetus onkin aivan normaalia sekä sisällöltään että vaatimustasoltaan.
Jos taas sisäänpääsy on helppoa, niin mukaan pääsee paljon niitä, joiden kyvyt tai motivaatio eivät riitä opintojen läpivientiin, oli opetus sitten millaista tahansa.
Joten opintojen vaatimustaso tulee selvästi erottaa sisäänpääsyn vaatimustasosta. Eivät parhaimpina pidetyt oppilaitokset ole parhaimpia siksi, että niissä olisi paras opetus tai edes parhaat opettajat, vaan siksi, että niihin pääsevät vain parhaat tai motivoituneimmat opiskelijat.
Eli keskeisin argumentti oppilaitoksen "paremmuudesta" on sisäänpääsyprosentti?
Tällä kriteerillä Jouko Turkan "paskanheitto" opiskelijat 1990-luvulla Teatterikorkeakoulussa olivat siis kansakunnan ehdotonta eliittiä ja Teatterikorkeakoulu "haluttavuudestaan" johtuen maan paras oppilaitos.....
Saman ajattelun mukaan useimmat DI:t ovat aivan paskasakkia, koska jopa TKK:lle useille linjoille pääsee, kun osaa avata oven oikeaan suuntaan...
On käsitämätöntä, että ns. akateemiset ihmiset jaksavat keskustella oppilaitosten paremmuudesta "mutu" tiedoilla, kun asiaa on oikasti TUTKITTU. Jos mutinaa tutkitussa tiedossa, niin ottakaa kantaa tutkimukseen!
Minusta pitäisi mieluummin vertailla mieluummin eri yliopistojen yksittäisiä oppiaineita keskenään, jos ylipäätään pitää jotain vertailla. Tampereen yliopistossa esimerkiksi (jossa opiskelen) historia, englantilainen filologia, tiedotusoppi, valtio-oppi ovat maan parhaimmistoa sekä opetuksessa, oppilaiden tasossa että tutkimuksessa. Joku esimerkiksi historian, valtio-opin tai tiedotusopin opiskelija ei valitse välttämättä opinahjoaan sen perusteella, kuinka mainehikas yliopisto on kokonaisuudessaan, vaan hänelle merkitsee häntä kiinnostavan oppiaineen/oppiaineiden taso, suunta jne.
Kenties jotain yliopiston rehtoria voi kiinnostaa, miten korkealle hänen yliopistonsa kaikkien alojen tutkimus noterataan, muttei se kokonaisuus merkitse yksittäiselle opiskelijalle paskaakaan. Joku tietysti voi kohottaa heikkoa itsentuntoaan, sanomalla opiskelevansa maan parhaassa (Helsingin) yliopistossa, mutta mikä todistus se on hänen omasta erinomaisuudesta?
Opiskeli sitten missä tahansa, niin hattua nostan jokaiselle suomalaisessa yliopistossa perustutkintonsa suorittaneelle, jonka todistuksen keskiarvo on kiitettävä, tai jolle oppilaitos myöntää tutkinnon oivallisesti suoritettuna tai kiittäen hyväksyttynä. Sen takaan, että tällaiset henkilöt ovat tosi harvassa, oli ala sitten mikä hyvänsä.
Tuo vasta vasta osoittaa, kenellä on ollut riittävästi kykyä ja tarmoa opiskeluissaan. Muu opintojen arvostuksen kehuskelu on vain oman profiilin surkea korotusyritys.
Siis kysymyksenä ei kai ollut oppilaitosten, vaan sieltä valmistuvien HENKILÖITTEN paremmuus. Hyvin hankala olisi ensimmäinenkin kysymys.
Arvosanajakaumat lienevät kuitenkin jokaisessa paikassa SAMAN ALAN sisällä hyvin samankaltaiset.
Näitten taakse yritämme katsoa ja haemme johtolankaa siitä, onko SAMAN ALAN sisällä ollut (eri hakijoidenkin) sisäänpääsyprosentti 15 vaiko 45 ? Kuinka se on vaikuttanut oppilaaksi hakeutuviin/päätyviin ja heihin jossakin määrin mukautuvaan vaatimustasoon ? Itse kyllä uskoisin, että hyvinkin paljon.
Tutkimuksen vertailu olisi TOINEN kysymys. Monessa kohdin varmasti antavat samankin vastauksen, mutta ovat silti täydellisen itsenäisiä.
Olen samoilla linjoilla. Ylipäätään vaivauduin vastailemaan tänne, koska minua huvittaa yliopistojen vertailu keskenään siinä hengessä, että kuka sattuu opiskelemaan "parhaassa" yliopistossa. Vertailu jääköön rehtoreille ja yliopiston muille johtajille, koska yksittäisen opiskelijan näkökulmasta tämä vertailu on mieletöntä.
Tähän vertailuun liittyykin melkein aina tavaton itsetehostuksen ja pätemisen tarve, mikä kuvottaa. Opiskelija ei nimittäin ole yliopisto, laitos tai yksittäinen oppiaine, vaan hän on vain yksittäinen opiskelija, jolla on omat tavoitteet ja omat syyt opiskelella juuri kyseisessä ahjossa, juuri kyseistä ainetta. Tuntuukin usein, että oma opinahjo/laitos/aine on monille ikään kuin peniksen jatke, jolla brassaillaan.
Heti alkuun, nimimerkistä huolimatta en ole ketjun aloittaja :)
Mutta siis joo, nimen omaan, pippelin jatke -keskustelua hyvin pitkälti. Pätemisen tarve on tällä palstalla monella kova ja tämä aihe on kestosuosikki. Jossakin määrin ketjun aloituksen voi siten tulkita jopa provoksi.
terv. Tampereen kautta "maaseutuyliopistoon" ja sitten vielä toiseen sellaiseen.
Itse olen ajatellut aina, että pitäisi olla samantekevää, kuinka "oma opinahjo" noteerataan tutkimuksissa, joissa kartoitetaan tutkimuksen, opetuksen ja oppilaiden tasoa. Tunnustettakoon kuitenkin, että minusta Tampereen yliopisto on hiukan aliarvostettu. Johtuneeko se vaatimattomasta hämäläisestä mielenlaadusta, joka kätkee saavutuksensa vakan alle eikä pidä meteliä, vai onko punaisella menneisyydellä edelleen huono kaiku? Tiedä häntä, olkoon asia miten vaan, joka tapauksessa tämä opiskelijoiden päteminen "omalla opinahjollaan" tympäisee.
Samaten kummastelen sitä, miksi joku maalaisyliopistolainen kokee sen luokkaukseksi, jos "hänen korkeakouluaan" arvostellaan. Totta kai pötypuheet saa/pitää tyrmätä, mutta en minä henkilökohtaisesti luokkaannu, vaikka minun opinahjoni arvostellaan tai pidettäisiin jopa epäakateemisena lastetarhana. Kaiketi tässä keskustelunaiheessa on kyse vain pippelinjatkeesta...
Sinänsä erikoinen väittämä, että TTY on näillä sijoilla, kun juuri uusimman TEKin lehden mukaan kyseinen oppilaitos on suosituin (suosio ylipäänsä johtuu useimmiten siitä yksinkertaisesta syystä, että kyseinen asia/esine tarjoaa parhaimman mahdollisen laadun ja tason, yhtä lailla hyödyssä kuin viihtyvyydessä). :)
"Akateeminen taso" on hyvinkin intuitiivinen termi. Perustuen opiskelijoiden työllistymiseen, professorien palkkatasoon, oppilaitoksen sijaintiin, vai mihin?
Jos mittarina käytetään professorien palkkatasoa päätoimesta, ei minkään Suomen yliopiston taso ole kovin kummoinen. Jos taas professori saa merkittävät tulot sivuansioillaan, niin hänen aikansa menee sitten näihin, eikä hänen osallistumisensa päätoimen hoitoon ole silloin kovin kaksista.
Jos taas tasoa mitataan opiskelijoiden katteettomalla luulolla omasta erinomaisuudestaan, niin hyvin moni yliopisto on silloin Suomessakin huippuluokkaa...
... nyt näin julkisesti, ETTÄ sillä ei ole
paskankaan merkitystä , millä "sijalla" jollakin listalla on se korkeakoulu jossa ihminen opiskelee.
Ihanaa kun tiedät, ketä arvostat! Minun on aina alistuttava tutustumaan ihmiseen ja tavallisesti myös hänen ajatusmaailmaansa, ennenkö onnistun päättelemään arvostanko tätä...
Tuollaiset ihmiset, jotka miettivät noin tyhjänpäiväisiä ovat itse niin v*tun tyhmiä, että omaa egoaan on pönkitettävä kummallisilla tilastoilla.
Niin, ja itse opiskelen Suomen "toiseks parhaas" yliopistos.
Eik kyl tääkää yliopisto opiskelijoineen silt ain vaikuta!
Osuit naulan kantaan! Jos jollakulla on intressiä pohtia moisia turhanpäiväisyyksiä, ei korvien välissä voi olla paljon mitään.
...kunhan tekee sen hyvin. Kuka tahansa voi mennä Suomessa mihin tahansa yliopistoon, toisiin on vain vaikeampi päästä, mutta yhtä lailla mahdollista kelle hyvänsä. Vaikeampaa on päästä ulos opiskelupaikastaan - ja aina yhä vaikeampaa, mitä korkeampien arvosanojen kanssa pyrkii valmistumaan. Perusasiaa, tämän tietää JO kaikki. :D
Tosin, koulun käytyä ei kellään ole miltei mitään hajua töistä, fyysisestä tekemisestä, taitojensa hyväksikäyttämisestä. "Haalarihommia kesäsin DI-työhön asti", sanoi tuttu. "Mitään en tehnyt koulusta saamillani tiedoilla".
Arvosanat eivät kerro älykkyydestä missään muussa mielessä kuin, että henkilö on älykkäästi oivaltanut tehdä Töitä opintojensa eteen. Kunhan ahkeruus jatkuu opiskelujen jälkeenkin - sitten on todella onnistunut.