Onko kellään yhtä tai kahta monitoiminäyttöä pelkästään veneessä? Eli kaikki polttoaine ja vesitankki ynnämuut datat tulevat nmea2000 pitkin plotteriin josta sitten luetaan. Ajatuksena tehdä sähköistys täysin uusiksi ja tämmöinen olisi yksi vaihtoehto. Ainakin raymarinella on laajat muokattavuudet "dashboard" näkymässä. Eli vaikka 2 axiomia jossa toisessa plotteri/kaikunäkymä ja toiseen dashboard jossa jännitteet, ö paineet, veden lämmöt, tankkien tilanteet. Olisi helppo toteuttaa ja lisätä laitteita tulevaisuudessa.
Saakohan noihin mitään hälytyksiä asetettua? Esim moottorin korkea lämpö.
Nmea2000 tankkiantureita näyttää ainakin wemalla olevan muutamaa.
Vai onko ne omat mittarit kaikille ylivoimaisesti paras ratkaisu.
Plotteri ainoana näyttönä?
Anonyymi
15
823
Vastaukset 15
- Anonyymi
Rahalla saa...
Mitäköhän nuo pelkät data -anturit kustantaa?
Sitten sopivan häiriön tullessa, mikään mittari ei toimi.- Anonyymi
Nmea2000 anturit maksavat noin 180e/kpl, normaalin ollessa noin 50e/kpl joten "suurta" konkurssia ei tule vaikka niihin sijoittaisikin. Hyvänä puolena vielä se asentamisen helppous johtojen osalta.
Sopiva häiriö olisi koko plotterin pimentyminen, joka vaikuttaakin sitten jo navigointiin myös. Ja jos niitä isoja näyttöjä olisi kaksi niin selvittäisi siitäkin. Se tieto kun menee molempiin näyttöihin sitä samaa piuhaa pitkin.
Anturi voi mennä siinä missä se normaalikin ja se ei vaikuta kuin sen yhden tiedon pimentymiseen.
Ja siis tarkennettakoon vielä että kyseessä ei ole soutuvene vaan melkein koko veneen entisöinti joten hieman panostetaan. Biltemasta saisi varmaan halvimman mutta jokainen tavallaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nmea2000 anturit maksavat noin 180e/kpl, normaalin ollessa noin 50e/kpl joten "suurta" konkurssia ei tule vaikka niihin sijoittaisikin. Hyvänä puolena vielä se asentamisen helppous johtojen osalta.
Sopiva häiriö olisi koko plotterin pimentyminen, joka vaikuttaakin sitten jo navigointiin myös. Ja jos niitä isoja näyttöjä olisi kaksi niin selvittäisi siitäkin. Se tieto kun menee molempiin näyttöihin sitä samaa piuhaa pitkin.
Anturi voi mennä siinä missä se normaalikin ja se ei vaikuta kuin sen yhden tiedon pimentymiseen.
Ja siis tarkennettakoon vielä että kyseessä ei ole soutuvene vaan melkein koko veneen entisöinti joten hieman panostetaan. Biltemasta saisi varmaan halvimman mutta jokainen tavallaan."opiva häiriö olisi koko plotterin pimentyminen, joka vaikuttaakin sitten jo navigointiin myös. Ja jos niitä isoja näyttöjä olisi kaksi niin selvittäisi siitäkin. Se tieto kun menee molempiin näyttöihin sitä samaa piuhaa pitkin."
Plotterin pimeneminen ei vaikuta navigointiin mitenkään, silloin napataan vain paperikortti esiin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"opiva häiriö olisi koko plotterin pimentyminen, joka vaikuttaakin sitten jo navigointiin myös. Ja jos niitä isoja näyttöjä olisi kaksi niin selvittäisi siitäkin. Se tieto kun menee molempiin näyttöihin sitä samaa piuhaa pitkin."
Plotterin pimeneminen ei vaikuta navigointiin mitenkään, silloin napataan vain paperikortti esiin.Vaikuttaahan se kun joutuu muuttamaan tapaa jolla selvitetään sijainti ja suunta :)
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vaikuttaahan se kun joutuu muuttamaan tapaa jolla selvitetään sijainti ja suunta :)
Ei vaikuta niin paljoa kuin pelkää karttaa käyttävä uskoisi.
Plotterin karttakuvaa joutuu aina vertaamaan siihen, mitä ulkona näkee. Plotterinkin kartoissa on virheitä ja puutteellisuuksia. Kapeissa kohdissa piirretty väylä menee aina välillä kepin väärältä puolelta. Lsiäksi ploterin kartta vanhenee siinä missä muutkin kartat.
Ploteri ei myöskään kerro mitään muista veneistä, joita on hyvä seurata ja tehdä arvauksia niiden aikeista.
Toki, jos paperikartta ei ole auki ja sijainti pelkästään plotterin varassa, niin menee jonkin aikaa sijainnin selvittämiseen. On kuitenkin vaikea kuvitella tialnneta, jossa kipparilla ei ole mitään käsitystä siitä, millä karttasarjalla ollaan. Ja jos sellainen epätödenäköinen tapahtuma tulisi eteen, puhelin kertoo hyvin tarkasti sijainnin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei vaikuta niin paljoa kuin pelkää karttaa käyttävä uskoisi.
Plotterin karttakuvaa joutuu aina vertaamaan siihen, mitä ulkona näkee. Plotterinkin kartoissa on virheitä ja puutteellisuuksia. Kapeissa kohdissa piirretty väylä menee aina välillä kepin väärältä puolelta. Lsiäksi ploterin kartta vanhenee siinä missä muutkin kartat.
Ploteri ei myöskään kerro mitään muista veneistä, joita on hyvä seurata ja tehdä arvauksia niiden aikeista.
Toki, jos paperikartta ei ole auki ja sijainti pelkästään plotterin varassa, niin menee jonkin aikaa sijainnin selvittämiseen. On kuitenkin vaikea kuvitella tialnneta, jossa kipparilla ei ole mitään käsitystä siitä, millä karttasarjalla ollaan. Ja jos sellainen epätödenäköinen tapahtuma tulisi eteen, puhelin kertoo hyvin tarkasti sijainnin.Tuota kohtaa täytyy hieman kommentoida.
” Kapeissa kohdissa piirretty väylä menee aina välillä kepin väärältä puolelta.”
Sekoitatkohan sen viivan päällä ajamisesta toisinaan johtuvan tilanteen, että se näyttää vievän viitan väärälle puolelle.
Minä liikun hyvin paljon kapeilla väylillä enkä koskaan ole nähnyt viivaa piirretyn viitan väärälle puolelle.
Luulen, että niillä on joku systeemi niissä ohjelmistoissa, joka estää sellaisen kartan piirtämisen.
Lähellä viittaa se viiva kyllä usein on, mutta aina se on ollut oikein piirretty.
Kun itse tekee reittejä, niin kapeikoissa täytyy olla todella tarkkana, ettei reittiviiva lipsahda ”metsän”puolelle.
Navigaare - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"opiva häiriö olisi koko plotterin pimentyminen, joka vaikuttaakin sitten jo navigointiin myös. Ja jos niitä isoja näyttöjä olisi kaksi niin selvittäisi siitäkin. Se tieto kun menee molempiin näyttöihin sitä samaa piuhaa pitkin."
Plotterin pimeneminen ei vaikuta navigointiin mitenkään, silloin napataan vain paperikortti esiin.Niin ja kun häiriö on 'siinä samassa piuhassa' niin molemmat näytöt ovat ilma dataa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuota kohtaa täytyy hieman kommentoida.
” Kapeissa kohdissa piirretty väylä menee aina välillä kepin väärältä puolelta.”
Sekoitatkohan sen viivan päällä ajamisesta toisinaan johtuvan tilanteen, että se näyttää vievän viitan väärälle puolelle.
Minä liikun hyvin paljon kapeilla väylillä enkä koskaan ole nähnyt viivaa piirretyn viitan väärälle puolelle.
Luulen, että niillä on joku systeemi niissä ohjelmistoissa, joka estää sellaisen kartan piirtämisen.
Lähellä viittaa se viiva kyllä usein on, mutta aina se on ollut oikein piirretty.
Kun itse tekee reittejä, niin kapeikoissa täytyy olla todella tarkkana, ettei reittiviiva lipsahda ”metsän”puolelle.
NavigaareItse olen kyllä nähnyt viittojen olevan välillä aika eripaikassa, mitä plotteri näyttää. Pimeällä en luottaisi plotterin merierkkien paikkoihin, jääpoijju on aika raskas vastus yhteentörmäyksessä.
Syy näihin poikkeamiin on asennus toleranssi ja jää poijuissa pitkät ketjut, jolloin poijju voi seikkailla melkoisesti... - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Itse olen kyllä nähnyt viittojen olevan välillä aika eripaikassa, mitä plotteri näyttää. Pimeällä en luottaisi plotterin merierkkien paikkoihin, jääpoijju on aika raskas vastus yhteentörmäyksessä.
Syy näihin poikkeamiin on asennus toleranssi ja jää poijuissa pitkät ketjut, jolloin poijju voi seikkailla melkoisesti...Totta, mutta silloin ne ovat myös eri paikassa kuin paperikartassa. Tosin paoerikartassa poijun koko voi olla 50m ja se kattaa toleranssit.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuota kohtaa täytyy hieman kommentoida.
” Kapeissa kohdissa piirretty väylä menee aina välillä kepin väärältä puolelta.”
Sekoitatkohan sen viivan päällä ajamisesta toisinaan johtuvan tilanteen, että se näyttää vievän viitan väärälle puolelle.
Minä liikun hyvin paljon kapeilla väylillä enkä koskaan ole nähnyt viivaa piirretyn viitan väärälle puolelle.
Luulen, että niillä on joku systeemi niissä ohjelmistoissa, joka estää sellaisen kartan piirtämisen.
Lähellä viittaa se viiva kyllä usein on, mutta aina se on ollut oikein piirretty.
Kun itse tekee reittejä, niin kapeikoissa täytyy olla todella tarkkana, ettei reittiviiva lipsahda ”metsän”puolelle.
NavigaareTässä tapauksessa minä oilen tietenkin oikeassa koska se, että et ole kohdannut tilannettaa, ei todista sitä ettei sitä olisi. Se vain kertoo siitä, etei ole joko huomannut tai sitten et ole liikkunut niissä paikoissa, joissa virhe on.
Aivan ilmeisesti kartoissa ei ole mitään toimintoa, joka estäisi keskiviivan piirtämisen merkin väärälle puolelle. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tässä tapauksessa minä oilen tietenkin oikeassa koska se, että et ole kohdannut tilannettaa, ei todista sitä ettei sitä olisi. Se vain kertoo siitä, etei ole joko huomannut tai sitten et ole liikkunut niissä paikoissa, joissa virhe on.
Aivan ilmeisesti kartoissa ei ole mitään toimintoa, joka estäisi keskiviivan piirtämisen merkin väärälle puolelle.En kyllä lähtisi aivan noin pikaisella aikataululla julistautumaan oikeassa olijaksi.
Minulla ei ole ollut plotteria kuin 14 kesää, joten eihän se vielä ole mikään kokemus, mutta olen sen ajan aina kyllä navigoinut kapeilla väylillä.
Olen kyllä melko varma, ettei ne kartan piirtäjät piirrä keskiviivaa reimarin väärälle puolelle.
Nyt sitten ryhdytään talvi-iltojen ratoksi etsimään sellainen väylä, josta tuo virhe löytyy D.
Navigaare
- Anonyymi
Jostain syystä ei omassa veneessä onnistu, raymarin ja cummins eivät halua keskustella ja koneesta onnistuu siirtämään vain lämpötilan, öljynpaineen ja rmp. Esim polttoaineen kulutus ei siirry...no koneen mukana on näyttö jossa nuo löytyy, mutta mikään reiskasta ei siirry ditten tuohon smartkraft ajotietokoneeseen...
- Anonyymi
Polttoaineen kulutukseenkin löytyy anturit kuten Flowscan. Onko sitten tarpeen, on toinen juttu.
- Anonyymi
Paperikartta on tietysti aina mukana mutta ainakin 99% ajasta omassa muovitaskussaan lokerossa, tutuilla vesillä kun liikutaan niin kyllä pärjää ihan näköhavainnoilla. Pimeällä/muuten huonolla näkyvyydellä sitten olen plotterista tarkastanut suuntaa ja että kuinka lähellä linja on esim seuraavaa reimaria.
Vanhoista koneista ei saa mitään nmea dataa. On kyllä myynnissä semmosia laatikoita jotka muuttavat vanhat anturitiedot nmea2000 muotoon.
Jos oletetaan että koneella olisi oma hallintapaneeli jossa lukisi kierrosluku ja niissä taitaa olla myös ne ö.paine ja lämpöhälytykset. Sehän riittää. Loput tiedot sinne sinne monitoiminäyttöön.
Olen itseasiassa katsellut paljon uusien matkaveneiden "kojetaulua" ja tosi monessa ellei kaikissa on se yksi tai kaksi isoa näyttöä ja sitten koneen paneeli. Ei niissä enää käytetä 10 pikkumittarin riviä. Ja kun ne tankkitiedot sun muut eivät ole niin kriittisiä tietoja niin miksei se toimisi. - Anonyymi
Oma kokemukseni on sellainen, että esimerkiksi septin ja vesitankin pinta on hyvä olla erillisellä mittarilla koska niitä tarvitaan myös silloin, kun ei olla liikkeessä.
On helpompaa vain kääntää niihin virta ja katsoa mittarit kuin käynnistää plotteri vain sitä varten. Sama voi olla fiksua myös PA-mittarille.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miksi naiset haluavat itseään vanhemman kumppanin? Vai haluavatko?
Tuolla toisessa ketjussa tuli esille tämä kysymys ja se on mielestäni hyvä kysymys. Kiitos scrg:lle tämän kysymyksen esi3551075- 71738
Missä vaiheessa
Unohdit minut? Onko sinulla oikeasti mies jota rakastat? Tiedän että möhlin ja odotin liikaa. Ei tarvitse vastata jos et37686- 41578
- 48571
- 63533
SDP: tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa ilman rasismia
Analyysin mukaan demareiden uuden maahanmuuttolinjan suurin ero konservatiivioikeiston vastaavaan on rasismin puute. ht320496- 75471
Mulla on ikävä sua
Pakko se on myöntää, mulla on ikävä sua 🥺💔.. En kyllä haluaisi sitä myöntää kun tämä tilanne on niin hankala. Oon yri19461kasariperjantai 2026
Ajatuksia vuoden 2026 kasariperjantaista...ainakin porukkaa oli mun mielestä liikkeellä tosi paljon ja fiilinki noin yle22459