Laitoin illalla riisipuuron hautumaan uuniin ja nyt sen tuoksu herätteli jouluaattoaamuun. Ennen se oli kinkun tuoksu, nyt en sitä kaipaa. Vietän joulun yksin, ilman erityisiä jouluruokia. Pahan koronatilanteen takia peruttiin aattopäivällinen lapsen perheen kanssa.. Tuntuu ihan tavalliselta viikonlopulta. Ulkona kaunis talvimaisena, joulutähti pöydällä, ledkynttelikkö ikkunalla..
Rauhallista Joulua!
Rauhallista Joulua!
Vastaukset 21
Vanhimmat
Minäkin tästä riisipuurolle, hyvää joulua sinulle🎄🎁
Minulla on käytössä kai keraaminen haudutuspata. Se on sähkökäyttöinen. Lämpötilat säädeltävissä aina 98 lämpöasteeseen.
Sillä kypsennän kinkutkin. Sahaan kinkusta sellaisen palan, että se mahtuu haudutuspadan kannen alle.
Soveltuu varmaan ohrapuuronkin kypsentämiseen, tai riisipuuron. Ehkä paras riisipuuro tulee liedellä valmistettuna.
Pitää siinä sen verran paikalla olla, ettei pohjaan pala. Että puurosta tulee sopivan notkeaa ajoittain hämmentämällä.
Ilmankin pärjää.
Yksinäistä joulua täälläkin vietetään, ainut lapsi perheineen asuu Saksassao
työnsä takia ja nyt on taas korona ärhäkässä vaiheessa ympäri Eurooppaa ja häiritsee lentoja. Moni on nyt kohtalotoveri, joulumatkoja sukulaisiin on peruttu. Ei tuo kolmaskaan rokotus takaa mitään. Kohta joutuu priorisoimaan ketä tehohoidetaan eikä me vanhat olla tärkeimpiä.
Minulla on vesihaudekattila, ei tarvitse vahtia edes maitopuuroa. Tänään laitan itselle lipeäkalaa, sopivan kevyttä eilisen sikarullan ja graavilohen jälkeen,
Hyvää joulun jakoa!
🌷🎄❄️☃️
Parhaan riisipuuroni olen keittänyt crock potissa. Aineet vain pataan ja kolmeksi tunniksi muhimaan, ei tarvitse hämmentää.
Hellalle vai uuniin muhimaan?
Crock pot tai slow cooker on siis erillinen, sähkökäyttöinen haudutuspata jossa on metallinen kuori ja sisällä keraaminen pata en tiedä mikä sen suomalainen nimi on oikeesti. Mies osti minulle jokunen vuosi sitten kun riisit ja muut sensellaiset vahdittavat ruuat tahtoi palaa pohjaan sillä aikaa kun emäntä kirjoitti tai blogasi sai heitti läppää palstoilla.
Sen kyllä huomaa, että vietät aikaa palstoilla ja netissä kuten aielunsiskosi korppis. Tarjoatko myös riidipuurin kannsa sen kuuluisan antipasko vadin vähintään kymmenellä leikkeleellä? Miksi sitä metvurstiakin pitää olla montaa lajia yhdellä kertaa ja muut vielä lisäksi?
Tyttäreni osti Joululahjaksi omalle lapselleen (17-v), (en ihan tarkkaan tiedä, mikä noista)"joka nyt asustaa eri paikkakunnalla ja opettelee samalla itsenäistä elämää. Painopeittoon oli myös "hurahtanut", joten kuulen pian, koska se minulle lahjotetaan! ;)
Minä jäin ilman riisipuuroa, koska en huomannut, että puuroriisit oli loppu, mutta sitä vastoin oli kyllä ohraa, koska ilmeisesti olin jo kyllästynyt siihen riisiin syksyn aikaan .
Nyt olisi vain tarvinnut hieman sian läskiä ja uuni puuro olisi mitä maukkain , mutta kun on tuota "hilpetööriä" liikaakin, niin mihin mahaan olisin vielä syönyt rasvaisen ohrapuuron.
Eihän ohrapuuroon laiteta rasvaa, kaikkein vähiten läskiä!!!!!
Laitettiin ennenaikaan
No, kirjoitin hieman epäselvästi, koska en minäkään laita. Muistelin vain äitiäni, joka kinkun rasva laittoi siihen ,vai mistä minäkään sen tiedän, kunhan vain ounastelin.
Joulua ei ole, jos ei aattona riisipuuroa.
Keitän sen usein 3 kerros höyrykattilassa, tai ihan liedellä, kuten aattona tein.
Riisipuuro on jakanut mielipiteitä lapsuuskodissanikin, Viidestä lapsesta osa ei siitä tykännyt, ei tykkää vieläkään. Omalla liedelläni kiehuu riisipuuro usein, melkeinpä joka viikko, vuorotellen ohrapuuron, tai ruispuolukkapuuron kesken.
Nyt minulle on kertynyt kuivia ruisleipäviipaleita ruoka kaappiin. Osa kuivunut, osan olen uunissa kuivattanut. Nyt keitän niistä puolukkapuuron, jota nautin sitten näinä välipäivinä, jopa aamuisen kaurapuuronkin tilalla.
Kermatilkalla höystettynä, oi mikä nautinto, lapsuuden muisto, kun yhtään leivän kannikkaa ei heitetty silloinkaan roskiin, kaikki käytettiin.
Ohraleivän kannikoista keitettiin leipäpaistia, pullan kannikoista pullamaitoa.
Kun kaikessa säästää ja syö myös omat leipäkannikkansa, ei ole tili, eikä maha koskaan tyhjiä.
Terveisin palstan seuraaja.
Kiva kun seuraat palstaa ja osallistut. Meitä aamuvirkkuja tuntuu olevan useampia, voi täällä rauhassa vaikka lapsuutta muistella. Ruoka oli pyhä asia, sitä kunnioitettiin eikä haaskattu. Meillä oli kanoja ja possu, ei mitään jäänyt käyttämättä, perunankuoretkin tuli niille käyttöön. Kuivien ruisleipäpalojen päälle kaadettiin lautaselle kuumaa maitoa ja vähän voilla höystettiin. Se oli leipäressua.
Lämmintä puuroa syön joka aamu ja usein kylmää marjapuuroa välipalana. Riisipuuron keitän välillä veteen ja laitan omenaa mukaan.
Leppoisia välipäiviä!
Minulle tuli mieleen lapsuuden ruokalaji. leipäressu. Leivänkannikat pilkottiin paloiksi kuumaan maitoon ja kun leipä oli pehmennyt, joukkoon lisättiin muistaakseni mansikkahilloa. Tuskin sitä olen monta kertaa syönyt, mutta hämärä muistikuva lapsuuden ajalta nousi muistiin.
Meillä riisipuuroa syödään jouluaattona myöhäisellä aamiaisella. Koska maitopuuroa pitäisi vahtia, keitän sen totutusta poikkeavalla tavalla. Pehmitän ensin riisit vedessä keittämällä, sitten lisään kuohukermaa, tulee täyteläinen maku ja koostumus, kuten täysmaitoon keitettynä. Tarjoan puuron sokerikanelin kera, ja joulumielellä ollen ripotan sen sydämenmuotoisen leivinpaperisabluunan läpi puuron pinnalle lautaselle.
Monta mantelia sekaan, itse olen varsinainen mantelihiiri muutenkin.
Joskus keitän tarkoituksella ylimääräistä riisipuuroa, siitä saa hyvää ahvenanmaalaista pannukakkua.
Söin päivällä riisipuuroa (sellaisessa pötkössä oli ) ei hassumpaa hedelmäsopan kaa :)
Venepakolainen
Minä käytän sitä kaupan valmista puuroa kun teen sahramipannaria, kananmunaa, mantelia ja kermaa vain joukkoon ja kukaan ei edes huomaa että puuro ei ole kotona keitettyä.
Mumsfilibabba!
Aattoaamun puuro, on tänään ohrapuuro. Alusta loppuun itse keitetty, voita ja kermaa lisätty ja maku on parempi kuin ikinä "meidän äidin" keittämän, mutta lähenee jo oman äidin ohrapuuron makua. Äidin puuro oli tuoreista ohraryyneistä keitettyä, ei kauppojen hyllyssä, vuosia pussissa säilytettyjen kuivien ja joskus jo härskiintyneiltä maistuvien kaltaisia, vaan saman syksyn satoa, jyvät myllyssä käytetty ja ryyneinä ja jauhoina kotiin tuotu.
Kuuma puuro odottaa, olin ensiksi kaloreita kuluttamassa, lumitöitä ihan tuntitolkulla!
Onneksi koneitakin saa apuun, jos kova paikka tulee.
Uuttavuotta ootellen.
Oletkin herännyt aamuyöstä lumitöihin. Eikö tuo ohrapuuro vaadi tuntikausia hellalla kypsyä ja sitä pitää hämmentää ettei pala pohjaan?
Kun liedessä on ylikiehumisvahti, eikä levyn lämpö ole kuin2 kohdalle säädetty, riittää, kun silloin tällöin sekoittaa ja jättää hautumaan. Kypsää on, minä en tykkää mistään veden imeytyspuurosta, keitän ryynit melkein kypsiksi jo vedessä, ( vettä voi aina välillä lisätä) kunnes vesi on melkein loppunut, lisään silloin vasta maidon.
No, keitin aamukahvit hiukan yli kolmen ja nyt on pieni kuppi kahvia käden ulottuvilla, nyt liikkeelle. Askelmittarissa on tilaa, sydän ja keuhkot tykkäävät, kun ei ole kova pakkanen.