Vain vanhat ihmiset puhuvat härkäviikoista ? Härkäviikot ei ole nykypäivää.

Joulun jälkeisiä viikkoja kutsutaan härkäviikoiksi. Nimitys viittaa pitkään pyhättömään jaksoon, jolloin on on taas tehtävä raskasta työtä, ja se lienee syntynyt sillä alueella, jolla härkiä on käytetty vetojuhtina. Työnteon lisäksi on palattava myös arkiruokaan ja -vaatteisiin.
23184
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 23

Vanhimmat

Eläkeläiselle härkäviikot ei käytännössä tarkoita mitään. Eläkeläinen ei palaa "raskaisiin töihin".

Äänestä

Kyllä saadaan puhua härkäviikoista me 80 palstalaiset.

Nykyiset "kermap*rseet" puhukoot tipattomasta tammikuusta, ketodieeteistä sun muusta mistä lystäävät.

1Äänestä

Ei kaikki vanhat tajua, että ne ajat on menneisyyttä.

Äänestä
  • Eikö ole hyvä että on perinteitä? Pitäisikö kaikkien sanojen jotka eivät liity nykyaikaan käyttö lopettaa?
    Aikan vähän jäisi esim. Latinaan sanoja.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Eikö ole hyvä että on perinteitä? Pitäisikö kaikkien sanojen jotka eivät liity nykyaikaan käyttö lopettaa?
    Aikan vähän jäisi esim. Latinaan sanoja.

    Huono vertaus, kun latina on kuollut kieli. Se ei ole enää edes puhekieli,
    mutta toki vanhoja sanoja saa olla, se on kiva. Monista sanonnoista vain on
    "aika ajanut ohi".

    Äänestä

Jospa annettaisi lupa meille vanhoille puhua niistä asioista jotka meitä kiinnostavat, käyttää niitä sanoja joita olemme aina käyttäneet, ilman että että tullaan määräilemään muista ikäluokista mitä täällä puhutaan ja mitä termejä käytetään.

1Äänestä

Viikot ovat kyllä jäljellä, mutta ehkä halutaan uusia niiden nimitykset. Aloittaja olisi voinut ehdottaa joitakin moderneja vaihtoehtoja!

1Äänestä
  • Vakiintuneet sanonnat eivät mielestä lähde, vaikka ajat muuttuvat.
    Entisinä aikoina oli käytössä kaksi nimitystä härkäviikot tai selkäviikot.
    Edellinen viittasi siihen, että joulun jälkeen on taas tehtävä raskasta työtä,
    ja lienee saanut alkunsa sillä alueella, jolla härkiä on käytetty vetojuhtina.
    Jälkimmäisessä selkä tarkoittaa talvenselkää.
    Se aika on kai nyt, kunnes se taittuu ?

    Äänestä

  • Luin juuri facepäivitystä paaston keholle ja mielelle tekevästä hyvästä vaikutuksesta.
    Onhan näitä erilaisia teemoja joita käytetään nykykielessä ja eritoten vuoden alkuun sijoitettuja hyvän olon teesejä.

    Härkäviikot olen aina mieltänyt loppiaisen jälkeiseen pyhättömään jaksoon joka kestää pääsiäiseen. Näin kuvittelen ikäihmisten asian ymmärtävän.

    Mitä tulee tämän päivän fyysiseen työhön, työ lie helpompaa kuin ennen vanhaan, mutta joidenkin alojen henkisentyöntekijöillä periodia voi kutsua härkäviikoiksi.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Vakiintuneet sanonnat eivät mielestä lähde, vaikka ajat muuttuvat.
    Entisinä aikoina oli käytössä kaksi nimitystä härkäviikot tai selkäviikot.
    Edellinen viittasi siihen, että joulun jälkeen on taas tehtävä raskasta työtä,
    ja lienee saanut alkunsa sillä alueella, jolla härkiä on käytetty vetojuhtina.
    Jälkimmäisessä selkä tarkoittaa talvenselkää.
    Se aika on kai nyt, kunnes se taittuu ?

    Jos ihan tarkkoja ollaan, niin kuka siis puhuu "härkäviikoista"?
    On myös "paastonaika", joka on vuosisatainen perinne laskiaisesta pääsiäiseen, ja kukas sitäkään muistaa käyttää.
    Monilla asioilla on nimityksiä, joita ei arkipuheessa käytetä, mutta ovat kuitenkin muistissamme.
    Minusta ei härkäviikkoja ole syytä uudelleen nimetä. Tuon selkäviikko-nimityksen vain Kotus mainitsee. Moniko sen on kuullut?

    Äänestä

Voi kauheaa kuinka tuosta vanhasta sanomasta selviämme?

Äänestä

Niin, ettäkö pitäisi näitä tuttuja vauvasta ehtoopuolelle asti ajanjaksoja, pyhiä ja sanoja nyt uudistaa ihan väkisin?

Eikö nämä "halloweenit" ja "valentinet" riitä
tuomaan eksotiikkaa jo hyvinkin modernisoituneeseen kieleemme.

-kiitospäivän kalkkuna-

1Äänestä
  • Vain Makriina ehdotti uusien sanojen keksimistä härkäviikkojen tilalle.

    Äänestä

  • Kiitos sinulle hyvästä kommentista.

    -ei cup caken syöjä-

    1Äänestä

  • Millaisia terveys­hyötyjä paastosta on?

    Tieteellistä näyttöä paaston terveysvaikutuksista ei ole. Jos ylipainoinen ihminen pystyy laihduttamaan paastolla ylimääräistä rasvaa ja pitämään sen poissa, paasto edesauttaa terveyttä.

    Paastoa on mainostettu keinona poistaa elimistöstä myrkyllisinä pidettyjä ketoaineita. Todellisuudessa ketoaineet eivät ole elimistölle vaarallisia. Kyse on yhdisteistä, joita elimistössä syntyy, kun elimistö joutuu hapettamaan lähes yksinomaan rasvoja energiaksi – ja näin käy paaston aikana.

    Paaston kannattajat puhuvat paastosta keinona poistaa elimistöstä sinne muun muassa kemikaalien mukana tulleita myrkkyjä.

    Paasto on koko elimistölle
    voimakas stressitila
    ja sitä se on myös vierasaineita elimistöstä poistaville entsyymeille.
    Paaston aikana niillä ei ole energiaa vierasaineiden poistoon.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Millaisia terveys­hyötyjä paastosta on?

    Tieteellistä näyttöä paaston terveysvaikutuksista ei ole. Jos ylipainoinen ihminen pystyy laihduttamaan paastolla ylimääräistä rasvaa ja pitämään sen poissa, paasto edesauttaa terveyttä.

    Paastoa on mainostettu keinona poistaa elimistöstä myrkyllisinä pidettyjä ketoaineita. Todellisuudessa ketoaineet eivät ole elimistölle vaarallisia. Kyse on yhdisteistä, joita elimistössä syntyy, kun elimistö joutuu hapettamaan lähes yksinomaan rasvoja energiaksi – ja näin käy paaston aikana.

    Paaston kannattajat puhuvat paastosta keinona poistaa elimistöstä sinne muun muassa kemikaalien mukana tulleita myrkkyjä.

    Paasto on koko elimistölle
    voimakas stressitila
    ja sitä se on myös vierasaineita elimistöstä poistaville entsyymeille.
    Paaston aikana niillä ei ole energiaa vierasaineiden poistoon.

    Vähän nyt arvelen, että kirkollinen paastonaika ei ole laihdutuskuuriksi ajateltu ja ymmärretty.
    Mutta enhän minä olekaan kovin uskonnollinen vanhus.

    Äänestä

  • Makriina kirjoitti:

    Vähän nyt arvelen, että kirkollinen paastonaika ei ole laihdutuskuuriksi ajateltu ja ymmärretty.
    Mutta enhän minä olekaan kovin uskonnollinen vanhus.

    Joku ketjussa mainosti paaston kaikkivoipaa hyväätekevyyttä. Lääkärit ovat eri mieltä. Uskonnolliset paastot on eri juttu. Ne eivät ole "täyspaastoja".

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Joku ketjussa mainosti paaston kaikkivoipaa hyväätekevyyttä. Lääkärit ovat eri mieltä. Uskonnolliset paastot on eri juttu. Ne eivät ole "täyspaastoja".

    Paastoamisen terveellisyydestä ollaan eri mieltä.
    Tässä yksi näkemys:
    https://kuntoplus.fi/laihdutus/painonhallinta/9-vaittamaa-paastosta-onko-paastoaminen-terveellista-vai-haitallista

    "2. Paasto on epäterveellistä
    TARUA

    Äkkipäätä voi ehkä kuulostaa omituiselta, että elimistö voisi hyötyä ravinnon puutteesta. Paaston ja terveyden yhteyttä on kuitenkin tutkittu runsaasti ja on käynyt ilmi, että ajoittaisesta vapaaehtoisesta paastosta voi olla paljonkin hyötyä.

    Paastoamisen hyödyt:

    Säännöllisellä paastolla voi olla myönteinen vaikutus painonpudotukseen, erityisesti vatsarasvaan.

    Elimistön insuliiniherkkyys paranee, mikä auttaa pitämään kakkostyypin diabeteksen loitolla.

    Kolesteroliarvot ja verenpaine laskevat.

    Immuunipuolustus saattaa vahvistua.

    Elimistön uudistumiskyky paranee, ja solut uusiutuvat.

    Tulehdusta edistävien hormonien määrä elimistössä voi laskea."


    Asia ei ole mustavalkoinen ja lääkäritkin ovat eri mieltä keskenään.
    Lapsille ja nuorille ei paastoa suositella. Sydänsairaat ja diabeetikot saavat paastota vain lyhytaikasilla pätkäpaastoilla ja lääkärin valvonnan alaisena.
    Perusterve 60-vuotias voi jo tehdä 10 päivän mehupaaston (sokeriton) tai 40 päivän vesipaaston vaarantamatta terveyttään.
    Natural Hygiene-terveyskeskuksissa USAssa ihmiset paastoavat jopa 70 päivää lääkärinvalvonnan alaisina.
    PM

    Äänestä

Selkäviikot ja reikäleivät
härkäviikot ja läpileivät.
Käytän sanoja, ovat hyvin kuvaavia joulunjälkeiselle ajalle.

Ei se ajanjakso sieltä allakasta mihinkään katoa
vaikka ovatkin vanhoja vanhojen käyttämiä sanontoja.
Pyhät on lusittu ja nyt tehdään töitä.

Tapanina vielä liinaharjoilla ajeltiin,
mutta nyt jo härät hommissa pakertavat.

Harjoittele vähän, kyllä ne sanat sinunkin suuhusi taipuvat,
tai mitä jos keksisit uuden ja paremman, ehkä kuvaavamman.

Äänestä
  • 80 ja töissä vielä ?!?

    Äänestä

  • Mutta kun hevoset alkoivat yleistyä niin eikö silloin härät aika nopeaan päätyneet pataan, siis ainakin siltä tilalta joka oli hevosia hankkinut?

    Äänestä

Ensi viikolla vanhalle työmaalle vahtimaan pariksi pätväksi kun nuoret töitä tekee :)

Gubbe 72

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Joulun jälkeisiä viikkoja kutsutaan härkäviikoiksi. Nimitys viittaa pitkään pyhättömään jaksoon, jolloin on on taas tehtävä raskasta työtä, ja se lienee syntynyt sillä alueella, jolla härkiä on käytetty vetojuhtina. Työnteon lisäksi on palattava myös arkiruokaan ja -vaatteisiin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu