Olen vakuuttunut, että rakkaus on voimista suurin ja voittaa muuallakin, kuin vain saduissa.
Vailla sisäistä turvaa rakkaus piiloutuu. Se on kuin nukkuva prinsessa. Yhtäaikaa totta ja olemassa, mutta silti tavoittamaton. Vailla kokemusta turvasta, rakkaus suojautuu syvälle sisimpään, ettei mikään pääsisi sitä haavoittamaan. Se naamioituu niin ovelasti, että itsellekin se on arvoitus. Samalla se on ajatuksista kiehtovin, joka magneetin lailla ohjaa huomiota, halusit tai et.
Peloksi tekeytyvä rakkaus näyttäytyy itselle käsittämättömänä käytöksenä, sellaisena josta hallinnantunne on kaukana. Toisen lähellä maailma suistuu kuin kaaokseen ja ajattelu syrjäytyy. Ryntäät pois, vaikka haluaisit juosta syliin.
Polyvagaalinen teoria selittää asiaa, kirjoittamani on omaa kokemusta. Jos tunnistat tästä itseäsi, niin usko minua: Rakkaus sisälläsi ohjaa sinut turvaan, kun annat sille mahdollisuuden. Turvattomuudessa rakkaus tuo esille kipua ja sen läpi kulkeminen vaatii suostumista kärsimykseen. Jos sinulla on nyt vaikeaa, niin toivon voimia. Matka ei ole helppo, mutta se on mahdollinen. Onnea matkaan
Määränpäässä turva tekee rakkauden näkyväksi ja mahdollistaa rauhan. Turva on myös rakkautta itseen ja omalla puolella olemista. Mahdollisuus olla oma autenttinen itsensä, ilman vaihtuvia rooleja ja itsensä uhraavaa miellyttämistä. Turvattomuudesta käsin eletyn elämän naamioiden tiputtaminen ei ole sekään kivutonta, voin kertoa. Muista, että jokaisella on lupa loistaa. Jos joku ei kestä valoasi, voi hän kääntää katseensa. Ihmissuhde, joka ei kestä toisen voimaantumista, ei ole taistelun arvoinen.
Rakkaus ei vaadi, eikä tarvitse, koska turvaa kokiessa sinä itse olet rakkaus. Vaikka rakkaus kaipaa kyynelten valtameren verran kohdettaan, ehdottomuudestaan huolimatta se on luonteeltaan hyväksyvää. Väkevä voima, joka tarpeen mukaan näyttää suuntaa ja kannattelee. Rakkaus antaa anteeksi, myös itselle.
Kulkemani matkan näkee minusta, koska sisäinen muutos heijastuu ulospäin. Muuttunut olemukseni kertokoon sitä tarinaa, jota en sano ääneen. Löysin turvaan itseni luo. Tavoitin rakkauden minussa. Rakkauteni kohteelle haluaisin kertoa, että kaikki on hyvin. Nyt tiedän, että mysteeri minussa on Rakkaus Sinuun. Ihanaa Joulua, minä rakastan sinua.
Vailla sisäistä turvaa rakkaus piiloutuu. Se on kuin nukkuva prinsessa. Yhtäaikaa totta ja olemassa, mutta silti tavoittamaton. Vailla kokemusta turvasta, rakkaus suojautuu syvälle sisimpään, ettei mikään pääsisi sitä haavoittamaan. Se naamioituu niin ovelasti, että itsellekin se on arvoitus. Samalla se on ajatuksista kiehtovin, joka magneetin lailla ohjaa huomiota, halusit tai et.
Peloksi tekeytyvä rakkaus näyttäytyy itselle käsittämättömänä käytöksenä, sellaisena josta hallinnantunne on kaukana. Toisen lähellä maailma suistuu kuin kaaokseen ja ajattelu syrjäytyy. Ryntäät pois, vaikka haluaisit juosta syliin.
Polyvagaalinen teoria selittää asiaa, kirjoittamani on omaa kokemusta. Jos tunnistat tästä itseäsi, niin usko minua: Rakkaus sisälläsi ohjaa sinut turvaan, kun annat sille mahdollisuuden. Turvattomuudessa rakkaus tuo esille kipua ja sen läpi kulkeminen vaatii suostumista kärsimykseen. Jos sinulla on nyt vaikeaa, niin toivon voimia. Matka ei ole helppo, mutta se on mahdollinen. Onnea matkaan
Määränpäässä turva tekee rakkauden näkyväksi ja mahdollistaa rauhan. Turva on myös rakkautta itseen ja omalla puolella olemista. Mahdollisuus olla oma autenttinen itsensä, ilman vaihtuvia rooleja ja itsensä uhraavaa miellyttämistä. Turvattomuudesta käsin eletyn elämän naamioiden tiputtaminen ei ole sekään kivutonta, voin kertoa. Muista, että jokaisella on lupa loistaa. Jos joku ei kestä valoasi, voi hän kääntää katseensa. Ihmissuhde, joka ei kestä toisen voimaantumista, ei ole taistelun arvoinen.
Rakkaus ei vaadi, eikä tarvitse, koska turvaa kokiessa sinä itse olet rakkaus. Vaikka rakkaus kaipaa kyynelten valtameren verran kohdettaan, ehdottomuudestaan huolimatta se on luonteeltaan hyväksyvää. Väkevä voima, joka tarpeen mukaan näyttää suuntaa ja kannattelee. Rakkaus antaa anteeksi, myös itselle.
Kulkemani matkan näkee minusta, koska sisäinen muutos heijastuu ulospäin. Muuttunut olemukseni kertokoon sitä tarinaa, jota en sano ääneen. Löysin turvaan itseni luo. Tavoitin rakkauden minussa. Rakkauteni kohteelle haluaisin kertoa, että kaikki on hyvin. Nyt tiedän, että mysteeri minussa on Rakkaus Sinuun. Ihanaa Joulua, minä rakastan sinua.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Rakkaus ei ole sitä, että elämäsi käytetään muiden pelastamiseen. Ei ainakaan minua kohtaan. Jättäkää siis rauhaan.
Ei,sinua kukaan kuule väkisin vie eikä pelasta miltään,voit ihan rauhassa olla. Sinulla tuntuu olevan monta pelastajaa kun puhuit monikossa. Jättäkää siis rauhaan,sana viittaa siihen.
Hienosti kirjoitit rakkaudesta. Kuka sinun kaipauksen kohde sitten on? Vai pitäisikö sanoa rakkauden.
Kiitos. Ymmärsin itsekin vasta tämän matkani myötä, että ikuinen kaipaukseni ja harhailevien ajatusteni määränpää on rakkauteni kohde. Ilman tätä rakkautta en olisi kohdannut pimeää minussa ja edes ymmärtänyt omaa turvattomuuttani.
Uskon, että jos on tarkoitettu niin rakkaus johtaa meidät vielä yhteen. Kohtalo on useasti yrittänyt, mutta tähän asti pelko on estänyt. Aika näyttää onko tarkoitettu, että voimme hyvittää turvattomuuden harhailut toisillemme.
Onko rakkautesi kohde nainen?
En varsinaisesti usko sukupuolten määrittelyyn sen perinteisesti ymmärretyssä muodossa. Vastaan tähän kuitenkin, jotta en johtaisi ketään kirjoituksellani tarkoituksellisesti harhaan. Olen itse nainen ja kyseessä heterorakkaus.
Kauniisti kirjoitit. Sait varmasti monen miettimään omaa kaivattuaan. Minullakin on mies mielessäni tällä kertaa.
Kiitos. Surullista, että täällä niin moni kaipaa rakastaan
Niin, lestaus jää lestaten https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/bf3ca811-6e6a-4a7f-ac86-dc210ece8103
Vahingollisena pysyvästi
Rakkaus on voimista suurin, ehdottomasti. Maailmassa ei olisi mitään ilman rakkautta, ei yhtikäs mitään.
Totta, rakkautta on niin paljon erilaista.
On kyllä.
Kiitos tästä sydäntäni lämmittävästä lukukokemuksesta. Mistä sait voimaa matkallasi?
Kiitos kommentista. Sain voimaa musiikista, haaveesta rakkaan kohtaamisesta, rakkaudesta itsestään, luonnosta ja kaikesta muusta kauniista. Kun tuntui, että hetkestä toiseen on liian pitkä aika, ristin kädet.
Todella hyvin kirjoitettu. Olen käynyt läpi tuota kertomaasi kärsimystä. Aina välillä olen miettinyt, kuinka turhaa se on ollut. Vaan ei sittenkään. Kun katselen sitä eksyksissä olevaa ihmispoloa ennen tätä matkaa, en halua palata alkujuurille. Minulla on ikävä ja minä rakastan. Olen ymmärtänyt niiden tunteiden olevan sellaisia asioita, jotka eivät ole hallittavissani.
Minulle on tärkeää ollut kohdata oma pienuuteni ja universumin ja Jumalan suuruus. Vaikka en koskaan häntä elämääni saisi, tällä rakkaudella on ollut se merkitys, että se on muokannut itsestäni sen, mikä tässä kohtaa olen. Miksi minun on niin vaikea ollut hyväksyä tätä rakkautta? Siksi koska se ei ole tullut siinä muodossa, mitä itse olisin toivonut. Mutta kun elän rakkaudesta käsin, voin jakaa siitä kaikille lähimmäisilleni.
Sinä teet ihmissuhteesi
Missä muodossa?
Kiitos. Kirjoitit hienosti kaipauksesta. Itse ajattelen ettei rakkaus ole koskaan turhaa. Saa se sitten täyttymyksensä tai ei, se koskettaa silti useita lähimmäisiä. Voimia
Totta. Kukin siitä kohtaa missä kulloinkin matkaa. Turvasta, turvattomuudesta tai mistä ikinä... kysyy armoa hyväksyä harhailu, kun herää huomaamaan päämäärättömyyden.
Anteeksi mitä?
Onhan se niinkin. Mutta joitain ihmissuhteita ei yksin tekemällä synny. Enkä lähde sellaiseen suhteeseen, missä ei ole vahvaa vetovoimaa jo alun alkaen.
Totta, kuljettu matka on jo itsessään määränpää.
Hyvää Joulua.
Olipa kaunista sinun tekstisi mitä kirjoitit. Okein tulee herkistynyt olo, tulee kyyneleet. Kun häntä ajattelen,hän on minulle se valo joka tuo sydämeeni Rakkauden. Kiitos hänet että olen voinut Rakastaa oikeasti, kun häneen Rakastuin. Minun sydän kaipaa häntä joka hetki miksi näin? Koska hänen kautta opin tuntemaan täydellisen Rakkauden,mistäkö sen huomaa että se on erillaista kuin edelliset seurustelut. Selvä merkki siitä on pitkäaiaikainen kaipaus joka ei poistu,se on yksimerkki sitten tunne että hänen läheisyyttä,ääntä, että hänen kanssaan voi tehdä asioita sekä kaipaa häntä viereen nukkumaan. Ja et millään saa mielestä häntä, vatsaa koskee eikä elämä tunnu miltään kun et nää häntä. Tässä oli aluksi voisin luetella vielä lisää vaikka kuinka paljon. Aloittajan ajatukset on niin samanlaisia kuin itsellä,kyllä elän tärkein asia on Rakastaa ja tulla Rakastetuksi mitä elämä on ilman sitä tunnetta. Mielestäni ei mitään. Vaikka omistaisit koko maailman mutta sinulla ei olisi Rakkautta sydämessä voiko ihminen olla onnellinen? Vastaan omasta puolesta,että ei. Se on kaikkein tärkein voima elämässä. No,minä kaipaan häntä,eli naista johon Rakastuin ylivuosi sitten. Ja Rakkauden voima lisääntyy päiväpäivältä, ei ole yhtään hävinnyt vaan Rakkaus häneen on kasvanut päiväpäivältä. Mitäkö eniten odotan elämältä,onko se lotto voitto tai joku muu. Ei, ja nyt vastaan rehellisesti ei mikään näistä. Se,on Rakkaus häneen ja vain häneen. Joku voi sanoa onhan paljon naisia,miksi kukaan muu ei käy. No,kukaan muu ei käy kun häntä Rakastan,miksi muu kävisi se ei olisi silloin Rakkautta. Hän sai tuntemaan Rakkauden niin kuin sen oikein käsitän. Minä olen hänelle luvannut odottaa niin odotan häntä. Luotan siihen että jos hän Rakastaa minua,niin hän tulee luokseni. Mutta jos ei silloin ei ole sitä tunnetta minua kohtaan. Siihenkin minun on tyydyttävä. Miksi? Koska vastaus kuuluu,ei Rakkautta voi pakottaa kehenkään. Ei,se olisi Rakkautta silloin. Minä nään hänet aina mielessäni,kun silmäni suljen.
Milloin näit tämän naisen viimeksi?
Kiitos ja voimia sinulle ♡
Hieno kirjoitus. :)
Kiitos
Hienosti oivallettu ja ilmaistu. Lämmittävä kirjoitus.
Kiitos♡
Joskus näiltä palstoilta löytää ihan helmiä, ja aloittajan kirjoitus on yksi niistä! Kiitos kauniista, syvällisestä ja ajatuksia herättävästä tekstistä.
Kiitos. Olen ollut vuosia kirjoittamatta ja tämä rohkaisee jatkamaan. Kirjoittaminen on hiukan niinkuin keskustelu, edistaa oivalluksia ja pohdintaa. Kynä tässä tapauksessa korvaa ystävää.
Toivo on
pieni valon häivähdys
pimeässä.
Joku joka sytyttää
kynttilän.
Ottaa sinua
kädestä:
"Tänne päin." (S.Jussila)
Kaikkea hyvää sinulle ja rakkaallesi.
Joskus täältä voi löytää kultajyvänkin lukiessaan.
Rakkaus on ennen kaikkea luottamusta ja uskoa toiseen ja siihen, että hänen rakkautensa kannattelee sinua kuten sinäkin häntä. Ja se on koko loppu elämän arvoinen
asia. Se on kuin helmen löytäminen valtameren simpukasta.
Ihana, kiitos kauniista sanoista. Tässä tapauksessa kaipauksen kohde ei ole omani, mutta samoin toivon kaikkea hyvää missä ikinä kulkeekin.. Epäröinti palstalle kirjoittamisesta hälvenee, kun joku on saanut iloa tekstistä. Yllättäen tuo lohtua myös itselle.
Ihana kirjoitus!! <3 Hyvää joulua sinulle.