Kivi kengässä

Pieni summa tuo 1,7milj.!
Turhempaankin on milli tuhlattu.

Anonyymi kirjoitti:

Pieni summa tuo 1,7milj.!
Turhempaankin on milli tuhlattu.

paljonko maksoi anolan asuntoalueen kunnallistekniikka

Se on fiksua. Säästetään kaikessa vähän niin voidaan investoida suuresti.
Perheiltä voisi nipistää rahaa. Aivan liikaa lapsiperheille rahaa, kaksi autoa, mönkijät, mopot
Lapsiperheitä voisi ottaa asumistuesta pois puolet ja nostaa kunnallisveroa 2 prosenttiyksikköä

mutta on meillä nyt ylpeilyn aihe.uhomäki,tekolumen latu.mutta saa nähdä uleeko vettä tekolampeen vai täytyykö se ajaa kauhakuormaajalla järvestä.nyt ymmärrän miksi kauempana liikkuessani ystäväni ottavat osaa vahingolleni kun ilmoita asuvani pieksämäellä.

Pieksämäen Itä Rata kannattajat luulee että jokainen omistaa metrin pätkän ratakiskoa.
Valitettavasti kiskot omistaa Väylävirasto
Toinen joka luulee omistavansa on paikallinen Ramboll

uuden urheiluhallin parkkipaikalla olen nähny viisikin autoa.tosin kolme niistä on kuulema henkilökunnalle kuuluvia.

onko ne niin tarpeellisia kuin lasten leikkihalli 8 metriä korkeassa hallissa.ja uusi hieno kahvila samassa rakennuksessa.minullakin on lyhyt matka sinne.etuhan se on seki.

Kaikki on mennyt ihan laillisesti ketään lahjomatta.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikki on mennyt ihan laillisesti ketään lahjomatta.

Entäs se viikonlopun juottaminen ja syöttäminen Järvisydämmessä.

Anonyymi kirjoitti:

Entäs se viikonlopun juottaminen ja syöttäminen Järvisydämmessä.

Savon radan nopeuksia olisi voitu nostaa melko edullisesti jo nyt, mutta rahoitusta muutaman miljoonan kohteisiin ei ole juuri irronnut.
Liikenneviraston 2018 teettämän selvityksen mukaan Kouvola–Kuopio-välin kallistuvakoristen junien, eli Pendolinojen matka-aikaa saataisiin 9,4 miljoonan investoinnilla lyhennettyä 14 minuuttia.
Aikasäästö on sama kuin Itäradalla, jonka kustannusarvio on 1 700 miljoonaa eli 1,7 miljardia. Idän maakunnat liputtavat pontevasti tämän investoinnin puolesta samaan aikaan, kun edullisemmat keinot ovat juuttuneet vuosiksi toteutumattomien parannushankkeiden jonoon.

9,4 miljoonaakin on paljon rahaa, ja summassa on mukana menoeriä, joiden tarpeellisuutta voi ihmetellä.
Esimerkiksi Mikkelin ja Pieksämäen välin nopeudennoston hintalappu on 7,8 miljoonaa, mutta ainoa teknisesti ajatellen välttämätön menoerä on 1,4 miljoonaa. Nopeuden noustessa turvalaitteiden ohjaamia opastimia pitää siirtää ja säätää ajolankaa suuremmalla nopeudella liikkuvien junien virroittimille.
Naakkiman ja Lamminmäen kahden tasoristeyksen poistaminen ja korvaavat tieyhteydet on hinnoiteltu 2,2 miljoonaan. Lamminmäkeen on tarkoitus rakentaa silta radan yli.
Suomessa katsotaan, että tasoristeyksien poisto on välttämätöntä nopeuden nostamiseksi. Esimerkiksi Ruotsissa on kuitenkin tasoristeyksiä, joista junat ajavat kahtasataa.

Suurin ja kummallisin rahareikä olisi 700 metrin pituinen meluaitaus Hiirolaan ja 900 metrin meluaitaus Kalvitsaan. Kahden aidan pystyttäminen maksaisi yhteensä 4,2 miljoonaa euroa. Aidat siis maksavat enemmän kuin varsinaiset nopeudennostotoimenpiteet.
Näissä kylissä radan lähellä asuu pieni määrä ihmisiä, ja junien ääniin on totuttu. Kalvitsan ratapihan varrella on vilkas puurekkaliikenne, ja meluaita voisi pahimmillaan toistaa rekkojen melua kylälle enemmän kuin se poistaa junien ääniä.
”Melusuojausten tarpeeseen liittyy epävarmuutta”, myös selvitys itse toteaa.
Meluaitaamista suunnitellaan myös Haukivuorelle, mikäli selvityksen kalliimpi vaihtoehto 2 toteutetaan. Siinä tehtäisiin suurremontti Haukivuoren ratapihalle, jossa on kaarteen takia alhainen nopeusrajoitus. Linjaa todennäköisesti jouduttaisiin myös siirtämään. Samalla kyläläisten kulkureitti katkeaisi.
Muutokset Haukivuorella tarkoittaisivat myös lopullisia hyvästejä ajatukselle junien pysähtymisestä joskus. Laajempi kakkosvaihtoehto on selvityksenkin mukaan hyöty–kustannussuhteeltaan huono.

Nopeudennostossa miljoonien määrä riippuu sanojasta ja tulkinta jää kuulijan vastuulle.
Kun liikennöitsijä VR antoi viime vuonna lausuntonsa julkisen talouden suunnitelmasta, hintalappu Savon radalle oli noin 20 miljoonaa, ja aikasäästö kahdeksan minuuttia.
Oletettavasti hinta ja minuutit tarkoittavat tavallisia junia. VR:n Pendolinot pystyvät ajamaan kaarteisiin kovempaa, kun niissä on kallistusmekanismi. Tekniikassa on kuitenkin ongelmia, joita ei ole korjattu. Näin suurimpia nopeussäästöjäkään ei saada toteutumaan.

Koska Pendolinoja ei ole korjattu, myös nopeudennostojen hinnat nousevat räjähdysmäisesti, kun ne suunnitellaan normaalikalustolle. Sen sijaan, että junakaluston kallistustekniikka saneerattaisiin luotettavaksi jollakin todennäköisesti kohtuullisella rahasummalla, halutaan paljon suurempia summia radoille.
Itä-Suomen maakuntaliittojen tilaamassa selvityksessä päästäänkin kokonaan uuteen hintatasoon. Sen mukaan Kouvola–Kajaani-välin nopeudennostoihin tarvittaisiin 562 miljoonaa euroa, ja aikasäästö olisi koko matkalla 19 minuuttia, Kouvolan ja Kuopion välillä 13 minuuttia.
Mikkelin ja Pieksämäen välillä säästyisi 4–5 minuuttia, ja hankkeessa tehtäisiin rataoikaisuja Kalvitsan ja Hiirolan eteläpuolella sekä Mikkelissä Rokkalan pohjoispuolella.

Jutun alussa lähdettiin liikkeelle 9,4 miljoonasta eurosta. Lopulta on päästy 791 miljoonaan euroon. Jos Kouvolan ja Kajaanin välille tehtäisiin samalla peruskorjaus, hintalappu olisi se.
Hyödyt kuulostavat vaatimattomilta. Selvityksen mukaan tällä summalla voitaisiin saavuttaa yksi junallinen lisää matkustajia päivässä.
Sivulauseessa kohotaan jo miljardeihin. Jos nopeuden pitäisi olla 200, selvityksen mukaan täytyisi rakentaa uusi rata. Sen hinta olisi 4–5 miljardia.
Ja harmi kyllä, matkaa hidastaa joka tapauksessa junien tapa pysähtyä asemilla.
”Jos liikennepaikalla pysähdytään, on nopeudennoston aikasäästö pieni”, selvitys toteaa.

Jos 791 miljoonaa ei kuulosta riittävältä, Kouvola-Porvoo-välille suunniteltavan Itäradan hintalappu voidaan pistää päälle. Se on 1 700 miljoonaa, eli 1,7 miljardia.
Voi olla, että paikoin vertaillaan omenia ja päärynöitä. Kustannukset per säästetty minuutti eroavat kuitenkin tavalla, jonka kannattaisi herättää huomiota velkaantuneessa isänmaassa.
Itse junaliikenteen palvelutason kehittämisestä ei ajatuksia ole juurikaan esitetty. Visiot rajoittuvat minuuttijahtiin.
Nopeat, vain muutamalla asemalla pysähtyvät junat ovat vain yksi tapa hyödyntää rautatietä kansalaisten hyväksi, joskin Suomessa liki ainoa.

Petri P. Pentikäinen

Anonyymi kirjoitti:

Savon radan nopeuksia olisi voitu nostaa melko edullisesti jo nyt, mutta rahoitusta muutaman miljoonan kohteisiin ei ole juuri irronnut.
Liikenneviraston 2018 teettämän selvityksen mukaan Kouvola–Kuopio-välin kallistuvakoristen junien, eli Pendolinojen matka-aikaa saataisiin 9,4 miljoonan investoinnilla lyhennettyä 14 minuuttia.
Aikasäästö on sama kuin Itäradalla, jonka kustannusarvio on 1 700 miljoonaa eli 1,7 miljardia. Idän maakunnat liputtavat pontevasti tämän investoinnin puolesta samaan aikaan, kun edullisemmat keinot ovat juuttuneet vuosiksi toteutumattomien parannushankkeiden jonoon.

9,4 miljoonaakin on paljon rahaa, ja summassa on mukana menoeriä, joiden tarpeellisuutta voi ihmetellä.
Esimerkiksi Mikkelin ja Pieksämäen välin nopeudennoston hintalappu on 7,8 miljoonaa, mutta ainoa teknisesti ajatellen välttämätön menoerä on 1,4 miljoonaa. Nopeuden noustessa turvalaitteiden ohjaamia opastimia pitää siirtää ja säätää ajolankaa suuremmalla nopeudella liikkuvien junien virroittimille.
Naakkiman ja Lamminmäen kahden tasoristeyksen poistaminen ja korvaavat tieyhteydet on hinnoiteltu 2,2 miljoonaan. Lamminmäkeen on tarkoitus rakentaa silta radan yli.
Suomessa katsotaan, että tasoristeyksien poisto on välttämätöntä nopeuden nostamiseksi. Esimerkiksi Ruotsissa on kuitenkin tasoristeyksiä, joista junat ajavat kahtasataa.

Suurin ja kummallisin rahareikä olisi 700 metrin pituinen meluaitaus Hiirolaan ja 900 metrin meluaitaus Kalvitsaan. Kahden aidan pystyttäminen maksaisi yhteensä 4,2 miljoonaa euroa. Aidat siis maksavat enemmän kuin varsinaiset nopeudennostotoimenpiteet.
Näissä kylissä radan lähellä asuu pieni määrä ihmisiä, ja junien ääniin on totuttu. Kalvitsan ratapihan varrella on vilkas puurekkaliikenne, ja meluaita voisi pahimmillaan toistaa rekkojen melua kylälle enemmän kuin se poistaa junien ääniä.
”Melusuojausten tarpeeseen liittyy epävarmuutta”, myös selvitys itse toteaa.
Meluaitaamista suunnitellaan myös Haukivuorelle, mikäli selvityksen kalliimpi vaihtoehto 2 toteutetaan. Siinä tehtäisiin suurremontti Haukivuoren ratapihalle, jossa on kaarteen takia alhainen nopeusrajoitus. Linjaa todennäköisesti jouduttaisiin myös siirtämään. Samalla kyläläisten kulkureitti katkeaisi.
Muutokset Haukivuorella tarkoittaisivat myös lopullisia hyvästejä ajatukselle junien pysähtymisestä joskus. Laajempi kakkosvaihtoehto on selvityksenkin mukaan hyöty–kustannussuhteeltaan huono.

Nopeudennostossa miljoonien määrä riippuu sanojasta ja tulkinta jää kuulijan vastuulle.
Kun liikennöitsijä VR antoi viime vuonna lausuntonsa julkisen talouden suunnitelmasta, hintalappu Savon radalle oli noin 20 miljoonaa, ja aikasäästö kahdeksan minuuttia.
Oletettavasti hinta ja minuutit tarkoittavat tavallisia junia. VR:n Pendolinot pystyvät ajamaan kaarteisiin kovempaa, kun niissä on kallistusmekanismi. Tekniikassa on kuitenkin ongelmia, joita ei ole korjattu. Näin suurimpia nopeussäästöjäkään ei saada toteutumaan.

Koska Pendolinoja ei ole korjattu, myös nopeudennostojen hinnat nousevat räjähdysmäisesti, kun ne suunnitellaan normaalikalustolle. Sen sijaan, että junakaluston kallistustekniikka saneerattaisiin luotettavaksi jollakin todennäköisesti kohtuullisella rahasummalla, halutaan paljon suurempia summia radoille.
Itä-Suomen maakuntaliittojen tilaamassa selvityksessä päästäänkin kokonaan uuteen hintatasoon. Sen mukaan Kouvola–Kajaani-välin nopeudennostoihin tarvittaisiin 562 miljoonaa euroa, ja aikasäästö olisi koko matkalla 19 minuuttia, Kouvolan ja Kuopion välillä 13 minuuttia.
Mikkelin ja Pieksämäen välillä säästyisi 4–5 minuuttia, ja hankkeessa tehtäisiin rataoikaisuja Kalvitsan ja Hiirolan eteläpuolella sekä Mikkelissä Rokkalan pohjoispuolella.

Jutun alussa lähdettiin liikkeelle 9,4 miljoonasta eurosta. Lopulta on päästy 791 miljoonaan euroon. Jos Kouvolan ja Kajaanin välille tehtäisiin samalla peruskorjaus, hintalappu olisi se.
Hyödyt kuulostavat vaatimattomilta. Selvityksen mukaan tällä summalla voitaisiin saavuttaa yksi junallinen lisää matkustajia päivässä.
Sivulauseessa kohotaan jo miljardeihin. Jos nopeuden pitäisi olla 200, selvityksen mukaan täytyisi rakentaa uusi rata. Sen hinta olisi 4–5 miljardia.
Ja harmi kyllä, matkaa hidastaa joka tapauksessa junien tapa pysähtyä asemilla.
”Jos liikennepaikalla pysähdytään, on nopeudennoston aikasäästö pieni”, selvitys toteaa.

Jos 791 miljoonaa ei kuulosta riittävältä, Kouvola-Porvoo-välille suunniteltavan Itäradan hintalappu voidaan pistää päälle. Se on 1 700 miljoonaa, eli 1,7 miljardia.
Voi olla, että paikoin vertaillaan omenia ja päärynöitä. Kustannukset per säästetty minuutti eroavat kuitenkin tavalla, jonka kannattaisi herättää huomiota velkaantuneessa isänmaassa.
Itse junaliikenteen palvelutason kehittämisestä ei ajatuksia ole juurikaan esitetty. Visiot rajoittuvat minuuttijahtiin.
Nopeat, vain muutamalla asemalla pysähtyvät junat ovat vain yksi tapa hyödyntää rautatietä kansalaisten hyväksi, joskin Suomessa liki ainoa.

Petri P. Pentikäinen

Raha on luotu liikkumaan. Niin se maailma pyörii kun raha liikkuu, joku köyhtyy joku rikastuu. Se on pientä maailman pyörässä jos Pieksämäki menee konkurssiin.

Anonyymi kirjoitti:

Raha on luotu liikkumaan. Niin se maailma pyörii kun raha liikkuu, joku köyhtyy joku rikastuu. Se on pientä maailman pyörässä jos Pieksämäki menee konkurssiin.

Lauri Sipponen aloitti VR johtajana 5.8.2021.
Linnantien hallihankkeen valmistelu alkoi ja päätettiin toukokuussa 2020. Em tiedot julkisia Pieksämäen lehdessä joita lehti kiinnostaa lukea.
Arton mukaan aika nopeasti pieksämäen itärata laukaisi päätöksen. Arto ei edes tunne Sipposta.
Minkälainen oikeustaistelu siitä alkaa kun Väylä peruu ennen vuoden loppua ratapiha rahat. Tämä ei ole edes kenenkään kansanedustajan kotipaikka.

Anonyymi kirjoitti:

Lauri Sipponen aloitti VR johtajana 5.8.2021.
Linnantien hallihankkeen valmistelu alkoi ja päätettiin toukokuussa 2020. Em tiedot julkisia Pieksämäen lehdessä joita lehti kiinnostaa lukea.
Arton mukaan aika nopeasti pieksämäen itärata laukaisi päätöksen. Arto ei edes tunne Sipposta.
Minkälainen oikeustaistelu siitä alkaa kun Väylä peruu ennen vuoden loppua ratapiha rahat. Tämä ei ole edes kenenkään kansanedustajan kotipaikka.

FleetCare on tyhjentänyt Kuopion ja Turun konepajat. Seuraava voi olla Pieksämäki.
Ei auta edes tämän valtuuston entinen konepajan luottamusmies joka nyökyttää päätään toisen puheen aikana.

Anonyymi kirjoitti:

FleetCare on tyhjentänyt Kuopion ja Turun konepajat. Seuraava voi olla Pieksämäki.
Ei auta edes tämän valtuuston entinen konepajan luottamusmies joka nyökyttää päätään toisen puheen aikana.

Ei tyhjene Pieksämäki, Kuopion ja Turun työt siirtyy Pieksämäelle.
Minähän sanoin että Pieksämäki vielä nousee sellaiseksi rautatiepitäjäksi kuten se on ollut ennenkin. Merkittävä risteys asema.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tyhjene Pieksämäki, Kuopion ja Turun työt siirtyy Pieksämäelle.
Minähän sanoin että Pieksämäki vielä nousee sellaiseksi rautatiepitäjäksi kuten se on ollut ennenkin. Merkittävä risteys asema.

VR on lähestulkoon lopettanut Suomesta vaunukuormaliikenteen. Tämä tarkoittaa sitä, että Pieksämäen järjestelyratapihalle ei ole nyt eikä tulevaisuudessa juurikaan käyttöä. Junat vain ajavat ohi.

VR-Suomessa Pieksämäki on pelkkää ruohottuvaa historiaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tyhjene Pieksämäki, Kuopion ja Turun työt siirtyy Pieksämäelle.
Minähän sanoin että Pieksämäki vielä nousee sellaiseksi rautatiepitäjäksi kuten se on ollut ennenkin. Merkittävä risteys asema.

Turku ja Kuopio on lopetettu 10 vuotta sitten. Onkohan sekin juna myöhässä missä työt on tulossa Pieksämäelle.
Johto ja luottamusmiehet on jääneet juomaan ja naisiin VR luksus mökille Lappiin.

Anonyymi kirjoitti:

Turku ja Kuopio on lopetettu 10 vuotta sitten. Onkohan sekin juna myöhässä missä työt on tulossa Pieksämäelle.
Johto ja luottamusmiehet on jääneet juomaan ja naisiin VR luksus mökille Lappiin.

Parhaimmillaan Pieksämäellä on ollut yli 2000 VR työntekijää. Nykyisin n.400 työntekijää.
Kouvola ja yksityiset toimijat ovat vieneet Pieksämäen työpaikat kuten kuppa Töölössä.

Anonyymi kirjoitti:

Parhaimmillaan Pieksämäellä on ollut yli 2000 VR työntekijää. Nykyisin n.400 työntekijää.
Kouvola ja yksityiset toimijat ovat vieneet Pieksämäen työpaikat kuten kuppa Töölössä.

Ihan VR:n oma rakennemuutos ne työpaikat on vienyt. Kouvolassakin työpaikat ovat vain murto-osa entisestä.

Anonyymi kirjoitti:

Savon radan nopeuksia olisi voitu nostaa melko edullisesti jo nyt, mutta rahoitusta muutaman miljoonan kohteisiin ei ole juuri irronnut.
Liikenneviraston 2018 teettämän selvityksen mukaan Kouvola–Kuopio-välin kallistuvakoristen junien, eli Pendolinojen matka-aikaa saataisiin 9,4 miljoonan investoinnilla lyhennettyä 14 minuuttia.
Aikasäästö on sama kuin Itäradalla, jonka kustannusarvio on 1 700 miljoonaa eli 1,7 miljardia. Idän maakunnat liputtavat pontevasti tämän investoinnin puolesta samaan aikaan, kun edullisemmat keinot ovat juuttuneet vuosiksi toteutumattomien parannushankkeiden jonoon.

9,4 miljoonaakin on paljon rahaa, ja summassa on mukana menoeriä, joiden tarpeellisuutta voi ihmetellä.
Esimerkiksi Mikkelin ja Pieksämäen välin nopeudennoston hintalappu on 7,8 miljoonaa, mutta ainoa teknisesti ajatellen välttämätön menoerä on 1,4 miljoonaa. Nopeuden noustessa turvalaitteiden ohjaamia opastimia pitää siirtää ja säätää ajolankaa suuremmalla nopeudella liikkuvien junien virroittimille.
Naakkiman ja Lamminmäen kahden tasoristeyksen poistaminen ja korvaavat tieyhteydet on hinnoiteltu 2,2 miljoonaan. Lamminmäkeen on tarkoitus rakentaa silta radan yli.
Suomessa katsotaan, että tasoristeyksien poisto on välttämätöntä nopeuden nostamiseksi. Esimerkiksi Ruotsissa on kuitenkin tasoristeyksiä, joista junat ajavat kahtasataa.

Suurin ja kummallisin rahareikä olisi 700 metrin pituinen meluaitaus Hiirolaan ja 900 metrin meluaitaus Kalvitsaan. Kahden aidan pystyttäminen maksaisi yhteensä 4,2 miljoonaa euroa. Aidat siis maksavat enemmän kuin varsinaiset nopeudennostotoimenpiteet.
Näissä kylissä radan lähellä asuu pieni määrä ihmisiä, ja junien ääniin on totuttu. Kalvitsan ratapihan varrella on vilkas puurekkaliikenne, ja meluaita voisi pahimmillaan toistaa rekkojen melua kylälle enemmän kuin se poistaa junien ääniä.
”Melusuojausten tarpeeseen liittyy epävarmuutta”, myös selvitys itse toteaa.
Meluaitaamista suunnitellaan myös Haukivuorelle, mikäli selvityksen kalliimpi vaihtoehto 2 toteutetaan. Siinä tehtäisiin suurremontti Haukivuoren ratapihalle, jossa on kaarteen takia alhainen nopeusrajoitus. Linjaa todennäköisesti jouduttaisiin myös siirtämään. Samalla kyläläisten kulkureitti katkeaisi.
Muutokset Haukivuorella tarkoittaisivat myös lopullisia hyvästejä ajatukselle junien pysähtymisestä joskus. Laajempi kakkosvaihtoehto on selvityksenkin mukaan hyöty–kustannussuhteeltaan huono.

Nopeudennostossa miljoonien määrä riippuu sanojasta ja tulkinta jää kuulijan vastuulle.
Kun liikennöitsijä VR antoi viime vuonna lausuntonsa julkisen talouden suunnitelmasta, hintalappu Savon radalle oli noin 20 miljoonaa, ja aikasäästö kahdeksan minuuttia.
Oletettavasti hinta ja minuutit tarkoittavat tavallisia junia. VR:n Pendolinot pystyvät ajamaan kaarteisiin kovempaa, kun niissä on kallistusmekanismi. Tekniikassa on kuitenkin ongelmia, joita ei ole korjattu. Näin suurimpia nopeussäästöjäkään ei saada toteutumaan.

Koska Pendolinoja ei ole korjattu, myös nopeudennostojen hinnat nousevat räjähdysmäisesti, kun ne suunnitellaan normaalikalustolle. Sen sijaan, että junakaluston kallistustekniikka saneerattaisiin luotettavaksi jollakin todennäköisesti kohtuullisella rahasummalla, halutaan paljon suurempia summia radoille.
Itä-Suomen maakuntaliittojen tilaamassa selvityksessä päästäänkin kokonaan uuteen hintatasoon. Sen mukaan Kouvola–Kajaani-välin nopeudennostoihin tarvittaisiin 562 miljoonaa euroa, ja aikasäästö olisi koko matkalla 19 minuuttia, Kouvolan ja Kuopion välillä 13 minuuttia.
Mikkelin ja Pieksämäen välillä säästyisi 4–5 minuuttia, ja hankkeessa tehtäisiin rataoikaisuja Kalvitsan ja Hiirolan eteläpuolella sekä Mikkelissä Rokkalan pohjoispuolella.

Jutun alussa lähdettiin liikkeelle 9,4 miljoonasta eurosta. Lopulta on päästy 791 miljoonaan euroon. Jos Kouvolan ja Kajaanin välille tehtäisiin samalla peruskorjaus, hintalappu olisi se.
Hyödyt kuulostavat vaatimattomilta. Selvityksen mukaan tällä summalla voitaisiin saavuttaa yksi junallinen lisää matkustajia päivässä.
Sivulauseessa kohotaan jo miljardeihin. Jos nopeuden pitäisi olla 200, selvityksen mukaan täytyisi rakentaa uusi rata. Sen hinta olisi 4–5 miljardia.
Ja harmi kyllä, matkaa hidastaa joka tapauksessa junien tapa pysähtyä asemilla.
”Jos liikennepaikalla pysähdytään, on nopeudennoston aikasäästö pieni”, selvitys toteaa.

Jos 791 miljoonaa ei kuulosta riittävältä, Kouvola-Porvoo-välille suunniteltavan Itäradan hintalappu voidaan pistää päälle. Se on 1 700 miljoonaa, eli 1,7 miljardia.
Voi olla, että paikoin vertaillaan omenia ja päärynöitä. Kustannukset per säästetty minuutti eroavat kuitenkin tavalla, jonka kannattaisi herättää huomiota velkaantuneessa isänmaassa.
Itse junaliikenteen palvelutason kehittämisestä ei ajatuksia ole juurikaan esitetty. Visiot rajoittuvat minuuttijahtiin.
Nopeat, vain muutamalla asemalla pysähtyvät junat ovat vain yksi tapa hyödyntää rautatietä kansalaisten hyväksi, joskin Suomessa liki ainoa.

Petri P. Pentikäinen

Kaikki investoinnit on turhia. Jos lähtöaikaa aikaistetaan 15minuuttia on tämä toimenpide ilmainen ja minuutin tehokkanpi kuin satojenmiljoonien kusetus.

voi vain arvailla.mutta sen takaan että pieksämäellä raha liikkuu.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tyhjene Pieksämäki, Kuopion ja Turun työt siirtyy Pieksämäelle.
Minähän sanoin että Pieksämäki vielä nousee sellaiseksi rautatiepitäjäksi kuten se on ollut ennenkin. Merkittävä risteys asema.

pieksämäki on aina ollu toiveajattelijoiden seutua.

Mutta kun isäkin on junamiehiä.

Kuka äänestää ääliötä..omahyväistä jääräpäätä..

Anonyymi kirjoitti:

Kuka äänestää ääliötä..omahyväistä jääräpäätä..

Isä oli valtion työajalla ladunaukaisija.
Pieksämäen lehti palkitsi puusuksi parilla.

Esko Sepponen ajoi yöt päivät latuja kaupungille.

kuka kirjoitti sopimuksen prisman kanssa että koko tallitorin alueella ei saa tarjoilla kahvia eikä virvokkeita.ja minkälaisen kultaisen kädenpuristuksen allekirjoittaja sai.eihän se ole mikään tori ole jos ei edes kahvia saa juodakseen,ukon kallista sikurivettä en mene toista kertaa ryyppimään.