Maalikko haluaisi kysellä: pnko nollajohdin puoli siniaaltoinen, niinkuin vaihejohdin on toista puolta siniaaltoa?
Vai onko niin, että vaihejohdin on täysin siniaaloista käppyrää ja nollajohdin nk. ground joka vetää?
2. vaihtoehto selittäisi, miksi flukekynä näyttää punaista mutta nollajohtimessa ei.
Vai onko niin, että vaihejohdin on täysin siniaaloista käppyrää ja nollajohdin nk. ground joka vetää?
2. vaihtoehto selittäisi, miksi flukekynä näyttää punaista mutta nollajohtimessa ei.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Vaikeata asiata nyt kyselet. Ei siellä johtimissa mitään siniaaltoja kuljeskele tietääkseni. Virtakynähän hohtaa vaihejohtimessa, kun siinä on jännite maata vasten. Nollajohtimessa ei ole jännitettä ja se on myös maadoitettu eri puolilla verkostoa. Syöttöpäästä nolla/PEN johdin on yhteydessä jakelumuuntajan toisiopuolen tähtipisteeseen.
vaiheesa tulee pulisininä se nolassa menee myös puolisininä takaisin.
ovat ihan punaisina eikä puoli sinisinä, on senverran kova kulutus.
No niin.. Tähän pystyy teoreetikko vastaamaan.
Vaihejohtimessa jännite on sininmuotoista, kun kuormitusta ei ole kytketty ei kulje virtaakaan.
Jännitteen käyrämuoto on tehollisarvona 125 Volttia maatason molemmin puolin, huipusta huippuun tehollisarvo on 230 Volttia joka ilmoitetaan verkkojännitteen suuruudeksi Suomessa. Paluujohtimessa eli nollassa kun kuormaa ei ole kytketty ei kulje virtaa ja jännite on nolla volttia. Kun kuorma kytketään vaiheen ja nollan välille kulkee teho generaattorista maahan päin, eli järjestyksessä generaattori->vaihejohto->kuluttaja->nollajohto->maa. Tällöin vaihejohdosta on havaittavissa sekä jännite että virta, vaihejännite laskee periaatteessa kuormituksen takia. Ideaalisessa tapauksessa nollajohdossa kulkee pelkkä paluuvirta eikä siinä siten ole jännitettä, koska resistanssi on pieni ja johtavuus äärettömän suuri. Käytännössä on niin, että nollajohdon pituuden kasvaessa tämän sisäisen resistanssin takia muodostuu paluujohdon alkupäähän maahan verrattuna jännite. Jos johto on liian pitkä ja kätöset märät tarjoaa ihmisruumis oivallisen oikotien maahan paluujohdon sijasta. Yleensä tuo paluujohdin on niin lyhyt, ettei potentiaalieroa havaita koestuskynällä.
teoriaasi...
sitä on näköjään juhlat aloitettu ;)
Laita mieluummin sen kuluttajan paikalle kulutuskoje. On turvallisempaa. On se siellä sitten haitta- tai hyötyvastuksena.
marssilais-sähkötekniikan o... on varsinainen tietäjä. Toivottavasti pysyy marssissa...
...ja sitten jotkut vielä ihmettelee ja valittaa et miks sähkötyöt on luvanvaraisia....kaikkee sitä....tommosiakin...
Herrat näsäviisaat voisivat valaista tietämätöntä missä meni vikaan, vai menikö? Eipä taida herrojen kyvyt siihen riittää. Turha muuten sitten on itkeä jos insinööriesimieheksi joskus sattuu kusipäinen tyyppi - minä - sellaista olette hyvää vauhtia nimittäin tekemässä.
vaikka aloitat tosta 'jännite'-teoriastasi...
Kerroppas nyt tyhmemmille mikä meni väärin?
sillä sitä varmasti riittää insinööreille kentällä. Siitäköhän se muuten johtuu että "ingenjööriä" ei saa työmaalle muuten kuin puoliväkisin.
Nykyisen verkkojännitteen tehollisarvo on 230v, eli vastaa 230V tasasähköä. Huippuarvot sinimuotoisella jännitteellä ovat 325 ja -325 V.(tehollisarvo=huippuarvo/neliöjuuri2). Jos huippuarvo olisi 125V -siis 125 ja -125V- olisi tehollisarvo ~88V... Yleensä huippuarvoja ei ilmoiteta kun yksi koska sekä positiivinen ja negatiivinen huippuarvo ovat samoja. Ja pösilöille ennenkuin kerkiävät aukomaan päätään:
1. jos jännitteellä ei olisi sekä pos. että neg. huippuarvoa miksi puhuisimme vaihtojännitteestä?
2. Kaikki jännitetasot ovat sovittuja tasoja joten neg. arvo on ihan yhtä mahdollinen kuin pos.:kin. Yhtähyvin voimme puhua sinikäyrän vaihtelevan välillä 0-650V ja nollajohdon olevan 325V potentiaalissa.
3. Virta ei kulje maahan, vaan maata käytetään johtimena johon tähteen kytkettyjen jakelumuuntajien tähtipiste on kytketty maadoituselektrodilla.
P.S. Vit....aa porukka joka vastailee "suurella asiantuntemuksella" asioihin joista heillä ei ole pienintäkään käsitystä...
olla totta! Pidätkö itseäsi hauskana seuramiehenä vai mikä helkkarin sketsi tämä oli?????
käy minunkin järkeen jo paremmin.
Yksinkertaisesti:
Koska kuormattomassa nollajohtimessa virtojen ja jännitteiden summa on jotakuinkin 0, tähtipisteen luonteesta johtuen voimme päätellä sinimuotoisen jännitetasovaihtelun tapahtuvan vaihejohtimen puolella.
Pilkut meni vähän päin helvettiä, mutta kai siitä selvän saa.
Kyllä mun mielestä vaihtosähkössä napaisuus vaihtelee eikä jännite
Minä puhuin jakeluverkon ominaisuuksista mahdollisimman yksinkertaisesti.
Mietipä, voiko jännitetason ja napaisuuden vaihtelulla olla jotain yhteistä?
Lisäpähkinä:
Entä mitä tekemistä tällä on taajuuden kanssa?
mitä se sähkövirta oikein on?
miten sähkövirta syntyy, mitä siihen vaaditaan?
Ja edellisiä kysymyksiä voi ajatella vaihtojännitteen /-virran kannalta. Ja ehkä 1-vaiheisena on helpompi ajatella. Kun se tuntuu selvinneen, voipi miettiä 3-vaiheverkkoa. jne...