Siis valtio, jossa kukaan ihminen ei tee päätöksiä, olisi valtio ilman valtaeliittejä ja inhimillisistä paheista (ahneus, vallanhimo ...) johtuvia virheitä.
Kutsun tällaista valtiota antikratiaksi, koska siinä kenelläkään ihmisellä ei ole valtaa. Päätöksiä siellä sen sijaan tehdään, mutta päätöksentekovalta on annettu vahvalle tekoälylle.
Tekoälyn tekemiä päätöksiä ei silti hyväksytä suoraan, vaan kansalaiset vahvistavat päätökset suoran kansanäänestyksen avulla. Näin ollen antikratiassa ei voi syttyä ydinsotaa, ellei tekoäly ensin ehdota sellaista, ja kansalaisten enemmistö äänestä päätöksen puolesta.
Jotta tekoäly tekisi oikeita päätöksiä, sen täytyy olla eristettynä ulkomaailmasta (kukaan ei voi hakkeroida sitä) ja asiantuntijoiden kouluttama. Tekoälyn eristys olisi teoriassa helppoa, koska se voitaisiin sulkea Faradayn häkkiin, jota sähkömagneettiset aallot eivät läpäise. Asiantuntijoiden olisi vaikea käyttää tekoälyä omien päämääriensä pönkittämiseen, sillä tekoäly tekisi päätöksensä itsenäisesti. Lisäksi asiantuntijat voitaisiin valita erillisellä äänestyksellä.
Suora demokratia sellaisenaan on haavoittuvainen kansalaisten manipuloimiselle sosiaalisen median välityksellä. Antikratia on tälle immuunimpi, koska tekoäly ei ole kytkettynä sosiaaliseen mediaan ja tekee päätöksensä tieteellisen tiedon (koulutusdata) avulla.
Edustuksellinen demokratia on haavoittuvainen päättäjien tekemille inhimillisille virheille, korruptiolle ja vallanhimolle. Antikratia ei ole samalla tavalla haavoittuvainen, koska koneella ei ole inhimillisiä tunteita ja päämääriä kuten lisääntyminen.
Antikratiassa päätökset syntyvät kuin itsestään ja ihmiset vain äänestävät niiden puolesta internetin välityksellä. Siksi se on helppoa kuin heinänteko. Valta ei kuulu kenellekään, koska tekoäly ja ihmismassat pitävät toisensa vastuussa.
Antikratiassa ei ole poliittisia valtaeliittejä. Taloudellisia eliittejä sen sijaan voi olla. Lobbauksella sen sijaan ei antikratiassa ole sijaa, koska äänestys koskee tekoälyn tekemiä päätöksiä, joilla ei ole kampanjarahoitusta. Tekoälyä kouluttavat asiantuntijat taas eivät juuri kampanjoi, koska heidän ammattinsa ei ole politiikka vaan tiede.
Koska tekoäly voi olla päätöksissään tuhat kertaa ihmistä fiksumpi, nopeampi ja tarkempi, antikratiassa tehdyt päätökset ovat todennäköisemmin optimaalisia kuin demokratiassa tehdyt päätökset.
Jos keksit miten tästä saadaan terminaattori-leffan katastrofi, kirjoitathan skenaariosi alle
Valtio ilman päättäjiä
11
<50
Vastaukset
- Anonyymi
Kyseessä ei ole antikratia, eli täysin hallinnoton valtiomuoto (joka liippaa hyvin läheltä anarkiaa), vaan ennemminkin teknokratia (plus pala demokratiaa), mutta terminologia ei ole keskustelun kannalta se olennaisin asia.
Tekoäly ei koskaan ole fiksumpi kuin se data, jota sen kouluttamiseen on käytetty (lukuunottamatta itseoppivia evoluutioalgoritmeja, mutta niiden kouluttaminen ei tällaisessa käyttöesimerkissä ole mahdollista). Toisin sanoen lakiehdotuksia tekevä tekoäly ei olisi kaikesta riippumaton, kuten ehdotat, vaan pikemminkin sitä kouluttavista tutkijoista riippuvainen, mutta kontrolloimaton, mikä on toisaalta ihan ok, mutta toisaalta vielä paljon huonompi kuin suoraan asiantuntijoiden kontrollissa oleva tekoäly.
Faradayn häkki ei muuten liity asiaan mitenkään. Ulkopuolisen vaikuttamisen estäminen hoituu ihan sillä, että ei kytketä laitetta mihinkään tietoverkkoon (ei langallisesti eikä langattomasti). Faradayn häkki estäisi vain langattoman yhteyden jos kyseiseen tietokoneeseen jostain syystä päätettäisiin laittaa langattoman yhteyden vastaanotin, mikä olisi typerää kun kerran emme halua, että siihen voidaan ottaa yhteyttä ulkopuolelta.
Ydinsotaa (tai sotaa ylipäätään) tai muitakaan katastrofeja teknokratia ei estäisi, vaan ainoastaan tekisi niihin reagoimisen mahdottomaksi tai ainakin täysin arpapeliksi. Jos naapurimaa hyökkää teknokratian kimppuun, ei ole mahdollista jäädä odottelemaan peukalo nenässä, että mitähän se tekoäly tähän vastaa ja mitähän kansa siihen sanoo. Ehdotuksesi sellaisenaan tekisi (aluksi) sodan aloittamisen vaikeaksi, mutta puolustautumisen täysin mahdottomaksi, mikä ei kuulosta hyvältä idealta, koska tuohan tarkoittaisi, että hyökkääjä voittaa aina, jolloin tekoälykin oppisi, että kannattaa olla hyökkääjä, mikä taas tekisi (lopulta) sodan aloittamisen hyvin helpoksi: tekoäly ehdottaa sotaa aina, joten tarvitsee vain saada kansa äänestämään sen puolesta.
Mistä pääsemmekin ehdotuksesi ehkä suurimman ongelman kimppuun: suora demokratia on kaunis ajatus, mutta se ei toimi. Demokratian toimimiselle on kolme ehdotonta edellytystä:
1. Rehelliset vaalit.
2. Riittävä äänestysaktiivisuus.
3. Valistuneet päättäjät.
Ensimmäisen ehdon tärkeydestä tuskin on pienintäkään epäselvyyttä, mutta sen toteuttaminen on ihmisille ilmeisesti yllättävän vaikeaa, kun katsoo esimerkiksi Kiinan, Venäjän ja USAn kaltaisia ”demokratioita”, mutta se on mahdollista toteuttaa, joten oletetaan, ettei se ole meille ongelma.
Toinen ehto ei ole läheskään yhtä kriittinen kuin kaksi muuta, mutta ilman sitä äänestystulos voitaisiin yhtä hyvin arpoa. Jos miljoonasta ihmisestä vain kymmenen vaivautuu äänestämään, yhtä luotettava tulos saataisiin vaikka heittämällä noppaa. Tarkkaa rajaa äänestysaktiivisuudelle on mahdotonta asettaa, mutta turvallista lienee todeta, että suurimman osan kansasta pitäisi äänestää, jotta tuloksen voitaisiin katsoa edustavan suurinta osaa kansasta. Nettiäänestys on kaksiteräinen miekka, joka periaatteessa lisää äänestysaktiivisuutta helppouden vuoksi, mutta toisaalta vähentää sitä, koska se murentaa vaalien läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta. Se ei ole täysin ylitsepääsemätön ongelma, mutta sitä ei missään nimessä voi vain sivuuttaa kuin mitään ongelmaa ei olisikaan. Asiasta kiinostuneita suosittelen katsomaan Tom Scottin YouTube-videon kyseisestä aiheesta. (Why electronic voting is still a bad idea.)
Kolmas ehto on syy sille, miksi edustuksellinen demokratia on paljon yleisemmin käytössä kuin suora demokratia. Jotta suora demokratia toimisi kaikkien äänestäjien täytyisi käyttää yhtä paljon aikaa päätettäviin asioihin perehtymiseen, kuin mitä poliitikot (avustajineen!) käyttävät nykyään, mikä ei suurimmalle osalle ihmisistä ole edes mahdollista ja vielä harvemmalle miellyttävää. Useimmat haluavat työpäivän jälkeen harrastaa jotain muuta kuin politiikkaa. Käytännössä suora demokratia myös tekisi valtionsalaisuuksista mahdottomia, koska kaiken tiedon olisi oltava jokaisen kansalaisen (ja sitä kautta myös ulkovaltojen) saatavilla. Huonosti toteutettu edustuksellinen demokratia voi johtaa USAn kaltaiseen korruptoituneeseen eliittiin tai Venäjän kaltaiseen oligarkiaan, mutta se ei ole mikään automaatio. Pohjoismainen edustuksellinen demokratia ei varmastikaan ole kaikilta osin täydellinen, mutta se on vähintäänkin riittävä osoitus siitä, että edustuksellinen demokratia on mahdollista saada toimimaan paremmin kuin mikään muu tähän mennessä keksitty vaihtoehto. Edustuksellisen demokratia pointti on juuri se, että kansa valitsee mieleisensä edustajat, joiden työ ja velvollisuus on perehtyä huolellisesti jokaiseen päätettävänään olevaan asiaan, jolloin muut voivat keskittyä omiin töihinsä ja sen jälkeen viettää vapaa-aikaa.- Anonyymi
Hyviä pointteja edustuksellisen demokratian puolesta.
Käytin sanaa "antikratia", koska kyseistä hallintomuotoa ei ole koskaan ollut käytössä missään, mm koska vahvaa tekoälyä ei tähän mennessä ole ollut olemassa. Minulle on sama mitä termiä kyseisestä hallintomuodosta käytetään. "Antikratia" viittaa vain siihen, ettei kukaan ihminen tee kyseisessä hallintomuodossa päätöksiä. Demokratiassa kansa tekee päätökset, meritokratiassa ne tekee eliitti ja autokratiassa diktaattori.
"Faradayn häkki ei muuten liity asiaan mitenkään. Ulkopuolisen vaikuttamisen estäminen hoituu ihan sillä, että ei kytketä laitetta mihinkään tietoverkkoon"
Periaatteessa totta, mutta se olisi tarpeellinen varotoimi tehdä hakkeroinnista edes teoriassa mahdotonta. Periaatteessa sähkölaitteissa on metalliosia, jotka voivat sopivissa olosuhteissa toimia antennin tavoin, siis vastaanottimina. Laitteiden kirjo joihin pystytään langattomasti murtautumaan on uskomattoman laaja.
"Ydinsotaa (tai sotaa ylipäätään) tai muitakaan katastrofeja teknokratia ei estäisi"
Ei niin jos "teknokratia" joutuu ulkopuolisen hyökkäyksen kohteeksi ja hyökkäyksessä käytetään ydinaseita. Ydinhyökkäyksen aloittamisen teknokratia puolestaan tekisi hyvin vaikeaksi. On tavallaan kaksi varmistinta, jotka molemmat estävät ydinsotaa. Tekoälyn pitäisi ensin todeta ydinsota tarpeelliseksi ja sitten vielä kansalaisten pitäisi suostua siihen.
Sotatila tietysti on suuri ongelma. Mutta jos kyseessä olisi oikealla tavalla ohjelmoitu vahva tekoäly, hyökkäykseen reagoiminen voisi käydä nopeastikin, koska tekoäly silloin tekisi sotaa koskevia päätöksiä nopeasti, ja jos kansalaiset luottaisivat siihen, he myös todennäköisesti hyväksyisivät päätökset. Ehdotukseni koski kuitenkin rauhan aikaa. Ei sota-aikana toimi normaalikaan demokratia vaan valtioilla on silloin käytössä sota-ajan hallinto. Tekoäly voisi silti auttaa sota-ajan hallintoa päätöksenteossa.
"jolloin tekoälykin oppisi, että kannattaa olla hyökkääjä"
Tuo ei välttämättä pitäisi paikkaansa, koska ihmiset valitsevat informaation, jota tekoälylle annetaan. Lisäksi epäilen ettei yhteys puolustautumisen ja "teknokratian" välillä ole niin suoraviivainen kuin ehdotit. Vahva tekoäly, jonka toimintaa ohjaa kansan etujen puolustaminen, ymmärtäisi että hyökkäys uhkaa kansalaisten hyvinvointia, jolloin se valitsisi puolustautua.
"Jotta suora demokratia toimisi kaikkien äänestäjien täytyisi käyttää yhtä paljon aikaa päätettäviin asioihin perehtymiseen, kuin mitä poliitikot"
Tämä ongelma vältettäisiin teknokratiassa, koska päätökset tekee tekoäly, jonka "ajattelu" perustuu asiantuntijoiden syöttämään tieteelliseen tietoon.
Myönnän kyllä, että asiantuntijoilla olisi mahdollisuus vaikuttaa tekoälyyn epäsuorasti. Sen takia olisi hyvä tehdä asiantuntijoista vastuullisia kansalla, esimerkiksi äänestyksen avulla. Käytössä voisi olla myös systeemi, ettei yksi asiantuntija voi toimia tekoälyn kouluttajana kuin kerran, millä vältettäisiin mahdollisuus, että joku asiantuntija päättäisi tehdä uraa "päättäjänä". - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hyviä pointteja edustuksellisen demokratian puolesta.
Käytin sanaa "antikratia", koska kyseistä hallintomuotoa ei ole koskaan ollut käytössä missään, mm koska vahvaa tekoälyä ei tähän mennessä ole ollut olemassa. Minulle on sama mitä termiä kyseisestä hallintomuodosta käytetään. "Antikratia" viittaa vain siihen, ettei kukaan ihminen tee kyseisessä hallintomuodossa päätöksiä. Demokratiassa kansa tekee päätökset, meritokratiassa ne tekee eliitti ja autokratiassa diktaattori.
"Faradayn häkki ei muuten liity asiaan mitenkään. Ulkopuolisen vaikuttamisen estäminen hoituu ihan sillä, että ei kytketä laitetta mihinkään tietoverkkoon"
Periaatteessa totta, mutta se olisi tarpeellinen varotoimi tehdä hakkeroinnista edes teoriassa mahdotonta. Periaatteessa sähkölaitteissa on metalliosia, jotka voivat sopivissa olosuhteissa toimia antennin tavoin, siis vastaanottimina. Laitteiden kirjo joihin pystytään langattomasti murtautumaan on uskomattoman laaja.
"Ydinsotaa (tai sotaa ylipäätään) tai muitakaan katastrofeja teknokratia ei estäisi"
Ei niin jos "teknokratia" joutuu ulkopuolisen hyökkäyksen kohteeksi ja hyökkäyksessä käytetään ydinaseita. Ydinhyökkäyksen aloittamisen teknokratia puolestaan tekisi hyvin vaikeaksi. On tavallaan kaksi varmistinta, jotka molemmat estävät ydinsotaa. Tekoälyn pitäisi ensin todeta ydinsota tarpeelliseksi ja sitten vielä kansalaisten pitäisi suostua siihen.
Sotatila tietysti on suuri ongelma. Mutta jos kyseessä olisi oikealla tavalla ohjelmoitu vahva tekoäly, hyökkäykseen reagoiminen voisi käydä nopeastikin, koska tekoäly silloin tekisi sotaa koskevia päätöksiä nopeasti, ja jos kansalaiset luottaisivat siihen, he myös todennäköisesti hyväksyisivät päätökset. Ehdotukseni koski kuitenkin rauhan aikaa. Ei sota-aikana toimi normaalikaan demokratia vaan valtioilla on silloin käytössä sota-ajan hallinto. Tekoäly voisi silti auttaa sota-ajan hallintoa päätöksenteossa.
"jolloin tekoälykin oppisi, että kannattaa olla hyökkääjä"
Tuo ei välttämättä pitäisi paikkaansa, koska ihmiset valitsevat informaation, jota tekoälylle annetaan. Lisäksi epäilen ettei yhteys puolustautumisen ja "teknokratian" välillä ole niin suoraviivainen kuin ehdotit. Vahva tekoäly, jonka toimintaa ohjaa kansan etujen puolustaminen, ymmärtäisi että hyökkäys uhkaa kansalaisten hyvinvointia, jolloin se valitsisi puolustautua.
"Jotta suora demokratia toimisi kaikkien äänestäjien täytyisi käyttää yhtä paljon aikaa päätettäviin asioihin perehtymiseen, kuin mitä poliitikot"
Tämä ongelma vältettäisiin teknokratiassa, koska päätökset tekee tekoäly, jonka "ajattelu" perustuu asiantuntijoiden syöttämään tieteelliseen tietoon.
Myönnän kyllä, että asiantuntijoilla olisi mahdollisuus vaikuttaa tekoälyyn epäsuorasti. Sen takia olisi hyvä tehdä asiantuntijoista vastuullisia kansalla, esimerkiksi äänestyksen avulla. Käytössä voisi olla myös systeemi, ettei yksi asiantuntija voi toimia tekoälyn kouluttajana kuin kerran, millä vältettäisiin mahdollisuus, että joku asiantuntija päättäisi tehdä uraa "päättäjänä".Hyviä pointteja sinultakin, ja epäilemättä joiltain osin yksinkertaistin asioita liikaakin. Tässä vielä muutamia tarkennuksia/huomioita:
Faradayn häkin tarpeellisuudesta:
Tietokoneeseen, jossa ei ole langatonta vastaanotinta, ei ole mahdollista ottaa langattomasti yhteyttä. Kukaan ulkopuolinen ei siis voisi mitenkään vaikuttaa tekoälyn tekemiin päätöksiin. Faradayn häkki kuitenkin suojaisi itse laitetta esimerkiksi elektromagneettisilta pulsseilta. Tietoturvan tai etähallinnan kannalta häkki siis olisi täysin hyödytön, mutta laitteen toimintavarmuutta se lisäisi. Ei siis täysin turha kuitenkaan.
Päätöksenteosta:
Jotta kansa voisi riittävän nopeasti hyväksyä tekoälyn sota- tai kriisitilanteessa ehdottaman menettelyn, koko kansan täytyisi olla jatkuvasti tilanteen tasalla ja välittömästi valmiina äänestämään. Tuo ei ole lainkaan realistista. Valta täytyisi joko luovuttaa kokonaan tekoälylle tai koota väliaikainen hallinto, joka oikeasti pystyy pysymään valmiudessa ja tekemään päätöksiä.
Normaalioloissa äänestysaikaa voitaisiin periaatteessa pidentää niin paljon, että kaikki varmasti ehtivät perehtyä käsiteltävään kysymykseen (mikä tosin tekisi kyseisestä hallintomuodosta järjettömän hitaan reagoimaan mihinkään), mutta kriisitilanteissa tuollaista luksusta ei olisi kuitenkaan käytettävissä.
Vaikka tekoäly tekisikin kaikki ehdotukset, joista kansa sitten äänestää, ei se poistaisi asiaan perehtymisen tarpeellisuutta. Jos tarpeellisesta veronkorotuksesta järjestetään kansanäänestys, eikä kansa vaivaudu asiaan perehtymään, vastaus on aina ”ei koroteta”. Siksi jokaisen päättäjän , eli tässä tapauksessa jokaisen kansalaisen, täytyisi perehtyä pohjamutia myöten siihen, miksi tekoäly on veronkorotusta ehdottanut, ja samoin jokaiseen muuhun äänestettävään kysymykseen.
Tieteelliseen tietoon pohjautuvat lakiesitykset toki olisivat sinänsä parannus, mutta en näe syytä, miksi päätöksenteko pitäisi hajauttaa fiilispohjalta äänestävälle kansalle sen sijaan, että asiasta äänestäisivät kansan valitsemat asiaan perehtyneet poliitikot. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hyviä pointteja sinultakin, ja epäilemättä joiltain osin yksinkertaistin asioita liikaakin. Tässä vielä muutamia tarkennuksia/huomioita:
Faradayn häkin tarpeellisuudesta:
Tietokoneeseen, jossa ei ole langatonta vastaanotinta, ei ole mahdollista ottaa langattomasti yhteyttä. Kukaan ulkopuolinen ei siis voisi mitenkään vaikuttaa tekoälyn tekemiin päätöksiin. Faradayn häkki kuitenkin suojaisi itse laitetta esimerkiksi elektromagneettisilta pulsseilta. Tietoturvan tai etähallinnan kannalta häkki siis olisi täysin hyödytön, mutta laitteen toimintavarmuutta se lisäisi. Ei siis täysin turha kuitenkaan.
Päätöksenteosta:
Jotta kansa voisi riittävän nopeasti hyväksyä tekoälyn sota- tai kriisitilanteessa ehdottaman menettelyn, koko kansan täytyisi olla jatkuvasti tilanteen tasalla ja välittömästi valmiina äänestämään. Tuo ei ole lainkaan realistista. Valta täytyisi joko luovuttaa kokonaan tekoälylle tai koota väliaikainen hallinto, joka oikeasti pystyy pysymään valmiudessa ja tekemään päätöksiä.
Normaalioloissa äänestysaikaa voitaisiin periaatteessa pidentää niin paljon, että kaikki varmasti ehtivät perehtyä käsiteltävään kysymykseen (mikä tosin tekisi kyseisestä hallintomuodosta järjettömän hitaan reagoimaan mihinkään), mutta kriisitilanteissa tuollaista luksusta ei olisi kuitenkaan käytettävissä.
Vaikka tekoäly tekisikin kaikki ehdotukset, joista kansa sitten äänestää, ei se poistaisi asiaan perehtymisen tarpeellisuutta. Jos tarpeellisesta veronkorotuksesta järjestetään kansanäänestys, eikä kansa vaivaudu asiaan perehtymään, vastaus on aina ”ei koroteta”. Siksi jokaisen päättäjän , eli tässä tapauksessa jokaisen kansalaisen, täytyisi perehtyä pohjamutia myöten siihen, miksi tekoäly on veronkorotusta ehdottanut, ja samoin jokaiseen muuhun äänestettävään kysymykseen.
Tieteelliseen tietoon pohjautuvat lakiesitykset toki olisivat sinänsä parannus, mutta en näe syytä, miksi päätöksenteko pitäisi hajauttaa fiilispohjalta äänestävälle kansalle sen sijaan, että asiasta äänestäisivät kansan valitsemat asiaan perehtyneet poliitikot."Normaalioloissa äänestysaikaa voitaisiin periaatteessa pidentää niin paljon, että kaikki varmasti ehtivät perehtyä käsiteltävään kysymykseen (mikä tosin tekisi kyseisestä hallintomuodosta järjettömän hitaan reagoimaan mihinkään)"
En usko että perehtyminen olisi ongelma. Tähän on varmasti monta ratkaisua, koska suora demokratia on toiminut Sveitsissä jo vuosia. On myös muita ratkaisuja, kuten niin kutsuttu quadraric voting, jossa jokaisella äänestäjällä on lukuisia ääniä, jotka hän voi investoida ja hajauttaa äänestysvaihtoehtojen kesken. Näin ollen asiaan perehtyneet saisivat halutessaan äänensä paremmin kuuluviin esimerkiksi tyrmätessään huonoimmat ehdotukset vastaäänillä. Toinen vaihtoehto olisi jakaa ihmisille tietoa lyhyesti ja ytimekkäästi äänestyksen yhteydessä.
Voi olla että monet äänestäisivät veronalennusten puolesta, mutta ehkä yhteiskunnan voi rakentaa toimimaan myös matalilla veroilla. Toki yhteiskunnan palvelut vaativat rahaa, mutta on olemassa vaihtoehtoinen malli, jossa palvelut on yksityistetty. Kenties tämä sitten on mitä kansa haluaa.
Myöskään normidemokratiassa ihmiset eivät ole kauhean perehtyneitä asioihin, joiden perusteella äänestävät edustajia hallituksiin, ja näiden ehdokkaiden ajamat politiikat sitten heijastuvat päätöksentekoon. En ole varma että kyseessä on yksinomaa teknokratian ongelma. Myös edustajat itse voivat olla täysin pihalla, kuten monet populistipoliitikot ovat näyttäneet.
"en näe syytä, miksi päätöksenteko pitäisi hajauttaa fiilispohjalta äänestävälle kansalle sen sijaan, että asiasta äänestäisivät kansan valitsemat asiaan perehtyneet poliitikot"
Olin itsekin samaa mieltä kunnes tutustuin vaihtoehtoisiin tapoihin toteuttaa kansanäänestys. Yksi ääni per kansalainen johtaisi tottakai suuriin ongelmiin, mutta se ei ole ainoa tapa toteuttaa suora demokratia.
Edustuksellisen demokratian ongelmia ovat edustajien oma tietämättömyys, vallanhimo, lahjottavuus, korruptio, lobbaus ja kaiken tämän aiheuttama kansalaisten epäluuloisuus edustajia kohtaan, mikä näkyy alhaisena äänestysaktiivisuutena ja poliittisina ääriliikkeinä. Mitä eriarvoisemmaksi yhteiskunnat kehittyvät, sitä suurempia näistä onngelmista tulee. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Normaalioloissa äänestysaikaa voitaisiin periaatteessa pidentää niin paljon, että kaikki varmasti ehtivät perehtyä käsiteltävään kysymykseen (mikä tosin tekisi kyseisestä hallintomuodosta järjettömän hitaan reagoimaan mihinkään)"
En usko että perehtyminen olisi ongelma. Tähän on varmasti monta ratkaisua, koska suora demokratia on toiminut Sveitsissä jo vuosia. On myös muita ratkaisuja, kuten niin kutsuttu quadraric voting, jossa jokaisella äänestäjällä on lukuisia ääniä, jotka hän voi investoida ja hajauttaa äänestysvaihtoehtojen kesken. Näin ollen asiaan perehtyneet saisivat halutessaan äänensä paremmin kuuluviin esimerkiksi tyrmätessään huonoimmat ehdotukset vastaäänillä. Toinen vaihtoehto olisi jakaa ihmisille tietoa lyhyesti ja ytimekkäästi äänestyksen yhteydessä.
Voi olla että monet äänestäisivät veronalennusten puolesta, mutta ehkä yhteiskunnan voi rakentaa toimimaan myös matalilla veroilla. Toki yhteiskunnan palvelut vaativat rahaa, mutta on olemassa vaihtoehtoinen malli, jossa palvelut on yksityistetty. Kenties tämä sitten on mitä kansa haluaa.
Myöskään normidemokratiassa ihmiset eivät ole kauhean perehtyneitä asioihin, joiden perusteella äänestävät edustajia hallituksiin, ja näiden ehdokkaiden ajamat politiikat sitten heijastuvat päätöksentekoon. En ole varma että kyseessä on yksinomaa teknokratian ongelma. Myös edustajat itse voivat olla täysin pihalla, kuten monet populistipoliitikot ovat näyttäneet.
"en näe syytä, miksi päätöksenteko pitäisi hajauttaa fiilispohjalta äänestävälle kansalle sen sijaan, että asiasta äänestäisivät kansan valitsemat asiaan perehtyneet poliitikot"
Olin itsekin samaa mieltä kunnes tutustuin vaihtoehtoisiin tapoihin toteuttaa kansanäänestys. Yksi ääni per kansalainen johtaisi tottakai suuriin ongelmiin, mutta se ei ole ainoa tapa toteuttaa suora demokratia.
Edustuksellisen demokratian ongelmia ovat edustajien oma tietämättömyys, vallanhimo, lahjottavuus, korruptio, lobbaus ja kaiken tämän aiheuttama kansalaisten epäluuloisuus edustajia kohtaan, mikä näkyy alhaisena äänestysaktiivisuutena ja poliittisina ääriliikkeinä. Mitä eriarvoisemmaksi yhteiskunnat kehittyvät, sitä suurempia näistä onngelmista tulee.Sveitsissä suora demokratia toimi niin "hyvin", että naiset saivat äänioikeuden vasta 50 vuotta sitten. Suomessa naisten äänioikeus toteutui 65 vuotta ennen kuin se tapahtui Sveitsissä.
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000007788278.html
Appenzell Innerrhoden - kantonissa naisille annettiin paikallisissa asioissa äänioikeus vasta vuonna 1991. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hyviä pointteja sinultakin, ja epäilemättä joiltain osin yksinkertaistin asioita liikaakin. Tässä vielä muutamia tarkennuksia/huomioita:
Faradayn häkin tarpeellisuudesta:
Tietokoneeseen, jossa ei ole langatonta vastaanotinta, ei ole mahdollista ottaa langattomasti yhteyttä. Kukaan ulkopuolinen ei siis voisi mitenkään vaikuttaa tekoälyn tekemiin päätöksiin. Faradayn häkki kuitenkin suojaisi itse laitetta esimerkiksi elektromagneettisilta pulsseilta. Tietoturvan tai etähallinnan kannalta häkki siis olisi täysin hyödytön, mutta laitteen toimintavarmuutta se lisäisi. Ei siis täysin turha kuitenkaan.
Päätöksenteosta:
Jotta kansa voisi riittävän nopeasti hyväksyä tekoälyn sota- tai kriisitilanteessa ehdottaman menettelyn, koko kansan täytyisi olla jatkuvasti tilanteen tasalla ja välittömästi valmiina äänestämään. Tuo ei ole lainkaan realistista. Valta täytyisi joko luovuttaa kokonaan tekoälylle tai koota väliaikainen hallinto, joka oikeasti pystyy pysymään valmiudessa ja tekemään päätöksiä.
Normaalioloissa äänestysaikaa voitaisiin periaatteessa pidentää niin paljon, että kaikki varmasti ehtivät perehtyä käsiteltävään kysymykseen (mikä tosin tekisi kyseisestä hallintomuodosta järjettömän hitaan reagoimaan mihinkään), mutta kriisitilanteissa tuollaista luksusta ei olisi kuitenkaan käytettävissä.
Vaikka tekoäly tekisikin kaikki ehdotukset, joista kansa sitten äänestää, ei se poistaisi asiaan perehtymisen tarpeellisuutta. Jos tarpeellisesta veronkorotuksesta järjestetään kansanäänestys, eikä kansa vaivaudu asiaan perehtymään, vastaus on aina ”ei koroteta”. Siksi jokaisen päättäjän , eli tässä tapauksessa jokaisen kansalaisen, täytyisi perehtyä pohjamutia myöten siihen, miksi tekoäly on veronkorotusta ehdottanut, ja samoin jokaiseen muuhun äänestettävään kysymykseen.
Tieteelliseen tietoon pohjautuvat lakiesitykset toki olisivat sinänsä parannus, mutta en näe syytä, miksi päätöksenteko pitäisi hajauttaa fiilispohjalta äänestävälle kansalle sen sijaan, että asiasta äänestäisivät kansan valitsemat asiaan perehtyneet poliitikot.Pieni huomautus.
Vähänkään vahvemman EMP:n torjumiseen ei Faradayn häkki taida riittää. Hyvä EMP suojaus on paljon tiiviimpi kuin Faradayn häkki. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pieni huomautus.
Vähänkään vahvemman EMP:n torjumiseen ei Faradayn häkki taida riittää. Hyvä EMP suojaus on paljon tiiviimpi kuin Faradayn häkki.Faradayn häkki ei ota kantaa siihen, kuinka tiivis se on.
Metallilevyistä tehty laatikko on Faradayn häkki. Kanaverkosta tehty laatikko on Faradayn häkki.
EMP:ltä suojaudutaan nimenomaan Faradayn häkillä, toki mahdollisimman tiiviillä sellaisella.
- Anonyymi
"Siis valtio, jossa kukaan ihminen ei tee päätöksiä"
Puhut siis nykysuomesta?- Anonyymi
Heko heko.
Hihihihii.
Oletko ajatellut koomikon uraa?
- Anonyymi
Tuo valtiohan meillä on, tosin demokraattisesti valittu hallitus on kykenemätön tekemään päätöksiä, joten se on kaikkien meidän (tai ainakin äänestäneiden) vika.
- Anonyymi
"Siis valtio, jossa kukaan ihminen ei tee päätöksiä, olisi valtio ilman valtaeliittejä ja inhimillisistä paheista (ahneus, vallanhimo ...) johtuvia virheitä."
Ei toimi. Ihminen tarvitsee sen "päättäjän". Jos sellaista ei ole, on valtatyhjiö, ja ihmisellä (monilla) herää tarve ottaa valta. Niin se on aikojen alussakin mennyt.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miehille kysymys
Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse1424595- 932179
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap152081Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi801968Ylen uutiset Haapaveden yt:stä.
Olipas kamalaa luettavaa kaupungin irtisanomisista. Työttömiä lisää 10 tai enempikin( Mieluskylän opettajat). Muuttavat1431566Haluaisin jo
Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos541542VENÄJÄ muuttanut tänään ydinasetroktiinia
Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi tiistaina päivitetyn ydinasedoktriinin, kertoo uutistoimisto Reuters. Sen mu1071410- 751336
- 1011327
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1201119