Onko vedessä oleva pinta-ala aina sama?

Uppouman tilavuus riippuu massan ja putouskiihtyvyyden lisäksi veden tiheydestä.
Tiheys riippuu sekä lämpötilasta että suolapitoisuudesta. Putouskiihtyvyys vaihtelee tämän planeetan pinnalla pääosin leveysasteen mukaan, ja enemmistö muutoksesta on seurausta maapallon pyörimisestä akselinsa ympäri, seuraavaksi suurin muutos on seurausta maapallon napa-alueiden litistyneisyydestä.
Samalla massalla uppouman tilavuuden vaihtelut ovat olennaista suuruusluokkaa (useita prosentteja) edellämainittujen seikkojen johdosta. Ts jollain tilavuudella pinta-ala voi olla 20,7 neliötä, ja jollain toisella tilavuudella samalla massalla ja vesilinjan pituudella 21,1 neliötä, kun dimensioton muoto pysyy samana, eli muoto on skaalattu vain säteen suunnassa tarvittavan tilavuuden saavuttamiseksi.

Sylinterisi märkäpinta on väärin laskettu, oikea luku on lähes 20,7 neliömetriä. Sinulta on ilmeisesti jäänyt päätyjen osuus kokonaan pois.
"Vesilinjan pituudesta on paljon iloa, joten seuraava melko optimi pinta-alan kannalta olisi sylinterin puolikas."
Tuo ei ole optimi pinta-alan kannalta, eikä varsinkaan puolipallosta seuraava sellainen.
Päädyt viistämällä märkä-pinta pienenee samalla uppouman tilavuudella, kun pituuskin pysyy samana.

Anonyymi kirjoitti:

Uppouman tilavuus riippuu massan ja putouskiihtyvyyden lisäksi veden tiheydestä.
Tiheys riippuu sekä lämpötilasta että suolapitoisuudesta. Putouskiihtyvyys vaihtelee tämän planeetan pinnalla pääosin leveysasteen mukaan, ja enemmistö muutoksesta on seurausta maapallon pyörimisestä akselinsa ympäri, seuraavaksi suurin muutos on seurausta maapallon napa-alueiden litistyneisyydestä.
Samalla massalla uppouman tilavuuden vaihtelut ovat olennaista suuruusluokkaa (useita prosentteja) edellämainittujen seikkojen johdosta. Ts jollain tilavuudella pinta-ala voi olla 20,7 neliötä, ja jollain toisella tilavuudella samalla massalla ja vesilinjan pituudella 21,1 neliötä, kun dimensioton muoto pysyy samana, eli muoto on skaalattu vain säteen suunnassa tarvittavan tilavuuden saavuttamiseksi.

Sylinterisi märkäpinta on väärin laskettu, oikea luku on lähes 20,7 neliömetriä. Sinulta on ilmeisesti jäänyt päätyjen osuus kokonaan pois.
"Vesilinjan pituudesta on paljon iloa, joten seuraava melko optimi pinta-alan kannalta olisi sylinterin puolikas."
Tuo ei ole optimi pinta-alan kannalta, eikä varsinkaan puolipallosta seuraava sellainen.
Päädyt viistämällä märkä-pinta pienenee samalla uppouman tilavuudella, kun pituuskin pysyy samana.

Lue lisää

Joo sylinterin päädyt unohtui. Sanoinkin melko optimi sylinterin kohdalla. Tuo on helposti laskettava perusmuoto, toisin kuin täysin optimaalinen 10 m vesilinjalla ja 6 m3 tilavuudella.

Anonyymi kirjoitti:

Uppouman tilavuus riippuu massan ja putouskiihtyvyyden lisäksi veden tiheydestä.
Tiheys riippuu sekä lämpötilasta että suolapitoisuudesta. Putouskiihtyvyys vaihtelee tämän planeetan pinnalla pääosin leveysasteen mukaan, ja enemmistö muutoksesta on seurausta maapallon pyörimisestä akselinsa ympäri, seuraavaksi suurin muutos on seurausta maapallon napa-alueiden litistyneisyydestä.
Samalla massalla uppouman tilavuuden vaihtelut ovat olennaista suuruusluokkaa (useita prosentteja) edellämainittujen seikkojen johdosta. Ts jollain tilavuudella pinta-ala voi olla 20,7 neliötä, ja jollain toisella tilavuudella samalla massalla ja vesilinjan pituudella 21,1 neliötä, kun dimensioton muoto pysyy samana, eli muoto on skaalattu vain säteen suunnassa tarvittavan tilavuuden saavuttamiseksi.

Sylinterisi märkäpinta on väärin laskettu, oikea luku on lähes 20,7 neliömetriä. Sinulta on ilmeisesti jäänyt päätyjen osuus kokonaan pois.
"Vesilinjan pituudesta on paljon iloa, joten seuraava melko optimi pinta-alan kannalta olisi sylinterin puolikas."
Tuo ei ole optimi pinta-alan kannalta, eikä varsinkaan puolipallosta seuraava sellainen.
Päädyt viistämällä märkä-pinta pienenee samalla uppouman tilavuudella, kun pituuskin pysyy samana.

Lue lisää

20,6 m2 olisi tuo sylinteri päätyineen. Jos ottaa kutakuinkin maksimaalisen tiheysmuutoksen eli hyvin lämpimästä makeasta vedestä 4 C valtameriveteen, on tiheysero n. 3%. Tuolla tulee 0,3 m2 pinta-alaero tuolla syliterillä.

Yhdellä 2000-luvun 10 m vesilinjaisella purjeveneellä kokeiltuna tuosta 3% tiheyserosta tuli 0,26 m2 ero märkäpinta-alaan.

Anonyymi kirjoitti:

Uppouman tilavuus riippuu massan ja putouskiihtyvyyden lisäksi veden tiheydestä.
Tiheys riippuu sekä lämpötilasta että suolapitoisuudesta. Putouskiihtyvyys vaihtelee tämän planeetan pinnalla pääosin leveysasteen mukaan, ja enemmistö muutoksesta on seurausta maapallon pyörimisestä akselinsa ympäri, seuraavaksi suurin muutos on seurausta maapallon napa-alueiden litistyneisyydestä.
Samalla massalla uppouman tilavuuden vaihtelut ovat olennaista suuruusluokkaa (useita prosentteja) edellämainittujen seikkojen johdosta. Ts jollain tilavuudella pinta-ala voi olla 20,7 neliötä, ja jollain toisella tilavuudella samalla massalla ja vesilinjan pituudella 21,1 neliötä, kun dimensioton muoto pysyy samana, eli muoto on skaalattu vain säteen suunnassa tarvittavan tilavuuden saavuttamiseksi.

Sylinterisi märkäpinta on väärin laskettu, oikea luku on lähes 20,7 neliömetriä. Sinulta on ilmeisesti jäänyt päätyjen osuus kokonaan pois.
"Vesilinjan pituudesta on paljon iloa, joten seuraava melko optimi pinta-alan kannalta olisi sylinterin puolikas."
Tuo ei ole optimi pinta-alan kannalta, eikä varsinkaan puolipallosta seuraava sellainen.
Päädyt viistämällä märkä-pinta pienenee samalla uppouman tilavuudella, kun pituuskin pysyy samana.

Lue lisää

"Päädyt viistämällä märkä-pinta pienenee samalla uppouman tilavuudella, kun pituuskin pysyy samana."

Mielenkiintoista. Ei tarvitse avata.

Selvemmin sanottuna vierekkäin olevien* saman painoisten veneitten veden alla olevan osan tilavuus on sama. Syvällä uivan veneen pinta-ala pinnan kohdalla on todennäköisesti pienempi kuin matalassa kelluvan, tämä tietysti riippuu vedenalaisen osan muodosta, mutta noin yleisesti katsoen on näin.

*) miksi viisastella lämpötiloista, suolapitoisuuksista ja painovoiman vaihtelusta eri puolilla maapalloa? Ei ole relevanttia kysymyksen kannalta.

Anonyymi kirjoitti:

Selvemmin sanottuna vierekkäin olevien* saman painoisten veneitten veden alla olevan osan tilavuus on sama. Syvällä uivan veneen pinta-ala pinnan kohdalla on todennäköisesti pienempi kuin matalassa kelluvan, tämä tietysti riippuu vedenalaisen osan muodosta, mutta noin yleisesti katsoen on näin.

*) miksi viisastella lämpötiloista, suolapitoisuuksista ja painovoiman vaihtelusta eri puolilla maapalloa? Ei ole relevanttia kysymyksen kannalta.

Lue lisää

Mikä on pinta-ala pinnan kohdalla ? Eikö tässä kysytty koko vedenalaisen pinnan pinta-alaa (ns. maalattavaa pinta-alaa veden alla), ei mitään vesilinjan pituutta metreissä vedenpinnalla ?

Anonyymi kirjoitti:

Selvemmin sanottuna vierekkäin olevien* saman painoisten veneitten veden alla olevan osan tilavuus on sama. Syvällä uivan veneen pinta-ala pinnan kohdalla on todennäköisesti pienempi kuin matalassa kelluvan, tämä tietysti riippuu vedenalaisen osan muodosta, mutta noin yleisesti katsoen on näin.

*) miksi viisastella lämpötiloista, suolapitoisuuksista ja painovoiman vaihtelusta eri puolilla maapalloa? Ei ole relevanttia kysymyksen kannalta.

Lue lisää

Tiheyden vaihtelut ovat täysin relevantteja esitetyn kysymyksen kannalta, eikä siinä ole mitään viisastelua. Erot ovat merkittävää suuruusluokkaa pinta-alasta, silloinkin kun kyse on samasta veneestä samalla muodolla.
On vain oma häpeäsi ettet ymmärrä esitettyä kysymystä.

Anonyymi kirjoitti:

Selvemmin sanottuna vierekkäin olevien* saman painoisten veneitten veden alla olevan osan tilavuus on sama. Syvällä uivan veneen pinta-ala pinnan kohdalla on todennäköisesti pienempi kuin matalassa kelluvan, tämä tietysti riippuu vedenalaisen osan muodosta, mutta noin yleisesti katsoen on näin.

*) miksi viisastella lämpötiloista, suolapitoisuuksista ja painovoiman vaihtelusta eri puolilla maapalloa? Ei ole relevanttia kysymyksen kannalta.

Lue lisää

On todellakin, et näköjään tiedä panaman kanavan ilmiötä aluksen uppouman muuttuessa merkittäväsi.

Anonyymi kirjoitti:

Selvemmin sanottuna vierekkäin olevien* saman painoisten veneitten veden alla olevan osan tilavuus on sama. Syvällä uivan veneen pinta-ala pinnan kohdalla on todennäköisesti pienempi kuin matalassa kelluvan, tämä tietysti riippuu vedenalaisen osan muodosta, mutta noin yleisesti katsoen on näin.

*) miksi viisastella lämpötiloista, suolapitoisuuksista ja painovoiman vaihtelusta eri puolilla maapalloa? Ei ole relevanttia kysymyksen kannalta.

Lue lisää

Sivustyksen puutetta. "miksi viisastella lämpötiloista, suolapitoisuuksista ja painovoiman vaihtelusta eri puolilla maapalloa? Ei ole relevanttia kysymyksen kannalta."

Kaikilla kauppa laivoilla on vapaalaita merkit aluksen kyljessä josta näkyy upoumannmuutos eri lämpöisissä ja makea/suolainen vesi.

Merkkien nimi on vapaalautamerkki lueppa oheisesta linkistä, niin näet eri vesien vaikutuksen.


https://defi.abcdef.wiki/wiki/Schiffsmaße#Lademarke

Anonyymi kirjoitti:

Sivustyksen puutetta. "miksi viisastella lämpötiloista, suolapitoisuuksista ja painovoiman vaihtelusta eri puolilla maapalloa? Ei ole relevanttia kysymyksen kannalta."

Kaikilla kauppa laivoilla on vapaalaita merkit aluksen kyljessä josta näkyy upoumannmuutos eri lämpöisissä ja makea/suolainen vesi.

Merkkien nimi on vapaalautamerkki lueppa oheisesta linkistä, niin näet eri vesien vaikutuksen.


https://defi.abcdef.wiki/wiki/Schiffsmaße#Lademarke

Lue lisää

Alkuperäisessä kysymyksessä kysyttiin vain "muodosta riippumatta". On viisastelua sotkea tähän eri olosuhteita (veden lämpötila, tiheys, maan vetovoiman vaihtelut, jne) kun niitä ei kysytä.

Sitten toisekseen olen sekä työskennellyt telakoilla että opiskellut laivan teoriaa Teknillisessä korkeakoulussa, joten sivistystä on, mutta en tuputa sitä sinne missä siitä on vain haittaa.

Se ei ole tyhmä joka kysyy, se on tyhmä joka ei kysy.

Runkkatko myös kättä kääntäen🤌👌🤏

Anonyymi kirjoitti:

Runkkatko myös kättä kääntäen🤌👌🤏

Tänne on ilmestynyt joku runkkaus-addikti. Nostaa 10 vuotta vanhoja ketjujakin ylös kommenteillaan käteenvedosta. Ihan hyvä aihe sekin mutta Suomi24:ssä on parempia foorumeita sille, esim. Seksi.

Sitähän ei kysytty. Kysyttiin, vaikuttaako samanpainoisten alusten pohjan erilainen muotoilu niiden märkäpinta-alaan? Vääntäkääs nyt joku se rautalangasta, ettei tarvitse ruveta tankkikokeisiin kylpyammeessa.

Anonyymi kirjoitti:

Sitähän ei kysytty. Kysyttiin, vaikuttaako samanpainoisten alusten pohjan erilainen muotoilu niiden märkäpinta-alaan? Vääntäkääs nyt joku se rautalangasta, ettei tarvitse ruveta tankkikokeisiin kylpyammeessa.

Lue lisää

Asia on helposti pääteltävissä itsekin. Mieti vaikka kahta erillistä 1 litran kuutiota.

Niiden syrjäyttämä vesimassa on ihan sama riippumatta siitä upotatko ne veteen kahtena erillisinä kappaleena vai yhtenä kappaleena kyljet kiinni toisissaan. Vaipan ala molemmilla tavoilla kuitenkin eri.

Vastaus aloittajalle siis on ei.

300 kg on oikea suuruusluokka 6 tn purjeveneen kallistavalle voimalle. Mutta eihän se suuntaudu alaspäin vain pääosin sivulle. Jos olettaa voiman olevan mastoon nähden kohtisuorassa, 20 asteen kallistumalla n. 1/3 voimasta suuntautuu alas eli vaikutus 100 kg luokkaa.