Oletko koskaan ihmetellyt, että miksi et pysty unohtamaan yhtä ihmistä?

Itse ihmettelen sitä aika usein. Se mies ei lähde ajatuksista pois millään, ja unet saavat aikaan vielä suuremman kaipuun. Koskakohan tämä loppuu? Vuosia jatkunut enemmän tai vähemmän, ihan älytöntä.
19164
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 19

Vanhimmat

Joskus ja se tuntuu oudolta välillä🍀

Äänestä

Minulla ei ole sellaista kokemusta. En kaipaa ketään. Jos niin käy että joku minulle hyvin tuttu ihminen haluaa olla ystäväni niin sitten se on niin.

Äänestä

Sitten kun sisäistät ettet merkitse hänelle mitään erityisempää.

Äänestä
  • No sitähän emme voi tietää kuka merkitsee mitäkin ja kenelle, ja miksi merkitsee, joten ennen kuin latelet tuollaisia ihmisille, niin mieti onko se sisällöltään rakentavaa vai pelkästään halua olla ilkeä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    No sitähän emme voi tietää kuka merkitsee mitäkin ja kenelle, ja miksi merkitsee, joten ennen kuin latelet tuollaisia ihmisille, niin mieti onko se sisällöltään rakentavaa vai pelkästään halua olla ilkeä.

    Mutta edellinen on tietyssä määrin oikeassa. Kun tiedät, että toinen ei ole sinusta oikeesti yhtään kiinnostunut niin unohdus ja jatkaminen lienee helpompaa. Asioiden käsittely esimerkiksi erotilanteissa vauhdittaa irtaantumista ja myös muutoin, sillä onhan meillä monesti intuitio asioista ja jos toinen sanoo toista tai tekee toista mitä intuitio meille kertoo, voi se olla hyvin tuskallista.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    No sitähän emme voi tietää kuka merkitsee mitäkin ja kenelle, ja miksi merkitsee, joten ennen kuin latelet tuollaisia ihmisille, niin mieti onko se sisällöltään rakentavaa vai pelkästään halua olla ilkeä.

    Kyllä me voimme. Jos joku rakastaa, hän kyllä toimii. Jos ei, niin kaikki on oman pääsi sisällä luotua. Tämä nimenomaan on rakentavaa. Kannattaa mennä elämässä eteenpäin.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Mutta edellinen on tietyssä määrin oikeassa. Kun tiedät, että toinen ei ole sinusta oikeesti yhtään kiinnostunut niin unohdus ja jatkaminen lienee helpompaa. Asioiden käsittely esimerkiksi erotilanteissa vauhdittaa irtaantumista ja myös muutoin, sillä onhan meillä monesti intuitio asioista ja jos toinen sanoo toista tai tekee toista mitä intuitio meille kertoo, voi se olla hyvin tuskallista.

    En sanokaan ettei siinä totuudenperää olisi, mutta joskus asiat ovat paljon monimutkaisempia, ja joskus ne tosiaan ovat vain sitä omassa päässä. Erotilanteissa toki ihmiset ovatkin ohjelmoituja siihen, että toista alkaa suoranaisesti melkein vihata jotta irtaantuminen on helpompaa. Itse tosin olen kaikkien entisten seurustelukumppaneiden kanssa kaveri edes jollain tasolla, joten ei sillä tavalla ole kokemusta siitä vihasta.

    Mutta, tuossa yhdessä miehessä on jotain erikoista, ehkä se saavuttamattomuus. Minkä tiedostan kyllä järjellä, että varmasti johtuu siitä että kiinnostusta ei riitä, mutta ei se omaa periksiantamattomuuden tunteita lievennä, ehei.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Mutta edellinen on tietyssä määrin oikeassa. Kun tiedät, että toinen ei ole sinusta oikeesti yhtään kiinnostunut niin unohdus ja jatkaminen lienee helpompaa. Asioiden käsittely esimerkiksi erotilanteissa vauhdittaa irtaantumista ja myös muutoin, sillä onhan meillä monesti intuitio asioista ja jos toinen sanoo toista tai tekee toista mitä intuitio meille kertoo, voi se olla hyvin tuskallista.

    Kun intuitio toimii hyvin, on helppo tunnistaa ihmisten toiminnassa sellaista mikä ei ole totta. Mutta ei sen tarvitse olla millään tavalla tuskallista, koska ihminen voi olla sellainen ettei hänen kanssaan olisi halunnutkaan olla tekemisissä. Eri tilanne on silloin, kun huomaa että itselle hyvin tuttu ihminen ei välitä, kun itse haluaisi olla ystävä hänen kanssaan. Ei ihmisiin voi jäädä roikkumaan ja kun viihtyy hyvin yksin, niin ei ole mitään pakkoa saada ketään elämäänsä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kyllä me voimme. Jos joku rakastaa, hän kyllä toimii. Jos ei, niin kaikki on oman pääsi sisällä luotua. Tämä nimenomaan on rakentavaa. Kannattaa mennä elämässä eteenpäin.

    Kysehän ei ole siitä, että ei olisi elämässä eteenpäin mennyt. Silti voi joku ihminen kummitella alitajunnassa, ymmärtämättä miksi siellä on, miksi se yksi ihminen sinne on jäänyt. Enkä rakkaudestakaan ole tässä puhunut, joten älä ihan liikaa heijasta omia kokemuksiasi tähän.

    Äänestä

Niin juuri. Ihana nainen ei niin vain unohu. m>n

Äänestä
  • Ihana mieskään ei unohdu, enkä haluakaan että unohtuu.

    Äänestä

  • Ehkä se on niin tarkoitettukin.

    Äänestä

Huomannut kans omalla kohdallani, et joitakin on vaikea unohtaa hyvässä ja pahassa, jäävät yhtälailla mieleen kaihertamaan. On asioita mitä ei olisi halunnut kokea, mutku ei toista tunne hyvin, voi yllätyksiä tapahtua? Sellaisiakin, joita pitänyt aiemmin mahdottomina omalle kohdalle?

Äänestä
  • Sellainen tietty haasteellisuus ihmisissä viehättääkin ja jotkut kaikessa haastellisuudessaan mieleen jäävät, ei monet... Ei saa olla kynnysmattona niin sanotusti. Ja myönnettäköön, että itsekin koetellut tuota miestä aikalailla vuosien saatossa, ja puolin ja toisin käyttäytyminen on ollut sellaista, että en usko meidän kummankaan olevan sellainen oikeasti, toivottavasti. Mutta, yllätyksiä on elämä tosiaan täynnä, ja onneksi niin on.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Sellainen tietty haasteellisuus ihmisissä viehättääkin ja jotkut kaikessa haastellisuudessaan mieleen jäävät, ei monet... Ei saa olla kynnysmattona niin sanotusti. Ja myönnettäköön, että itsekin koetellut tuota miestä aikalailla vuosien saatossa, ja puolin ja toisin käyttäytyminen on ollut sellaista, että en usko meidän kummankaan olevan sellainen oikeasti, toivottavasti. Mutta, yllätyksiä on elämä tosiaan täynnä, ja onneksi niin on.

    Hän kosketti sieluani

    Ei unohdu koskaan

    Heitä on harvassa

    Mutta muistetaan

    Äänestä

Helpompi unohtaa jos toista ei näe. Ei siis ole mikään ruokkimassa sitä tunnetta. Sitten kun vielä hyväksyy sen, ettei se ole täällä niin kyllä unohtuu ajan kanssa.

Äänestä
  • No nuokaan ei ole absoluuttisia totuuksia, onko mikään oikeastaan. Mutta pohdintaa vain tähän aamupäivään, ei kovin vakavaa sellaista.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    No nuokaan ei ole absoluuttisia totuuksia, onko mikään oikeastaan. Mutta pohdintaa vain tähän aamupäivään, ei kovin vakavaa sellaista.

    Ei olekaan, mutta auttaa asiaa.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ei olekaan, mutta auttaa asiaa.

    Ei auta.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Itse ihmettelen sitä aika usein. Se mies ei lähde ajatuksista pois millään, ja unet saavat aikaan vielä suuremman kaipuun. Koskakohan tämä loppuu? Vuosia jatkunut enemmän tai vähemmän, ihan älytöntä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu