Jengiväkivalta rehottaa Ruotsissa: Tukholmassa 20 kuolemaan johtanutta ampumistapausta, joista vain yksi on saatu selvitettyä
Ruotsissa jengirikollisuus on yhä suurempi ongelma, kertoo MTV Uutisten Skandinavian avustaja Kari Lumikero.
Uutisaamussa vierailleen Lumikeron mukaan samaan aikaan myös yhteiskunnallisessa keskustelussa jengiväkivallan painoarvo on kasvanut.
– Vielä viisi vuotta sitten, kun ruotsalaisilta kysyttiin, miten tärkeänä asiana poliittisella agendalla he pitävät jengiväkivaltaa, vain yksi prosentti piti sitä tärkeimpänä asiana. Tällä hetkellä luku on 30 prosenttia, Lumikero kertoo.
Jo nyt voidaan sanoa, että jengiväkivalta on kärkiteemojen joukossa ensi syksynä pidettävissä valtiopäivävaaleissa. Tuore pääministeri Magdalena Anderssonkin on nostanut asiaa esiin ensimmäisissä puheissaan pääministerinä ja sosiaalidemokraattien puheenjohtajana.
Moni ruotsalainen vaatii poliisilta, että rikosten ratkaiseminen saadaan kuntoon. Lumikeron mukaan Tukholmassa on tänä vuonna ollut kaksikymmentä kuolemaan johtanutta ampumistapausta, mutta vain yksi niistä on saatu selvitettyä.
Lumikero: Rinkebyn tunnelma muuttunut
Lumikero vieraili muutama päivä sitten Rinkebyssä, joka on Ruotsissa luokiteltu vaikeaksi asuinalueeksi jengiväkivallan kannalta. Vielä muutama vuosikymmen sitten sitä asuttivat monet suomalaiset.
– Minäkin kuskasin meidän lapsia naapurilähiöstä Rinkebyhyn kouluun, koska siellä oli suomenkielisiä luokkia. Nyt suomalaiset ovat muuttaneet melkein kokonaan pois, Lumikero muistelee.
Nykyisin Rinkebyssä asuu paljon maahanmuuttajia ja maahanmuuttajataustaisia, joiden juuret ovat muun muassa Afrikan sarvessa, Somaliassa, Syyriassa ja Irakissa.
– Hyvin rauhallinen paikka päiväsaikaan, mutta tunnelma on kyllä kiristynyt, Lumikero summasi vierailuaan.
Lumikeron mielestä ruotsalaiset ymmärtävät, että ilman laajaa maahanmuuttoa yhteiskunta ei enää toimisi.
– Yhteiskunta on hyvin pitkälti rakentunut sen varaan, että varsinkin ensimmäisen polven maahanmuuttajat tekevät niitä duuneja, joita ruotsalaiset eivät tee, Lumikero sanoo.
Tilanteen helpottamiseksi hän ehdottaa pehmeitä keinoja sen lisäksi, että tuomiot ja rikosten ratkaiseminen saadaan kohdalleen.
– Avainkysymys on koulutus. Toisen polven maahanmuuttajanuoret ja heidän lapsensa pitää ehdottamasti saada kunnon kouluihin, heidän pitää oppia ruotsin kieltä kunnolla ja sitä kautta päästä yhteiskuntaan kiinni.
Ruotsissa jengirikollisuus on yhä suurempi ongelma, kertoo MTV Uutisten Skandinavian avustaja Kari Lumikero.
Uutisaamussa vierailleen Lumikeron mukaan samaan aikaan myös yhteiskunnallisessa keskustelussa jengiväkivallan painoarvo on kasvanut.
– Vielä viisi vuotta sitten, kun ruotsalaisilta kysyttiin, miten tärkeänä asiana poliittisella agendalla he pitävät jengiväkivaltaa, vain yksi prosentti piti sitä tärkeimpänä asiana. Tällä hetkellä luku on 30 prosenttia, Lumikero kertoo.
Jo nyt voidaan sanoa, että jengiväkivalta on kärkiteemojen joukossa ensi syksynä pidettävissä valtiopäivävaaleissa. Tuore pääministeri Magdalena Anderssonkin on nostanut asiaa esiin ensimmäisissä puheissaan pääministerinä ja sosiaalidemokraattien puheenjohtajana.
Moni ruotsalainen vaatii poliisilta, että rikosten ratkaiseminen saadaan kuntoon. Lumikeron mukaan Tukholmassa on tänä vuonna ollut kaksikymmentä kuolemaan johtanutta ampumistapausta, mutta vain yksi niistä on saatu selvitettyä.
Lumikero: Rinkebyn tunnelma muuttunut
Lumikero vieraili muutama päivä sitten Rinkebyssä, joka on Ruotsissa luokiteltu vaikeaksi asuinalueeksi jengiväkivallan kannalta. Vielä muutama vuosikymmen sitten sitä asuttivat monet suomalaiset.
– Minäkin kuskasin meidän lapsia naapurilähiöstä Rinkebyhyn kouluun, koska siellä oli suomenkielisiä luokkia. Nyt suomalaiset ovat muuttaneet melkein kokonaan pois, Lumikero muistelee.
Nykyisin Rinkebyssä asuu paljon maahanmuuttajia ja maahanmuuttajataustaisia, joiden juuret ovat muun muassa Afrikan sarvessa, Somaliassa, Syyriassa ja Irakissa.
– Hyvin rauhallinen paikka päiväsaikaan, mutta tunnelma on kyllä kiristynyt, Lumikero summasi vierailuaan.
Lumikeron mielestä ruotsalaiset ymmärtävät, että ilman laajaa maahanmuuttoa yhteiskunta ei enää toimisi.
– Yhteiskunta on hyvin pitkälti rakentunut sen varaan, että varsinkin ensimmäisen polven maahanmuuttajat tekevät niitä duuneja, joita ruotsalaiset eivät tee, Lumikero sanoo.
Tilanteen helpottamiseksi hän ehdottaa pehmeitä keinoja sen lisäksi, että tuomiot ja rikosten ratkaiseminen saadaan kohdalleen.
– Avainkysymys on koulutus. Toisen polven maahanmuuttajanuoret ja heidän lapsensa pitää ehdottamasti saada kunnon kouluihin, heidän pitää oppia ruotsin kieltä kunnolla ja sitä kautta päästä yhteiskuntaan kiinni.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Rikollisjengien välinen sota on yhä raaempaa Ruotsissa – palkittu toimittaja selvitti, miksi: "Kun yhteiskunta lähti, kaaos tuli tilalle"
Ruottin porukka suomeen
Ruotsin rikollisjengien välinen sota on muuttunut yhä raadollisemmaksi. Palkittu ruotsalainen rikostoimittaja kertoo, miksi tilanne lähiöissä on muuttunut niin väkivaltaiseksi.
1990-luvun alussa Diamant Salihu muutti perheineen Kosovosta Ruotsiin, tarkemmin lähiöön Borlängen kuntaan. Salihu oli silloin 7-vuotias. Hän oppi ruotsia koulussa ja integroitui hyvin yhteiskuntaan.
Tilanne ruotsalaisissa lähiöissä on muuttunut paljon 1990-luvun ajoilta. Tämän Salihu on itse todistanut useasti työssään rikostoimittajana. Sen seurauksena hän halusi selvittää miksi tilanne on niin radikaalisti muuttunut hänen lapsuutensa ajoilta.
Kirjassaan "Tills alla dör" (kirja ei ole ilmestynyt suomeksi, mutta nimen voi suomentaa Kunnes kaikki kuolevat) Salihu käy läpi syitä siihen, miksi jengisota on syttynyt erityisesti parin ryhmittymän välille Tukholman lähiöissä.
Jengisodan juuret ystävysten kiistasta
Jengisota alkoi vuonna 2015 Tukholman Järva-alueen lähiöissä Rinkebyssa, Tenstassa ja Husbyssa. Kaikki sai alkunsa kahden somalitaustaisen lapsuudenystävän välisestä kiistasta.
Kiista johti toisen 16-vuotiaan pojan kuolemaan. Tämän jälkeen vainajan kaveri ammuttiin osallisuudestaan lapsuudenystävänsä murhasta.
Tästä sai alkunsa kostonkierre Dödspatrullen- ja Shottaz-ryhmien välille. Tämän jälkeen useampi nuori on ammuttu vuosittain, eikä tilanne ole rauhoittunut Tukholmassa.
Vuonna 2020 Ruotsissa ampumalla kuoli 47 henkilöä. Tämän vuoden marraskuun loppupuolella mennessä luku on 45.
Ongelmalliset alueet eristäytyvät yhteiskunnasta
Näitä alueita, kuten Rinkeby, Tensta ja Husby, kutsutaan Ruotsissa ongelmallisiksi alueiksi eli "utsatta områden".
Viranomaisarvioiden arvioiden mukaan 600 000 ruotsalaista elää tällaisilla alueilla. Poliisin arvioiden mukaan Ruotsissa on 52 eri jengiä ja niiden jäseninä noin 15 000 henkilöä.
Poliisi on listannut ongelmallisia alueita vuodesta 2015 alkaen. Ruotsissa on kuutisenkymmentä tällaista aluetta ja ne jaetaan vielä kolmeen kategoriaan: ongelmallinen alue, riskialue, ja erityisen ongelmallinen alue. Niitä on Etelä- ja Keski-Ruotsin suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa.
Alueita leimaavat korkea työttömyys, korkea rikollisuus, asukkaiden epäluulo yhteiskuntaa ja virkavaltaa kohtaan sekä ajoittainen väkivalta. Poliisin mukaan alueille on muodostunut "rinnakkaisyhteiskuntia", joita rikollisjengit johtavat. Poliisilla on myös vaikeuksia toteuttaa työnsä kyseisillä alueilla.
Salihun mukaan kehitys huonompaan suuntaan on ongelmallisilla alueilla alkanut, kun alueilta on suljettu peruspalveluita, esimerkkinä työttömyyskassa, posti ja poliisiasema.
Asukkaat kokevat, että muu yhteiskunta ei välitä heistä. Selvä enemmistö näillä alueilla on maahanmuuttajataustaisia ja monilla on huonoja kokemuksia viranomaisista lähtömaassaan. Siksi myös väkivaltaisuuksien selvittely voi olla erityisen haastavaa poliiseille.
– Eräs asukas totesi, että kun yhteiskunta lähti, kaaos tuli tilalle, kertoo Salihu.
Näillä alueilla värvätään poikia mukaan rikolliseen toimintaan hyvin nuoressa iässä. Nuorille on houkuttelevaa lähteä mukaan jengeihin, kun muita tulevaisuuden näkymiä ei ole.
– Mukana on paljon alaikäisiä. He saavat lievempiä tuomioita kuin täysikäiset ja tätä käytetään härskisti hyväksi. Jengien pomot eivät itsekään ole kovin vanhoja. Usein vain päälle parikymppisiä, kertoo Salihu.
Peruskoulu usein jäänyt kesken
Jengiläiseltä peruskoulu on usein jäänyt kesken ja siksi hänellä ei ole mahdollisuuksia hakeutua jatkokoulutukseen. Ruotsin kielen taito on usein puutteellista eikä vanhempien heikko ruotsi edesauta nuorten koulumenestystä.
Etelän vetelä kriminaal änkeää uudellemaalle verkostoitumaan sosiaaliturvan suurkuluttajaksi vankeinhoitolaitoksessa saatuaan jo kuudennen kielteisen turvapaikka hakemuksen.Turun puukottaja näytti mallia.
Parasta toimintaa
tämäkin aloitus koskee erityisesti Nurmesta ja mujejärven kaupunginosaa
Edessä lähitulevaisuudessa kolmas-sota
Tätä se sinisilmäisyys teettää, tämän takia on Perussuomalainen puolue ja Ruotsidemokraatit.
Ei eläinmaailmassakaan vieraita uroksia toivoteta omalle reviirille tervetulleiksi, siitä seuraa taistelut, joissa lähtee helposti henki.
Miten kävis ruotsalaismiesten Somaliassa tai Irakissa, jos alkaisivat käyttäytymään samalla tavalla? Takuuvarmasti lähtis henki.
Punavihreät haluavat nuita suomeen🤢
Ruotsin väkivaltaisuuksissa on loukkaantunut 30 poliisia, ihan oikein, että poliisi on joutunut käyttämään asetta näit kahjoja vastaan ja tullut muutama haavoittunut.
nurmes oikea jengikylä mummot motkottaa rullaattoriin nojaten kun yksi mopo ajoi 8jälkeen eilen illalla ikkunan alta.
Käykääpä täällä Norjan Oslossa. Kävelylenkki sentralenista koilliseen läpi grönlannin kaupunginosan töyeniin ja takaisin. Ja katso, minä sanon teille: Oslo on "pohjoismainen" pääkaupunki. Oslo on erittäin "turvallinen" kaupunki.
LYKKE TILL !!