Vetyautoilu on äärettömän kallista

2 tankkauksella päästiin lauhalla kesäkelillä (ei tarvetta lämmitykseen eikä ilmastointiin) 800 km ja sekin edellytti pihistelyä, 80km/h moottoritiellä ja sitä rataa. Vaikka tojohönöjen puheissa toimintamatka 600-700-1000 km yhdellä tankillisella.

Normaalilla ajotyylillä ja etenkin talvella tankkaillaan n. 300 km välein. Jos ei halua ottaa riskiä siitä, että polttoaine pääsee loppumaan.

Sitten on hyvä ottaa vertailuun ne vaihtoehdot. Uusia kaasuautoja saa 30 tonnilla ja valikoimaa löytyy myös käytetyistä. Näitä saa 2-3 vetyauton hinnalla. Tai saa sen kaasuauton ja polttoaineet koko auton eliniäksi samalla summalla kuin pelkän vetyauton.

Edelleen turha vedota siihen, että vetyautoja tulee saamaa halvemmalla, käytettynä. Kaasuautoja saa jo nyt halvemmalla, käytettynä.

Kaasuautoilla nimelliset toimintasäteet kaasulla 350-400 km. Käytännössä pyöritään 300 km molemmin puolin. Ihan sama toimintamatka käytännössä kuin vetyautolla, johtuen siitä, että kaasuautolla ei ole tarvetta jättää pyttyyn varmuusvaraa 50 km matkalle, vaan pytyn voi surutta ajaa tyhjäksi. Kaasun loputtua vaihtuu käyttöön bensa. Vetyautolla matka jatkuu hinausauton lavalla tai peräkärryssä, jos vety loppuu. Kuten koeajossa kävi.

Kaasua saa nyt n. 50 asemalta ja lisää on tulossa. Sekin on tullut todettua, että tämä 50 olisi aivan liian vähän, jos ei olisi bensaa varapolttoaineena. Totaalisen kuutamolla mm ne VTT:n pellet, jotka ehtivät julistamaan, että vetyautoille riittäisi alkuun 20 tankkausasemaa. Ei riitä, koska varapolttoainetta ei ole!

Siihen on syynsä, että likimain Suomen kokoisessa Kaliforniassa, jossa on 48 vedyn tankkausasemaa, vetyautojen suosio on kääntynyt laskuun. Asemia ei ole rakennettu lisää, ei Kaliforniaan eikä muuallekaan, joten vetyautoilla ei pääse kovin kaukana kotiovelta pyörähtämään. Kun tankkausasemia on vähän, jo yksittäinen rikkinäinen asema katastrofi. Kuten koeajossakin opittiin.

Esim. jos Suomessa olisi vedyn tankkausasemia vain Helsingissä, niin Turussa tai Tampereella piipahtaminen olisi siinä ja siinä onnistuuko etenkään talvikelillä.

Nykyisellä hintatasolla vety olisi polttoaineena aika tasoissa bensan kanssa. Nyt, kun bensan hinta on tapissa. Kaasuautolla polttoainekulut 30-40 % pienemmät. Vaikka otan huomioon myös bensan, mitä omassa autossani hörppii myös webasto.

Vedyn hinta, kympin pintaan per kilo, on liian kallis. Pitäisi päästä tuonne 6 €/kg tasolle, mutta se vaatisi lähes ilmaista sähköä, kun vety tuotetaan elektrolyysillä. Pitää odotella vielä vuosikymmenen lopulle, että tulee uusituvaa tuotantoa reilusti lisää ja sen myötä myös ajoittaista ylituotantoa. Sitten, ehkä, onnistuu. Tällaisia laskelmia ainakin näkynyt eli vedyn puolestapuhujatkin myöntävät, ettei taloudellisesta kannattavuudesta ole toivoa ennen 2030 lukua. Joten miksi aloittaa rahan kaataminen kankkulan kaivoon, kun voi antaa muiden maksaa oppirahat? BTW, monessa arviossa mennään tuonne 2050 luvulle asti.

Jakeluverkot. Kuka nekin rakentaa? Suomeen rakennetut metaanin tankkausasemat 0,5 M€/kpl. Näihinkin on tukirahaa annettu, mutta se on nappikauppaa - muutamasta kymmenestä miljoonasta varmaan puhutaan.

Vedyn tankkausasemilla lie hintataurukkaa 1-4 miljoonaa kappale, mutta halvat asemat ovat hitaita ja pystyvät palvelemaan vain parikymmentä autoa vuorokaudessa. Hintataso nyt tyyliin 2 M€ asemalla tankkaa 100 autoa päivässä = 4 autoa tunnissa.

Bensaa saa 1800 asemalta ja bensa-autoilla toimintasäde on pidempi. 1000 km luokkaa, jos se lasketaan vetyuskisten tyyliin tankin tilavuus jaettuna normikulutuksella. Ei tämän kokoisessa maassa 20 tai edes 200 tankkausasemaa riittäisi vielä mihinkään. Kattavan verkoston rakentamiseen pitäisi käyttää miljardeja. Mutta onhan meillä rahaa tuuleen heiteltäväksi?

Saksassa rakennettu 450 M€ EU hankkeella tarpeettomia tankkausasemia n. 100 kpl. Tavoitteena 60 000 vetypommiautoa vuonna 2022, mutta todellinen määrä kait pari tuhatta Eivät ole alun uhon jälkeen kehdanneet lukuja julkistaa.

Jenkeissä niiden 48 aseman rakentamiseen ja ylläpitoon (koska eivät taloudellisesti kannattavia) on kaadettu tähän mennessä 230 miljoonaa dollaria julkista tukea. Missään ei ole onnistuttu tekemään tästä kannattavaa bisnestä.

Eli todellakin ollaan kustannusten kanssa miljardiluokassa, jos meillekin pitää vaikkapa 500 vetypommiasemaa saada. Ja silloinkin polttoaineen saatavuus on heikompaa kuin bensan saatavuus.

Vrt tuulivoimalle maksettiin tukea 2011-2017. Enää ei tarvitse, nyt tuulivoimaa rakennetaan puhtaasti kaupalliselta pohjalta. Vetyprojekteja on aloiteltu 5-10-15 vuotta sitten ja kaikki lässähtäneet. Loputon rahareikä.

Huom. Suomeenkin rakennettiin edellisen vetykiiman aikaan 2 tankkausasemaa. Tosin ainakin toinen näistä oli raskaalle kalustolle tarkoitettu ja siitä sai vetyä 350 bar paineella, kun hlöautot tarvii 700 bar. Aika hiljaa oltu siitäkin, että vety vaatii 2 rinnakkaista jakeluverkkoa. No, muutama miljardi sinne tänne!

Anonyymi kirjoitti:

2 tankkauksella päästiin lauhalla kesäkelillä (ei tarvetta lämmitykseen eikä ilmastointiin) 800 km ja sekin edellytti pihistelyä, 80km/h moottoritiellä ja sitä rataa. Vaikka tojohönöjen puheissa toimintamatka 600-700-1000 km yhdellä tankillisella.

Normaalilla ajotyylillä ja etenkin talvella tankkaillaan n. 300 km välein. Jos ei halua ottaa riskiä siitä, että polttoaine pääsee loppumaan.

Sitten on hyvä ottaa vertailuun ne vaihtoehdot. Uusia kaasuautoja saa 30 tonnilla ja valikoimaa löytyy myös käytetyistä. Näitä saa 2-3 vetyauton hinnalla. Tai saa sen kaasuauton ja polttoaineet koko auton eliniäksi samalla summalla kuin pelkän vetyauton.

Edelleen turha vedota siihen, että vetyautoja tulee saamaa halvemmalla, käytettynä. Kaasuautoja saa jo nyt halvemmalla, käytettynä.

Kaasuautoilla nimelliset toimintasäteet kaasulla 350-400 km. Käytännössä pyöritään 300 km molemmin puolin. Ihan sama toimintamatka käytännössä kuin vetyautolla, johtuen siitä, että kaasuautolla ei ole tarvetta jättää pyttyyn varmuusvaraa 50 km matkalle, vaan pytyn voi surutta ajaa tyhjäksi. Kaasun loputtua vaihtuu käyttöön bensa. Vetyautolla matka jatkuu hinausauton lavalla tai peräkärryssä, jos vety loppuu. Kuten koeajossa kävi.

Kaasua saa nyt n. 50 asemalta ja lisää on tulossa. Sekin on tullut todettua, että tämä 50 olisi aivan liian vähän, jos ei olisi bensaa varapolttoaineena. Totaalisen kuutamolla mm ne VTT:n pellet, jotka ehtivät julistamaan, että vetyautoille riittäisi alkuun 20 tankkausasemaa. Ei riitä, koska varapolttoainetta ei ole!

Siihen on syynsä, että likimain Suomen kokoisessa Kaliforniassa, jossa on 48 vedyn tankkausasemaa, vetyautojen suosio on kääntynyt laskuun. Asemia ei ole rakennettu lisää, ei Kaliforniaan eikä muuallekaan, joten vetyautoilla ei pääse kovin kaukana kotiovelta pyörähtämään. Kun tankkausasemia on vähän, jo yksittäinen rikkinäinen asema katastrofi. Kuten koeajossakin opittiin.

Esim. jos Suomessa olisi vedyn tankkausasemia vain Helsingissä, niin Turussa tai Tampereella piipahtaminen olisi siinä ja siinä onnistuuko etenkään talvikelillä.

Nykyisellä hintatasolla vety olisi polttoaineena aika tasoissa bensan kanssa. Nyt, kun bensan hinta on tapissa. Kaasuautolla polttoainekulut 30-40 % pienemmät. Vaikka otan huomioon myös bensan, mitä omassa autossani hörppii myös webasto.

Vedyn hinta, kympin pintaan per kilo, on liian kallis. Pitäisi päästä tuonne 6 €/kg tasolle, mutta se vaatisi lähes ilmaista sähköä, kun vety tuotetaan elektrolyysillä. Pitää odotella vielä vuosikymmenen lopulle, että tulee uusituvaa tuotantoa reilusti lisää ja sen myötä myös ajoittaista ylituotantoa. Sitten, ehkä, onnistuu. Tällaisia laskelmia ainakin näkynyt eli vedyn puolestapuhujatkin myöntävät, ettei taloudellisesta kannattavuudesta ole toivoa ennen 2030 lukua. Joten miksi aloittaa rahan kaataminen kankkulan kaivoon, kun voi antaa muiden maksaa oppirahat? BTW, monessa arviossa mennään tuonne 2050 luvulle asti.

Jakeluverkot. Kuka nekin rakentaa? Suomeen rakennetut metaanin tankkausasemat 0,5 M€/kpl. Näihinkin on tukirahaa annettu, mutta se on nappikauppaa - muutamasta kymmenestä miljoonasta varmaan puhutaan.

Vedyn tankkausasemilla lie hintataurukkaa 1-4 miljoonaa kappale, mutta halvat asemat ovat hitaita ja pystyvät palvelemaan vain parikymmentä autoa vuorokaudessa. Hintataso nyt tyyliin 2 M€ asemalla tankkaa 100 autoa päivässä = 4 autoa tunnissa.

Bensaa saa 1800 asemalta ja bensa-autoilla toimintasäde on pidempi. 1000 km luokkaa, jos se lasketaan vetyuskisten tyyliin tankin tilavuus jaettuna normikulutuksella. Ei tämän kokoisessa maassa 20 tai edes 200 tankkausasemaa riittäisi vielä mihinkään. Kattavan verkoston rakentamiseen pitäisi käyttää miljardeja. Mutta onhan meillä rahaa tuuleen heiteltäväksi?

Saksassa rakennettu 450 M€ EU hankkeella tarpeettomia tankkausasemia n. 100 kpl. Tavoitteena 60 000 vetypommiautoa vuonna 2022, mutta todellinen määrä kait pari tuhatta Eivät ole alun uhon jälkeen kehdanneet lukuja julkistaa.

Jenkeissä niiden 48 aseman rakentamiseen ja ylläpitoon (koska eivät taloudellisesti kannattavia) on kaadettu tähän mennessä 230 miljoonaa dollaria julkista tukea. Missään ei ole onnistuttu tekemään tästä kannattavaa bisnestä.

Eli todellakin ollaan kustannusten kanssa miljardiluokassa, jos meillekin pitää vaikkapa 500 vetypommiasemaa saada. Ja silloinkin polttoaineen saatavuus on heikompaa kuin bensan saatavuus.

Vrt tuulivoimalle maksettiin tukea 2011-2017. Enää ei tarvitse, nyt tuulivoimaa rakennetaan puhtaasti kaupalliselta pohjalta. Vetyprojekteja on aloiteltu 5-10-15 vuotta sitten ja kaikki lässähtäneet. Loputon rahareikä.

Huom. Suomeenkin rakennettiin edellisen vetykiiman aikaan 2 tankkausasemaa. Tosin ainakin toinen näistä oli raskaalle kalustolle tarkoitettu ja siitä sai vetyä 350 bar paineella, kun hlöautot tarvii 700 bar. Aika hiljaa oltu siitäkin, että vety vaatii 2 rinnakkaista jakeluverkkoa. No, muutama miljardi sinne tänne!

Lue lisää

Kustannustehokkuus:

USA: 230 miljoonaa dollaria, millä on saatu maahan hikisesti yli 12 000 vetyautoa. Kulut vajaat 190 000 $ per auto.

Saksa... 450 M€ EU hanke, mutta rahoja ei ehkä kaikkea käytetty vielä ja voi olla, että tämä on useamman maan yhteinen budjetti. Silti päivänselvää, että kustannustehokkuus heikko, kun on tavoiteltu pelkästään Saksassa 10 000 - 20 000 vetyauton vuosimyyntiä ja todelliset luvut kait 1/10 osa tästä, jos sitäkään. Menee heittämällä "useamman sata tuhatta per auto" kategoriaan tämäkin.

Suomessa upotettu kaasuautoihin varmaan joku "kymppi tai 2". En nyt jaksa muistaa, mikä oli tuen osuus näissä tankkausasemista, mutta valistuneena arvauksena 30 % × 0,5 M€ tekee 150 tonnia/asema × 68 asemaa (sisältää 2021 myönnetyt uudet tuet 18 asemalle) = 10 M€. Lisäksi mahd. tukia tuotantolaitoksiin, nesteytetyn kaasun jakeluun, nimellisiä veronalennuksia ja muunnostukia autoille. Jos nyt vaikka vedän hatusta 15 M€ / 14 000 autoa, niin kustannus reilu tonttu per auto.

Sähköautoihin upotettu kymmeniä miljoonia. Esim 10 000 auton hankintatuki tekee jo yksistään 20 M€ ja siihen päälle veronalennukset ja latausasemien rakentamiseen myönnetyt tuet. Vedetään stetsonista 100 M€ kokonaiskulut ja jaetaan autojen määrällä.... joka taitaa olla pian 100 000 kpl (ladattavat yht.). Tulee sama reilu tonni/auto.

Kustannustehokkuus näillä lähes 100-kertainen vetyautoihin verrattuna, jos mietitään julkisen tuen tarvetta.