Sen takia tänne joskus kirjoittelen ja puran tuntojani. Olin niin ahdistunut kaikesta työstä mitä pitää tehdä ja olojen vallitsevasta epävarmuudesta, että se vei taas melkein hulluuden partaalle. Joudun tekee työtä senkin eteen, että rauhoitun. Ahdistusta tai masennusta koko ajan. Ei nappais tehdä yhtään mitään. Tai haluaisin vaan keskittyä kotiin ja jouluvalmisteluihin. Itseni hoitoon, laiminlyön itseäni kaiken aikaa. Kun on sitä tärkeämpää. Tämän viikon jälkeen se varmasti onnistuukin. Kun vaan saa tuon stressin karistettua pois. Aika usein on sellainen tunne, että voi v...u kun täällä joutuu elää. Mielummin olisi jossain ihan poissa kokonaan. Ihan mustaa taas kaikki.
Mulla ei ole ketään, kelle puhua
Anonyymi
1234
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
- Tee työstä vain pakolliset jutut ja jätä muut myöhemmälle. Vinkkaa esihenkilölle, että laatu kärsii nyt määrän vuoksi.
- Olot ovat aina epävarmat elämässä. Mikään ei ole varmaa. Mutta jos sinulla on katto pääsi päällä, rahaa ja syötävää, ei mikään ole aivan katastrofaalista.
- Oman mielenterveyden eteen kannattaa tehdä työtä. Muista myös, että kontaktit muihin ihmisiin ovat tärkeitä mielenterveydelle. Eikö sinulla ole työn kautta kontakteja mihinkään suuntaan?
- Pyydä apua muilta. Ei kaikkea tarvitse yksin selvittää.