JT! Kysyisin että kiellettiinkö kiitoksiin meneminen ? Tarkoitan heitä, jotka armosta kiitokseen menevät ja huutelevat seuroissa ”kiitoksia, kiitoksia”. Vielä 80-luvulla oli tavallista suviseuroissa, enää en suviseuroihin jaksa vanhana lähteä, eikä tavallisissa seuroissa ainakaan ole. Alajärven suunnalta kyselen.
Saako vielä mennä kiitokseen
Anonyymi
1483
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ei liikutuksiin tulemista ja Herran Jeesuksen kiittämistä kukaan pysty kieltämään.
Saarnat ovat olleet silloin erilaisia, jotkut ihmiset ovat kokeneet pelastussanoman omalle hyvin konkreettisesti ja puhkeneet kiitokseen ja liikutukseen. Tämä liikutus on ollut pietististen herätysliikkeiden ydin ja pietististen herätysliikkeiden (lukijaisuus) mukaan ihminen on elävässä uskossa, kun armokokemus omalle kohdalle konkretisoituu. Kuuntele vanhoja saarnoja ja vertaa niitä nykyisiin. Nykypäivän seurapuheet tuntuvat jotenkin 'suolattomilta'.
Nyt ainakin toinen seurapuhe on kertomusta saatanasta ja helvetistä, vastoin Jeesuksen opetuksia.
Kun nämä opetukset unohtuivat saatanassa ja hoitokokouksissa, niin meno halvettiin on helpompaa, kun tien tietää; Matt 28;18 Ja Jeesus tuli heidän tykönsä ja puhui heille ja sanoi: "Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.
19 Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen
20 ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti."
Silloin ylistys tuli Hengessä, nyt kun henkeä ei ole, niin tilalla on vain pelot sekä ero.
Taikauskoista sekoilua.
JOO, ennen mummoilta "astia vuosi yli", kiitosäänet kuuluivat vielä, ainakin - 60:tä luvulla, lapsena vähän pelotti, kun muuan mummo saattoi "kapsahtaa kaulaan" liikutuksissaan. Hänen kohdallaan se oli ihan aitoa, "yksinkertainen" maalaismummo, jossain päin tätä Suomea, omanlaisensa vaeltaja !
Ei ole saarnat- ja saarnaajatkaan enää niin "palavasieluisia" kuin ennen, kaikki alkavat olla oppineita, insinöörejä, opettajia ja korkeasti koulutettuja, "pilkut ja pisteet" on
kohdillaan, puhueessakin, asiallisia ja valmisteltuja puheita, sanoisiko; jokainen puhuu lahjoillaan ! Kyllä se käy näinkin, kun vaan oikein ja raamatullisesti puhellaan ! Joskus ihan "kohille" sattuu, pistää ajattelemaan, noinko se on ? Usein on ,,,, ,,,,
Tekis mieli kilijua ja huitua.
Ei kai nyt kukaan oikeasti kehtaa tuolla tavalla alkaa metelöimään ja huitomaan. Joskus se oli joillakin varmasti pelkkää teatteria, kerran yksikin jäbä aivan riehumalla ns. ratkesi kiitokseen iltakirkossa, olikohan joskus v 1977 keväällä.
Ei siihen vailla uskoa Jeesukseen pystykään, mutta Hänen Hengessä se on totisinta totta, joka elää Kristityissä seurakunnissa.
Sen verran olen kuunnellut radiosta suviseuroja pitemmällä aikavalillä ja niissä on ero.
Ero on siinä että ennen puhujat kaivelivat ihmisten tuntoja tyyliin.....olette saapuneet sieltä kotikiusojenne keskeltä tänne juhlatelttaan...
Puhujat siis vetosivat ihmisten tunteisiin kaivelemalla usein ihmisten arkista elämää ja tuntoja. Lisäksi puheen lopussa muuttui puhujan ääni hyvin surkuttelevaksi jolloin herkimmät saivat tunnekuohun joka ei johtunut Jumalasta vaan itsesäälistä
Tuo tapa puhua lienee loppuunkaluttu eikä kuulijatkaan enää niele kaikkea " surkeutta"
Ollaan nykyään kylmempiä ja väsyneempiä , koska ollaan ”ns” ajanillassa. Sen takia ei enää liikututa samallalailla kuin ennen vanhaan. Itekki huomaa monesti sen tunnekylmyyden ja väsymyksen kun menee seuroihin. Uskovaiset alkaa olla uupuneita. Yritetään vielä viimesilä voimilla kynsin ja hampain pysyä uskomassa. Tää kans todistaa että maailmanloppu on lähempänä, koska ihmiset on tosi uupuneita.
Puhujatki on väsyneempiä kuin ennen.
T: edellinen
Johtuu siitä, että osa Heistä on alkanut tajuta Jeesusta ja sen lanseeraaminen vie kiellon puhumiseen.
Niin usea on itse sanonut..
Jossain seuroissa kuulin aikoinaan seurapenkkiläisen suusta: "herra/rakas Jeesus kiitetty". Näitä ei nykyään ole. "Jeesuksen nimessä ja veressä" -hokemakin on puhujien ulosannista vähentynyt. Jumalan terve ja Jumalan rauhaa.
Seurakunta on mielisairauden riivaama jos pienistä "palopuheista" hokevat kiitosta.