Se tuntuu yksinäiseltä. En minä merkinnyt hänellekään mitään, eihän tilanne muuten olisi mennyt niin kuin se meni.
Aina ei saa mitä haluaa ja onnetonta se on parisuhteessa haluta kaikkea sitä tunnetta. Ja kun näkee, ettei se mitä halusi voinutkaan välittää itsestä, on vielä yksinäisempi olo. Surullinen siitä, ettei rakkaus koskaan tullut todelliseksi.
Aina ei saa mitä haluaa ja onnetonta se on parisuhteessa haluta kaikkea sitä tunnetta. Ja kun näkee, ettei se mitä halusi voinutkaan välittää itsestä, on vielä yksinäisempi olo. Surullinen siitä, ettei rakkaus koskaan tullut todelliseksi.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jotenkin epäilen tätä.
Avioero oli kovin kokemukseni. Siitä on nyt jo aikaa. Mieheltä
Elämä toisinaan on raskasta juuh, voimia.
Yksinäisyyden tunne parisuhteessa ei ole mikään normitunne ja okei. Kantsii kattoo mitä voitte asialle tehdä ja jos ette mitään, niin kantsii erota. Tuo lisää ennenpitkää pahaa oloa, toki voit tehdä muita juttuja ja et oo yksinäinen, mutta miksi olla sitten parisuhteessa, eikö se ole vähän niinkuin vankila ja päättyy monesti pettämiseen eli ero monesti joka tapauksessa.
Tämä se teidän vankila on. Ette uskalla puhua ja keskustella ja valitatte asianne tänne. Onhan se yksinäistä täällä palstalla keskustella. Joo varsinkin kun joku vastaa vielä väärin. Oman pään sisäinen ajatus mylläkkä perustuu suurimmalta osalta someen ja foorumeihin., sehän johtaa vain siihen ettei aivot enään toimi oikeassa elämässä.
Aamukahvilla voisi ihan vaan keskustella oman puolison kanssa ja lähteä sitten hyvillä mielin töihin.
Ymmärrän kyllä et yksinäiset käy näillä palstoilla, mutta valittaa omasta parisuhteesta ja perhe-elämästä täällä. Eiköhän se pitäisi laittaa kuntoon ilman foorumia.