Onko kellään yhtä tai kahta monitoiminäyttöä pelkästään veneessä? Eli kaikki polttoaine ja vesitankki ynnämuut datat tulevat nmea2000 pitkin plotteriin josta sitten luetaan. Ajatuksena tehdä sähköistys täysin uusiksi ja tämmöinen olisi yksi vaihtoehto. Ainakin raymarinella on laajat muokattavuudet "dashboard" näkymässä. Eli vaikka 2 axiomia jossa toisessa plotteri/kaikunäkymä ja toiseen dashboard jossa jännitteet, ö paineet, veden lämmöt, tankkien tilanteet. Olisi helppo toteuttaa ja lisätä laitteita tulevaisuudessa.
Saakohan noihin mitään hälytyksiä asetettua? Esim moottorin korkea lämpö.
Nmea2000 tankkiantureita näyttää ainakin wemalla olevan muutamaa.
Vai onko ne omat mittarit kaikille ylivoimaisesti paras ratkaisu.
Saakohan noihin mitään hälytyksiä asetettua? Esim moottorin korkea lämpö.
Nmea2000 tankkiantureita näyttää ainakin wemalla olevan muutamaa.
Vai onko ne omat mittarit kaikille ylivoimaisesti paras ratkaisu.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Rahalla saa...
Mitäköhän nuo pelkät data -anturit kustantaa?
Sitten sopivan häiriön tullessa, mikään mittari ei toimi.
Nmea2000 anturit maksavat noin 180e/kpl, normaalin ollessa noin 50e/kpl joten "suurta" konkurssia ei tule vaikka niihin sijoittaisikin. Hyvänä puolena vielä se asentamisen helppous johtojen osalta.
Sopiva häiriö olisi koko plotterin pimentyminen, joka vaikuttaakin sitten jo navigointiin myös. Ja jos niitä isoja näyttöjä olisi kaksi niin selvittäisi siitäkin. Se tieto kun menee molempiin näyttöihin sitä samaa piuhaa pitkin.
Anturi voi mennä siinä missä se normaalikin ja se ei vaikuta kuin sen yhden tiedon pimentymiseen.
Ja siis tarkennettakoon vielä että kyseessä ei ole soutuvene vaan melkein koko veneen entisöinti joten hieman panostetaan. Biltemasta saisi varmaan halvimman mutta jokainen tavallaan.
"opiva häiriö olisi koko plotterin pimentyminen, joka vaikuttaakin sitten jo navigointiin myös. Ja jos niitä isoja näyttöjä olisi kaksi niin selvittäisi siitäkin. Se tieto kun menee molempiin näyttöihin sitä samaa piuhaa pitkin."
Plotterin pimeneminen ei vaikuta navigointiin mitenkään, silloin napataan vain paperikortti esiin.
Vaikuttaahan se kun joutuu muuttamaan tapaa jolla selvitetään sijainti ja suunta :)
Ei vaikuta niin paljoa kuin pelkää karttaa käyttävä uskoisi.
Plotterin karttakuvaa joutuu aina vertaamaan siihen, mitä ulkona näkee. Plotterinkin kartoissa on virheitä ja puutteellisuuksia. Kapeissa kohdissa piirretty väylä menee aina välillä kepin väärältä puolelta. Lsiäksi ploterin kartta vanhenee siinä missä muutkin kartat.
Ploteri ei myöskään kerro mitään muista veneistä, joita on hyvä seurata ja tehdä arvauksia niiden aikeista.
Toki, jos paperikartta ei ole auki ja sijainti pelkästään plotterin varassa, niin menee jonkin aikaa sijainnin selvittämiseen. On kuitenkin vaikea kuvitella tialnneta, jossa kipparilla ei ole mitään käsitystä siitä, millä karttasarjalla ollaan. Ja jos sellainen epätödenäköinen tapahtuma tulisi eteen, puhelin kertoo hyvin tarkasti sijainnin.
Tuota kohtaa täytyy hieman kommentoida.
” Kapeissa kohdissa piirretty väylä menee aina välillä kepin väärältä puolelta.”
Sekoitatkohan sen viivan päällä ajamisesta toisinaan johtuvan tilanteen, että se näyttää vievän viitan väärälle puolelle.
Minä liikun hyvin paljon kapeilla väylillä enkä koskaan ole nähnyt viivaa piirretyn viitan väärälle puolelle.
Luulen, että niillä on joku systeemi niissä ohjelmistoissa, joka estää sellaisen kartan piirtämisen.
Lähellä viittaa se viiva kyllä usein on, mutta aina se on ollut oikein piirretty.
Kun itse tekee reittejä, niin kapeikoissa täytyy olla todella tarkkana, ettei reittiviiva lipsahda ”metsän”puolelle.
Navigaare
Niin ja kun häiriö on 'siinä samassa piuhassa' niin molemmat näytöt ovat ilma dataa.
Itse olen kyllä nähnyt viittojen olevan välillä aika eripaikassa, mitä plotteri näyttää. Pimeällä en luottaisi plotterin merierkkien paikkoihin, jääpoijju on aika raskas vastus yhteentörmäyksessä.
Syy näihin poikkeamiin on asennus toleranssi ja jää poijuissa pitkät ketjut, jolloin poijju voi seikkailla melkoisesti...
Totta, mutta silloin ne ovat myös eri paikassa kuin paperikartassa. Tosin paoerikartassa poijun koko voi olla 50m ja se kattaa toleranssit.
Tässä tapauksessa minä oilen tietenkin oikeassa koska se, että et ole kohdannut tilannettaa, ei todista sitä ettei sitä olisi. Se vain kertoo siitä, etei ole joko huomannut tai sitten et ole liikkunut niissä paikoissa, joissa virhe on.
Aivan ilmeisesti kartoissa ei ole mitään toimintoa, joka estäisi keskiviivan piirtämisen merkin väärälle puolelle.
En kyllä lähtisi aivan noin pikaisella aikataululla julistautumaan oikeassa olijaksi.
Minulla ei ole ollut plotteria kuin 14 kesää, joten eihän se vielä ole mikään kokemus, mutta olen sen ajan aina kyllä navigoinut kapeilla väylillä.
Olen kyllä melko varma, ettei ne kartan piirtäjät piirrä keskiviivaa reimarin väärälle puolelle.
Nyt sitten ryhdytään talvi-iltojen ratoksi etsimään sellainen väylä, josta tuo virhe löytyy D.
Navigaare
Jostain syystä ei omassa veneessä onnistu, raymarin ja cummins eivät halua keskustella ja koneesta onnistuu siirtämään vain lämpötilan, öljynpaineen ja rmp. Esim polttoaineen kulutus ei siirry...no koneen mukana on näyttö jossa nuo löytyy, mutta mikään reiskasta ei siirry ditten tuohon smartkraft ajotietokoneeseen...
Polttoaineen kulutukseenkin löytyy anturit kuten Flowscan. Onko sitten tarpeen, on toinen juttu.
Paperikartta+on+tietysti+aina+mukana+mutta+ainakin+99%+ajasta+omassa+muovitaskussaan+lokerossa,+tutuilla+vesillä+kun+liikutaan+niin+kyllä+pärjää+ihan+näköhavainnoilla.+Pimeällä/muuten+huonolla+näkyvyydellä+sitten+olen+plotterista+tarkastanut+suuntaa+ja+että+kuinka+lähellä+linja+on+esim+seuraavaa+reimaria.
Oma kokemukseni on sellainen, että esimerkiksi septin ja vesitankin pinta on hyvä olla erillisellä mittarilla koska niitä tarvitaan myös silloin, kun ei olla liikkeessä.
On helpompaa vain kääntää niihin virta ja katsoa mittarit kuin käynnistää plotteri vain sitä varten. Sama voi olla fiksua myös PA-mittarille.