Pahoitin mieleni menneenä keväänä kun olin aloittanut tietokoneen ajokortin tenttimisen ja osteoporoosin takia jouduin pitämään kipsiä jalassani 6 viikkoa nilkan murtuman takia.
* * *
No ei siinä mitään kuin tuulessa ja tuiskussa kyynarkeppien kanssa kilometri suuntaan ja se paluumatka ottivat senverran sisulle, että tätä kurssia ei mokoma nilkan murtuminen haittaa yhtään mitään?
* * *
Sairastuin siinä samalla vakavaan depressioon, josta pääsyä ei ollut näköpiirissäni, mutta jostain ihmeen syistä johtuen olen miltei selvinnyt siitäkin ehjin nahoin selville vesille.
* * *
Toisaalta olen peräti onnellisessa asemassa siinäsuhteessa, että lopultakin sain KELAlta päätöksen, että II tyypin Diabetekseeni saan 100%.sti korvattavat lääkkeeni apteekista aina kolmeksi kuukaudeksi.
* * *
Toisinsanoen, saan lääkkeet, jotka on luokiteltu osittain tai kokonaan korvattaviksi seuraaviin sairauksiini:
- hulluuteen, jonka nimi on depressio reaktiva ja josta ainakin pohjanmaalla sanotaan, että se on täysi hullu, sillä se on ollut hoidossakin ja sillä on hullun paperit, eli miltei ilmainen lääkitys päällä. Kaikki sukulaiseni ovatkin tietoisia tästä "mielisairaudestani", jonka takia on esiintynyt välttelyä kanssakäymisissämme. Huhuna on levinnyt joltain taholta paikkakunnalle sekin tieto, että olen ollut hoidossa jonka takia pankinjohtajakin alkoi todella seurata varainkäyttöäni. Hyvä kun ei peruuttanut VISA korttiani mutta luimistellen katsoo kuin tautista, jolle ei saisi antaa enää minkäänlaisia oikeuksia pankkikorttia ja tietokonetta myöten enää, vaikkapa laskujen maksua varten.
- verenpainetautiini saan kahta erittäin vahvaa lääkettä, jotka otan myöskin säännöllisin valiajoin. On todettu krooninen verenpainetauti jo kymmeniä vuosia sitten.
- kihtiin saan myöskin lääkettä ja koska pidän erittäin paljon silakkafileistä ja paistetuista muikuista - minulta kiellettiin molemmat kalat. Täytyisi käydä erikois-sairaalassa näyttämässä sekin ihme että nivelet turpoavat ja niihin on tullut nivelrikon oireita silmiinpistävästi esille.
- osteoporoosiin on määrätty niinkin kallis lääke kuin FOSAMAX 70mg kerran viikossa ja jonka hinnaksi tulee 120,00¬ / 3 kk. En saa korvausta.
- ja nyt tuli tuo II tyypin Diabetes johon saan ilmaiset lääkkeet ensikerrasta lähtien.
Kaikille teille ikäisilleni sanoisin, että hulluudesta minulle ei ole ollut suurempaa vaivaa, mutta sitä suurempi vaivani näyttää olevan sukulais- ja tuttavapiireissäni. Nyt onkin hyvää aikaa karsia tuolta joulukorttien nimilistasta ne nimet pois ja samaten mainittujen vuosipäivien vieton onnitteluilta myöskin turhat kortit pois - ettäkö minkätakia, no vaikkapa siitäsyystä, että jättivät huomioimatta sairaudesta aiheutuneen pahentuneen elämäntilanteeni millään muilla muodoilla kuin että levittämällä sanontaa, että siitäkin on nyttemin tullut hullu ja sillä kuuluu olevan hoidostaan paperitkin...
* * *
- - - kirjoittelisin mielelläni teille rakkaat lukijani mutta saas nyt nähdä minkälaisen vastaanoton tämä kirjoitukseni aiheuttaa niin päättelen sitten itse jatkotoimenpiteistä kirjoitelmieni suhteen, - - - -
- kotisivuani en ole vielä päivittänyt mutta kunhan ehdin tästä piristyä niin eiköhän sekin asia tule kuntoon -
* * *
* * *
No ei siinä mitään kuin tuulessa ja tuiskussa kyynarkeppien kanssa kilometri suuntaan ja se paluumatka ottivat senverran sisulle, että tätä kurssia ei mokoma nilkan murtuminen haittaa yhtään mitään?
* * *
Sairastuin siinä samalla vakavaan depressioon, josta pääsyä ei ollut näköpiirissäni, mutta jostain ihmeen syistä johtuen olen miltei selvinnyt siitäkin ehjin nahoin selville vesille.
* * *
Toisaalta olen peräti onnellisessa asemassa siinäsuhteessa, että lopultakin sain KELAlta päätöksen, että II tyypin Diabetekseeni saan 100%.sti korvattavat lääkkeeni apteekista aina kolmeksi kuukaudeksi.
* * *
Toisinsanoen, saan lääkkeet, jotka on luokiteltu osittain tai kokonaan korvattaviksi seuraaviin sairauksiini:
- hulluuteen, jonka nimi on depressio reaktiva ja josta ainakin pohjanmaalla sanotaan, että se on täysi hullu, sillä se on ollut hoidossakin ja sillä on hullun paperit, eli miltei ilmainen lääkitys päällä. Kaikki sukulaiseni ovatkin tietoisia tästä "mielisairaudestani", jonka takia on esiintynyt välttelyä kanssakäymisissämme. Huhuna on levinnyt joltain taholta paikkakunnalle sekin tieto, että olen ollut hoidossa jonka takia pankinjohtajakin alkoi todella seurata varainkäyttöäni. Hyvä kun ei peruuttanut VISA korttiani mutta luimistellen katsoo kuin tautista, jolle ei saisi antaa enää minkäänlaisia oikeuksia pankkikorttia ja tietokonetta myöten enää, vaikkapa laskujen maksua varten.
- verenpainetautiini saan kahta erittäin vahvaa lääkettä, jotka otan myöskin säännöllisin valiajoin. On todettu krooninen verenpainetauti jo kymmeniä vuosia sitten.
- kihtiin saan myöskin lääkettä ja koska pidän erittäin paljon silakkafileistä ja paistetuista muikuista - minulta kiellettiin molemmat kalat. Täytyisi käydä erikois-sairaalassa näyttämässä sekin ihme että nivelet turpoavat ja niihin on tullut nivelrikon oireita silmiinpistävästi esille.
- osteoporoosiin on määrätty niinkin kallis lääke kuin FOSAMAX 70mg kerran viikossa ja jonka hinnaksi tulee 120,00¬ / 3 kk. En saa korvausta.
- ja nyt tuli tuo II tyypin Diabetes johon saan ilmaiset lääkkeet ensikerrasta lähtien.
Kaikille teille ikäisilleni sanoisin, että hulluudesta minulle ei ole ollut suurempaa vaivaa, mutta sitä suurempi vaivani näyttää olevan sukulais- ja tuttavapiireissäni. Nyt onkin hyvää aikaa karsia tuolta joulukorttien nimilistasta ne nimet pois ja samaten mainittujen vuosipäivien vieton onnitteluilta myöskin turhat kortit pois - ettäkö minkätakia, no vaikkapa siitäsyystä, että jättivät huomioimatta sairaudesta aiheutuneen pahentuneen elämäntilanteeni millään muilla muodoilla kuin että levittämällä sanontaa, että siitäkin on nyttemin tullut hullu ja sillä kuuluu olevan hoidostaan paperitkin...
* * *
- - - kirjoittelisin mielelläni teille rakkaat lukijani mutta saas nyt nähdä minkälaisen vastaanoton tämä kirjoitukseni aiheuttaa niin päättelen sitten itse jatkotoimenpiteistä kirjoitelmieni suhteen, - - - -
- kotisivuani en ole vielä päivittänyt mutta kunhan ehdin tästä piristyä niin eiköhän sekin asia tule kuntoon -
* * *
Vastaukset 19
Vanhimmat
On ilo kuulla Sinusta, Don-Quijote, jälleen. Myöskin lisäselvityksesi tilanteestasi avarsi. Kiitos, kun kerroit. - Sellaista elämä vain joskus on! -
Ja mitä tulee kirjoittamisiin, niin tottakai jatkat.
Jollain kauniilla laululla haluaisin Sinua lisäksi tervehtiä...
- niin piti sanomani, että perin arkoja asioita omaksi jutukseni, mutta kun on rehellinen itä-karjalainen, joka ei osaa eikä saa valehdella toisten kaltaisteni joutuessa siita kärsimään aiheetta.
* * *
- no nuo maakunnat ovat osittain itse sävellettyjä turhautumisen ilmentymiä ja joihin en kiinnittäne niinkään huomiota, kuin eräät aktiivit maakuntalaiset, joiden koko elämä on kietoutunut oman maakuntansa ja heimonsa ympärille.
Suomessa on tuo muuttoliike ollut niin voimakasta, että kuka kehtaa enää olla savolainen tai stadilainen, ym maakunnista puhumattakaan. Tuo Etelä-Pohjanmaa tuli erittäin läheisten sukulais-suhteiden takia niinkin näkyvästi esille kuin tuli.
Sairastan myös samaa luustokatoa,minulla on se sama lääke Fosamax 70 mg tabletit, kerran viikossa otettava.
Ei se hulluuteen ole ne lääkkeet, kerrankin eräälle naapurilleni annettiin mieliala lääke,selkä särkyyn, ja samalla lääkkeellä meni häneltä myös polvilumpion särky.
Joku lääkäri oli määrännyt leikkaukseen, kun sitten sanottiin että kokeillaan näillä lääkkeillä koska nämä poistaa myös kipuja.
Ja niin ei leikkausta ainakaan vielä ole tarvinnut tehdä,ja tämä ihminen on kaukana hullusta, on ylihoitajana sairaalassa.
Että se siitä hulluudesta, tiedän että ihmiset roikkuvat vain paljolti toisten asioissa niitä käännellen ja vekslaten eestakasin, mutta annamme heidän tehdä niin jos se tuo heille mielihyvää.
Kirjoittele tänne yhä edelleenkin, kun minusta on alkanut ainakin tuntua ,että täällä ne parhaimmat ystävät ovat, vaikka tuntemattomia ovatkin.Kirjoitellaan.
Me olemme näköjään olleet lähes yhtä kauan palstoilla, minä toki kauemmin.
Meitä yhdistää myös tuo hulluus. Minulle se on synnynnäistä eikä sitä voi, eikä kannata, yrittää lääkkeillä parantaa.
Hyvää vappua!
et sinä yksin ole hullujen kirjoissa, minäkin olen. Itselläni on sairauksia, voisin kilpailla kanssasi, mutta on aika huono laji, joten jätän sen. Poikani avioeron myötä, "menetin" kaksi lastenlasta. Ex-miniäni ei antanut poikani käydä heidän kanssaan meillä. Meni neljä vuotta, mikä on pitkä aika, kun lapset saivat luvan perästä käydä isovanhempiensa luona. Kuilu oli tullut meidän välillemme, ei se ollut samanlaista kuin muitten lastenlasten kanssa, olimmehan vieraita toisillemme. Nämä käynnit oli tosi harvinaisia, joten ei siinä kiinnytä kuten yleensä mummo/vaari-lapsenlapsi suhteessa. Ajattelin aina, kun he saavat yksin liikkua, pyöräilevathän he luonamme, mutta ei. Ajattelin kuitenkin, kun avioeroon oli syynä liika alkoholin käyttö, olisin halunnut helpottaa miniäni taakkaa, mutta apuani ei huolittu. Sitten poika löysi uuden ja heille syntyi kaksi lasta. Tämä nainen oli tosi narsisti luonteeltaan. Lasten ollessa 1,5 ja 2,5 vuotiaita, löysi tämä avopuolisko uuden miehen ja menivät kihloihin. Kuitenkin tämä mies huomasi minkälainen nainen tämä oli, niin lemppas pellolle. Niinpä tuli häntä koipien välissä takaisin ja niin lapset sai äidin takaisin. Poikamme oli lopettanut kaljottelun, niin tämä narsisti kehui, että minäpä voin juoda, sinä et. Teki mieli iskeä koko ämmältä taju kankaalle. Ei herunut yhtään tukea pojallemme ja päätökselle pysyä raittiina. Eipä mennyt kauaakaan, kun löytyi uusi, ehkä parempi "kaliiberinen" äijä ja taas pakkas laukkunsa. Toivottavasti ei nyt ota enää takaisin. Nyt jo aikuistumassa olevat lapset ekasta avioliitosta uskoivat tämän toisen ämmän juttuja ja sai rikottua pojan välit lapsiinsa, samoin meihin.
Tämä on tosi rankkaa ollut meille, mutta olen järjestänyt asiat niin, että eivät hyödy meidän jälkeemme mitään, samoin on laitettu mustaa valkoiselle pojan jälkeen. Olisi lasten omaa elämää aloittaessaan ollut hyvä alkaa sievoisen pesämunan turvin. Sain kivan voiton ja sen olen jakanut muille lastenlapsille, paitsi näille kahdelle. Niin kauan kuin elän, huomioin lastenlapseni, ovathan he antaneet meille vanhuksille paljon iloa. Kuitenkin tämä asiamme on jakanut tuttaviamme leireihin, mutta annan piu-paut mokomalle naiskaartille. Olen tullut niin häjyks´, että en toivo heille kuin tulta ja tappuraa. Tiedän, että saan viimeisellä tuomiolla rangaistuksen näistä teoista ja ajatuksista, mutta jospa Luoja hyvittää minun hyviä tekoja edes vähäsen, että menis synnit vaikka fifti-fifti.
Oli tosiaan kirjeessäsi lukemista kerraksi.. Mutta minä löysin yhden pahan virheen joka jäi sinulta itseltäsi huomaamatta.
Sanoit että neljän vuoden kuluttua näit lasten lapsesi jälleen.. Miksi et nähnyt heitä välillä? Onhan sinullakin varmaan jalat joilla kuljet? Jollei ole kuin rullatuoli niin silläkin pääsee..
Etkö koskaan halunnut heitä nähdä? Miksi syytät lapsia siitä neljästä vuodesta? Hehän ovat täysin syyttömiä ettei mummo huolehtinut että näkisi heidät? Sinulla on täysi oikeus tavata omia lasten lapsiasi vaikka omalapsesi eroisikin lasten äidistä. Sinä voit vaatia sitä vaikka oikeudellista tietä...? Minulle tuo kohta asiassa on täysin käsittämätön seikka.
Nyt sitten kehuit kuinka muille annoit sitä sun tätä muttet näille kahdelle.. tosiaan kuinka ilkenet täällä siitä vaahdota.. Minun mielestäni lastenlapset ovat kaikki saman arvoisia. Häpeä aikuinen ihminen .. kuinka voit poikasi lapset hylätä jollei heidän vanhempansa sovi yhteen.. miten voit lapsia syyttää... Ajatteleppas sitä jos sattuisi joku katasrovi ja jäisit vain elämään näiden kahden lapsen kanssa ja olisit vanha vaivainen. Miten kehtaisit heitä katsoa silmiin kun olit heidän jalkain alta kaivamassa maata ensimmäisenä. " hyi"
lyötyä. Voiko nyt niin sanoa, mutta ymmärrän
hyvin edellisen kirjoittajan käyttäytymistä.
En minäkään olisi antanut sellaisille lapsille
mitään, jotka ei ole ollut minuun minkäänlaisessa
yhteydessä ja varsinkin, jos tämä annettu raha
olisikin hyödyttänyt tätä karmeaa miniää.
Älä arvostele toista. Et tiedä todellista tilan-
netta. Sellaiseen on ulkopuolisen vaikea
sekaantua.
Ymmärsit kirjoituksestani, että kun ei tiedä kaikkea, on turha alkaa arvostelemaan. Tämä palstahan on minun mielestäni niin minunlaisille kehnoille ihmisille kuin virheettömillekin tarkoitettu. Sen verran sanon arvostelijalleni. Avioerohan tuli poikani kaljoittelun vuoksi ja tämä ex oli sanonut, jos hän saa tietää, että poikani oli käynyt meillä tai päinvastoin, hänkään ei olisi saanut lapsia joka toinen viikonloppu luokseen. Katsoimme silloin parhaaksi taipua kiristykseen eli enhän tiennyt, vaikka olisi pyörtänyt sanansa. Odotin yli viisitoista vuotta, josko kun oma päätösvalta ja tahto kehittyy, että he kävisivät luonamme, mutta kun ei niin ei. Ketään ei voi pakottaa. Äiti ja toinen mummo olivat aivopesseet ne lapset. Olivat niin pieniäkin, kun ero tuli, etteivät muista ja olivat toisten kertomisien varassa. Toisaalta ymmärränkin, mutta itse olisin halunnut kuulla toisenkin osapuolen kertomuksen asiasta. Olen yrittänyt pitää toivoa yllä monissa muissakin asioissa, sillä se kuitenkin kantaa vaikeissakin asioissa. Aikaisemmin olimme ihan hyvissä väleissä, mutta erotilanteessa syytti minua ja meitä "hyvän" pojan teoista. Niin se aika vaan meni. Tuli muita lastenlapsia, heitä piisaa ja lisää tulee. Nyt poikani on tämän avopuolison kanssa tehtyjen lapsien yksinhuoltaja, eikä tästä narsistista huoltajaksi olisikaan. Elämä pyörii viihteen ja uusien miesten kanssa. Poikani käy töissä, on päässyt irti kaljottelusta ja hoitaa lapset hyvin. Pesee, pyykkää, laittaa ruokaa. Rakastan näitä muita lastenlapsia ja he rakastavat meitä. Näemme joka viikko, koska asumme samalla paikkakunnalla. En ole sellaisten ihmisten käyntien enkä yhteydenpidon tarpeessa, jos se tulee vaan velvollisuudesta ja pakosta eikä omasta halusta. Minulla on hyviä ystäviä, ei hirveän monta, mutta sitä parempia. Minun mielestäni aina vieraan pahasta pääsee, mutta omasta ei milloinkaan, niin minä kuin muut. Olen päätökseni tehnyt pyyhkiä kahden lapsenlapsen nimet muistista ja painaa deletestä. En ole tehnyt mitään väärää, miksi meidät hylättiin. Päinvastoin, kun ostin silloin heidän pienenä ollessaan vaatteita, ei tämä ex pitänyt niitä lapsillaan, vaan oli heittänyt roskikseen. Avasin tilin, että joka joulu ja syntymäpäivä laitoin lahjarahaa sinne, mutta senkin purin, kun alkoi tulla "liikaa" lapsia eikä kaikki olisi ollut samalla lähtöviivalla. Minunkin aika on rajallinen, on jo ehtoopuoli elämässä, mutta asiat ovat tasan tällä hetkellä. Kaikesta huolimatta hyvää kevättä sinulle Kaarina ja myös arvostelijalleni(en muista nimimerkkiäsi)
Tarkoitus oli vastata nimimerkille Roopen tytär eikä Kaarinalle, mutta vaihtoivat jo näin myöhään kirjoitettuna paikkaa. Joten kiitos ROOPEN TYTÄR. Menen jo maate, kun näin sekoilen. Hyvää yötä.
käynyt läpi aikamoisen "taistelun" mielessäsi tehdessäsi päätöksiä poikasi lasten suhteen.
Uskoisin että ajatukset ovat olleet tuskaisia ,sillä vaikea on luopua omaa vertaa olevista lapsenlapsistaan.
Alunalkaen lapset olivat syyttömiä tilanteeseen,se miksi tilanne sitten muodostui johtui vanhemmista.
Ihmettelen ex-miniäsi käytöstä, on täytynyt olla kovin katkera päätyäkseen tuollaiseen "kiristykseen" kyllä siinä on jäänyt lasten etu kaikilta osin huomioimatta.
Taustoja tuntematta tarkemmin, en sano enempää,mutta olen pahoillani lastenlastesi ja sinun puolesta ,että näin on käynyt,molemmat olette menettäneet.
Eihän tiedä vaikka elämässä tulee vielä eteen sellainen tilanne,että pystytte löytämään toisenne.
Mukavaa, että sait sanaisen arkkusi auki.
"Puhuminen" helpottaa ja keventää oloa kummasti.
Ne ikävät sukulaiset kannattaa unohtaa, eikä
takanapäin puhumisesta kannata välittää. Minul-
la on sellainen periaate, että hyvä kun puhutaan
edes jotain. Silloin ei ole aivan merkityksetön
henkilö. Sinuthan muistetaan, sinua ei ole
unohdettu.
En minäkään pidä yhteyttä sellaisiin sukulaisiin,
jotka kaiken aikaa tahtovat "istua toisen pyllyl-
lä tuleen", jos ymmärrät, mitä tarkoitan.
Joulukortit ym:t olen kyllä lähettänyt.
Olen pahoillani noista ikävistä asioista, joita
on kohdallesi langennut, mutta mukava, kun olet
päässyt kutakuinkin selville vesille ja mieli-
alasi on kohentunut.
Minä muuten kehtaan sanoa olevani savolainen ja
olenn ylpeä siitä.
Leppoisaa Vappua!
Tervetuloa metabolistenoireyhtymäjoukkoon. Et varmaankaan ole ainoa, joten kohtalotovereita on.
Mitään emme ole vielä hävinneet; voitettavaa on paljon. Dieettiä noudattaen, voimme saada ainakin osan entisestä kunnostamme takaisin.
Tsemppiä Sinulle ja kiva, kun olet täällä mukana:)))!
Hyvät ystäväni, ole syvästi pahoillani siitä, että jälleen tuo sairauteni otti voiton minusta ja joudun määräämättömäksi ajaksi hellään hoitoon, josta syystä mikäli mahdollista pystyisin kommunikoimaan kansasanne normaalisti, mikäli hoitsut sen kiireiltään ehtivät??
- en tiedä, olisiko suomalaiselle veronmaksajalle paljon yksinkertaisempi tapa poistua maailmastanne heittäytymällä junan alle jollain asemalla-
- kenties tuotakin harkittaneen uudelleen, olen tarpeeton loinen jota ei kukaan koskaan tule kaipaamaan, eikö totta -
PUHUN NYT TOTTA SILLÄ ELÄKELÄISEN ARKI ON KUIN PERS..STÄ REVITTYÄ TOTUUTTA, JOLLAINEN ELÄMÄ EI OLE AIKOMUKSENI TOTUUDEN ARVOISTA..
moisia. Mikä ratkaisu se junan alle heittäytyminen on. Minun "pelastajani" on tämä tietokone, tosin en ole ajatellut milloinkaan itsemurhaa. Kirjoitin nytkin aikani kuluksi omaa elämänkertaani. Muistuu niin paljon kaikkea hyvää mieleen ja myös huonoja asioita. Hyvät kuitenkin vievät voiton. Ei elämä aina ole surkeaa, vaikka se joskus tuntuu aika ankealta. En ole seurannut kirjoittelua, joten en tiedä sinun tilanteestasi. Voisit selventää asiaa. Minun mielestäni tämä kirjoittelu on tosi rauhoittavaa. Pistäydyn palstalla jos toisellakin. Olen sitä mieltä, että liikuntakyvyttömille vanhuksille ja miksei nuoremmillekin pitäisi hoitomuotona kustantaa tietokone, joko omaksi tai lainaksi. Minun aikani ja ajatukseni kuluu hyvin tämän aparaatin kanssa.
Siitä itsemurha-ajatuksesta. Ensinnäkin et kai halua tuottaa monelle ihmiselle, sukulaisillesi, veturinkuljettajalle, konduktöörille ym. ihmisille pahaa oloa. Varmasti se on aika järkytys niin monelle vieraalle ihmiselle ja entä sinun omaisillesi. Jätä tuollaiset ajatukset, pura pahaa oloasi vaikka tällä palstalla ja jos haluat, vastailen mielelläni, sillä on niitä huonoja aikoja ollut minullakin. Tosin pyristelen niistä vapaaksi. Viime yö meni "punaiselle ristille", niinkuin sanotaan, joten tältä illalta menen nukkumaan. Öitä sulle ja elä aattele enää tuollaisia asioita.
Älähän ystävä-hyvä anna periksi. Parempikin päivä koittaa varmasti. Jo huominen tuo meille uuden toukokuisen aamun. Aurinkoisen kenties tai sitten vettä tihutellen satavan.
Ja kirjoitellaan mahdollisuuksien mukaan. Näinhän meistä jokainen.
Kaikkea hyvää toivotellen
Helena
kovin pitkä tuo sairaus lista oliskohan ennenvanhaan menneet ohi pelkällä metsässä istuskelemisella ja miettimiseellä, hyvä kuitenkin kertoa toisille ettei tunne olevan yksin sairauksien kanssa,kyllä niistä paranee ihmisellä on taipumus parantua kun ei menetä uskoa paranemiseen,näkee itsensä terveenä niin se toteutuu,tämän päivän unelmat ovat huomisen todellisuus
Ei mitää hävettävää. Kukaan meistä ei tiedä huomista kuka sairastuu. Elämä ei
ole meidän kenenkään päätettävissä. Tseppiä ja nokka kohti taivasta. Kaikkea hyvää sinulle. TV. Mummeli.
Joko on onnistunut 7 vuodessa?
Laita tämä tuonne 70 palstalle, olisivat varmasti mielissään. Niin aloittaja kuin vastaajatkin.