Kuinka monta meitä onkaan? Olemme menettäneet kaiken. Me yksinäiset miehet.
Ei ole enää omaa eikä vierasta! Voimme vain kaiholla muistella entisiä hetkiä naisten seurassa.
Joillakin meistä on ollut ihan papin vahvistama puoliso. Eipä ole enää. Olemme leskiä, eronneita tai yksin jätettyjä.
Monilla meillä on hienoja muistoja kohtaamistamme naishenkilöistä. Oli seksiä ja innostusta! Rintoja, reisiä...vieläkin intiimimpiä paikkoja.
Tuntuu keljulta, kun tietää, ettei mitään ole enää edessä. Olisi edes läheisyyttä. Siitä eteenpäin tarvittaisiin jo apuneuvoja.
Vähän oli, mutta nyt enää ei ole mitään.
Ei ole enää omaa eikä vierasta! Voimme vain kaiholla muistella entisiä hetkiä naisten seurassa.
Joillakin meistä on ollut ihan papin vahvistama puoliso. Eipä ole enää. Olemme leskiä, eronneita tai yksin jätettyjä.
Monilla meillä on hienoja muistoja kohtaamistamme naishenkilöistä. Oli seksiä ja innostusta! Rintoja, reisiä...vieläkin intiimimpiä paikkoja.
Tuntuu keljulta, kun tietää, ettei mitään ole enää edessä. Olisi edes läheisyyttä. Siitä eteenpäin tarvittaisiin jo apuneuvoja.
Vähän oli, mutta nyt enää ei ole mitään.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Missä lienee syy. Tukka leikkaamatta , parta rehottaa, vaatetus mitä sattuu. Ulkoinen habitus on ensiarvoinen, toinen osaat keskutella. Älä tunge heti naisen lähelle päästyäsi vaateen alle. Osaatko suudella, jos tunget kielen toisen kurkuun on siitä romantiikka kaukana. Suhteen luomisessa nopeus ei ole valtti vaan karkote.
Edellinen kommentti on ihan täyttä asiaa. Yksineläjä ei tahdo aina jaksaa huolehtia kaikesta, koska tuntee, että sillä ei ole merkitystä. Sitten tietysti jo havahdutaan, jos alkaa näyttää lupaavalta.
Tarvittaisiin ilotalo. Se antaisi monelle toivoa!