Tunsin itseni

Anonyymi kirjoitti:

hyvin jo silloin eroni jälkeen, kun keskusteltiin Katjan kanssa kaikesta kävellessämme. Hänellä oli ollut kaksi lyhyttä suhdetta eronsa jälkeen ja sanoi ettei enää kiinnosta tutustua keneenkään, kun miehet ovat niin vaativaisia. Olin samaa mieltä hänen kanssaan, koska uuteen ihmiseen tutustuminen vaatii jaksamista ja sellaista luonnetta että sitä todella haluaa. Ymmärsin jo silloin etten itse jaksa sellaista enää. Kun on ollut kaeumman aikaa yksin, se tunne on vain vahvistunut vuosien myötä. En koe saavani sellaisesta mitään vaan päinvastoin se vaatii liikaa. Sellaisten ihmisten kanssa on helppo olla tekemisissä jotka jo tuntee todella hyvin, koska siitä on vuosikymmenien kokemus. Kun ei edes mielikuvissa pysty olemaan samassa tilassa yhdenkään tuntemattoman kanssa, niin miten se voisi olla mahdollista muutenkaan. Olisi oman elämän pilaamista, jos pitäisi tehdä jotain sellaista mistä ei todellakaan pidä. Kenenkään puolesta ei kenenkään tarvitse uhrautua, koska silloin et saisi olla oma itsesi ja menettäisit sen mitä itse pidät tärkeänä omassa elämässäsi.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä