Osatehomaalämpö

Jos olette (osatehomiehet) noin alistuneet täystehon jyrätessä Teidän osatehoajatuksen, (TIESITKÖ, TIETO LISÄÄ TUSKAA), OSTAJA KYSY: Onko sähkövastus pelkästään varolaitteena? Jos ei, mitoitus on osatehoinen.

Jokaisen kannattaa valita lämpöpumpun tulistimella ja täyastehomitoituksella, näin pääsee jokainen parhaaseen lopputulokseen merkistä ja hintakehityksestä riippumatta, hankinta ajoittuu vuosikymmeniä kestäväksi, jolloin halvin hankintahinta ei todellakaan ole halvin.(Pieniin käyttökustannuksiin ja lämpimän käyttöveden riittävyyteen päästään tulistimella ja täystehomitoituksella, nyt ja tulevaisuudessa.)

Kerro kirjoitti:

Jos olette (osatehomiehet) noin alistuneet täystehon jyrätessä Teidän osatehoajatuksen, (TIESITKÖ, TIETO LISÄÄ TUSKAA), OSTAJA KYSY: Onko sähkövastus pelkästään varolaitteena? Jos ei, mitoitus on osatehoinen.

Jokaisen kannattaa valita lämpöpumpun tulistimella ja täyastehomitoituksella, näin pääsee jokainen parhaaseen lopputulokseen merkistä ja hintakehityksestä riippumatta, hankinta ajoittuu vuosikymmeniä kestäväksi, jolloin halvin hankintahinta ei todellakaan ole halvin.(Pieniin käyttökustannuksiin ja lämpimän käyttöveden riittävyyteen päästään tulistimella ja täystehomitoituksella, nyt ja tulevaisuudessa.)

YLITEHO

Tervetuloa Teille taas palstallemme, Ja Onnea Teille!!
YLITEHO on kaikkein kalliinmpi. Siis se on paras

TODISTELU:
Tämä KOSKA, näkemyksiä on monenlaisia, Minä itse olen näkemykseltäni ylitehoinen, jokainen rakentaa oman kodin vuosikymmeniksi, jolloin komponenttia minimoimalla (varaaja, vaihtimet, pumput, keruuputki/lämpökaivo, ilman tulistus ominaisuutta ym.) EI PÄÄSTÄ parhaimpaan lopputulokseen, ehkä halvinmpaan hintaan hetkellisesti.
Maalämpö kannattaa tehdä kerralla kunnolla merkistä riippumatta, HALVIN MITOITUS ON KALLEIN.
Siispä KALLEIN mitoitus on halvin.

YLItehokukko kirjoitti:

YLITEHO

Tervetuloa Teille taas palstallemme, Ja Onnea Teille!!
YLITEHO on kaikkein kalliinmpi. Siis se on paras

TODISTELU:
Tämä KOSKA, näkemyksiä on monenlaisia, Minä itse olen näkemykseltäni ylitehoinen, jokainen rakentaa oman kodin vuosikymmeniksi, jolloin komponenttia minimoimalla (varaaja, vaihtimet, pumput, keruuputki/lämpökaivo, ilman tulistus ominaisuutta ym.) EI PÄÄSTÄ parhaimpaan lopputulokseen, ehkä halvinmpaan hintaan hetkellisesti.
Maalämpö kannattaa tehdä kerralla kunnolla merkistä riippumatta, HALVIN MITOITUS ON KALLEIN.
Siispä KALLEIN mitoitus on halvin.

YLITEHOLLA esimerkiksi:
-KAIKEIN piennimmät käyttökulut
-enemmän kuin riittävä käyttövesikapasiteetti (tulistaa enempi)
-VIELÄKIN pidempi käyttöikä komponenteilla
-vaivaton, HUOMATTAVA ja helppo
-sopii ylitehosta tykkääville, vrt. tykkään ylitehoisista autoistakin
-HALPA ON AINA KALLIIMPI

ja Tervetuloa lomalta Teille

YLItehokukko kirjoitti:

YLITEHOLLA esimerkiksi:
-KAIKEIN piennimmät käyttökulut
-enemmän kuin riittävä käyttövesikapasiteetti (tulistaa enempi)
-VIELÄKIN pidempi käyttöikä komponenteilla
-vaivaton, HUOMATTAVA ja helppo
-sopii ylitehosta tykkääville, vrt. tykkään ylitehoisista autoistakin
-HALPA ON AINA KALLIIMPI

ja Tervetuloa lomalta Teille

...

YLItehokukko kirjoitti:

YLITEHOLLA esimerkiksi:
-KAIKEIN piennimmät käyttökulut
-enemmän kuin riittävä käyttövesikapasiteetti (tulistaa enempi)
-VIELÄKIN pidempi käyttöikä komponenteilla
-vaivaton, HUOMATTAVA ja helppo
-sopii ylitehosta tykkääville, vrt. tykkään ylitehoisista autoistakin
-HALPA ON AINA KALLIIMPI

ja Tervetuloa lomalta Teille

Se on kanssa ihmeellistä myyntimiesten paskapuhetta toi osateho/täysteho jupina.
Ihan aikuisten oikeasti ei ole olemassa mitään täysteho- tai osatehomaalämpöpumppuja, on vain osa- tai täystehomitoituksia. Tuon mitoituksen voi tehdä ihan mihin tahansa lämpöpumppuun haluamallaan tavalla.
Toi juttu on peräisin ruotsalaisten lämpöpumppuvalmistajien tavasta tehdä lämpöpumppujensa ohjausjärjestelmät. Niiden ohjausjärjestelmät ovat kaikki ns. asteminuuttiohjauksia tai integraaliohjauksia mikä on sama asia.Nämä asteminuuttiohjaukset ovat luonteeltaan sellaisia että niillä ohjatuilla pumpuilla saavutetaan hyviä lukemia EN:255 ja EN:255/2 standardin mukaisissa hyötysuhdemittauksissa, en mene tässä yhteydessä vielä sen tarkemmin syihin miksi näin on, sanon vain että näin on, jos joku äityy ihan kauheasti väittämään vastaan saatan kertoakkin mikäli katson sen tarpeelliseksi ja kuulijan riittävän vastaanottavaiseksi.
Ja sitten takaisin asiaan. Näillä asteminuuttiohjauksilla saavutetaan siis hyvät mittaustulokset mutta todellisuudessa niistä saatavat vuosihyötysuhteet ovat kuitenkin huomattavasti alhaisemmat, jopa alhaisemmat kuin shunt venttiilillä ohjatuissa lämpöpumpuissa joissa ilmoitetut lämpökertoimet pitävät suurin piirtein kutinsa.
Asteminuuttiohjaus on siis suunniteltu testiä varten ei käyttöä varten.
Asteminuuttiohjaus on lisäksi sellainen että jos sillä varustettu lämpöpumppu ns täystehomitoitetaan on kompressorin käyntijaksot entistä lyhyempiä ja useammin toistuvia, tämä ei ole eduksi laitteen hyätysuhteelle eikä kestävyydelle.
Niinpä ruotsalaisten lämpöpumppujen myyjät keksivät termin osatehomitoitus ja alkoivat puolustaa sitä (tosin vähintään kyseenalaisin, lähes valheellisin argumentein). Tämä sen johdosta että shunt ohjattujen pumppujen valmistajat olivat lyöneet ruotsalaisten pumppujen myyjiä haukkumalla niiden vehkeitä vajaatehoisiksi.
Osatehokauppiaat harhauttavat tietämättömiä asiakkaitaan jotka osaavat ainoastaan tuijottaa tarjouksessa olevaan loppusummaan myöskin seuraavalla tavalla.
Kun he myyvät kaivon ja lämpöpumpun osatehomitoituksella niin tottakai hinta on halpa kun kaivoakaan ei tarvitse porata niin syvälle, sähkövastukset on tosi halpoja.
Raadollisin esimerkki on poistoilmalämpöpumput, niissä ne katteet vasta hyvin onkin kohdallaan kun ei myydä kaivoa ollenkaan ja kompurakin on mitoitettu 10% teholle, lisää vain halpoja sähkövastuksia ja asiakkaat luulevat ostavansa lämpöpumpun.
Osatehoisuus ei siis ole mikään keksintö vaan valheellinen puolustus halvalla tehdylle roskalle ja harhaan johtavaa markkinointia.
ps. Motiva, KTM, Tekes ja Eu lausuvat lämpöpumpuista seuraavaa "maalämpöpumput ovat uusiutuvia energialähteitä tietyin edellytyksin"
Tuo tietyt edellytykset tarkoittavat sitä että kunhan se ei ole osatehomitoitettu.

Timo kirjoitti:

Se on kanssa ihmeellistä myyntimiesten paskapuhetta toi osateho/täysteho jupina.
Ihan aikuisten oikeasti ei ole olemassa mitään täysteho- tai osatehomaalämpöpumppuja, on vain osa- tai täystehomitoituksia. Tuon mitoituksen voi tehdä ihan mihin tahansa lämpöpumppuun haluamallaan tavalla.
Toi juttu on peräisin ruotsalaisten lämpöpumppuvalmistajien tavasta tehdä lämpöpumppujensa ohjausjärjestelmät. Niiden ohjausjärjestelmät ovat kaikki ns. asteminuuttiohjauksia tai integraaliohjauksia mikä on sama asia.Nämä asteminuuttiohjaukset ovat luonteeltaan sellaisia että niillä ohjatuilla pumpuilla saavutetaan hyviä lukemia EN:255 ja EN:255/2 standardin mukaisissa hyötysuhdemittauksissa, en mene tässä yhteydessä vielä sen tarkemmin syihin miksi näin on, sanon vain että näin on, jos joku äityy ihan kauheasti väittämään vastaan saatan kertoakkin mikäli katson sen tarpeelliseksi ja kuulijan riittävän vastaanottavaiseksi.
Ja sitten takaisin asiaan. Näillä asteminuuttiohjauksilla saavutetaan siis hyvät mittaustulokset mutta todellisuudessa niistä saatavat vuosihyötysuhteet ovat kuitenkin huomattavasti alhaisemmat, jopa alhaisemmat kuin shunt venttiilillä ohjatuissa lämpöpumpuissa joissa ilmoitetut lämpökertoimet pitävät suurin piirtein kutinsa.
Asteminuuttiohjaus on siis suunniteltu testiä varten ei käyttöä varten.
Asteminuuttiohjaus on lisäksi sellainen että jos sillä varustettu lämpöpumppu ns täystehomitoitetaan on kompressorin käyntijaksot entistä lyhyempiä ja useammin toistuvia, tämä ei ole eduksi laitteen hyätysuhteelle eikä kestävyydelle.
Niinpä ruotsalaisten lämpöpumppujen myyjät keksivät termin osatehomitoitus ja alkoivat puolustaa sitä (tosin vähintään kyseenalaisin, lähes valheellisin argumentein). Tämä sen johdosta että shunt ohjattujen pumppujen valmistajat olivat lyöneet ruotsalaisten pumppujen myyjiä haukkumalla niiden vehkeitä vajaatehoisiksi.
Osatehokauppiaat harhauttavat tietämättömiä asiakkaitaan jotka osaavat ainoastaan tuijottaa tarjouksessa olevaan loppusummaan myöskin seuraavalla tavalla.
Kun he myyvät kaivon ja lämpöpumpun osatehomitoituksella niin tottakai hinta on halpa kun kaivoakaan ei tarvitse porata niin syvälle, sähkövastukset on tosi halpoja.
Raadollisin esimerkki on poistoilmalämpöpumput, niissä ne katteet vasta hyvin onkin kohdallaan kun ei myydä kaivoa ollenkaan ja kompurakin on mitoitettu 10% teholle, lisää vain halpoja sähkövastuksia ja asiakkaat luulevat ostavansa lämpöpumpun.
Osatehoisuus ei siis ole mikään keksintö vaan valheellinen puolustus halvalla tehdylle roskalle ja harhaan johtavaa markkinointia.
ps. Motiva, KTM, Tekes ja Eu lausuvat lämpöpumpuista seuraavaa "maalämpöpumput ovat uusiutuvia energialähteitä tietyin edellytyksin"
Tuo tietyt edellytykset tarkoittavat sitä että kunhan se ei ole osatehomitoitettu.

"Asteminuuttiohjaus on lisäksi sellainen että jos sillä varustettu lämpöpumppu ns täystehomitoitetaan on kompressorin käyntijaksot entistä lyhyempiä ja useammin toistuvia"

Asteminuuttiohjattu osatehopumppuni (ruotsalainen) mitoitettiin täystehoiseksi. Käyntijaksot talven aikana keskimäärin 2.5h kerrallaan. Vertaa siihen sitten täystehoisen kotimaisen omistajien keskustelua maalämpöfoorumilla käyntiajoista ja suhteuta yllä olevaan lainaukseen

Timo kirjoitti:

Se on kanssa ihmeellistä myyntimiesten paskapuhetta toi osateho/täysteho jupina.
Ihan aikuisten oikeasti ei ole olemassa mitään täysteho- tai osatehomaalämpöpumppuja, on vain osa- tai täystehomitoituksia. Tuon mitoituksen voi tehdä ihan mihin tahansa lämpöpumppuun haluamallaan tavalla.
Toi juttu on peräisin ruotsalaisten lämpöpumppuvalmistajien tavasta tehdä lämpöpumppujensa ohjausjärjestelmät. Niiden ohjausjärjestelmät ovat kaikki ns. asteminuuttiohjauksia tai integraaliohjauksia mikä on sama asia.Nämä asteminuuttiohjaukset ovat luonteeltaan sellaisia että niillä ohjatuilla pumpuilla saavutetaan hyviä lukemia EN:255 ja EN:255/2 standardin mukaisissa hyötysuhdemittauksissa, en mene tässä yhteydessä vielä sen tarkemmin syihin miksi näin on, sanon vain että näin on, jos joku äityy ihan kauheasti väittämään vastaan saatan kertoakkin mikäli katson sen tarpeelliseksi ja kuulijan riittävän vastaanottavaiseksi.
Ja sitten takaisin asiaan. Näillä asteminuuttiohjauksilla saavutetaan siis hyvät mittaustulokset mutta todellisuudessa niistä saatavat vuosihyötysuhteet ovat kuitenkin huomattavasti alhaisemmat, jopa alhaisemmat kuin shunt venttiilillä ohjatuissa lämpöpumpuissa joissa ilmoitetut lämpökertoimet pitävät suurin piirtein kutinsa.
Asteminuuttiohjaus on siis suunniteltu testiä varten ei käyttöä varten.
Asteminuuttiohjaus on lisäksi sellainen että jos sillä varustettu lämpöpumppu ns täystehomitoitetaan on kompressorin käyntijaksot entistä lyhyempiä ja useammin toistuvia, tämä ei ole eduksi laitteen hyätysuhteelle eikä kestävyydelle.
Niinpä ruotsalaisten lämpöpumppujen myyjät keksivät termin osatehomitoitus ja alkoivat puolustaa sitä (tosin vähintään kyseenalaisin, lähes valheellisin argumentein). Tämä sen johdosta että shunt ohjattujen pumppujen valmistajat olivat lyöneet ruotsalaisten pumppujen myyjiä haukkumalla niiden vehkeitä vajaatehoisiksi.
Osatehokauppiaat harhauttavat tietämättömiä asiakkaitaan jotka osaavat ainoastaan tuijottaa tarjouksessa olevaan loppusummaan myöskin seuraavalla tavalla.
Kun he myyvät kaivon ja lämpöpumpun osatehomitoituksella niin tottakai hinta on halpa kun kaivoakaan ei tarvitse porata niin syvälle, sähkövastukset on tosi halpoja.
Raadollisin esimerkki on poistoilmalämpöpumput, niissä ne katteet vasta hyvin onkin kohdallaan kun ei myydä kaivoa ollenkaan ja kompurakin on mitoitettu 10% teholle, lisää vain halpoja sähkövastuksia ja asiakkaat luulevat ostavansa lämpöpumpun.
Osatehoisuus ei siis ole mikään keksintö vaan valheellinen puolustus halvalla tehdylle roskalle ja harhaan johtavaa markkinointia.
ps. Motiva, KTM, Tekes ja Eu lausuvat lämpöpumpuista seuraavaa "maalämpöpumput ovat uusiutuvia energialähteitä tietyin edellytyksin"
Tuo tietyt edellytykset tarkoittavat sitä että kunhan se ei ole osatehomitoitettu.

"Asteminuuttiohjaus on lisäksi sellainen että jos sillä varustettu lämpöpumppu ns täystehomitoitetaan on kompressorin käyntijaksot entistä lyhyempiä ja useammin toistuvia"

Asteminuuttiohjattu osatehopumppuni(ruotsalainen) mitoitettiin täystehoiseksi. Käyntijaksot talven aikana keskimäärin 2.5h kerrallaan. Vertaa siihen sitten täystehoisen kotimaisen omistajien keskustelua maalämpöfoorumilla käyntiajoista ja suhteuta yllä olevaan lainaukseen

Jukka kirjoitti:

"Asteminuuttiohjaus on lisäksi sellainen että jos sillä varustettu lämpöpumppu ns täystehomitoitetaan on kompressorin käyntijaksot entistä lyhyempiä ja useammin toistuvia"

Asteminuuttiohjattu osatehopumppuni(ruotsalainen) mitoitettiin täystehoiseksi. Käyntijaksot talven aikana keskimäärin 2.5h kerrallaan. Vertaa siihen sitten täystehoisen kotimaisen omistajien keskustelua maalämpöfoorumilla käyntiajoista ja suhteuta yllä olevaan lainaukseen

Mahtaa olla sulla tasaset lämpötilat ???

Masa kirjoitti:

Mahtaa olla sulla tasaset lämpötilat ???

Kyllä on. Pumpun ja patteriverkon välissä akkuna 1000l varaaja, josta piisaa lämpöä taukojen ajaksi.
Kun asteminuuttilaskuri saavuttaa raja-arvonsa (jonka saa itse säädettyä), alkaa kone taas puksuttaa. Käyntitaukojen aikana patteriverkosto vähän kerrassaan jäähtyy, mutta talo ei. Lämpötilaheitot vuorokaudessa - 1 C. Vastus varaajassa on, mutta viime talven aikana sitä ei ainakaan tarvittu.

Jukka kirjoitti:

Kyllä on. Pumpun ja patteriverkon välissä akkuna 1000l varaaja, josta piisaa lämpöä taukojen ajaksi.
Kun asteminuuttilaskuri saavuttaa raja-arvonsa (jonka saa itse säädettyä), alkaa kone taas puksuttaa. Käyntitaukojen aikana patteriverkosto vähän kerrassaan jäähtyy, mutta talo ei. Lämpötilaheitot vuorokaudessa - 1 C. Vastus varaajassa on, mutta viime talven aikana sitä ei ainakaan tarvittu.

Onpahan näkynyt valituksia lattialämmön epätasaisuudesta! Mitähän lattia tykkää kun siihen ajetaan vettä lämpötiloilla välillä 25-55 jopa 60 astetta, eli heiluu todella paljon.

Ruotsin pumpuissahan ohjatahan paluuveden mukaan kompuraa...

kesper kirjoitti:

Onpahan näkynyt valituksia lattialämmön epätasaisuudesta! Mitähän lattia tykkää kun siihen ajetaan vettä lämpötiloilla välillä 25-55 jopa 60 astetta, eli heiluu todella paljon.

Ruotsin pumpuissahan ohjatahan paluuveden mukaan kompuraa...

maalämpöfoorumilla joku oli säätänyt MLP:n arvoja ja saanut lattialämmön heilahtelut kuriin, silti käyntijaksot ovat harvassa

Timo kirjoitti:

Se on kanssa ihmeellistä myyntimiesten paskapuhetta toi osateho/täysteho jupina.
Ihan aikuisten oikeasti ei ole olemassa mitään täysteho- tai osatehomaalämpöpumppuja, on vain osa- tai täystehomitoituksia. Tuon mitoituksen voi tehdä ihan mihin tahansa lämpöpumppuun haluamallaan tavalla.
Toi juttu on peräisin ruotsalaisten lämpöpumppuvalmistajien tavasta tehdä lämpöpumppujensa ohjausjärjestelmät. Niiden ohjausjärjestelmät ovat kaikki ns. asteminuuttiohjauksia tai integraaliohjauksia mikä on sama asia.Nämä asteminuuttiohjaukset ovat luonteeltaan sellaisia että niillä ohjatuilla pumpuilla saavutetaan hyviä lukemia EN:255 ja EN:255/2 standardin mukaisissa hyötysuhdemittauksissa, en mene tässä yhteydessä vielä sen tarkemmin syihin miksi näin on, sanon vain että näin on, jos joku äityy ihan kauheasti väittämään vastaan saatan kertoakkin mikäli katson sen tarpeelliseksi ja kuulijan riittävän vastaanottavaiseksi.
Ja sitten takaisin asiaan. Näillä asteminuuttiohjauksilla saavutetaan siis hyvät mittaustulokset mutta todellisuudessa niistä saatavat vuosihyötysuhteet ovat kuitenkin huomattavasti alhaisemmat, jopa alhaisemmat kuin shunt venttiilillä ohjatuissa lämpöpumpuissa joissa ilmoitetut lämpökertoimet pitävät suurin piirtein kutinsa.
Asteminuuttiohjaus on siis suunniteltu testiä varten ei käyttöä varten.
Asteminuuttiohjaus on lisäksi sellainen että jos sillä varustettu lämpöpumppu ns täystehomitoitetaan on kompressorin käyntijaksot entistä lyhyempiä ja useammin toistuvia, tämä ei ole eduksi laitteen hyätysuhteelle eikä kestävyydelle.
Niinpä ruotsalaisten lämpöpumppujen myyjät keksivät termin osatehomitoitus ja alkoivat puolustaa sitä (tosin vähintään kyseenalaisin, lähes valheellisin argumentein). Tämä sen johdosta että shunt ohjattujen pumppujen valmistajat olivat lyöneet ruotsalaisten pumppujen myyjiä haukkumalla niiden vehkeitä vajaatehoisiksi.
Osatehokauppiaat harhauttavat tietämättömiä asiakkaitaan jotka osaavat ainoastaan tuijottaa tarjouksessa olevaan loppusummaan myöskin seuraavalla tavalla.
Kun he myyvät kaivon ja lämpöpumpun osatehomitoituksella niin tottakai hinta on halpa kun kaivoakaan ei tarvitse porata niin syvälle, sähkövastukset on tosi halpoja.
Raadollisin esimerkki on poistoilmalämpöpumput, niissä ne katteet vasta hyvin onkin kohdallaan kun ei myydä kaivoa ollenkaan ja kompurakin on mitoitettu 10% teholle, lisää vain halpoja sähkövastuksia ja asiakkaat luulevat ostavansa lämpöpumpun.
Osatehoisuus ei siis ole mikään keksintö vaan valheellinen puolustus halvalla tehdylle roskalle ja harhaan johtavaa markkinointia.
ps. Motiva, KTM, Tekes ja Eu lausuvat lämpöpumpuista seuraavaa "maalämpöpumput ovat uusiutuvia energialähteitä tietyin edellytyksin"
Tuo tietyt edellytykset tarkoittavat sitä että kunhan se ei ole osatehomitoitettu.

"Se on kanssa ihmeellistä myyntimiesten paskapuhetta toi osateho/täysteho jupina."

Onhan se turhaa saivartelua jos lämpö kuitenkin riittää, mieluusti ilman sähkövastusta, toki.

"Ihan aikuisten oikeasti ei ole olemassa mitään täysteho- tai osatehomaalämpöpumppuja, on vain osa- tai täystehomitoituksia. Tuon mitoituksen voi tehdä ihan mihin tahansa lämpöpumppuun haluamallaan tavalla."

Mutta aikuisten oikeasti aivan kaikki "täysitehopumpput" eivät osaa käyttää vastusta lisälämmönlähteenä.

"Toi juttu on peräisin ruotsalaisten lämpöpumppuvalmistajien tavasta tehdä lämpöpumppujensa ohjausjärjestelmät. Niiden ohjausjärjestelmät ovat kaikki ns. asteminuuttiohjauksia tai integraaliohjauksia mikä on sama asia.Nämä asteminuuttiohjaukset ovat luonteeltaan sellaisia että niillä ohjatuilla pumpuilla saavutetaan hyviä lukemia EN:255 ja EN:255/2 standardin mukaisissa hyötysuhdemittauksissa, en mene tässä yhteydessä vielä sen tarkemmin syihin miksi näin on, sanon vain että näin on, jos joku äityy ihan kauheasti väittämään vastaan saatan kertoakkin mikäli katson sen tarpeelliseksi ja kuulijan riittävän vastaanottavaiseksi."

Selkokielinen selitys asteminuuttiohjauksesta olisi kieltämättä mukavaa lisäoppia.
Missäs se maalämpöfoorumi muuten nykyisin luuraa?

"Asteminuuttiohjaus on siis suunniteltu testiä varten ei käyttöä varten."

Mielenkiintoista.

"Kun he myyvät kaivon ja lämpöpumpun osatehomitoituksella niin tottakai hinta on halpa kun kaivoakaan ei tarvitse porata niin syvälle, sähkövastukset on tosi halpoja. "

Minulle kaupatut osatehotsydeemit on kylläkin sisältäneet täydelle teholle poratun kaivon metrikaupalla sakkavaraa.

raksaaja---salasanaton kirjoitti:

"Se on kanssa ihmeellistä myyntimiesten paskapuhetta toi osateho/täysteho jupina."

Onhan se turhaa saivartelua jos lämpö kuitenkin riittää, mieluusti ilman sähkövastusta, toki.

"Ihan aikuisten oikeasti ei ole olemassa mitään täysteho- tai osatehomaalämpöpumppuja, on vain osa- tai täystehomitoituksia. Tuon mitoituksen voi tehdä ihan mihin tahansa lämpöpumppuun haluamallaan tavalla."

Mutta aikuisten oikeasti aivan kaikki "täysitehopumpput" eivät osaa käyttää vastusta lisälämmönlähteenä.

"Toi juttu on peräisin ruotsalaisten lämpöpumppuvalmistajien tavasta tehdä lämpöpumppujensa ohjausjärjestelmät. Niiden ohjausjärjestelmät ovat kaikki ns. asteminuuttiohjauksia tai integraaliohjauksia mikä on sama asia.Nämä asteminuuttiohjaukset ovat luonteeltaan sellaisia että niillä ohjatuilla pumpuilla saavutetaan hyviä lukemia EN:255 ja EN:255/2 standardin mukaisissa hyötysuhdemittauksissa, en mene tässä yhteydessä vielä sen tarkemmin syihin miksi näin on, sanon vain että näin on, jos joku äityy ihan kauheasti väittämään vastaan saatan kertoakkin mikäli katson sen tarpeelliseksi ja kuulijan riittävän vastaanottavaiseksi."

Selkokielinen selitys asteminuuttiohjauksesta olisi kieltämättä mukavaa lisäoppia.
Missäs se maalämpöfoorumi muuten nykyisin luuraa?

"Asteminuuttiohjaus on siis suunniteltu testiä varten ei käyttöä varten."

Mielenkiintoista.

"Kun he myyvät kaivon ja lämpöpumpun osatehomitoituksella niin tottakai hinta on halpa kun kaivoakaan ei tarvitse porata niin syvälle, sähkövastukset on tosi halpoja. "

Minulle kaupatut osatehotsydeemit on kylläkin sisältäneet täydelle teholle poratun kaivon metrikaupalla sakkavaraa.

Yllä raksaaja kuuluttaa oikeaa vastuksen kytkentä/asennustaa.

Alla kopio mielestäni viisaasta jutusta täällä:
*****************************************
Täystehossa tehdään vesi ilman sähkövastusta ja myös osatehoisessa!!! määrättyyn rajaan saakka eli kuinka iso on varaaja.

Tässä ei ole mitään (tai todella vähän)tekemistä mitoituksella.

Jos XXX talon maksimi tehon tarve on 10 kW on:
Täystehomitoituksella pumpun koko 10kW(100%)
Osatehomitoituksella pumpun koko on 7kW(70%)

Mutta, mutta kun mennään suihkuun ja avataan kaksi suihkua ekonappi päällä (n.8 l/s*2)on suihujen tehontarve n. 45 kW !!!!!

Silloin on käytännössä aivan sama onko kompuran antoteho 7 tai 10 kW. Kun varaajan tilavuus loppuu niin lämmin vesi LOPPUU ja tarvitaan sähköä! asiasta on turha kinata.

Lähes kaikilta valmistajilta löytyy isoja säiliöitä 500l ja ylöspäin, jolloin vesi riittää kauemmin ennenkuin loppuu.

Mutta tällä ei ole mitään tekemistä osateho tai täystehomitoituksen kanssa. Jos laitteesa ei ole vastusta ja varsinkin jos se ei ole kytketty järkevästi niin jossain kohtaa olet pulassa.

Lämmitys taasen ei ole lämpöpumpulle ongelma!
akilleen kantapää on lämmin käyttövesi kaikille pumpuille.
***********************************

Jukka kirjoitti:

Kyllä on. Pumpun ja patteriverkon välissä akkuna 1000l varaaja, josta piisaa lämpöä taukojen ajaksi.
Kun asteminuuttilaskuri saavuttaa raja-arvonsa (jonka saa itse säädettyä), alkaa kone taas puksuttaa. Käyntitaukojen aikana patteriverkosto vähän kerrassaan jäähtyy, mutta talo ei. Lämpötilaheitot vuorokaudessa - 1 C. Vastus varaajassa on, mutta viime talven aikana sitä ei ainakaan tarvittu.

Ompa nokkelaa, kuinka monen luulet maksavan moisesta virityksestä? neropatti

tero kirjoitti:

Ompa nokkelaa, kuinka monen luulet maksavan moisesta virityksestä? neropatti

tuli itse asiassa halvemmaksi, kuin esim pumpun kylkeen "ruotsalaismalleissa" normaalisti myytävät kaksoisvaippavaraajat.

Lämpimänkäyttöveden riittävyys on nykyisin itsestään selvyys, onko?

Teille ja Teidän perheelle! kirjoitti:

Lämpimänkäyttöveden riittävyys on nykyisin itsestään selvyys, onko?

ei ole oikeinkirjoitus

on se hyväpeli lämpöässä kannattattaa ottaa myyntiin,kuulemma joku lämpötalo myy Geoproakin uusimaa.

on on kirjoitti:

on se hyväpeli lämpöässä kannattattaa ottaa myyntiin,kuulemma joku lämpötalo myy Geoproakin uusimaa.

Käyttöveden riittävyys on jokaisen kodin / perheen perusasia. Jos mitoitus ja muut perustiedot ovat oikeat, onko Teillä Lämpöässän käyttäjillä loppunut käyttövesi.

Ei varmasti.

Käyttövesi kirjoitti:

Käyttöveden riittävyys on jokaisen kodin / perheen perusasia. Jos mitoitus ja muut perustiedot ovat oikeat, onko Teillä Lämpöässän käyttäjillä loppunut käyttövesi.

Ei varmasti.

Kaskummaa, kun piti Lämpöässä miesten hermostua.
Onkohan ongelmia

on on kirjoitti:

on se hyväpeli lämpöässä kannattattaa ottaa myyntiin,kuulemma joku lämpötalo myy Geoproakin uusimaa.

Lähde: Maalämpöfoorumi/ Lämpöässä

Meillä on v. 1996 rakennettu omakotitalo. Lämmitysjärjestelmä maalämpö, keruuputkistoa 400 m maassa. Maalämpökoneena Lämpöässä 8 V. Koneesta meni kompressori. Paikallinen kylmäkonehuolto vaihtoi kompressorin, joka kesti n. 2 viikkoa. Nyt ollaan lähtötilanteessa, paitsi että kompressorin vaihto maksoi lähes 3 500 €.

Kompressorin vaihtaja oli yhteydessä tehtaalle, josta suositeltiin koko koneen vaihtamista.

Onko 8 vuotta normaali käyttöikä maalämpökoneelle ? Kalliiksi tulee lämmitys !

lämpöpumppu kirjoitti:

Lähde: Maalämpöfoorumi/ Lämpöässä

Meillä on v. 1996 rakennettu omakotitalo. Lämmitysjärjestelmä maalämpö, keruuputkistoa 400 m maassa. Maalämpökoneena Lämpöässä 8 V. Koneesta meni kompressori. Paikallinen kylmäkonehuolto vaihtoi kompressorin, joka kesti n. 2 viikkoa. Nyt ollaan lähtötilanteessa, paitsi että kompressorin vaihto maksoi lähes 3 500 €.

Kompressorin vaihtaja oli yhteydessä tehtaalle, josta suositeltiin koko koneen vaihtamista.

Onko 8 vuotta normaali käyttöikä maalämpökoneelle ? Kalliiksi tulee lämmitys !

Meidän naapurin uus auto meni remonttiin. Kuulemma vaihdelatikko paskana!? Oma 18 v vanha corolla sen kun pätköttää kun vaan muistaa bensaa lisätä välillä...

on on kirjoitti:

on se hyväpeli lämpöässä kannattattaa ottaa myyntiin,kuulemma joku lämpötalo myy Geoproakin uusimaa.

vai myy geoproa lämpötalo?

on 41 euroa vuodelle.
Käyttöikään en pysty sanomaan mitään.

Raksu kirjoitti:

on 41 euroa vuodelle.
Käyttöikään en pysty sanomaan mitään.

Kyl kai komponenttien kestävyydessä on myöskin eroja, pienillä tai suuremmilla.

Varaajan, vaihtimien ym. koolla ja materiaalilla on kai myös merkitystä.

Kai tulistuksella lämpöpumpuissa on myös jokin merkitys.

"Esittänyt arviota, (joka perustuisi esim. laskelmaan): Paljonko vuodessa, vaikka 200 neliön talossa täystehomaalämmöllä säästää vaikka 70%-täystehoiseen verrattuna.
Siis paljonko euroja? "

Jos mitoitus on esim. 70% 50 vuoden ajalta kovimmasta pakkashuipusta, osatehoinen on täysitehoinen melkein joka vuosi.

Mutta kovana pakkastalvena voi osatehoinen pikkasen haukata suorasähköä.

Eli riippuu osatehosta. Eli mitoituksesta.

Käytännössä ero lienee pieni.

"Entäs paljonko pidempi käyttöikä."

Tuossakin arvelen että kaikki muut seikat on oleellisenpia kuin mitoitus.
Sen mitä täysteho käynnistyskertoina menettää sen se lyhyenpänä käyntiaikana voittaa.

Varaajan koolla on suuri merkitys esim. kesäajan käyntijaksojen pituuteen.
Lämmityskaudella lämmönjaon toteuteúksella, lämmönvararaus/-jakoperiaatteella ja ohjauksen älykkyydellä on suuri merkitys käyntijaksojen pituuteen.

Esim huonetermostaatiton lattialämmitystalo on omiaan ruåtsalaiselle pumpulle, mitoituksesta viis.
Huonetermostaatillinen lattialämmitystalo puolestaaan on "myrkkyä" ruåtsalaiselle pumpulle.

"Suunnattomasti on kirjoitettu, mutta mitään mistä saisi kiinni en ole löytänyt.
Vai sekö on ollut tarkoituskin? "

Asialla ei ole mielestäni sitä taloudellista merkitystä mitä jotkut yrittävät esittää.
Tärkeää on mitoittaa sopivasti.


Oma periaatteeni mitoitukseen:
- ensin arvio kokonaislämmitysenergian (&kuuman käyttöveden) tarpeesta, huomioiden eristevahvuudet, tiiveyden ja massiivisuuden yms.
- kokonaislämmitysenergian tarpeesta vähennetään kodin muut energiankuluttajat&lämmöntuottajat
- mietitään onko mahdollista että tulevaisuudessa taloa laajennetaan
- iso KV varaaja (joskus haluan porealtaan, kumminkin)
- pumpun lämpötehon tuotoksi valitsen nippa nappa sen joka riittää ilman että laitan puuta takkaani
seuraus:
- kovana pakkastalvena kun jostain syystä ei ole hukkalämmöntuottajia (olemme matkoilla) pumppu on "osatehoinen" (mutta se ei haittaa, luultavasti sisälämpöä hieman lasketaan ja pumppu kattaakin koko tehontarpeen)
- kovana pakkastalvena kun ollaan kotona, pumppu kattaa esim. 70-80% tarpeesta, loput tulee ainavalmiista kiukaasta, tiedostopalvelimesta, jääkaapista, pakastimesta, kuivausrummusta, autotallin ilmankuivaimesta, ihmisistä, pelikoneista, valoista, televisioista, tunnelmatulesta takassa yms. jne.
- leutona talvena pumppu on ylitehoinen, siltä ei voi välttyä, iso KV varaaja ja fiksu lämmönjakotapa auttaa ettei tule pätkäkäyntiä

raksaaja--sh kirjoitti:

"Esittänyt arviota, (joka perustuisi esim. laskelmaan): Paljonko vuodessa, vaikka 200 neliön talossa täystehomaalämmöllä säästää vaikka 70%-täystehoiseen verrattuna.
Siis paljonko euroja? "

Jos mitoitus on esim. 70% 50 vuoden ajalta kovimmasta pakkashuipusta, osatehoinen on täysitehoinen melkein joka vuosi.

Mutta kovana pakkastalvena voi osatehoinen pikkasen haukata suorasähköä.

Eli riippuu osatehosta. Eli mitoituksesta.

Käytännössä ero lienee pieni.

"Entäs paljonko pidempi käyttöikä."

Tuossakin arvelen että kaikki muut seikat on oleellisenpia kuin mitoitus.
Sen mitä täysteho käynnistyskertoina menettää sen se lyhyenpänä käyntiaikana voittaa.

Varaajan koolla on suuri merkitys esim. kesäajan käyntijaksojen pituuteen.
Lämmityskaudella lämmönjaon toteuteúksella, lämmönvararaus/-jakoperiaatteella ja ohjauksen älykkyydellä on suuri merkitys käyntijaksojen pituuteen.

Esim huonetermostaatiton lattialämmitystalo on omiaan ruåtsalaiselle pumpulle, mitoituksesta viis.
Huonetermostaatillinen lattialämmitystalo puolestaaan on "myrkkyä" ruåtsalaiselle pumpulle.

"Suunnattomasti on kirjoitettu, mutta mitään mistä saisi kiinni en ole löytänyt.
Vai sekö on ollut tarkoituskin? "

Asialla ei ole mielestäni sitä taloudellista merkitystä mitä jotkut yrittävät esittää.
Tärkeää on mitoittaa sopivasti.


Oma periaatteeni mitoitukseen:
- ensin arvio kokonaislämmitysenergian (&kuuman käyttöveden) tarpeesta, huomioiden eristevahvuudet, tiiveyden ja massiivisuuden yms.
- kokonaislämmitysenergian tarpeesta vähennetään kodin muut energiankuluttajat&lämmöntuottajat
- mietitään onko mahdollista että tulevaisuudessa taloa laajennetaan
- iso KV varaaja (joskus haluan porealtaan, kumminkin)
- pumpun lämpötehon tuotoksi valitsen nippa nappa sen joka riittää ilman että laitan puuta takkaani
seuraus:
- kovana pakkastalvena kun jostain syystä ei ole hukkalämmöntuottajia (olemme matkoilla) pumppu on "osatehoinen" (mutta se ei haittaa, luultavasti sisälämpöä hieman lasketaan ja pumppu kattaakin koko tehontarpeen)
- kovana pakkastalvena kun ollaan kotona, pumppu kattaa esim. 70-80% tarpeesta, loput tulee ainavalmiista kiukaasta, tiedostopalvelimesta, jääkaapista, pakastimesta, kuivausrummusta, autotallin ilmankuivaimesta, ihmisistä, pelikoneista, valoista, televisioista, tunnelmatulesta takassa yms. jne.
- leutona talvena pumppu on ylitehoinen, siltä ei voi välttyä, iso KV varaaja ja fiksu lämmönjakotapa auttaa ettei tule pätkäkäyntiä

sellaista tekstiä jossa on asiaa. Muut täysteho/osateho jutut olen epäillyt olevan myyntisumutusta.
Kiitos sulle!

Vaan miksi näin:
"Esim huonetermostaatiton lattialämmitystalo on omiaan ruåtsalaiselle pumpulle, mitoituksesta viis.
Huonetermostaatillinen lattialämmitystalo puolestaaan on "myrkkyä" ruåtsalaiselle pumpulle."
Eli mistä johtuu?

raksaaja--sh kirjoitti:

"Esittänyt arviota, (joka perustuisi esim. laskelmaan): Paljonko vuodessa, vaikka 200 neliön talossa täystehomaalämmöllä säästää vaikka 70%-täystehoiseen verrattuna.
Siis paljonko euroja? "

Jos mitoitus on esim. 70% 50 vuoden ajalta kovimmasta pakkashuipusta, osatehoinen on täysitehoinen melkein joka vuosi.

Mutta kovana pakkastalvena voi osatehoinen pikkasen haukata suorasähköä.

Eli riippuu osatehosta. Eli mitoituksesta.

Käytännössä ero lienee pieni.

"Entäs paljonko pidempi käyttöikä."

Tuossakin arvelen että kaikki muut seikat on oleellisenpia kuin mitoitus.
Sen mitä täysteho käynnistyskertoina menettää sen se lyhyenpänä käyntiaikana voittaa.

Varaajan koolla on suuri merkitys esim. kesäajan käyntijaksojen pituuteen.
Lämmityskaudella lämmönjaon toteuteúksella, lämmönvararaus/-jakoperiaatteella ja ohjauksen älykkyydellä on suuri merkitys käyntijaksojen pituuteen.

Esim huonetermostaatiton lattialämmitystalo on omiaan ruåtsalaiselle pumpulle, mitoituksesta viis.
Huonetermostaatillinen lattialämmitystalo puolestaaan on "myrkkyä" ruåtsalaiselle pumpulle.

"Suunnattomasti on kirjoitettu, mutta mitään mistä saisi kiinni en ole löytänyt.
Vai sekö on ollut tarkoituskin? "

Asialla ei ole mielestäni sitä taloudellista merkitystä mitä jotkut yrittävät esittää.
Tärkeää on mitoittaa sopivasti.


Oma periaatteeni mitoitukseen:
- ensin arvio kokonaislämmitysenergian (&kuuman käyttöveden) tarpeesta, huomioiden eristevahvuudet, tiiveyden ja massiivisuuden yms.
- kokonaislämmitysenergian tarpeesta vähennetään kodin muut energiankuluttajat&lämmöntuottajat
- mietitään onko mahdollista että tulevaisuudessa taloa laajennetaan
- iso KV varaaja (joskus haluan porealtaan, kumminkin)
- pumpun lämpötehon tuotoksi valitsen nippa nappa sen joka riittää ilman että laitan puuta takkaani
seuraus:
- kovana pakkastalvena kun jostain syystä ei ole hukkalämmöntuottajia (olemme matkoilla) pumppu on "osatehoinen" (mutta se ei haittaa, luultavasti sisälämpöä hieman lasketaan ja pumppu kattaakin koko tehontarpeen)
- kovana pakkastalvena kun ollaan kotona, pumppu kattaa esim. 70-80% tarpeesta, loput tulee ainavalmiista kiukaasta, tiedostopalvelimesta, jääkaapista, pakastimesta, kuivausrummusta, autotallin ilmankuivaimesta, ihmisistä, pelikoneista, valoista, televisioista, tunnelmatulesta takassa yms. jne.
- leutona talvena pumppu on ylitehoinen, siltä ei voi välttyä, iso KV varaaja ja fiksu lämmönjakotapa auttaa ettei tule pätkäkäyntiä

Vaikka niinhän se tietysti on, että vuodet eivät ole veljiä keskenään.
Lämpötilan pysyvyyden arvoja tyyppivuotena ja rakennuksen ominaiskulutusta käyttäen sellaiseen pääsee kiinni.
Muistan jonkun vanhan tutkimuksen jossa todettiin, että 50% mitoituksella saadaan yli 90 % lämmöntarpeesta tyydytettyä.

Tutkimus oli TTKK:n tekemä ja se löytyi netistä.
Siinä oli reilun vuoden ajan mitattu muistaakseni kuutta eri maalämpöpumppua ja tutkittu niiden hyötysuhteita, tuottoja, häviöitä yms.
Jos oikein muistan yksi noista pumpuista oli päässyt 3,0 hyötysuhteeseen ja muut jäivät sen alle, osa reilustikin.
Ilmoitelkaa jos kiinnostaa, niin voin yrittää hakea sitä vielä.

Raksu kirjoitti:

Vaikka niinhän se tietysti on, että vuodet eivät ole veljiä keskenään.
Lämpötilan pysyvyyden arvoja tyyppivuotena ja rakennuksen ominaiskulutusta käyttäen sellaiseen pääsee kiinni.
Muistan jonkun vanhan tutkimuksen jossa todettiin, että 50% mitoituksella saadaan yli 90 % lämmöntarpeesta tyydytettyä.

Tutkimus oli TTKK:n tekemä ja se löytyi netistä.
Siinä oli reilun vuoden ajan mitattu muistaakseni kuutta eri maalämpöpumppua ja tutkittu niiden hyötysuhteita, tuottoja, häviöitä yms.
Jos oikein muistan yksi noista pumpuista oli päässyt 3,0 hyötysuhteeseen ja muut jäivät sen alle, osa reilustikin.
Ilmoitelkaa jos kiinnostaa, niin voin yrittää hakea sitä vielä.

TTKK:n mittaamana, FORTUMIN asettamilla mittalaitteilla ja TEKESIN rahoittamana.

Mitoituksen oli jokainen lämpöpumppumerkki tehnyt osatehoisena.

Mittaus tehtiin normaaleissa perheolosuhteissa yhdenvuoden ajan. (Sisältäen lämpimän käyttöveden).

Ympärivuotisena hyötysuhteena päästiin osateho- maalämpöpumpussa yli 3:n hyötysuhteisiin (ainoana Lämpöässä 2080). Huonoimmalla Ruotsalaisella osateholämpöpumpumpullaa päästiin 1,5 hyötysuhdekertoimeen.

Eli parhaimalla (Lämpöässä 2080) yhdellä ostetulla yli 3 kw:ia.
Huonoimmalla Ruotsalaisella yhdellä ostetulla noin 1,5 kW:ia.

Eroja löytyy!

Raksu kirjoitti:

Vaikka niinhän se tietysti on, että vuodet eivät ole veljiä keskenään.
Lämpötilan pysyvyyden arvoja tyyppivuotena ja rakennuksen ominaiskulutusta käyttäen sellaiseen pääsee kiinni.
Muistan jonkun vanhan tutkimuksen jossa todettiin, että 50% mitoituksella saadaan yli 90 % lämmöntarpeesta tyydytettyä.

Tutkimus oli TTKK:n tekemä ja se löytyi netistä.
Siinä oli reilun vuoden ajan mitattu muistaakseni kuutta eri maalämpöpumppua ja tutkittu niiden hyötysuhteita, tuottoja, häviöitä yms.
Jos oikein muistan yksi noista pumpuista oli päässyt 3,0 hyötysuhteeseen ja muut jäivät sen alle, osa reilustikin.
Ilmoitelkaa jos kiinnostaa, niin voin yrittää hakea sitä vielä.

Linkki tutkimukseen:

http://www.tut.fi/units/me/ener/julkaisut/LP-Rap.pdf

Hyötysuhde ainut yli 3: Lä... kirjoitti:

TTKK:n mittaamana, FORTUMIN asettamilla mittalaitteilla ja TEKESIN rahoittamana.

Mitoituksen oli jokainen lämpöpumppumerkki tehnyt osatehoisena.

Mittaus tehtiin normaaleissa perheolosuhteissa yhdenvuoden ajan. (Sisältäen lämpimän käyttöveden).

Ympärivuotisena hyötysuhteena päästiin osateho- maalämpöpumpussa yli 3:n hyötysuhteisiin (ainoana Lämpöässä 2080). Huonoimmalla Ruotsalaisella osateholämpöpumpumpullaa päästiin 1,5 hyötysuhdekertoimeen.

Eli parhaimalla (Lämpöässä 2080) yhdellä ostetulla yli 3 kw:ia.
Huonoimmalla Ruotsalaisella yhdellä ostetulla noin 1,5 kW:ia.

Eroja löytyy!

Terve Juha!

Kun lukee tutkimuksen, niin huomaa, että yksi on varta vasten mitoitettu (MLP 6) täystehoiseksi ja laitteen kokonaishyötysuhde on 2,3 ja 85% mitoitettu (k=3,0), kuitenkin laite on toiminut käytännössä täystehoisena!
Eli mitoitukseltaan osatehoisen kerroin on ollut parempi kuin mitoitukseltaan täystehoisen. Tällä perusteella mitoitukseltaan täystehoisen erinomaisuutta osatehoiseen verrattuna ei voi perustella.

Tulee tästä mieleeni, että mitoitus rakennuksen lämmöntarpeen osalta ei olekaan nähtävästi mikään ihan helppo juttu. Tutkimuksesta on havaittavissa näiltä osin heittoja mitoituksessa verrattuna todelliseen tehon tarpeeseen.

Numeroitujen lämpöpumppujen merkeistä tutkimuksessa ei ole yksilöintiä.

Huonoin hyötysuhde on suorahöyrystinkoneessa, joka oli tuo mainitsemasi 1,5. En kuitenkaan lähtisi siitä tekemään yleistystä Suomalaisten/Ruotsalaisten pumppujen välillä. Vaikuttaa tarkoitushakuisuudelta?
En edes ole varma kauppaako kukaan sellaisia (suorahöyrystyslaitteita) Suomeen, vai ovatko ne niitä pohjavesilämpöpumppuja?

”Eli parhaimalla (Lämpöässä 2080) yhdellä ostetulla yli 3 kw:ia.”
No, onhan se 3,01 kW:kin tarkkaan ottaen yli 3 kW.

kukaan koskaan kirjoitti:

sellaista tekstiä jossa on asiaa. Muut täysteho/osateho jutut olen epäillyt olevan myyntisumutusta.
Kiitos sulle!

Vaan miksi näin:
"Esim huonetermostaatiton lattialämmitystalo on omiaan ruåtsalaiselle pumpulle, mitoituksesta viis.
Huonetermostaatillinen lattialämmitystalo puolestaaan on "myrkkyä" ruåtsalaiselle pumpulle."
Eli mistä johtuu?

>Vaan miksi näin:
>"Esim huonetermostaatiton lattialämmitystalo on omiaan ruåtsalaiselle pumpulle, mitoituksesta viis.
>Huonetermostaatillinen lattialämmitystalo puolestaaan on "myrkkyä" ruåtsalaiselle pumpulle."
>Eli mistä johtuu?

Ruåtsalaispumpuissa lämpö varataan lattiaan. Jos talossa on huonetermostaatteja, tuo lattiaan varaaminen ei ole niin ongelmatonta koska termostaatit voivat omavaltaisesti sulkea niitä lattiapiirejä.

Aiheesta löytyy mainintoja lämpöpumppujen asennusohjeista.

Nibe voi soveltua johonkin lattialämmitykseen, muttaa ei nopeavaikutteiseen patterilämmitykseen lainkaan.l