Ystävä on sellainen

No f* shit Sherlock.

minä, pidän sinusta,

N

kai siinä jotain sielujen sympatiaa täytyy olla, no ehkä samanlainen elämätilannekin voi riittää yhdistämään ja siihen ehkä kuuluu tietty anteliaisuus, ettei tilien tarvi mennä täysin tasan edes pidemmällä tähtäimellä

Rahalla ei voi ostaa ystävyyttä, ystävyyden mitä se voi olla parhaimillaan voi nähdä hyvin monin tavoin. Ystävällä voi olla vähemmän, kuin itsellä tai hänen asiansa voivat olla huonommin. Kaikki ihmiset eivät haluu avautua eivät edes osaa.
Mutta ihmisestä kyllä näkee, jos hänellä on huolia elämässään
tällöin voi auttaa tai olla avuksi tuolle toiselle jos tämä sopii itselle?
Pointti tässä on vain se. Jos sä et pidä ihmisestä yhtään jos sä näet, tunnet hänen olevan vain haitaksi sinun elämääsi.
Eikö silloin pitäisi hälytyskellojen soida päässä.

Ystävyys voi olla aikaan sidottu. Eri elämänvaiheissa ovat tarpeetkin erilaisia ystävyydelle. Hienointa on se, kun ystävyys jatkuu läpi koko elämän lapsuudesta/nuoruudesta vanhuuteen saakka.

Ystävä on sellainen ihminen jolle voi puhua suoraan asioista josta vastapuoli on ehkä täysin erimieltä. Tuossa kohtaa edellytetään molemmilta että osaavat keskustelun ja vuoropuhelun taidon. Ystävä voi olla reilusti eri mieltä eikä ystävä ole missään tapauksessa sellainen joka vain myötäilee toista tuntevansa tulevansa hyväksytyksi.

Ystävyys joko on tai ei. Molempia olen kokenut .