Välil sitä miettii miks kaikki on niin "vaikeeta".
Tarkoitan et en kiinnostu kenestäkään. Yksikään joka on osoittanut muhun joskus mielenkiintoa/ihastuneensa niin en vaan tunne mitään. En yhtää mitää et haluisin edes yrittää tutustua yhtään sen enempää. Eipä mun tarvi ihmetellä miks en oo koskaa seurustellut. Enkä halua vaan seurustella seurustelun takia.
Harmittaa et en ihastu helposti.. Mietin et oonko vaan tälläinen vai mistä se johtuu.
Kun jotkut ihastuu jatkuvasti ja seurustellut joko pitkään saman ihmisen kanssa tai sitten ollut useamman kanssa säätöä tai seurustelua. miks mä en tunne mitään.
😔
Sit kuitenkin kaipaan ihan kipeäksi asti et löytäisi naisen jonka kanssa tunteet olis molemminpuolista. Se mulla kyl sit on et vaikka ihastun toooooodella harvoin ni sit kun ihastun niin ihastun palavasti eikä se laannu ollenkaan vaikken näkis pitkään aikaan. Kun ihastun lamaannun täysin (en tunteiden tasolla vaan tekemisen) en ajattele kuin ihastusta enkä pysty tekemään aloitetta. Pitäis kai mennä terapiaan puhelemaan mistä tälläinen johtuu. Sit masennun kun en koskaan pysty tekemään ihastuksen suhteen mitään. Ajattelen et no mä vaan oon tälläinen ja oon satavarma et tunne olis ihan varmasti yksipuolista. Siis se tunne on niin varma. Vaikea selittää. Sydän siinä on särkynyt. Vaikea kuvitella toivoa tulevaisuuteen koska oon aina ollut tälläinen eikä se oo muuksi muuttunut. Vaikka haluaisin niin paljon niin jokin mua sisällä estää. Niin outoa ja musertavaa. Oon mieleni vanki.
Anteeksi sekava sepustus, vaikea selittää kun en edes itse tiedä mikä ongelma on ja mistä johtuu ja mitkä ne syyt on. Onko se sitten se ettei usko itsestä olevan mihinkään. Oon miettinyt et jos se johtuu siitä niin olen yrittänyt työstää asiaa mut en kai ole osannut työstää oikeilla tavoilla koska olen vuosikaudet junnannut samassa pisteessä.
Tarkoitan et en kiinnostu kenestäkään. Yksikään joka on osoittanut muhun joskus mielenkiintoa/ihastuneensa niin en vaan tunne mitään. En yhtää mitää et haluisin edes yrittää tutustua yhtään sen enempää. Eipä mun tarvi ihmetellä miks en oo koskaa seurustellut. Enkä halua vaan seurustella seurustelun takia.
Harmittaa et en ihastu helposti.. Mietin et oonko vaan tälläinen vai mistä se johtuu.
Kun jotkut ihastuu jatkuvasti ja seurustellut joko pitkään saman ihmisen kanssa tai sitten ollut useamman kanssa säätöä tai seurustelua. miks mä en tunne mitään.
😔
Sit kuitenkin kaipaan ihan kipeäksi asti et löytäisi naisen jonka kanssa tunteet olis molemminpuolista. Se mulla kyl sit on et vaikka ihastun toooooodella harvoin ni sit kun ihastun niin ihastun palavasti eikä se laannu ollenkaan vaikken näkis pitkään aikaan. Kun ihastun lamaannun täysin (en tunteiden tasolla vaan tekemisen) en ajattele kuin ihastusta enkä pysty tekemään aloitetta. Pitäis kai mennä terapiaan puhelemaan mistä tälläinen johtuu. Sit masennun kun en koskaan pysty tekemään ihastuksen suhteen mitään. Ajattelen et no mä vaan oon tälläinen ja oon satavarma et tunne olis ihan varmasti yksipuolista. Siis se tunne on niin varma. Vaikea selittää. Sydän siinä on särkynyt. Vaikea kuvitella toivoa tulevaisuuteen koska oon aina ollut tälläinen eikä se oo muuksi muuttunut. Vaikka haluaisin niin paljon niin jokin mua sisällä estää. Niin outoa ja musertavaa. Oon mieleni vanki.
Anteeksi sekava sepustus, vaikea selittää kun en edes itse tiedä mikä ongelma on ja mistä johtuu ja mitkä ne syyt on. Onko se sitten se ettei usko itsestä olevan mihinkään. Oon miettinyt et jos se johtuu siitä niin olen yrittänyt työstää asiaa mut en kai ole osannut työstää oikeilla tavoilla koska olen vuosikaudet junnannut samassa pisteessä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mietin vaan et onko teillä yhtään samankaltaisia ajatuksia ollut joskus tms?
Miten teillä menee rakkausrintamalla ja missä tapaatte naisista kiinnostuneita naisia?
Arkielämässä tulee vastaan? 😅
Saiskohan tän ketjun jotenki poistettua.. Harmittaa kun tää oli niin sekava teksti mistä ei saa mitään tolkkua.
Mimmoisia asioita ihmisessä ilmenee johon ihastut? Onko jotain tietynlaisia ominaisuuksia tai piirteitä?
Toiset on "tarkempia", kun toiset ja voi olla aika jänniäkin juttuja mihin sitten ihastuu kun lopulta ihastuu.
En määkään helposti ihastu silleen kunnolla. Mut sit kun ihastun oonkin ihan höperönä siihen ihastukseeni. Ja se tosiaan kestää ja kestää ja jos saan vastakaikua, niin sitten se vasta roihuaakin ja kestää vaikka vuosia.
On kyllä sellaisia kevyempiäkin ihastumisia ollut, mitkä on nopsaan loppunutkin kun toisesta on tullut tietooni jotain mikä himmaa fiiliksiä. Jotain hyvin erilaisia arvoja vaikka mitä mulla.
Lisäänpä vielä, että iän karttuessa ihastuu vielä harvemmin, kun nuorena ja elämää kokemattomana. Jotenkin kai elämänkokemuksen myötä on tietoisempi mitä tahtoo ja mistä pitää.
Myöskin tunnistaa paremmin ihmisistä puolia joista pitää ja ei pidä. Tieto lisää tuskaa. 🤷🏼♂️
Toisaalta...toenperrään; ap on tukevasti avioliitossaan. Sitä on jo kestänyt 55 vuotta. Nauttii eläkettä opettajan työstään.
Heillä on lapsia ja aikuisikään pian ehtiviä lapsenlapsiakin. Että semmoinen tapaus!
Itselläni on ollut välillä vähän samaa, ja yksi selittävä syy voi olla se, ettet ajattele oikeasti ansaitsevasi rakkautta. Silloin on tyypillistä myös kiinnostua ihmisistä, jotka oma alitajunta merkitsee "saavuttamattomiksi", eli ihastuminen voi kohdistua esim. jo suhteessa olevaan. Jos näin todella on, on töitä tehtävä itsensä kanssa, koska muuten haaste tulee jatkumaan. Itselläni esimerkiksi kiusaamiskokemukset saivat aikaan tällaista, mutta pikku hiljaa olen alkanut taas avautumaan ja näkemään arvoni ja sen, että minulla on oikeus olla rakastettu ja rakastaa.
Olen sikäli samanlainen, että myöskään minä en ihastu helposti, ja silloin harmittaakin, kun vastakaikua ei aina saa. Voi olla, että haluat löytää sen "oikean" ja tällöin vaatimuksesi toisen ihmisen suhteen ovat korkeammat. Tämä ei missään tapauksessa ole huono asia, koska sinkkuus voittaa aina huonon suhteen. Suosittelisin keskittymään itseesi ja löytämään itsestäsi hyviä ominaisuuksia ja vahvuuksia. Vaikka edellä mainitsemaani ongelmaa ei olisikaan, itsensä kehittämisestä ja itsetuntemuksen syventämisestä on aina paljon hyötyä. Myös tunnelukkojen tunnistaminen voi auttaa.
Tsemppiä sinulle! Uskon, että asia kyllä ratkeaa.