Mikä on tassi?

Kyllä tosi on että tassi on kahvikupin lautanen;
mutta mikä on talterikki?

Anu1 kirjoitti:

Kyllä tosi on että tassi on kahvikupin lautanen;
mutta mikä on talterikki?

Eiköhän kysymäsi talterikki ole sama kuin taltrikki tai talrikki eli lautanen.

Anu1 kirjoitti:

Kyllä tosi on että tassi on kahvikupin lautanen;
mutta mikä on talterikki?

Minun äiti käytti sanaa talriikki, kahvikupin

alusesta,kaffeli oli haarukka ja siffeli oli

roskalapio.Hän oli ollut piikana kartanossa,

jossa herrasväki oli ruotsinkielistä.

miia6 kirjoitti:

Minun äiti käytti sanaa talriikki, kahvikupin

alusesta,kaffeli oli haarukka ja siffeli oli

roskalapio.Hän oli ollut piikana kartanossa,

jossa herrasväki oli ruotsinkielistä.

Lue lisää

Ruotsin perintöähän monet vanhat sanat ovat - tai merikaupungeissa ranskan kielen; Oulussa on rotuaari (kävelykatu) tai korttikaari (putka). Raumalla on näitä hauskoja sanoja vaikka kuinka.

Mutta mikä on mannukan kuori?

Maalaismies* kirjoitti:

Ruotsin perintöähän monet vanhat sanat ovat - tai merikaupungeissa ranskan kielen; Oulussa on rotuaari (kävelykatu) tai korttikaari (putka). Raumalla on näitä hauskoja sanoja vaikka kuinka.

Mutta mikä on mannukan kuori?

Lue lisää

Ihmeellisesti mieleeni juolahti: kerma.
Vaan taisin mennä lapsellisuuksiin.
Muita ehdotuksia/tietoa?

Helena kirjoitti:

Ihmeellisesti mieleeni juolahti: kerma.
Vaan taisin mennä lapsellisuuksiin.
Muita ehdotuksia/tietoa?

Pohjanmaalla kutsuttiin patjaa mannukaksi ja mannukan kuori oli patjan päällinen. Oljilla siihen aikaan patja täytettiin ja niin pulleaksi ettei sen päällä tahtonut aluksi pysyä, muistelen lapsuudestani. Oljet tuoksuivat hyvältä ja nopeasti laskeutuivat sopiviksi. Siinä oli mainio nukkua.

MITEN 70 V. EI TIEDÄ MIKÄ TASSI ON. ONKO JOKU NUOREMPI KYSELEMÄSSÄ HAH.
1950 Aalussa kuulin sana useasti ja monta muutakin.

Anu1 kirjoitti:

Kyllä tosi on että tassi on kahvikupin lautanen;
mutta mikä on talterikki?

70 ikää eikö tiedä tassia onpa hassua. Minä olen 1950 alusta kuunnellut vanhempien ihmisten puheita zukulaistenkin ja heillä oli paljon ruotsin kielisiä sanoja käytössä. Hesan vanhaa slangia kuuli 1960 70 luvulla ja siinä on venäjäztä tulleita sanoja myös. Joku aika zitten piti tarkistaa sana pilkkumi mistä se on peräisin,no ruotsista. Joskus muistuu miten tavallinen venäjän sana ukaz joka tarkoittaa lakia määräystä mutta Suomessa kun joku sanoo ukaasi se kuulostaa meillä jyrkemmältä vaatimukselta.

Anu1 kirjoitti:

Kyllä tosi on että tassi on kahvikupin lautanen;
mutta mikä on talterikki?

Ei haisuakaan. Onks Rauman kiält

Anonyymi kirjoitti:

MITEN 70 V. EI TIEDÄ MIKÄ TASSI ON. ONKO JOKU NUOREMPI KYSELEMÄSSÄ HAH.
1950 Aalussa kuulin sana useasti ja monta muutakin.

Suomes on monia murteita, joten ei voi tietää, jos ikänsä on asunut samalla nurkalla

miia6 kirjoitti:

Minun äiti käytti sanaa talriikki, kahvikupin

alusesta,kaffeli oli haarukka ja siffeli oli

roskalapio.Hän oli ollut piikana kartanossa,

jossa herrasväki oli ruotsinkielistä.

Lue lisää

Viimeinen lause edustaa maamme vallanneiden ruotsalaisten rasistista kielenkäyttöä.

Niin kuin ruotsalaiset ovat Suomessa toimineet, eivät he todellisuudessa ole olleet mitään sivistynyttä "herrasväkeä", sanonta on ollut vain köyhää, suomalaista työväestöä tarkoituksella nöyryyttävää ja alistavaa manipulointia.

Olen ollut elämässäni monissa eri töissä. Sairaalassa ollessani muuan, 1900-luvun alun ruotsinkielinen, helsinkiläinen (kauniisti kutsuen) "katunainen" (mm. E. Leinon ja V. Vallgrenin ryyppykavereita) käskytti hoitajia: "Satans piga!"

Sitä ruotsiapuhuvaa sivistyneistöä, parempaa kansaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei haisuakaan. Onks Rauman kiält

Kyllähän monet sanat on tulleet ruotsin ja Venäjän kielestä, kuten myös stadin slangi. Monissa ammateissa on ollut ammattislangia jota ei moni osaa enää, esim keittiössä . Duunaan timmissä boloa Lassen misaksi ? Monet nykyiset kokit ei tiedä ?

Maalaismies* kirjoitti:

Pohjanmaalla kutsuttiin patjaa mannukaksi ja mannukan kuori oli patjan päällinen. Oljilla siihen aikaan patja täytettiin ja niin pulleaksi ettei sen päällä tahtonut aluksi pysyä, muistelen lapsuudestani. Oljet tuoksuivat hyvältä ja nopeasti laskeutuivat sopiviksi. Siinä oli mainio nukkua.

Lue lisää

Pohjanmaalla myös syötiin ” krapua” jota luulin ensin joksikin rapu ruuaksi mutta se oli jotain kummaa ryynimäistä rasvaa , en vieläkään tiedä mitä se oikeastaan oli, mutta olis kiva tietää siltikin

”

Anonyymi kirjoitti:

70 ikää eikö tiedä tassia onpa hassua. Minä olen 1950 alusta kuunnellut vanhempien ihmisten puheita zukulaistenkin ja heillä oli paljon ruotsin kielisiä sanoja käytössä. Hesan vanhaa slangia kuuli 1960 70 luvulla ja siinä on venäjäztä tulleita sanoja myös. Joku aika zitten piti tarkistaa sana pilkkumi mistä se on peräisin,no ruotsista. Joskus muistuu miten tavallinen venäjän sana ukaz joka tarkoittaa lakia määräystä mutta Suomessa kun joku sanoo ukaasi se kuulostaa meillä jyrkemmältä vaatimukselta.

Lue lisää

Mistä ruotsalaisesta sanasta muka on pilkkumi lähtöisin , en ymmärrä

Anonyymi kirjoitti:

MITEN 70 V. EI TIEDÄ MIKÄ TASSI ON. ONKO JOKU NUOREMPI KYSELEMÄSSÄ HAH.
1950 Aalussa kuulin sana useasti ja monta muutakin.

Muistan kun äiti aina sanoi että nyt on kahvi niin kuumaa että panen juoden tassilta ja kaatoi kupista ( asetille ) kahvikupin alla olevalle pienelle lautaselle , ja ryysti sitä kovaäänisesti.

Anonyymi kirjoitti:

Suomes on monia murteita, joten ei voi tietää, jos ikänsä on asunut samalla nurkalla

Minä muutin lapsena Hämeestä Pohjanmaalle jossa ei kukaan käyttänyt sanaa tassi , joten ihan totta murre sanoja on monia ja niitä on vaikea tietää jos ei ole asunut paikkakunnilla missä murteita käytetään .

Anonyymi kirjoitti:

Viimeinen lause edustaa maamme vallanneiden ruotsalaisten rasistista kielenkäyttöä.

Niin kuin ruotsalaiset ovat Suomessa toimineet, eivät he todellisuudessa ole olleet mitään sivistynyttä "herrasväkeä", sanonta on ollut vain köyhää, suomalaista työväestöä tarkoituksella nöyryyttävää ja alistavaa manipulointia.

Olen ollut elämässäni monissa eri töissä. Sairaalassa ollessani muuan, 1900-luvun alun ruotsinkielinen, helsinkiläinen (kauniisti kutsuen) "katunainen" (mm. E. Leinon ja V. Vallgrenin ryyppykavereita) käskytti hoitajia: "Satans piga!"

Sitä ruotsiapuhuvaa sivistyneistöä, parempaa kansaa.

Lue lisää

Huvittaa tuo sana katunainen, kun niin moni ennen sai sellaisen maineen jos oli vaikka vaan puhunut jonkun miehen kanssa , eikö mitään muuta ollut tapahtunut . Joitakin on vieläkin jotka yrittävät aliarvioida naisia joilla on miespuolisia ystäviä siis ainoastaan vaan ystäviä koska heidän päässään on ainoastaan seksi puhui mistä puhui . Joten en oikein usko noihin katiåunais juttuihin koska olen nähnyt niin monen naisen saavan sen nimen ilman mitään todellisuutta.
Mutta ihan totta että kyllä kaikissa kansakunnassa on erilaisia ihmisiä joukossa

Anu1 kirjoitti:

Kyllä tosi on että tassi on kahvikupin lautanen;
mutta mikä on talterikki?

Taisi on synonyymi tussulle, eli ryystin tassia

Anu1 kirjoitti:

Kyllä tosi on että tassi on kahvikupin lautanen;
mutta mikä on talterikki?

Ikää on n 70 eikä aloittaja tiedä hyvin yleistä sanaa tassi? 1950 luvulla syntyneenä minulle monta ruotsin ym sanaa tuttuja.

Anu1 kirjoitti:

Kyllä tosi on että tassi on kahvikupin lautanen;
mutta mikä on talterikki?

Tassi,tissi,tussu,
Kysy seuraavaksi mikä.on kahveli..loska,koska,liepuska,malako,masla,.

Anonyymi kirjoitti:

Mistä ruotsalaisesta sanasta muka on pilkkumi lähtöisin , en ymmärrä

Mumma kertoi, että pilkkumi on kuin kooli. Eli vati.

Helena kirjoitti:

Ihmeellisesti mieleeni juolahti: kerma.
Vaan taisin mennä lapsellisuuksiin.
Muita ehdotuksia/tietoa?

Uutiststo. Tass. Venäläistä propagandaa.

että kyllä TASSI on kahvikupin aluslautanen.

Meilläkin oli haarukka kahveli ja rikkalapio
siffeli. Lisäksi oli sellainen sana kuin
kafferi ja se oli ulko komero. Jääkaappia ei
ollut, kafferi oli kylmätila.

Äitini oli ollut kotitalousharjoittelijana
jonkun tohtorin perheessä. Olisiko meillekin
nuo sanat sieltä tulleet.

Trina kirjoitti:

että kyllä TASSI on kahvikupin aluslautanen.

Meilläkin oli haarukka kahveli ja rikkalapio
siffeli. Lisäksi oli sellainen sana kuin
kafferi ja se oli ulko komero. Jääkaappia ei
ollut, kafferi oli kylmätila.

Äitini oli ollut kotitalousharjoittelijana
jonkun tohtorin perheessä. Olisiko meillekin
nuo sanat sieltä tulleet.

Lue lisää

Oli SULAANI, ja se oli eteisen takana oleva kylmä tila.

fiiuliN kirjoitti:

Oli SULAANI, ja se oli eteisen takana oleva kylmä tila.

Tuo on aivan outo sana. En ole sellaista koskaan
kuullutkaan. Mistähän sellainen sana on saanut
alkunsa? Minulle siitä tulee mieleen jotain
itämaista.

Trina kirjoitti:

Tuo on aivan outo sana. En ole sellaista koskaan
kuullutkaan. Mistähän sellainen sana on saanut
alkunsa? Minulle siitä tulee mieleen jotain
itämaista.

alkuperää.
Kuvittelen vain niin, koska olen Karjalasta tänne muuttanut ja isä ja äiti sanoivat aina eteisen toisella puolella olevaa kylmää komeroa sulaniksi.

Sotien välillä asuessani Paattisilla oli sellainen komero/sulani ja siitä lähti myös rappuset vinttiin.

Sulaani tai sulani, en ole varma onko yhdellä vai kahdella aa:lla.

fiiuliN kirjoitti:

alkuperää.
Kuvittelen vain niin, koska olen Karjalasta tänne muuttanut ja isä ja äiti sanoivat aina eteisen toisella puolella olevaa kylmää komeroa sulaniksi.

Sotien välillä asuessani Paattisilla oli sellainen komero/sulani ja siitä lähti myös rappuset vinttiin.

Sulaani tai sulani, en ole varma onko yhdellä vai kahdella aa:lla.

Lue lisää

sulaani, venäjäksi sulan = komero
taltrik, -,,- tarelka = lautanen

Karjalassa on paljon sanoja naapurilta
mieleen muistuvat
matrassi, piirakka, nekka, vanna, tuslaaki,
koni, mesta, torakka, palsa, pitska, saiju,
sarrain, vaaru, pirssi, juska, teema,
tuuvinki, tassi

monet samat esiintyvät myös muissa kielissä

Trina kirjoitti:

että kyllä TASSI on kahvikupin aluslautanen.

Meilläkin oli haarukka kahveli ja rikkalapio
siffeli. Lisäksi oli sellainen sana kuin
kafferi ja se oli ulko komero. Jääkaappia ei
ollut, kafferi oli kylmätila.

Äitini oli ollut kotitalousharjoittelijana
jonkun tohtorin perheessä. Olisiko meillekin
nuo sanat sieltä tulleet.

Lue lisää

Kafferi oli meillä päin pakari

Trina kirjoitti:

että kyllä TASSI on kahvikupin aluslautanen.

Meilläkin oli haarukka kahveli ja rikkalapio
siffeli. Lisäksi oli sellainen sana kuin
kafferi ja se oli ulko komero. Jääkaappia ei
ollut, kafferi oli kylmätila.

Äitini oli ollut kotitalousharjoittelijana
jonkun tohtorin perheessä. Olisiko meillekin
nuo sanat sieltä tulleet.

Lue lisää

Ruotsalaiset Suomessa eivät ole välittäneet osata halveksimaansa, kunnollista suomea ja ovat lisäilleet hoono-soomeensa ruotsinkielisiä väännöksiään. Ruotsalainen miehitys Suomessa on suunnattomasti vahingoittanut ikivanhaa kulttuuriamme, jonka juuret tunnetaan 10 000 vuoden taakse. Suomalaiset ovat Euroopan vanhin kansa ja kieli.

Nuohan eivät ole edes murresanoja, eli eivät ole muuttuneet suomenkieleen kuuluviksi, vaan ovat johonkin Stadin slangiin verrattavaa sekakieltä. Itse kieleemme on sekoittunut kielimuunnoksina paljon venäjänkielisiä sanoja, olemmehan eläneet yhdessä jo n. 10 000 vuotta. Kuinka suomenkieli vastavuoroisesti on vaikuttanut venäjänkieleen, tätä asiaa en tunne. Esim. suomenkieleen tulleista venäjänkielisistä sanoista:
- "Akkuna (ikkuna)" = Oкно, aknoo.
- "Vaino, vainaja, vainolainen" = Война, vajnaa = (suom.) sota.
- "Pullo, puteli" = Бутылка, butilka
- "Tyrmä", vankila = Tюрьма, tjurma
- "Toveri" = Товарищ = tavarits
- "Tavara, tuote" = Товар, tavar
- "Kirkko" = Церковь, tserkov

Mutta vanha slangi itsessään oli jo jonkinlainen kieli, ei kuitenkaan tämä nykyinen slangi, sillä tämä ei noudata aito-slangin "kielioppisääntöjä". Suomessa on erikseen esim. kirjakieli, murteet, slangi, sekalainen puhekieli ja vielä erikseen alakulttuurinen katukieli.

Alkuperäisen slangin sanat ja käsitteet olivat tietynlaisia katukielisiä väännöksiä sekä ruotsista että venäjästä.

Myös Venäjän juutalaisten saapuminen Helsinkiin 1800-luvun lopulla toi joitain venäjän sekä myös jiddishinkielisiä lainasanoja stadin slangiin (esim. "kaveri").

Saksalaisilta tuli joitain lyhyitä lainasanoja kuten "mennä vek / veks", eli pois. Etenkin saksalaisia tai heihin viittaavia nimiä, kuten Arja, Hanna, Hannele... Hannele lienee jiddishinkielinen hellittelymuoto nimelle Hanna.

fiiuliN kirjoitti:

alkuperää.
Kuvittelen vain niin, koska olen Karjalasta tänne muuttanut ja isä ja äiti sanoivat aina eteisen toisella puolella olevaa kylmää komeroa sulaniksi.

Sotien välillä asuessani Paattisilla oli sellainen komero/sulani ja siitä lähti myös rappuset vinttiin.

Sulaani tai sulani, en ole varma onko yhdellä vai kahdella aa:lla.

Lue lisää

Pirkanmaalla, ainakin joskus aikoinaan, kutsuttiin talon pihamaalla olevaa varastorakennusta, eli tavara-aittaa nimellä "suuli".

Minun tätini sanoi ulkovessaa tassiksi 50 luvulla.
Varmaan siksi koska hän oli sotalapsi Ruotsissa ja oli palannut takaisin Suomeen omien vanhempiensa luokse
Ja oli tottunut Ruotsissa sanomaan dass ja väänti siitä oman väännöksensä suomeksi.
Niin. Että sanalla on monta merkitystä, kahvia hörpittiin myös tassilta

Asetti=assiett=kahvi-tai teekupin aluslautanen
PM

Ihan niin, minun pappani joka oli hämäläinen sanoi aina että
” pistäs plikka juoden tassilta niin ei ole niin kuuma se kahvi”
Ja itse hörppi aina tassilta, toinen jalka toisen polven päällä .
Olihan se hyvää olevinaan tassilta juominen

Anonyymi kirjoitti:

Ihan niin, minun pappani joka oli hämäläinen sanoi aina että
” pistäs plikka juoden tassilta niin ei ole niin kuuma se kahvi”
Ja itse hörppi aina tassilta, toinen jalka toisen polven päällä .
Olihan se hyvää olevinaan tassilta juominen

Lue lisää

Hahhaa juuri tuo toinen jalka toisen polven päällä, ja tanssia pitävän käden kyynärpää nojasi polveen

Virolaiset sanat ne vasta hauskoja on!

Kävelin Tallinnassa ja oli hauskaa kun luin katujen kylttejä.
'Jääauk' on avanto.

Anonyymi kirjoitti:

Virolaiset sanat ne vasta hauskoja on!

Kävelin Tallinnassa ja oli hauskaa kun luin katujen kylttejä.
'Jääauk' on avanto.

Jääauk ei ole kadun nimi.

Anonyymi kirjoitti:

Virolaiset sanat ne vasta hauskoja on!

Kävelin Tallinnassa ja oli hauskaa kun luin katujen kylttejä.
'Jääauk' on avanto.

Jalkratas.Viron sanat kuulostaa hassuilta ja vanhentuneilta.
Minua ei Baltia kiinnosta. Venäjä kyllä. 1970 luvulla oli helppoa opiskella Venäjää. Nyt ei ole tv mitään elokuvia ,sarjoja ollut. Kaipaan niitä.

Katso joskus professori Volanen Särkän filmissä Katupeilin takana

onko pappa flöörissä
onko pappa vihainen kun minä kompromentoin

...
keskiluokan suomea viime vuosituhannelta muutoksen aikana

Etelä Pohjanmaalla sanotaan aina vaan ” karteekit” ikkunaverhoista, se tulee ruotsinkielistä joka on gardin
Tuo aviisi on kans vanha sana lähtöisin Ruotsista sekin

Mikä on tussu ?

Anonyymi kirjoitti:

Mikä on tussu ?

Se on tassi, jota et osannu kirjottaa oikein

Tarkoitit ilmeisesti kirjoittaa että "ollaan kai suomenkielisellä Pohjanmaalla"?
No, ei tuo paha moka mutta sanohan samaan syssyyn oletko krinniin joutunut milloinkaan?

Hämeessä kirveitä oli sihveli 😂

Anonyymi kirjoitti:

Hämeessä kirveitä oli sihveli 😂

Korjaan kihveli eikä mikään kirveitä jonka I phone taas käänsi

Miten Sampo- jorinasi liittyvät aloituksen aihepiiriin, eikö noille ole omia sivujaan, menisit pois pilaamasta tätä(kin) sivua osakkeinesi.

Anonyymi kirjoitti:

Miten Sampo- jorinasi liittyvät aloituksen aihepiiriin, eikö noille ole omia sivujaan, menisit pois pilaamasta tätä(kin) sivua osakkeinesi.

Sampo on juntille yhtä kaukainen kuin tassi
ja
vanha suomalainen sana

juntit ovat jo ajat sitten pilanneet palsan änkyttämällä ei omiaan
vaan
toimittajaraukkojen juntille syöttämää soopaa jota juntti nauttii joka aterialla

Anonyymi kirjoitti:

Sampo on juntille yhtä kaukainen kuin tassi
ja
vanha suomalainen sana

juntit ovat jo ajat sitten pilanneet palsan änkyttämällä ei omiaan
vaan
toimittajaraukkojen juntille syöttämää soopaa jota juntti nauttii joka aterialla

Lue lisää

Sä oot t-e-r-ä-v-ä, sun kirjoitusosaaminen sen jo kertoo.

Asetti on ranskaa
Pakkoruotsi pois tilalle suomi englanti kaikille ja tasosta riippuen sitten saksa ja tai ranska

Kielitaito kannattaa aina, jos valinta on järkevä
Pari kolme vierasta kieltä osaavaa ei tarvitse ei pysty enää neuvomaan mutta nuorta koululaista voi huijata opiskelemaan kiinaa venäjää italiaa pakkoruotsia ...

Pekulointi ei ole suomea.

Anonyymi kirjoitti:

Asetti on ranskaa
Pakkoruotsi pois tilalle suomi englanti kaikille ja tasosta riippuen sitten saksa ja tai ranska

Kielitaito kannattaa aina, jos valinta on järkevä
Pari kolme vierasta kieltä osaavaa ei tarvitse ei pysty enää neuvomaan mutta nuorta koululaista voi huijata opiskelemaan kiinaa venäjää italiaa pakkoruotsia ...

Lue lisää

Kielitaito kannattaa aina ja melkein kaikilla kielillä on kysyntää jossakin, joskus.
Ranska ja espanja saksan lisäksi suuria euroopplaisia kieliä, mutta tulevaisuudessa uskon venäjän ja mandariinikiinan osaajia tarvittavan aina lisää.
Kannatan ruotsin tekemistä valinnanvaraiseksi kaikkialla paitsi kunnissa joissa on vähintään kolmannes ruotsia kotikielenään puhuvia.
PM

Anonyymi kirjoitti:

Kielitaito kannattaa aina ja melkein kaikilla kielillä on kysyntää jossakin, joskus.
Ranska ja espanja saksan lisäksi suuria euroopplaisia kieliä, mutta tulevaisuudessa uskon venäjän ja mandariinikiinan osaajia tarvittavan aina lisää.
Kannatan ruotsin tekemistä valinnanvaraiseksi kaikkialla paitsi kunnissa joissa on vähintään kolmannes ruotsia kotikielenään puhuvia.
PM

Lue lisää

Aivan näin Ploma mutta lähtökohta ei ole kiina ja espanja ja venäjä

Diktatuurimaiden kieliä venäjää kiinaa ei pidä lukea ollenkaan nuorena
Voi jäädä aivan turhaksi

Niillä ei nuori tee mitään
Ei ole alkuperäisoppimateriaalia. käännettyä on espanjaksi mutta se ei riitä

Ei kukaan järkevä lähde diktatuuriin opiskelemaan työttömäksi

Perusopetus suomeksi että tietää sanan selkäliha eikä kaupassa tarvi pyytää saisinko tota solomilloa kilon meänkielen malliin

Saksaksi ja ranskaksi on alkuperämateriaalua opiskelussa ja siihen se päättyy

Meillä on muutenkin liikaa turhaa kieliopiskelua kouluissa

Vanhana voi lukea espanjaa tai italiaa jne omalla ajallaan ja se sujuu jos osaa muita kieliä

Anonyymi kirjoitti:

Pekulointi ei ole suomea.

Ei edes spekulointi!

Anonyymi kirjoitti:

Kielitaito kannattaa aina ja melkein kaikilla kielillä on kysyntää jossakin, joskus.
Ranska ja espanja saksan lisäksi suuria euroopplaisia kieliä, mutta tulevaisuudessa uskon venäjän ja mandariinikiinan osaajia tarvittavan aina lisää.
Kannatan ruotsin tekemistä valinnanvaraiseksi kaikkialla paitsi kunnissa joissa on vähintään kolmannes ruotsia kotikielenään puhuvia.
PM

Lue lisää

Kielitaito vähenee sitä mukaa kun puhuttuja kieliä jää pois käytöstä eli ns. kuolee. Se oli jossain vaiheessa suunnilleen yksi kielen kuolema viikoittain- tahtiin kun kieliä hävisi.
Esim. pikkuisessa Papua- uusiGineassa on ollut satoja kieliä joilla myös eri murteita, eiköhän sinnekin turismin myötä ole Englanti alkamassa iskostua ja muut hävitä, niin kielitaitoa menetetään.

Anonyymi kirjoitti:

Asetti on ranskaa
Pakkoruotsi pois tilalle suomi englanti kaikille ja tasosta riippuen sitten saksa ja tai ranska

Kielitaito kannattaa aina, jos valinta on järkevä
Pari kolme vierasta kieltä osaavaa ei tarvitse ei pysty enää neuvomaan mutta nuorta koululaista voi huijata opiskelemaan kiinaa venäjää italiaa pakkoruotsia ...

Lue lisää

Ja kirjoitustaidon opettelu myös pakolliseksi!

Anonyymi kirjoitti:

Asetti on ranskaa
Pakkoruotsi pois tilalle suomi englanti kaikille ja tasosta riippuen sitten saksa ja tai ranska

Kielitaito kannattaa aina, jos valinta on järkevä
Pari kolme vierasta kieltä osaavaa ei tarvitse ei pysty enää neuvomaan mutta nuorta koululaista voi huijata opiskelemaan kiinaa venäjää italiaa pakkoruotsia ...

Lue lisää

Niin se ruotsi sitten , kyllä kuule sekin on hyvä osata , kun on tulkkina niin näkee miten paljon se merkitsee kun osaa kielen

Anonyymi kirjoitti:

Pekulointi ei ole suomea.

Siinä ko tassikin.. eihän kukaan kirjakieltä jorise ja ympäri maata puhutaan omia murteita.

Anonyymi kirjoitti:

Kielitaito kannattaa aina ja melkein kaikilla kielillä on kysyntää jossakin, joskus.
Ranska ja espanja saksan lisäksi suuria euroopplaisia kieliä, mutta tulevaisuudessa uskon venäjän ja mandariinikiinan osaajia tarvittavan aina lisää.
Kannatan ruotsin tekemistä valinnanvaraiseksi kaikkialla paitsi kunnissa joissa on vähintään kolmannes ruotsia kotikielenään puhuvia.
PM

Lue lisää

Kielitaitoo en ole enää aikoihin tarvinnu, hyvin olen pärjänny suomen kielellä.

MIkä on laatanen?

Anonyymi kirjoitti:

MIkä on laatanen?

Olisko Savon murretta lautasesta

Miksi teelaudalta kahvia? Ja miten kahvi pysyy laudalla?

Anonyymi kirjoitti:

Miksi teelaudalta kahvia? Ja miten kahvi pysyy laudalla?

Tassi on nimenomaan puusta veistetty, vahapintainen teelautanen etelä ja länsi-suomen murteissa, tillikka on posliinilautanen

Anonyymi kirjoitti:

Tassi on nimenomaan puusta veistetty, vahapintainen teelautanen etelä ja länsi-suomen murteissa, tillikka on posliinilautanen

Meillä länsi-Suomessa ei todellakaan käytetty enää minun lapsuudessani eikä kuvista ja perimätiedoista päätellen ainakaan enää 1900- luvulla puusta veistettyjä ruokailuastioita. Tassit olivat ihan posliinisellaisia kuten kaffekupitkin.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi teelaudalta kahvia? Ja miten kahvi pysyy laudalla?

Heh, kahvia laudalla ne on varmaan papuina.

Anonyymi kirjoitti:

Heh, kahvia laudalla ne on varmaan papuina.

Joskus kahvi oli vihreinä papuina ja piti itse paahtaa rännälissä.

Onko rännäli vai rännäri?

Anonyymi kirjoitti:

Tassi on nimenomaan puusta veistetty, vahapintainen teelautanen etelä ja länsi-suomen murteissa, tillikka on posliinilautanen

Kai sitä käytetään eniten juuri kahvikupin ( asetti); lautasena sitä tassia, ei se nyt niin samanlaista ole eri murteissa

Jos tämä kiinnostaa vanhaa rouvaa niin tassi on germaaninen ja asetti romaaninen
vastine samalle asialle, sitten eri maissa ne ovat milloin kuppi ja milloin lautanen
ja niin edelleen

UNKARIN KOCSIN KYLÄSSÄ KEKSITTIIN VAUNUT

tämä sekoilu KUPPI LAUTANEN

ei ole niin outoa kuten OSOITTAA VAIKKA saksan sana die Kutsche joka on siis vaunu

tulee mm. unkarista kocsi KOCSIN KYLÄLÄISET KEKSIVÄT KULJETUKSEN KKKK

jossa se oli hevosvaunu siinä usein oli kääntyvät pyörät kun olen keskustellut unkarilaisten kanssa ne sanovat sen näin

englanniksi coach ja suomeksi kuljettaja KUSKI eikä mikään vaunu

Esim ammattipyöräilijät eivät sano ajaja vaikea sana vaan kuski
ja ohjaaja tulee tästä ELI KOUTSI
kuski saa siis ohjausta koutsilta eli vaunu saa ohjausta vaunulta

Rinta on leidin tyttönimi ja Tassi puolison sukunimi. TUskimpa se mihinkään teelautasen kokoiseen ns. nänipihaan viittaa

Vanhakantaisella tarkoitetaan puusilmäistä, on sellainen niin tassillinen limaus

Meillä kotipuolessa eli Satakunnassa myös kahvikupin aluslautanen oli tassi!

Vanha kansa ryysti kahvin tassilta, siis kahvin, ei niinkään teetä, uskoisit jo.

Anonyymi kirjoitti:

Vanha kansa ryysti kahvin tassilta, siis kahvin, ei niinkään teetä, uskoisit jo.

ihan sama mitä siitä juo

Myös kahvilautasta, sillä monissa paikoissa ei edes teetä juotu ennen

Ei ole.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole.

Kuka semmoista väittää? Ei ainakaan kukaan Itä-suomalaine.

Näin Satakuntalaisena en ole eläissäni kuullut sanaa takalatti!

Ei vaan kaffekupin aluslautanen.
Mikä on teefari? Sana teefati vielä voisi menetellä mutta ei vadilla enää voi olla aluslautasta koska se on itse aluslautanen...

Anonyymi kirjoitti:

Ei vaan kaffekupin aluslautanen.
Mikä on teefari? Sana teefati vielä voisi menetellä mutta ei vadilla enää voi olla aluslautasta koska se on itse aluslautanen...

tuleeko tämä viesti filosofian laitokselta ?

Anonyymi kirjoitti:

tuleeko tämä viesti filosofian laitokselta ?

Tuo kysyjän tulisi itse tietää. Eikö hän tiedä miltä laitokselta viestejään lähettelee?

Anonyymi kirjoitti:

Ei vaan kaffekupin aluslautanen.
Mikä on teefari? Sana teefati vielä voisi menetellä mutta ei vadilla enää voi olla aluslautasta koska se on itse aluslautanen...

Ai niinku kahveekipoon?

Anonyymi kirjoitti:

Tuo kysyjän tulisi itse tietää. Eikö hän tiedä miltä laitokselta viestejään lähettelee?

Mene sinä vaan juomaan kahvia siltä takalatilta

No enpä ole normikotikäytössä metallisia kahvikuppeja tai - tasseja nähnyt. Merillä aikanaan laivoilla oli rst- materiaalista ruokailuvälineet, ihan sattuneesta syystä eli vähän samasta syystä kun pöydissä oli ylös käännettävät reunapalat.
Meren aalloilla oon syntynyt, alla etelän taivaan...totta muuten!

Anonyymi kirjoitti:

No enpä ole normikotikäytössä metallisia kahvikuppeja tai - tasseja nähnyt. Merillä aikanaan laivoilla oli rst- materiaalista ruokailuvälineet, ihan sattuneesta syystä eli vähän samasta syystä kun pöydissä oli ylös käännettävät reunapalat.
Meren aalloilla oon syntynyt, alla etelän taivaan...totta muuten!

Lue lisää

se on kuun, ei taivaan

Miksi huudat isoilla kirjaimilla?
Tiesitkö vanhan sanonnan: Esim. kokouksissa huutaja häviää aina?

En ole pian noin 60 vuoden aikana muutamissakin sadoissa kokouksissa mukana olleena vielä nähnyt kenenkään ryystävän kahviaan tassilta tai lautaseltakaan...

Anonyymi kirjoitti:

En ole pian noin 60 vuoden aikana muutamissakin sadoissa kokouksissa mukana olleena vielä nähnyt kenenkään ryystävän kahviaan tassilta tai lautaseltakaan...

Vaikuttaa siltä, että et ole ikinä ollut kokouksessa, jota palaveriksi kutsutaan. Mutta vielä ehdit kunhan kasvat.

Anonyymi kirjoitti:

Vaikuttaa siltä, että et ole ikinä ollut kokouksessa, jota palaveriksi kutsutaan. Mutta vielä ehdit kunhan kasvat.

Toistan etten ole sitten lapsuuteni aikojen eli 1950- luvun nähnyt kenenkään ryystävän missään kahviaan tassilta, tahi miksi sitä sitetn sanotaankin. Tuolloin joku vanhempi ihminen niin saattoi vielä tehdä mutta kyllä on se tapa jäänyt.
Ja jos kokousta myös palaveriksi kutsutaan, tuotapa en olisi arvannutkaan, kiitos vaan v_tusti tärkeästä tiedosta.
Kasvamisiin...

Anonyymi kirjoitti:

Toistan etten ole sitten lapsuuteni aikojen eli 1950- luvun nähnyt kenenkään ryystävän missään kahviaan tassilta, tahi miksi sitä sitetn sanotaankin. Tuolloin joku vanhempi ihminen niin saattoi vielä tehdä mutta kyllä on se tapa jäänyt.
Ja jos kokousta myös palaveriksi kutsutaan, tuotapa en olisi arvannutkaan, kiitos vaan v_tusti tärkeästä tiedosta.
Kasvamisiin...

Lue lisää

Kahvin juonti talterikilta on mitä tavallisin käytäntö palaverissa. Taitaa männä nyt pojalla niin sanotusti puurot ja vellit sekaisin. Sori kun pojittelen, eilisen mies, teen sitä kaikille itseäni nuoremmille ja vähän vähemmän tietotaitoa omaaville tapauksille. Siitä ei kuitenkaan pidä loukkaantua, voin tulla pitämään oppitunnin, mutta en tule veturilla. Kyllä se näin on.

mitä ihmettä höpötät? Ota napit jotka hoitaja sulle antaa!!!

Ihan trikkikö?

Ei, vaan talrikki. Trikki in ihan jotain muuta!

Kirkon teelautanen..?

Anonyymi kirjoitti:

Kirkon teelautanen..?

periaatteessa juuri näin

Mikä on intruuki

Anonyymi kirjoitti:

Mikä on intruuki

Intruuki on rossipohjan keskimmäinen varvi.

Mutta kun ainakin minun synnyinseuduillani Satakunnassa kahvikupin aluslautanen eli tassi EI ollut mikään syvä kulho.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta kun ainakin minun synnyinseuduillani Satakunnassa kahvikupin aluslautanen eli tassi EI ollut mikään syvä kulho.

Siis läntisesasä Suomessa, niin piti lisäämäni!

Anonyymi kirjoitti:

Siis läntisesasä Suomessa, niin piti lisäämäni!

Kylläpähän sen on sielläkin ollut syvä kulhonen, olet varmaan vaan niin nuori ettet muista näitä vanhan kansan hommia.

Kahvikupin aluslautanen eli tassi ei ole vati!
Teevadistakaan en ole ikinä ennen kuullut, vadillahan tarkoitetaan jotain isompaa ja tilavampaa kuten pesuvatia. Oletko nähnyt pesuvadista juotavan teetä?

Anonyymi kirjoitti:

Kahvikupin aluslautanen eli tassi ei ole vati!
Teevadistakaan en ole ikinä ennen kuullut, vadillahan tarkoitetaan jotain isompaa ja tilavampaa kuten pesuvatia. Oletko nähnyt pesuvadista juotavan teetä?

Lue lisää

Eipä kannata paljon viisastella jos ei tunne suomalaista murresanastoa vähäisimmässäkään miärin, teevati on tosiaan teevati. HUOM!

Anonyymi kirjoitti:

Eipä kannata paljon viisastella jos ei tunne suomalaista murresanastoa vähäisimmässäkään miärin, teevati on tosiaan teevati. HUOM!

Saank mää kaks hapant leippä?
Aitoa erään paikkakunnan murretta, mikä seutu on kyseessä vai etkö tiedä, viisasteletko syyttä suotta?

ei lautanen ole mikään vasu.

Me puhutaankin Suomen asioista!

Savon alueella teelautasta ei ole koskaan sanoottu vatiksi. Et ole todennäköisesti savossa koskaan käynytkään. Päivänselvä juttu, jäit kiinni. Sitä en tiedä mikä sua motivoi levittämään tuollaisia järjettömyyksiä. häpeä

Jos sinulla on pahempia huolia, pidä ne omana tietonasi.

Kyllä meidän puolessa tassu oli kissalla yms. eläimillä!

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä meidän puolessa tassu oli kissalla yms. eläimillä!

Et sitten muita eläimiä tunne kuin kissa, tyypillistä kaupunkilaisnuorisoa..huoh

Mutta se astia josta tuutinkia on tavallisesti ruukattu tehä niin on tosiaikaisesti tassi!

Anonyymi kirjoitti:

Et sitten muita eläimiä tunne kuin kissa, tyypillistä kaupunkilaisnuorisoa..huoh

Lienet tyypillinen kaupunkilainen kun et tajua että lauseessani on myös lyhenne yms. Tarkoittaisiko se että tiedän tassun olevan muillakin eläimillä kuin kissalla mutta mainitsen nyt esimerkkinä kissan?

Anonyymi kirjoitti:

Mutta se astia josta tuutinkia on tavallisesti ruukattu tehä niin on tosiaikaisesti tassi!

He söivät mitä saivat ja joivat tuutingin...Eikä sitä tuutinkia eli viinaryyppyä heiluvassa laivassa kaffetassilta hörpitty!

Anonyymi kirjoitti:

He söivät mitä saivat ja joivat tuutingin...Eikä sitä tuutinkia eli viinaryyppyä heiluvassa laivassa kaffetassilta hörpitty!

Tuutinki on lihapaisti, eikä mikään ryyppy. mopossa on ryyppy.

Anonyymi kirjoitti:

Tuutinki on lihapaisti, eikä mikään ryyppy. mopossa on ryyppy.

Väität siis että kun Rosvo- Roope- laulussa, josta em. sanat ovat, kerrotaan ensin syödyn ja sitten juodun tuutingin, se tuutinki oli lihapaisti, he siis JOIVAT lihapaistin.
Hyvä sinä!

Anonyymi kirjoitti:

Väität siis että kun Rosvo- Roope- laulussa, josta em. sanat ovat, kerrotaan ensin syödyn ja sitten juodun tuutingin, se tuutinki oli lihapaisti, he siis JOIVAT lihapaistin.
Hyvä sinä!

Lue lisää

Käsitelläänpä vielä se ryyppy- käsitekin: Vanhemmissa venemoottoreissa oli käynnistyksen helpottamiseksi ryyppyä varten ihan ryyppykuppi, kuin myös vastaavissa ns. maamoottoreissa. Se ryyppykuppi sijaitsi sylinterin kannessa ja se ennen käynnistystä avattiin, siihen kaadettiin bensaa ja kun bensa oli valunut sylinteriin, kuppi suljettiin ja sitten tekemään starttiyritystä. On meinaan tullut tehtyä mm. Wickström- merkkisissä moottoreissa aika monta kertaa tuo homma.
Ehti minulla olla myös Tunturi ja Solifer- merkkiset mopedit mutta ei niissä ryyppykuppeja ollut eikä ryyppyjä annettu. Mahdollinen kaasuttimen rikastimen käyttö, jos koneessa sellainen on, ei ole ryypyn antamista sanan varsinaisessa merkityksessä.

Anonyymi kirjoitti:

Väität siis että kun Rosvo- Roope- laulussa, josta em. sanat ovat, kerrotaan ensin syödyn ja sitten juodun tuutingin, se tuutinki oli lihapaisti, he siis JOIVAT lihapaistin.
Hyvä sinä!

Lue lisää

Juuri näin. Eli paisti kyseessä. Hyvä että menee sinne vähän hitaammillekkin jakeluun.

Anonyymi kirjoitti:

Juuri näin. Eli paisti kyseessä. Hyvä että menee sinne vähän hitaammillekkin jakeluun.

Ruotsista taas lainattu tuo tuutinki.

Synonymer till tuting:
sup, hutt, snaps, jamare, pilleknarkare, nubb

Paitsi joku perverssi?

Anonyymi kirjoitti:

Paitsi joku perverssi?

Eihän se kahta ilman kolmatta mailnansotia sytytä.

Ellei ole kuppeja tai mukeja niin miten se kokouskahvi sitten tarjoillaan ja nautitaan....missä viimeksi olit sellaisessa kokouksessa...

Anonyymi kirjoitti:

Ellei ole kuppeja tai mukeja niin miten se kokouskahvi sitten tarjoillaan ja nautitaan....missä viimeksi olit sellaisessa kokouksessa...

Aivan yleinen käytäntö kansainvälisissä suuryrityksissä. Mutta ymmärrän ettei sellaiset pöydät ole ihan kaikkia varten. vinks

Se oli Tass.
Ja se oli Neuvostoliiton aikaa se...

Vai olisko Venäjän?

Itsellä ehti kaksikin 1990- lukulaista Fordia olla mutta tuon kuulen eli luen nyt ensimmäistä kertaa.

Anonyymi kirjoitti:

Itsellä ehti kaksikin 1990- lukulaista Fordia olla mutta tuon kuulen eli luen nyt ensimmäistä kertaa.

Et taida ihan hirveästi tuntea tekniikaa, heh, no pojat oppii ja teillä on aikaa

..entä minne se menee?

Anonyymi kirjoitti:

..entä minne se menee?

menee kahvikupin "alle", on siis alulautanen, johon sitten voi kauniisti asettaa sen kahvikupin ja kahvilusikan, ettei lusikka ole "silmässä" kun juo sitä kahvia.

Anonyymi kirjoitti:

menee kahvikupin "alle", on siis alulautanen, johon sitten voi kauniisti asettaa sen kahvikupin ja kahvilusikan, ettei lusikka ole "silmässä" kun juo sitä kahvia.

Saksaksi lautanen on Tasse.

meillä kotona se 50 -luvulla liittyi nimenomaan kattaukseen, eikä ollut kenellekään epäselvää.

Meillä päin saaristossa ei nuotassa sellaista osaa ollut mutta vanhimmat ihmiset yhä saattoivat juoda kahvinsa tassilta. Kahvia juotiin siis kaatamalla se kupista vähän kerrallaan aluslautaselle eli tassille ja silleen.
Eikä meillä suurissa nuotissa ollut mitään remmejä nuotan suun sulkemiseen, sellaista ei harrastettu, ehkä nuotanveto ei sinulle ole oikein tuttua, minulle sattuu olemaan. Taidat sekoittaa nyt nuotan ja jonkun kalojen säilytykseen käytetyn verkkosumpun tms,, johonkin sisävesien näpertelyyn.

Anonyymi kirjoitti:

Meillä päin saaristossa ei nuotassa sellaista osaa ollut mutta vanhimmat ihmiset yhä saattoivat juoda kahvinsa tassilta. Kahvia juotiin siis kaatamalla se kupista vähän kerrallaan aluslautaselle eli tassille ja silleen.
Eikä meillä suurissa nuotissa ollut mitään remmejä nuotan suun sulkemiseen, sellaista ei harrastettu, ehkä nuotanveto ei sinulle ole oikein tuttua, minulle sattuu olemaan. Taidat sekoittaa nyt nuotan ja jonkun kalojen säilytykseen käytetyn verkkosumpun tms,, johonkin sisävesien näpertelyyn.

Lue lisää

olen vetänyt enemmän nuottaa ennen armeijaa kuin sinä koko elämäsi aikana.

Ei, ei tarkoita kattauksen asetelmaa vaan asetti on yhtä kuin tassi eli aluslautanen. Tassi- sanaa on käytetty etupäässä Satakunnassa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei, ei tarkoita kattauksen asetelmaa vaan asetti on yhtä kuin tassi eli aluslautanen. Tassi- sanaa on käytetty etupäässä Satakunnassa.

Asetti on lainaus ruotsista, sekin.

"Täältä löydät kaikki asetit valikoimastamme. Asetti on täydellinen lautanen, kun haluat esimerkiksi tarjoilla alku- tai jälkiruokaa tai salaattia ja miksi ..."

"En assiett är en mindre tallrik som används för till exempel bröd och sallad som serveras som förrätt eller vid sidan om huvudrätten på själva ..."

tassi on vaan puhekielessä helppo ja lyhyt sanana, Suomenkieli on täynnä muutenkin niitä monenlaisia pitkiä sanoja > "tassi" > lyhyt ja ytimekäs.

Varmaan vieras sana monille mutta siellä missä sanaa tassi käytettiin, lautanen tarkoitti isoa ruokalautasta ja tassi siis pienempää kahvikupin aluslautasta.
Murresanoista sen verran että joskus ihmettelin kun tarikko olikin toisella seudulla talikko. Tassi on ja paikallinen murresana ja kuten edellä jo mainitsinkin, käytössä lähinnä Satakunnassa ja sielläkin ilmeisesti eniten saaristovyöhykkeellä ja sen tuntumassa.

Et usko kun et usko mutta eiks ookkin hassua että minun kotonani kahvitassi tai lyhyesti vain tassi tarkoitti kahvikupin aluslautasta...
Minulle myös opetettiin että sana "astioiden kera" kirjoitetaan erilleen ja "olekaan" sana kirjoitetaan yhdellä koolla ja silleen...

Nim. en usko kun en uskokkaan

Anonyymi kirjoitti:

Et usko kun et usko mutta eiks ookkin hassua että minun kotonani kahvitassi tai lyhyesti vain tassi tarkoitti kahvikupin aluslautasta...
Minulle myös opetettiin että sana "astioiden kera" kirjoitetaan erilleen ja "olekaan" sana kirjoitetaan yhdellä koolla ja silleen...

Nim. en usko kun en uskokkaan

Lue lisää

Pilkunkoininta luonnistuu mutta sehän juurikin sen merkki että ihminen tahdo myöntää erehtyneensä. annan sen sinulle anteeksi, onhan se tavallaan ihan söpöä ;)

Anonyymi kirjoitti:

Pilkunkoininta luonnistuu mutta sehän juurikin sen merkki että ihminen tahdo myöntää erehtyneensä. annan sen sinulle anteeksi, onhan se tavallaan ihan söpöä ;)

Pilkunkoininta ei ole sama asia kuin pilkun-ssinta, se kertoo paljon kertojansa tyylitajusta. Esim. sana "olekkaan " on erittäin mauton sekä kirjoitettuna että ääneen lausuttuna eikä vähänkään tyylitajuinen sellaisia sanoja käytä, tajuakkkos, menisikkös, tulisikkos, tajuaisikkos...

Mitä ihmettä on tassittelu.

Satu lähti herrojen kanssa saunaan.

Mikä se?

Vaikuttako ihmisen vanhuuteen?

Tietenkin se on tietenkään tietty.

Mutta mikä on kahvitassi?

Mikä on "jo palsu"?

Anonyymi kirjoitti:

Mikä on "jo palsu"?

tsei ou palsu, elikkä viesti jolla aikoinaan ranskan vastarintaliike ilmoitti kahvikutsuista joilla yhtenä koodina oli kahvion juonti lautaskalta.

Oliko kovatkin juhlat?

Anonyymi kirjoitti:

Oliko kovatkin juhlat?

jos ajatksesi on juhlia, ei silloin kytätö miehistöä vaikka joku viikunapuussa roikkuva itsensä hedelmäksi kuvitteleekin !!!!1

Anonyymi kirjoitti:

jos ajatksesi on juhlia, ei silloin kytätö miehistöä vaikka joku viikunapuussa roikkuva itsensä hedelmäksi kuvitteleekin !!!!1

Kalbådalla ei kasva ainoatakaan puuta, ei edes viikunapuuta.

Myöskään Kallbådalla ei kasva puita, ei kasvanut ainakaan vielä kesällä 2022.

Kuusi, mänty, koivu, vaahtera, pihlaja, leppä, paju, raita, pähkinäpensas, marjatuomipihlaja (jalostettu ihmisen toimesta!). Nämä nyt ainakin voin nähdä ikkunoista kääntämällä päätäni vähän oikealle.
Botaniikan tuntijaksi en ole itseäni koskaan väittänyt enkä liioin ole koskaan nimitellyt edes näillä anonyymisivuilla ketään pökkelöksi.
Mutta pidä sinä linjasi kun olet sen kerran valinnut!

Guppe- sana on kyllä niin taukki että ei tosikaan...

mikä oli?

o o ja o

Kyllä tarvitaan, tassilta juomaan mutta ei saa olla särki vaan pitää olla lahna.

Jos juodaan tassilta, joudutaan kuitenkin ottamaan kuppi pois lautasen päältä jolloin lautanen ei olekaan kupin alla...

Tassi > alusta / alunen, käytetään myös nimeä ,"asetti", elikä siis kahvikuppi
asetetaan . alulautaselle > "asetti" .
Tassi, tuleeko Ruotsin kielestä ???

Anonyymi kirjoitti:

Tassi > alusta / alunen, käytetään myös nimeä ,"asetti", elikä siis kahvikuppi
asetetaan . alulautaselle > "asetti" .
Tassi, tuleeko Ruotsin kielestä ???

Lue lisää

Ei tule ruotsinkielestä.
Goottien eli "ruotsalaisten" kulttuurinen vaikutus Suomessa on ollut sangen vähäinen.

Nuo ovat aika monessa eurooppalaisessa kielessä olevia sanoja, eri muunnoksineen.

No, tanssi-sanakin on samankaltainen monissa kielissä:
- Engl. dance
- Venäjäksi танец = tanez

Mikä on leivänrytimen?

Kahvikupin aluslautanen eli ainakin Satakunnassa tassi on siis mielestäsi talkkunajauhoista tehtyä velliä?
Tai siis tetyä...

Anonyymi kirjoitti:

Kahvikupin aluslautanen eli ainakin Satakunnassa tassi on siis mielestäsi talkkunajauhoista tehtyä velliä?
Tai siis tetyä...

Eikös sitä talkkunajauhoa laitettu piimän sekaan ja syötiin sellaisenaan muistaisin ja jotain marjoja siinä mukana

Siellä missä juotiin tassilta, siellä ei käytetty kuksaa!

Meillä pyöri substassikauppiaita.

Ainakin Satakunnassa tassi oli aiemmin kahvikupin aluslautanen, monilla on yhä ja ainakin termi tunnetaan. Aikanaan oli tapaan juoda kahvi aluslautaselta, ei suoraan kahvikupista, eikä noilla kulmilla silloin juotu aluslauataselta vaan tassilta.
Matkusta vaikka Porin- Luvian- rajamaille ja pyydä saada kuppi kahvia: Saank mää kupin kaffet ja saank mää juar se sit tassilt?

Mutta kun ne tassilta juoneet eivät juoneet kahvia kupista vaan he joivat sen tassilta. Aika monta kertaa olen ollut useimmissakin taloissa tuon ihan itse havaitsemassa ja sanan tassi kuulemassa.
Voit selittää ulkomaankielilläsi niin paljon kuin haluat, ei se asiaa miksikään muuta.
sanan mahdollisesta uutuudesta tai vanhuudesta en tiedä, joka tapauksessa sitä olivat käyttäneet 1800- luvun puolella syntyneet isovanhempani ja käyttivät omat vanhempani. tosin vanhemmilstani taisi tuo tassilta juomisen tapa olla heidän ikääntyessään jäämässä, vähän helpompaa kai vanhuksen tutisevin käsin juoda kupista kuin tasilta josta juoma läikkyiosi pienelläkin kallistuksella yli...
Ja jos sanoilla haluat leikitellä, kerropa sitten mistä kielestä juontuu ja mitä tarkoittaa vaikkapa sana hatara. Ei, tässä tapauksessa se ei tarkoita hataraa rakennusta tai variksen risupesää tms.?

Anonyymi kirjoitti:

Mutta kun ne tassilta juoneet eivät juoneet kahvia kupista vaan he joivat sen tassilta. Aika monta kertaa olen ollut useimmissakin taloissa tuon ihan itse havaitsemassa ja sanan tassi kuulemassa.
Voit selittää ulkomaankielilläsi niin paljon kuin haluat, ei se asiaa miksikään muuta.
sanan mahdollisesta uutuudesta tai vanhuudesta en tiedä, joka tapauksessa sitä olivat käyttäneet 1800- luvun puolella syntyneet isovanhempani ja käyttivät omat vanhempani. tosin vanhemmilstani taisi tuo tassilta juomisen tapa olla heidän ikääntyessään jäämässä, vähän helpompaa kai vanhuksen tutisevin käsin juoda kupista kuin tasilta josta juoma läikkyiosi pienelläkin kallistuksella yli...
Ja jos sanoilla haluat leikitellä, kerropa sitten mistä kielestä juontuu ja mitä tarkoittaa vaikkapa sana hatara. Ei, tässä tapauksessa se ei tarkoita hataraa rakennusta tai variksen risupesää tms.?

Lue lisää

minkä takia sen piti mennä variksen?

Anonyymi kirjoitti:

Mutta kun ne tassilta juoneet eivät juoneet kahvia kupista vaan he joivat sen tassilta. Aika monta kertaa olen ollut useimmissakin taloissa tuon ihan itse havaitsemassa ja sanan tassi kuulemassa.
Voit selittää ulkomaankielilläsi niin paljon kuin haluat, ei se asiaa miksikään muuta.
sanan mahdollisesta uutuudesta tai vanhuudesta en tiedä, joka tapauksessa sitä olivat käyttäneet 1800- luvun puolella syntyneet isovanhempani ja käyttivät omat vanhempani. tosin vanhemmilstani taisi tuo tassilta juomisen tapa olla heidän ikääntyessään jäämässä, vähän helpompaa kai vanhuksen tutisevin käsin juoda kupista kuin tasilta josta juoma läikkyiosi pienelläkin kallistuksella yli...
Ja jos sanoilla haluat leikitellä, kerropa sitten mistä kielestä juontuu ja mitä tarkoittaa vaikkapa sana hatara. Ei, tässä tapauksessa se ei tarkoita hataraa rakennusta tai variksen risupesää tms.?

Lue lisää

hatara tulee sukusi 1800-luvun puolella syntyneiden isovanhempiesi päästä jossa ne käyttivät verkkoa aina välillä pään tilalla juodessaan tassia kuten tapana oli
eli hatara pääosin mutta tassista juotiin

venäjäksi XATARA

Oka söi varista takia

Muta viitennellä tai kakkosen polvissa kun ei ole pattiakaan niin juuaan lautasteetä uunimustaleiman kera ja sinapia pääle suhteen!?

Eli Virroilla juotiin löylyvettä tassilta.

Opettelisit kirjoittamaan.

Anonyymi kirjoitti:

Opettelisit kirjoittamaan.

opettelisit lukemaan , voin opettaa jos et saa veturia sopimaan siihen kukkapenkkiin!

Anonyymi kirjoitti:

opettelisit lukemaan , voin opettaa jos et saa veturia sopimaan siihen kukkapenkkiin!

Lauseen aloitus isolla alkukirjaimella, välilyönti pisteen ja pilkun jälkeen, ei ennen!

Tassi ei millloinkaan ole ollut kuppi eikä kuppi ole milloinkaan ollut tassi.
Kaffelikaan ei ole milloinkaan ollut veitti...

kyllä naurissika kaikissa piireissä sallittiiin, sika kasvoi tassilla ensin pikkuporsaasta siaksi nauriinjuuria kun se paljon sai syödäkseen kun tulevat suomalaiset vielä keräilyasteella juuria keräsivät ilman sikoja vasta myöhemmin tulivat Novgorodista juurienetsintäsiat tassin reunan yli pullahtaen pielisen yli luvatta uimalla tassit hampaissa niillä oli tiku taku tiu tau

Joopajoo
1600 - luvulla sana tuli Saksaan arabialaisten kauppiaiden kautta طاس ja se merkitsee kuppia alunperin sana on ....

Anonyymi kirjoitti:

Joopajoo
1600 - luvulla sana tuli Saksaan arabialaisten kauppiaiden kautta طاس ja se merkitsee kuppia alunperin sana on ....

... Persiasta koska Luther on suomen kirjakirlen isoisä uskon että oppilaalla Agrcolalla on sanan kanssa sormensa kupissa

https://keskustelu.suomi24.fi/t/1726891/mika-on-tassi#comment-123394949

Lounaismurteiden kaltaista murretta on puhuttu varsinaisen puhuma- alueensa lisäksi vain läntisellä uudellamaalla, lounaismurteilla ja savolaismurteilla on yhtä vähän tai vähemmän yhteistä kuin suomalaisilla ja saamelaisilla.
Alueilla missä sanaa tassi on eniten käytetty, eli satakunnan rannoilla ja saaristossa, on vaikuttaneet huomattavasti ruotsalaismurteet. Ennen ruotsalaismurteiden saapumista ko.- alueiden arvellaan olleen välillä käytännössä jokseenkin asumattomia eli autioina, siis autioituneina eli aiemmin käytetty kieli ja sen murteetkin ovat hävinneet.
Suosittelen lukemistoksi alkuun vaikka teosta POHJAN POLUILLA!

joskus ryystettiin kahvia , - tassilta , siis siitä alulautaselta , joka laitettu kupin alle, siis kahvin ollessa liian kuumaa , kahvi kaadettu siihen alulautaselle , josta sitten ryystetty vähän jäähdytettynä sitä kahvia,.

Älä naurata, esim. noin 2000 vuotta sitten nykyistä Espanjaa hallinnoi pääosin Rooman valtakunta...
Sana tassi kuten sana poireeppi tai persnaru on varsin paikallinen väännös ruotsalaismurteiden alueella syntyneenä.
Sana kuppi sen sijaan ei ole vääntynyt miksikään paitsi kaffekupiksi noilla samoilla alueilla. Sana kuppi ei siis ole postunut käytöstä ja tarkoittaa yhä kuppia joten ei se silloin voi tarkoittaa tassia...vähän logikkaakin voisi ajattelussa olla...substassia.
Yhteislevyillä on kuorolauluja...

Kyyros, Krekses ja kumppanit eivät juoneet tasseilta, eivät edes kullatuilta sellaisilta vaan hienostuneesti pikkumokkakupeista...Themistokles sen sijaan ei arvostanut kahvia vaan imi viinejä.

Samot eivät olleet vaareja vaan nuoria miehiä.

Anonyymi kirjoitti:

Samot eivät olleet vaareja vaan nuoria miehiä.

Sumosamot olivat nuoria sumopainijoita.
Ammattisumosamopanijoiden eläkeikä on japseissa 30 vuotta

Mutta kun tassilta juodaan on se otettava sivuun ja pois sieltä kupin alta.

Eli twitterissä näin

https://twitter.com/nannainkeri/status/1739214454422732932

Oli toimittajana telkkarissa joskus 1900- luvulla.

Eikös se ole kahvikupin alus-lautanen?

Joitakin satoja heinäseipäitä on tullut varsinais- Suomessa pystytetyksi mutta kerran kertaa en ole kuullut heinäseivästä tassiksi nimitettävän...tassi oli kyllä kahvikupin aluslautanen niissäkin piireissä.

Tassiko ei soutanut..??

Kyllä meillä lyhteet otettiin saunaan mukaan mutta ei siitä lasten kuullen puhuttu.
Kerran kyllä kun vanhemmat luulivat minun jo sikeästi nukkuvn, kuulin kun isä sanoi äidille että paita on tiellä...etsin seuraavana päivänä pihatieltä mutta en löytänyt paitaa, liekö leikkisä kettu ehtinyt sen viedä.

Tampere on niin nuori kaupunki, se alkoi nousta vasta kun tuli britti Finlayson ja perusti kehruujennyjä valmistavan tehtaan. Kauppa kävi kuitenkin koneista nihkeästi ja niinpä päätettiinkin laittaa itse niitä koneita käyntiin ja aloittaa kehrääminen ja siitä se alkoi.
Olipa sekin omalaatuinen tapa, vaikka esim. maitoa tai kaljaa juotiin sujuvasti laseista, kahvi ja paikoin teekin imettiin tassilta.
Erämaa, sellaisia ei enää meillä ole, tieverkko on kattava ja jos katsotaan vielä ns. metsäautotiet, erämaista ei voida puhuakaan, muutaman kilometrin etäsiyydella lähes mistä tahansa pisteestä löytyy ainakin se metsäautotie. Jos on metsää, on myös metsäautotie jossain lähistöllä sata varmasti...

Mihin tuohon ikään?
Minkä ikäisenä itse esiinnyt 70v. sivuilla..?

Anonyymi kirjoitti:

Mihin tuohon ikään?
Minkä ikäisenä itse esiinnyt 70v. sivuilla..?

Emmekö ole nyt 70 täyttäneille tarkoitetuilla sivuilla, ainakin minusta tuolla alussa niin lukee?
Olen 71v.

Mutta eihän se sitten niin vieras ole kun tiedät mitä sillä tarkoitetaan!
Itse tunnistan sanan tassi paremmin kuin esim. sanan kuksa...mikä hemmetin kuksa?

Joutaakin kadota tuollaiset perinteet.

Meillä tassilla kaadettiin puut silloin kun ei ollut peuraa käytössä.

Entä mikä on paltto?

Joo, kyllä tassilla voidellusta perigaummonista on hyvä juodaj älkiruokaa.

Telkän- ja haahkanmunia meillä marinoitiin, varsinkin haahkanmunat ovat voimakkaita, hyvin pitää marinoida. Kaupasta sai haahkanmunamarinadia valmiinakin mutta me tavattiin tehdä sitä itse, pohjana käytettiin hylkeentraania.