Uskovainen voi joutua joskus sellaiseen vikaan jota nimitetään Hengen viaksi. se ei tarkoita jotain yksittäistä tekoa tai tekemättä jättämistä.
Uskon Henki on vain muuttunut jostakin synnin seurauksesta. Ollaan tietysti nimellisesti samaa uskoa kuin muutkin mutta Henki ei ole enää sama.
Tällaiseen Hengen vikaan joutunut on erittäin vaikeassa tilanteessa, (ei kuitenkaan toivottomassa). Siksi kun hänen on erittäin vaikeaa havaita sitä itsestään, Siihen aivankuin ajautuu huomaamatta.
Ja tässä on vielä sekin, että siihen ajautumista ei estä hyvä Raamatun tuntemus ja runsas Jumalan Sanan tietämys. Myöskään puhujaveljet eivät ole tältä vaaralta pois suljettuja.
Mutta vaikeaa on myös sillä tai niillä jotka alkavat puhutella tällaiseen vikaan joutunutta/ joutuneita. Kyllä siinä hikireiät aukeaa. Ja sydän lyö tuhatta ja sataa kun Rakkaudella ja alhaalta päin alkaa asiasta keskustelemaan. Se on aina niin oleva jos oikealla mielellä asiasta lähdetään keskustelemaan . Jotta asia saataisiin kuntoon.
Siis puhuttelijalta/puhuttelijoilta vaaditaan aivan erityistä Rakkautta ja Rakkauden Henkeä kyseisessä tilanteessa, joka on heille erittäin vaikea.
Ja kuulijalla on syytä olla , niinkuin Raamattu opettaa. Kuulevat korvat ja kätkevä sydän.
Jos nämä osaset eivät mene kohdalleen (siis molemmilla osapuolilla) niin asia ei lähde menemään kuntoon, vaan tulee jumi tilanne josta voi olla todella vaikea selvitä.Mutta ei mahdoton. Silloin kun ihminen näkee ja tuntee oman syntisyytensä ja vikaan joutumisensa hän ei ole pulassa, vaan saa avun, kun hän sitä sydämestään haluaa.
Usein tällainen hoitotilanne ei ole yksistään Hengen vikaan joutuneen korjamista vaan hoitaja/hoitajat myös tuntevat itsensä niin syntiseksi ja itsensä sopimattomaksi tällaiseen tehtävään että joutuvat myös pyytämään evankeliumia kohdalleen.
Rakkaus on se suuri elementti joka näyttelee tässäkin tilanteessa niin suurta osaa, ettei asian korjaantumiselle ole mitään mahdollisuuksia ellei viasta nuhteleva huokuisi sitä Rakkautta mistä Raamattu opettaa.
Rakkaus on kärsivällinen ja laupias,
ei rakkaus kadehdi,
ei rakkaus ole tyly,
ei hän paisu.
Ei hän käytä itseänsä sopimattomasti,
ei omaansa etsi,
ei hän vihaan syty,
ei hän pahaa ajattele.
Ei hän vääryydestä iloitse,
mutta hän iloitsee totuudesta.
Kaikki hän peittää,
kaikki hän uskoo.
kaikki hän toivoo,
kaikki hän kärsii.
(Kor.13 4-7).
Uskon Henki on vain muuttunut jostakin synnin seurauksesta. Ollaan tietysti nimellisesti samaa uskoa kuin muutkin mutta Henki ei ole enää sama.
Tällaiseen Hengen vikaan joutunut on erittäin vaikeassa tilanteessa, (ei kuitenkaan toivottomassa). Siksi kun hänen on erittäin vaikeaa havaita sitä itsestään, Siihen aivankuin ajautuu huomaamatta.
Ja tässä on vielä sekin, että siihen ajautumista ei estä hyvä Raamatun tuntemus ja runsas Jumalan Sanan tietämys. Myöskään puhujaveljet eivät ole tältä vaaralta pois suljettuja.
Mutta vaikeaa on myös sillä tai niillä jotka alkavat puhutella tällaiseen vikaan joutunutta/ joutuneita. Kyllä siinä hikireiät aukeaa. Ja sydän lyö tuhatta ja sataa kun Rakkaudella ja alhaalta päin alkaa asiasta keskustelemaan. Se on aina niin oleva jos oikealla mielellä asiasta lähdetään keskustelemaan . Jotta asia saataisiin kuntoon.
Siis puhuttelijalta/puhuttelijoilta vaaditaan aivan erityistä Rakkautta ja Rakkauden Henkeä kyseisessä tilanteessa, joka on heille erittäin vaikea.
Ja kuulijalla on syytä olla , niinkuin Raamattu opettaa. Kuulevat korvat ja kätkevä sydän.
Jos nämä osaset eivät mene kohdalleen (siis molemmilla osapuolilla) niin asia ei lähde menemään kuntoon, vaan tulee jumi tilanne josta voi olla todella vaikea selvitä.Mutta ei mahdoton. Silloin kun ihminen näkee ja tuntee oman syntisyytensä ja vikaan joutumisensa hän ei ole pulassa, vaan saa avun, kun hän sitä sydämestään haluaa.
Usein tällainen hoitotilanne ei ole yksistään Hengen vikaan joutuneen korjamista vaan hoitaja/hoitajat myös tuntevat itsensä niin syntiseksi ja itsensä sopimattomaksi tällaiseen tehtävään että joutuvat myös pyytämään evankeliumia kohdalleen.
Rakkaus on se suuri elementti joka näyttelee tässäkin tilanteessa niin suurta osaa, ettei asian korjaantumiselle ole mitään mahdollisuuksia ellei viasta nuhteleva huokuisi sitä Rakkautta mistä Raamattu opettaa.
Rakkaus on kärsivällinen ja laupias,
ei rakkaus kadehdi,
ei rakkaus ole tyly,
ei hän paisu.
Ei hän käytä itseänsä sopimattomasti,
ei omaansa etsi,
ei hän vihaan syty,
ei hän pahaa ajattele.
Ei hän vääryydestä iloitse,
mutta hän iloitsee totuudesta.
Kaikki hän peittää,
kaikki hän uskoo.
kaikki hän toivoo,
kaikki hän kärsii.
(Kor.13 4-7).
Vastaukset 58
Vanhimmat
No johan on vaikeeta, kuin hoitokokousten aikana ikään!
Nytpä pyydänkin, hyvä "tavallinen", edes hiukan tarkentamaan ja selventämään vaikkapa yksinkertaisella esimerkillä tällaista "hengen vikaa".
Olen vilpittömästi todella kiinnostunut tästä!
Nyt taitaa olla niin että jos sinä olet todellakin niin kuin nikkisi,erotettu uskova.
On varmaankin niin että ei minun taitoni riitä selventämään sinulle kyseustä asiaa, jos se ei ole sinulle livenäkään selvenneet.
Mutta en nyt haluaisi jättää sinua pulaankaan, jos kerta olet niin vilpittömän kiinnostunut asiasta. Niin kerrotko oman tarinasi. Niin että siitä voisi ymmärtää mistä on ollut kohdallasi kysymys, niin koettaisin jos osaisin vastata tai jos joku enemmän näistä ymmärtävä vastaisi sinulle.
Mistä se kiinnostus yhtäkkiä tuli.
Erottamisen jälkeen tuntuisi paremminkin kiinnostuksen olevan tipotiesään!
Hieman nyt kyllä haiskahtaa tekaistulta kohtasi.
Minulla ei omasta erottamisestani ole mitään epäselvää. Olisin tuntenut tekeväni Pyhän Hengen pilkan, jos olisin suostunut "hengistä" parannuksen tekoon. Kyseessähän oli ja on eriseura, väärä oppi, mikä on jäänyt Ry:n sisälle.
Se mitä pyysin tarkentamaan, koski lähinnä termiä "hengen vika" ja sitä, miten se ilmenee...
Katso linkit!
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000007192463
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000007510578
mihinkä lestadiolaisuushaaraan kuulut tänä päivänä?
Ihan muuten vain kiinnosti kysyä.
Kuten toisaallakin mainitsin avaukseni oli tarkoitettu keskustelun herättämiseksi. Niin että tulisi enemmänkin asiallisia ja rakentavia keskustelumielipiteitä puolin ja toisin. Eikä ollut sellainen tarkoitus että muut kyselee ja minä vastaan. Voin toki vastata mihin osaan, mutta minä on ole ollut kokemassa hoitokokouksia joten varmaan parempiakin vastaajia varmaan löytyy, kunhan odotellaan.
Mikä on Pyhän hengen pilkka??
Kerro tarkemmin??
Kuten linkissä olevasta kirjoituksesta(ni) ilmeni, en ole liittynyt mihinkään.
Olisin vielä kuitenkin kiinnostunut tietämään, vieläkö Ry:llä puhutaan vääristä hengistä? Ilmeisesti ainakin "hengen vioista", joista 70-80- luvuillakin muistelen kuulleeni.
Olen näilläkin palstoilla yrittänyt saada selville, mitkä ovat ne hoitokokouksissa tapahtuneet, myöhemmin myönnetyt "ylilyönnit".
En kuitenkaan ole saanut vastausta.Tiennetkö sinä tai voisitko kysellä nk. viisaammilta?
Tämän uteliaisuuteni taustalla on yksinkertaisesti halu löytää Ry:nkin piiristä niitä, jotka ovat huomanneet hoitokokoukset vääriksi ja jotka haluaisivat palata siihen uskonkäsitykseen, mikä oli ennen "henkiopin" syntyä.
Toisaalta on niitäkin, kuten itsekin kerrot olevasi, jotka ette ole kuulleetkaan näistä (kauheista )hoitokokouksista. Monet olivat silloin vielä lapsuususkossaan tai eivät tuolloin vielä syntyneetkään.
Viittaan linkissä omaa erotettuna olemisen aikaa korpivaellukseen. Silloinhan myös aikaa kului niin paljon, että ehti syntyä uusi sukupolvi.
Rekisteriraamatun aakkosellisessa hakemistossa lukee: "Pilkka Pyhää Henkeä vastaan ei anneta anteeksi. Matt. 12:31, Mark.3:28. Luuk. 12:10. Katso synti." Tarkista vanhan käännöksen mukaan!
Et ole siis liittynyt mihinkään. selvä se.
Hirveän vähän kuulee seiroissa puhuttavan vääristä hengistä tai hengen vioista. Olisiko syynä se että on ollut pitkään sanoisko rauhan aikaa, ettei ole ollut sellaisia hoitokokous sarjoja kuin silloin 70-luvulla, ja en ole kuullut pienemmistäkään.
Ylilyöntejä on kuulemma silloin tapahtunut, sen olen kuullut, ja sitä ei käy kieltäminen.
Ja silloin ei hoitajan/hoitajien asiat ole olleet oikealla mallilla. Kuten viittasin rakkaudesta avauksessani, ne neljä jaetta siellä.
Minun tieto taitoni loppuu siihen etten osaa sanoa sen kummemmin kuin että olisi aika herkästi joskus sidottu puhuteltava synteihinsä. sen tarkempa en ole kuullut.
Ei mielestäni hoitokokoukset ole olleet sinänsä vääriä. Mutta osalla hoitajistakaan eivät olleet asiat kunnossa että siitä kai se soppa on syntynyt. Niin minä olen asian käsittänyt.
Mutta yhden minäkin osaan sanoa.
Se on se että vielä on sinullakin palaamisen mahdollisuus. Niin kauan kuin tämä maa seisoo, julistetaan evankeliumia kaikille katuville pelastukseksi.
Nyt meni kyllä "yli hilseen". Mikä haisee ja mille? Mitä arvelet minun voittavan sillä, että "tekaisisin kohtani"?
Minun mielestä Pyhän hengen pilkan voi tehdä vain elävässä uskossa oleva. kun hän esim. saattaisi ehtoollisella toimia vaikkapa niin että pudottaisi ehtoollisleivän tahallaan ja tallaisi jaloillansa.
Siinä yksi esimm. Pyhän hengen pilkasta.
Siis nimimerkki piti olla Erotettu uskova, eikä "sama".
Tällä palstalla on aika ajoin esiintynyt sana rekisteriraamattu. Mikä semmoinen Raamattu on? Onko se joku vanh.lest.oma painatus Raamatusta? Pakko nyt on kysyä, kun asia on mietityttänyt.
Siinäpä se! Minä, elävässä uskossa olevana olisin tehnyt Pyhän Hengen pilkan, jos olisin tieten tahtoen mennyt hylkäämään sen uskon, "mistä olen hengen ja elämän saanut" ja suostunut uuteen raamatunvastaiseen hengistä-parannuksenteko-oppiin.
Synnistä ja vain siitä tulee tehdä parannus ja sillä selvä.
Tulee pitäytyä Raamatun opetuksessa, eikä myöntyä ihmisten tekemiin ylimääräisiin kotkotuksiin, joita sitten myöhemmin nimitetäänkin ylilyönneiksi...
Tämmöistä se näkyy tälläkin palstalla olevan. Mielipiteitä laidasta laitaan. Ja kaikkia ei kannata otta suinkaan vakavasti.
Minä ainakin uskon sinun rehelisyyteen kun sanot olevasi erotettu. Silloin aikoinaan.
Ja se on ikävä kokemus totisesti ollut sinulle.
Mutta on kyllä ainakin minulle vähän ristiriitaista se että sinulle ei jatkossa ole kiinnostanut kuitenkaan muutkaan lest, haarat.
Vielä on paluumahdollisuus, ja ne kotkotukset, kuten sanoit ovat ohi ja kotkottajat ovat tainneet jo kuolla poiskin, Joten voit lähteä uudelta pöydältä liikkeelle.
Vähän ronskisti sanottu, mutta toivottavasti ymmärrätte.
Rekisteriraamatulla tarkoitan SRK:lta hankittua vuoden 1776 Raamattua, jonka alkuosassa on aakkosellinen asia- ja nimihakemisto, sekä raamatunpaikka valmiina, mistä ko. asia tai nimi löytyy. Helpottaa etsimistä huomattavasti!
Itse Raamattuosa on muuten ihan samanlainen kuin tavallinenkin.
Täytyy muistaa että yksi ja ainut on joka on täällä maan päällä kävellyt viattomat askeleet. Se on Herra Jeesus.
Me kaikki muut joudumme vikoihin ja virheisiin joskus ja useinkin.
Kiitos vastauksesta! Onko siinä Raamatussa myös selitys näistä raamatunpaikoista katekismuksen tapaan: mitä se merkitsee?
Miksipä menisin hakemaan uutta "uskonsuuntaa", koska vanha tuntui ja tuntuu omalta ja oikealta.
Sille minä en mahda mitään, että jotkut toivat väärän opin Ry:n sisään. Siis tämän opin tuojien sekä kannattajien (elossa vielä sankoin joukoin!) olisi tehtävä parannus väärästä opistaan. Siis ei minun, joka en suostunut tähän raamatunvastaiseen opetukseen, enkä hengistä parannuksentekoon.
En vielä tähän päivään mennessä ole kyselyistäkään huolimatta saanut tietää, onko 1970- ja -80- luvuilla oikeana pidetty "henkioppi" myönnetty nyt vääräksi vai eikö ole.
Epämääräinen myöntäminenkään ei riitä, vaan on tehtävä parannus juuri siitä, mihin syntiin on joutunut,eli väärään oppiin, eriseuraan.
Toinen ja vakava asia onkin se, tuleeko siitä ollenkaan synnintuntoa, että parannuksenteko voisi olla mahdollista...
Siis Ry:n "hoitopöytä" ei vielä ole puhdas!
Eihän elävässä uskossa oleva voi tehdä Pyhän Hengen pilkkaa. Hänessähän on Jumalan Pyhä Henki joka johdattaa ja varjelee häntä.
11. Ja minä en enää ole maailmassa, mutta he ovat maailmassa, ja minä tulen sinun tykösi. Pyhä Isä, varjele heidät nimessäsi, jonka sinä olet minulle antanut, että he olisivat yhtä niinkuin mekin. 12. Kun minä olin heidän kanssansa, varjelin minä heidät sinun nimessäsi, jonka sinä olet minulle antanut, ja suojelin heitä, eikä heistä joutunut kadotetuksi yksikään muu kuin se kadotuksen lapsi, että kirjoitus kävisi toteen. 13. Mutta nyt minä tulen sinun tykösi ja puhun tätä maailmassa, että heillä olisi minun iloni täydellisenä heissä itsessään. 14. Minä olen antanut heille sinun sanasi, ja maailma vihaa heitä, koska he eivät ole maailmasta, niinkuin en minäkään maailmasta ole. 15. En minä rukoile, että ottaisit heidät pois maailmasta, vaan että sinä varjelisit heidät pahasta.
Minä en sanoisi kellekkään että tämä on tehnyt Pyhän Hengen pilkan.
Rekisteriraamatussa lukee mm. näin:
"Rekisteri eli johdatus"
" Pyhässä Raamatussa perustettuin tarpeellisimpain asiain pikaiseen löytämiseen, niin myös autuuden opin selkiämpään ymmärrykseen: A. b. c. järjestyksen jälkeen pantu kokoon."
Joitakin asioita on selitettykin (Luther), muttei varsinaisesti katekismuksen tapaan.
En itsekään ole tarkkaan tutkinut, mitä kaikkea siitä löytyykään. Kaikkiaan näitä sivuja tässä keskikokoisessa Raamatussa on 173.
Kysyisin vielä, miksi tuo vuoden 1776 käännös on edelleen vanhoillisten käytössä. Kieli tuntuu perin vanhanaikaiselta. Jostain tältä palstalta luin, että uusin käännös(1992) on väärin käännetty.
Hyvää yötä!
Näin kuulin juuri uuden raamatunkäännöksen suunnittelun aikoihin matkallani Israelissa. Kuulin myös, että Israelista olisi joku alkukielestä kääntämistyötä tehnyt "lähetystö" käynyt Suomessa varoittamassa, mutta siitä ei ollut ollut apua.
Raamatunkäännöksiähän voi verrata itsekukin.
Ei kukaan tiettävästi ole väittänytkään sitä, että kaikki olisi virheellisesti käännetty. Mutta toden totta, muutamalla kirjainerolla moni asia on saanut aivan toisen merkityksen. Muistan, kuinka erään iltatilaisuuden aikana käännöksiä vertailtiinkin.
Totta on, että vuoden 1776 kieli on monin paikoin vanhaa. Mutta eipä olisi ollut asiantuntijoille konsti eikä mikään muuttaa vanhat sanat nykysuomeksi, eikä muuttaa merkitystä "korvasyyhyn" tai minkälie mukaan...
Mukava kun asia kiinnostaa! Hyvää yötä sekä alkavaa viikkoa!
Omaan erottamiseeni liittyi seuraava tapaus:
Kuten linkissä mainitsin, näitä suvun kautta itseenikin liittyviä kokouksia pidettiin useita toisella paikkakunnalla.
Viimeisin siellä pidetty oli päättynyt siten, että eräs sukuun kuuluva syytettynä oleva henkilö oli kokouksen väliajalla veisatun virren aikana "alkanut kiittää", tiennet, mitä tarkoitan.
Tästä äimistyneenä puhuttelijat olivat kysyneet asianomaiselta myhemmin, että "mistä oli tuo sinun kiitos, oliko se pirusta"...
Vastaus oli ollut: "kyllä Jumala sen tietää..."
Tämä kokous oli päättynyt siihen, että kyseessä oleva vaimo sekä muitakin "oli sidottu synteihinsä".
Hoitajille mieleistä vastausta ei tullut.
Tämän kokouksen (johon me kutsusta huolimatta menneet)jälkeen järjestettiin meille oma Oulun alueella olevalle Ry:lle oma kokous jne.
Koska siis edellinen kokous oli päättynyt siihen, että kiitosäänet olisi puhuttelijoiden mukaan pitänyt sanoa olevan "pirusta", kirkastui minulle lopullisesti, mistä oli kysymys, eli Pyhän Hengen pilkasta.
Ensinnäkin anteeksi aamukiireessä tulleet kirjoitusvirheet!
Pyhän Hengen pilkasta löytyy Raamatusta mm:
Matteus 12:24,31,32. Markus 3:22,28,29. Luukas 12:10. 2. Pietarin epistola 2. luku.
Myös Raamatun rekisteriosasta löytyy lisää viitteitä sekä Lutherin selitystä.
on nimeltään hepreantuntija rovasti Risto Santalan tekemä kirja, jossa hän käsittelee ja
vertailee uusinta käännöstä, jos aihe kiinnostaa perusteellisemminkin.
Voisitko vähän valaista lisää tuosta rovasti Risto Santalan kirjasta "Suudelma hunnun läpi"?
Toki sitä voi lainata kirjastostakin, mutta jos sinä sen jo lukeneena hiukan kertoisit siitä. Kiitokset vaivannäöstäsi, jos vastaat vielä!
-92 käännöstä ei voi suositella käytettäväksi
opetuksessa, lähetystyössä eikä kansainvälisissä yhteyksissä. Näissä olisi pitäydyttävä
edelliseen, -38, jota hän pitää virheineenkin
yhtenä maailman tarkimmista käännöksistä.
Nyk. Kr on epätarkka, paikoin väärin
käännetty, alkutekstissä olevia sanoja jätetty pois sekä
lisätty runsaasti sanoja joita siinä ei esiinny.
Se johtuu tiivistetysti kahdesta syystä.
Ei ole pitäydytty vanhimpaan ja tieteellisesti
luotettavimpana pidettyyn ns.
masoreettiseen tekstiin.
Toiseksi siitä, etteivät kääntäjät ole osanneet hepreaa
tarpeeksi eivätkä tunteneet rabbiinisia kirjoituksia. Tähän lisänä vielä puutteellinen
kulttuurihistorian tuntemus.
Santala selostaa kääntämisen vaiheita
kirkolliskokousten pöytäkirjojen mukaan.
Hän käy läpi jakeita kääntäen ne alkutekstin
mukaisesti.
Keskeisiä käsitteitä on jätetty pois,
korvattu väärin jollain muulla sanalla tai
käännetty epäjohdonmukaisesti milloin mitenkin.
Tällaisen kohtalon ovat kokeneet sielu, sen kuolemattomuus
ja lunastus, armo, sovitus, vanhurskaus.
Tämä eivät voi R.S:n mukaan olla muuttamatta
raamatullista ihmis- ja jumalakäsitystä.
Jonkin aiheen, kuten armo, tutkiminen missä
ja miten se esiintyy ja mitä siitä sanotaan
kautta Rtun, on siten mahdotonta.
Danielin kirjasta on poistettu Jeesuksen
käyttämä ilmaus Ihmisen Poika. Monet muut
Messias- ennustukset on muunneltu siten,
ettei niillä näyttäisi olevan yhteyksiä Ut:iin.
Tätä käännöskomitea avoimesti pitikin tavoitteenaan.
Maassamme olisi ollut hepreanosaajia,
joiden tietotaitoja olisi voitu käyttää.
R.S. mainitsee esim. Aili Havaksen, joka teki elämäntyönsä hepreaksi Israelissa.
Aluksi kääntämässä mukana ollut, Jerusalemissa kansainvälistä
käännöstyötä opastava maist.Mirja Rönning
ei voinut hyväksyä komitean pinnallista asennetta vaan jätti sen.
Palautetta ja ehdotuksia ei käännöskomitea
ulkopuoleltaan ottanut vastaan. Seurakunnille
ja järjestöille annettiin käännös arvioitavaksi
liian myöhään liian vähäksi ajaksi.
Masoreettisen hepreankielisen tekstin sijasta
lähteenä käytettiin enemmän Septuagintaa, joka sekin on lisäsanoja sisältävä käännös hepreasta,
sekä teologian trendejä.
5. Moos. 32:8: "...Korkein... määräsi kansojen
asuinsijat ja kullekin oman jumalan."
Tätä selostetaan sivun verran johtuvaksi lähinnä prof.
Sollamon puutteellisesta hepreantaidosta ja
liberaalista uusteologiasta. Jakeen tulisi kuulua:
"...Israelin lasten luvun mukaan" tai tulkiten, "Jaakobin lasten luvun mukaan."
Tuolla tyhjään perustuvalla väärinkäännöksellä
perustelee Admata heimojumaliaan toisella palstalla.
Kirjan erikoinen nimi johtuu tästä:
Israelin kansallisrunoilija Bialik on sanonut,
että Raamatun lukeminen muulla kuin alkukielellä
on kuin suutelisi morsianta hunnun läpi.
Kirjassa on 150 sivua ja se kannattaa kyllä lukea.
Juuri tuon tapaista viestiä kuulin tosiaan Israelin matkalta.
Hyvää kevättä sinulle sekä kaikille lukijoille!
1992 käännös on käännetty masoreettisesta tekstistä toisin kuin Santala väittää. Kohdat, joissa käännös seuraa Septuagintaa ovat vähäisiä ja niiden perusteella käännöksen hylkääminen on vähintäänkin kyseenalaista. Tiesitkö muuten, että nimenomaan Septuaginta oli alkukristittyjen, mm. Paavalin käyttämä Raamattu?
Väitteet puutteellisesta hepreantuntemuksesta voi jättää omaan arvoonsa, sen verran lööperiä ne ovat.
... kirjoittaa kun on tälläkin palstalla väläytelty Hengen viasta meidän täällä olevien keskustelijoiden piirissä.
En siksi että olisin sormella osoittelemassa jotakuta. Ei. Minun taitoni, tai Hengen silmäni eivät riitä näkemään kuka on väärässä tai kuka on oikeassa.
Ajattelin laittaa avaukseni vain johdannoksi jos vaikka siinä olisi alkua hedelmälliselle keskustelulle, joka voisi vaikka johtaa johonkin...
Ei tämä niin arka asia ole etteikö voisi keskustella myös täällä kaikkien kuullen.
Ja teille arvoisat ei-vl keskustelijat ja kirjoittajat, ei tämä mitään erikoista ole vaan aivan Raamatun mukaista. Kyllä uskovien joukossa tapahtuu monenlaista aivan Raamatun mukaan mm.
-Teidän seastanne nousevat raatelevaiset sudet, jotka eivät laumaa säästä.
-Nimi on että elää, mutta on kuitenkin kuollut.=Uskovaisten joukossa elävät ihmiset joilla ei olekkaan sydämellä elävä usko, mutta elävät niinkuin uskovat elää joten heitä luullaan uskoviksi, siiksi on se nimi.
-Eriseurat pitää teidän seassanne asuman.
Tässä kolme Raamatussa olevaa toteamusta kuinka voi olla ja onkin uskovien joukossa oleva.
Ettette ihmettele kun on erimielisyyksiäkin ja huomattavasti erilaisia tiukkuusasteita meissä näkyvissä näissäkin keskusteluissa.
Mutta se on kuitenkin otettava huomioon että olemmehan mekin toki laidasta laitaan niin erilaisilla luontovarustuksilla varustettuja joten mielipiteisiin tulee jo siksikin huomattavia eroja vaikka saatamme ollakkin samassa uskossa ja hengessä.
Joo. Kyllä sitä uskovien keskuudessa tapahtuu kaikenlaista, olipa sitten kyse lestadiolaisista tai keistä tahansa muista. Tuollaisia "hengen vikojakin" tapahtuu, eikä siinä mitään kummallista ole. Mutta tuo teidän käyttämä ilmaus "Hengen vika" kuulostaa minun korviini aika oudolta. Olen kuullut siitä selostettavan (eli lukenut foorumeilta)toisilla sanoilla, toisella tavalla. Ja nyt on aivoissa pikku stoppi, ettei ajatuksetkaan kulje. Voisitko antaa joitain raamatunpaikkoja, missä olisi tuota asiaa selostettu? Jospa minäkin sitten osaisin paremmin yhdistää sen aiemmin oppimaani.
T: Tiinaliina
"Hengen vika" kuulostaa minun korviini aika oudolta".
Eikä se ole ihmekkään koska meidän sisäpiirissäkin se on tullut monelle niin epäselväksi. Ainakin niille jotka siihen joutuvat. Eivät aina tahdo ymmärtää mistä on kysymys.
Ei ole todellakaan silloin helppo käsittää ulkopuolisen asiaa kun se on niin vaikea jo sisällä tässä uskossa olevillekkin joskus.
Itsellä ei onneksi ole omakohtaista kokemusta Hengenvian korjaamisesta, että en ole paras mahdollinen siksikin sanomaan.Ja kun en ole puhuja enkä mikään sellainen niin Raamatun untemus ei ole kovinkaan hyvä.
Mutta jos sattuisi joku enemmän raamattua tunteva lukeemaan niin vastaisi sinulle niitä raamatunpaikkoja.
Sen minkä minä mainitsin toisaalla. Eriseurat pitää teidän seassanne oleman. Niin käsittääkseni tässäkin on kysymys erilaiseen henkeen joutumisesta, eli se hengenvika. En muista sitä raamatunkohtaa tarkemmin.
Minun käsityksen mukaan Se toinenkin kohta jossa puhutaan niistä raatelevaisista susista jotka eivät laumaa säästä. On myös hengenvika jos on muutenkin syntiin julkisesti joutuneita.
Tätäkään raamatunpaikka en ulkoa muista.
Jos oku Raamattua tunteva vl- vastaisi sinulle lisää paikkoja näiden lisäksi.
Kiitos kuitenkin kysymästä!
Kun vertaan vl ja omaa el pohjaista syntien nimeämistä ja määrittelyä, niin taas tuli uusi käsite vastaan. Jo vuosia sitten kummeksuin vl-tahon syntiä nimeltä "hempeyden henki".
Sanasto ja kieliasu on edelleen vl:lla ja el:lla hyvinkin samaa, eniten samankaltaista kieltä kuin vl, käyttää el-alueet maamme keski- ja pohjoisemmissa osissa. Tätä olen keksinyt kutsua "Suomen Siionin kieleksi".
kirjoittelet noita Raamatun lukuja, niin ei ole olemassa vain teidän oma joukko.
Uskovaisia ovat kaikki jotka sydänmestään Jeesukseen uskovat.
Nämä jotka uskovat ja eivät kuitenkaan edusta vl-uskoa, niin heidänkin sekaansa tulee tämä joukko joka ei laumaa säästä. Mikä tämä joukko on?
Omavanhurskauttaan. Heidän määrittelemänsä hengen vika on: Uskosta vanhurskas joka luottaa Jeesukseen Kristukseen eikä siis heidän luota ihmisoppeihinsa. Tämä johtuu siitä että he elävät itsevanhurskaudessa johtajien ankaran jkurin alla.
Johtajat tarvitsevat tällaisen raamatunvastaisen määritelmän, jotta he voivat potkaista heitä vastaan niskuroivat pois joukostaan ilman oman tunnon tuskia.
Syntisen hylkääminen on hyvin raskas synti, sitä ei Kristuksessa oleva voi tehdä, mutta omavanhurskaalta sekin käy näppärästi. Aivan samoin he voivat tuomita ihan mielivaltaisesti ihmisen helvettiin hänen uskostaan riippumatta.
Vaikka en täysin käsittänytkään kaikkia kirjoittamaasi, haluan selventää asiaa "syntisen hylkääminen".
Hoitokokousten aikoihinhan ei aina edes ollut kyse synnistä. Tuohon aikaan puhuttiin eri "vääristä hengistä".
Kun en tiedä, mitä sinä tiedät noiden aikojen tapahtumista, siksi voi tulla toistojakin.
Kuten ylempänä oleva otsikko "Esimerkki" kertoo, ei voi sanoa, että olisi tapahtunut "syntisen hylkääminen", koska tässäkään tapauksessa kyse EI TODELLISUUDESSA OLLUT SYNNISTÄ.
Se oli ihmisten ,vastoin Raamattua antama kova tuomio, josta he viimeistään viimeisellä tuomiolla joutuvat vastaamaan.
Haluaisin tietää, miten ja missä "hengen vikoja" nykyään "hoidetaan"?
Rauhanyhdistys on käsittääkseni nyt avoimempi informaationsa suhteen kuin aiemmin, vai onko näin?
koetan vastata mitä tiedän.
Täytyy sanoa että minä en ole kuullut sellaisia vikoja nyyään korjattavan missään.
Elikkä jos niitä on ja on korjattu, niin ne ovat niin pienessä piirissä korjattu etteivät niistä kaikki tiedä.
Mutta kun minulla on sellainen käsitys että hengen vialla pahennetaan laajemastikkin seurakuntaa joten korjauskin pitäisi tehdä laajemmin. siis seurakunnan edessä.
Ja kun en ole kuullut yhtäkään tapausta että olisi tällaisia vikoja korjattu nykyään.
Niin täytyy vetää sellainen johtopäätös että nyt on rauhan aikaa. Ja tällaiset hengen viat ovat pysyneet poissa näkyvistä.
Tämä on vain minun oma henkilököhtainen käsitys.
Sitten rauhanyhdistyksen avoimuudesta kysyt.
Rauhanyhdistyshän, siis paikalliset yhdistyksethän eivät juurikaan muuta tiedota kuin seuratilaisuuksien pitoajoista,noin yleisesti.
Jos paikallinen rauhanyhdistys täyttää vuosia,siitä saatetaan tiedottaa julkisesti, samoin kuin oman toimitalon uudishankkeista.
Sitten Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistyksen (SRK), Suviseurat. Jotka järjestetään joka kesä jollakin paikkakunnalla:
Niin olen kuullut että tiedottaminen on nykyään hyvin avointa, ja on parantunut huomattavasti, siitä mitä se on joskus ollut. Näin olen lehtien havainnut kirjoittaneen.
koetan vastata mitä tiedän.
Täytyy sanoa että minä en ole kuullut sellaisia vikoja nykyään korjattavan missään.
Elikkä jos niitä on korjattu, niin ne ovat niin kaipienessä piirissä korjattu etteivät niistä kaikki tiedä.
Mutta kun minulla on sellainen käsitys että hengen vialla pahennetaan laajemastikkin seurakuntaa joten korjauskin pitäisi tehdä laajemmin. siis seurakunnan edessä.
Ja kun en ole kuullut yhtäkään tapausta että olisi tällaisia vikoja korjattu nykyään.
Niin täytyy vetää sellainen johtopäätös että nyt on rauhan aikaa. Ja tällaiset hengen viat ovat pysyneet poissa näkyvistä.
Tämä on vain minun oma henkilököhtainen käsitys.
Sitten rauhanyhdistyksen avoimuudesta kysyt.
Rauhanyhdistyshän, siis paikalliset yhdistyksethän eivät juurikaan muuta tiedota kuin seuratilaisuuksien pitoajoista,noin yleisesti.
Jos paikallinen rauhanyhdistys täyttää vuosia,siitä saatetaan tiedottaa julkisesti, samoin kuin oman toimitalon uudishankkeista.
Sitten Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistyksen (SRK), Suviseurat. Jotka järjestetään joka kesä jollakin paikkakunnalla:
Niin olen kuullut että tiedottaminen on nykyään hyvin avointa, ja on parantunut huomattavasti, siitä mitä se on joskus ollut. Näin olen lehtien havainnut kirjoittaneen.
Kiitos vastauksesta!
Itsekseni ihmettelen, että mikähän mailmantapahtuma tai muu vaikutti tuolloin 70- 80- luvulla sellaisten väärien henkien hyökkäyksen, siis sellaisiksi väitetyn...
Eiköhän tuon sorttisia asioita tehtäne tänäkin päivänä, kuten toisista pahaa puhuminen, asioiden kyseleminen, kyseenalaistaminen, konsertissa käyminen, joitakin mainitakseni.
Kai jonkinlaisena syntinä tai (henkenäkö)pidettiin sitäkin, kun yhdessä vaiheessa Oulun Ry:n vessasta poistettiin peilit.
Syntiä tehdään joka päivä ´ajatuksin, sanoin, teoin ja laiminlyönnein´. Synti on syntiä, se tulee korjata kohdalleen ja sillä selvä.
On se vaan kumma, että vain mainittuina vuosikymmeninä jotkut asiat olivat ´hengen vikoja´, elikkä ´väärään henkeen joutumista´...
Väistämättä tulee mieleen satu ´Keisarin uudet vaatteet´. Sadussa oleva keisari sai muka uudet vaatteet, todellisuudessa ei minkäänlaisia. Luuloteltuja vaatteita ihasteltiin, kunnes joukossa olleen lapsen suusta kuultiin, etteihän hänellä ole vaatteita ensinkään.
Eiköhän myönnetä, että koko henkihommakin oli ja on pelkkää hölynpölyä!
on vain kaksi henkivaltaa, joiden hallinnassa ihminen voi olla; Pyhä Henki ja toisaalla Saatanan henki variaatioineen. Viimeksimainittu voi myös ilmetä jumalisuuden muodossa.
Jos ihminen taistelee Jumalan seurakuntaa ja sen neuvoja vastaan julkisesti, hän on Saatanan ohjastama.
Kun asiat saadaan sopia ja korjata anteeksiantamuksella, niitä ei lähdetä levittelemään ympäriinsä.
Jos ihmisen tunto ei avaudu , katkera mieli tulee kyllä julkisuuteen, menneinä vuosikymmeninä juuri tällaista tapahtui paljonkin.
Nyt on rauhan aika, suurisuuntaista hyokkäyksen lietsomista ei ole. Emme tiedä tulevaisia aikoja; monia ilmiöitä on, jotka nähtävästi "odottavat Jumalan aikaa".
Minä olen kyllä kärsinyt nykyään ihan tarpeeksi noista henkimaailman asioista. En enää tiedä kuinka ihmiset uskovat. Ja mikä on oikea usko. Lestadiolaiset kaikki käyttäytyvät niin omituisesti. Ainoastaan sellasista uskovaisista lestadiolaisista henkilöistä, joist mulle tulee hyvä olo, pidän uskovaisina. Mun äiti on varmaan väärässä Hengessä. Toisaalta uskon niin myös itse. Mulle on yksi puhuja sanonut et äiti on väärässä hengessä ja se on saastuttanut koko perheen. Isä oli henkisesti sairas ja haukku äitiä kososlaiseksi. Mut sekin uskovainen. Kumminkin ne on mun vanhempia. Ja mä oon kärsinyt kans tosta Pyhän Hengen pilkasta. Mun sisaruksista kukaan ei ole uskovainen. Säästyy varmasti kaikelta farisealaiselta, jos sitä on. Toivon tietysti, että ne sais parannuksen armon. Sitähän se ihminen kaipaa.
Uskovaisten käytöksestä sen verran. Et kun itse on yrittänyt käyttäytyä sopivasti, niin kyl mua ainakin ottaa päähän sellaset uskovaiset, jotka voi käyttäytyä miten haluavat. Puhuvat rumia ja ovat kuten epäuskoset. Mä voin sanoa sellasta riettaudeksi. Tekis mieli vetää sellasia turpaan. Ja musta tuntuu et sellasta väärä oppia on liikkellä ympäri Suomea. Parempi sekin ettei ole uskomassa et lopullisesti sekottaa päänsä noilla ihme asioilla, koska se et rehellisesti kieltää uskonsa jos ei tiedä. Pahempaa se on silloin jos on väärässä hengessä. Tehdä parannusta.
Ja jos ihminen koko ajan miettii et onko väärin tehdä jotakin, mut ei itse tunne et tekee väärin. Miksi kannattaa edes miettiä tekevänsä väärin. Tosi ahdistavaa. Ihmisen täytyy olla rehellinen oma itsensä ja tehdä riemumielin kaikkea, minkä kokee oikeaksi. Jos joskus tulee sellainen pisto sydämeen et on tehnyt väärin ni hyvä. Ainakin on itselle rehellinen. Ottaa oppia. Ihan yksinkertainen esim. Haukut jotakin kaveriasi, sit myöhemmin näät et se on tehnyt itsarin. Saattaa tulla mieleen mitä tuli sanottua. Ainakin oppii arvostamaan ihmistä ihmisenä. Normaalia. Mut onko se välttämättä sama kun et on uskovainen?
myömemmin, kun ei ole nyt aikaa perehtyä asiaan!
Olen todella hyvilläni vastauksista!
Kirjoitat mm. "Jos ihminen taistelee Jumalan seurakuntaa ja sen neuvoja vastaan julkisesti, hän on Saatanan ohjastama".
Missä sitten on Jumalan valtakunta? Se on siellä, missä jumalansanaa OIKEIN saarnataan!
Näilläkin palstoilla ja julkisesti muuallakin on tiedotettu hoitokokousten aikana tehdyistä virheistä ja ylilyönneistä. Mitä ne sitten lienevätkään, sitä en ole saanut tietää.
Kysynkin, että onko käsityksesi mukaan kuitenkin tehtävä parannus ja taas uudelleen parannus, kun virheet huomataan ja myönnetään, vaikka alunperin tiesi ja tunsi olevansa oikeassa ja nk. hoitajat väärässä? (Tuntuupa mutkaiselta...)
Mielenkiintoista, mutta aika järkyttävää asiaa!
On luvattu, että "siinä pitää tie oleman, ettei tyhmäkään tieltä eksy".
Tämäkin oli yksi oman erottamiseni aikoihin minulle tärkeä lause. Omassakin lähipiirissä ihmisiä sekosi, kun uskomisesta tehtiin niin monimutkainen ja outo. Itsemurhiakin tapahtui.
Kuten aiemmin olen jossain kirjoittanutkin, piti vain sokeasti uskoa ja totella nk. seurakunnan hoitajia, vaikka se poikkesikin totuudesta.
Esimerkiksi jollekin oli sanottu, että "jos kaksi ynnä kaksi on neljä, mutta jos seurakunta sanoo, että se on viisi, niin se on silloin viisi". Valheellista!
Hoitokokousten aikoihin puhuttiin juuri noin, kuten kirjoitat, eli että joku on väärässä yms. hengessä.
Kaikista tärkeintä on, että oma usko on oikea ja Raamatun mukainen. Emme voi uskoa toisten puolesta, emmekä voi toisten perusluonnetta tai käyttäytymistä muuttaa.
Muistakaamme, että jokainen vastaa omista teoistaan, rumien puhumisestakin. Meitä kehotetaan sopimaan riitaveljen kanssa. "Älkää antako auringon laskea vihanne yli."
Toivottavasti sait rohkaisua ja voimia! Älä tuomitse äitiäsi "väärähenkiseksi", vaan keskustelkaa asioista ja muistakaa, minkälaista uskominen oli ennen hoitokokouksia!
..seurasin tätä keskustelua mielenkiinnosta ja ainakin omalla kohdallani koen uskon yksinkertaisuuden siinä että joka päivä rikomme ajatuksin, sanoin, teoin ja töin Jumalaa vastaan -koemme itsemme Jumalan kasvojen edessä monta kertaa itsemme syyllisiksi -ja helpottaa sielua ja omaatuntoa kun uskoo yksinkertaisesti synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Tämä armoevankeliumi vahvistaa ja antaa voimaa kilvoitukseen -ja jos rikon läheisiä vastaan ja se vaivaa mieltäni, toivon Jumalalta voimia että jaksan pyytää anteeksi ja antaa anteeksi ja tähänhän meitä Pyhän Hengen ääni kehottaa. Näin uskotaan elävän uskon sisällä tänä päivänä. Olen kuullut näistä hoitokokouksista ja aina niissä on yksi merkki -se että evankeliumi menee kortille. Ihminen voi pahentua Kristuksen evankeliumiin, eriseuroista ja synnistä pois uskomisen tarkoitus on kuitenkin korottaa Kristus eikä ihmisen teko. Eli se ei ole tarkoitus että tehdään teko eli pyydetään anteeksi vaan tunnetaan tai tiedetään syntisyytemme ja uskotaan ne anteeksi Kristuksen ansion tähden. Jos seurakunnassa ojennetaan vääristä asioista tai väitetään sellaista mikä ei ole totta, voi tilanteesta vapain mielin vetäytyä. Yleensä nämä tilanteet tulevat ajan kuluessa selvitetyiksi ja ne jotka ovat väärässä selvittävät kantansa jos se heille aukeaa -jos näin ei tapahdu voit unohtaa sen, koska jokainen tekee omasta kohdastaan parannusta ja toisen puolesta ei kuitenkaan voi uskoa, pääasia on että et lähde pahenemaan vaan rukoillaan Jumalan puoleen Siionin puolesta. Joten tässä tapauksessa odotetaan vain oikeaa aikaa jos Jumala kirkastaa niitä asioita synniksi mitä matkojen varsilla on itse kullekin tullut.
Seurakunta on eriseuroilla peitetty hamaan maailman loppuun asti sekä sisältä että ulkoa päin. Silloin kun sielunvihollinen alkaa jyllätä ja rakkaus menee niin silloin Siionin sisällä olevat eriseuraiset alkavat painaa, jotta tulisi elävästä uskosta luopuminen -voidaan sanoa että pahentajat pahentavat heikkoja. Näitä on kaikkina aikoina. Seurakuntaa ojennettiin jo Raamatun historian aikana eikä siinä ollut monta ojentamassa vaan oli lähes yhden miehen kautta, jota Paavaliksi kutsuttiin ja eksyipä Pietarikin vaikka oli saarnamies, kun toinen seurakunta oli kunnossa niin toinen oli jo jossain hapatuksessa mm. eripuraisuus jne. Ne ovat esimerkiksi myös tätä aikaa varten, joskin Jeesus varoittelee toisen tulemisen edellä että elkää antako itsiänne eksyttää..
Kaikki eivät ole vaikka seuroissa käyvät ja ovat käyneet vuosiakin, uskomassa -yleensä sen huomaa esim. rakkaudettomasta mielestä jos ei muuten ole jotenkin henkisesti epätasapainossa. Että kyllä Siionissa on ns. hengen erottelukyky joka tänä päivänä kuten aikaisemmin huomaa jos rakkaus ei ole jotenkin kohdallaan. Uskon asiat ovat uskovaisille tänä päivänäkin tärkeitä -eikä välttely johda mihinkään. Kyllä asioista pitää voida keskustella, olipa niitä tapahtunut ajat sitten tai nyt ja tämä on se avoin kanta joka on elävän uskon mukana kulkeva merkki myös. Näin itse käsittäisin sen mitä kutsutaan vapaudeksi -evankeliumin tehtävähän on myös vapauttaa.
..että pilkut ja kappalejako unohtui :)
ajat takaa; sanoisin, että eksyväisenä tähtenä ajat tuulta takaa, eli kysyt kunniasi perään.(Juudan kirje)
Meillä ihmisillä on kylläkin vahva "oikeassa olemisen tarve".
Jos olet oikeassa, miksei Sinulla ole rauhaa siellä missä olet.
Olen tällä nimimerkillä kirjoittanut paljonkin, lienetkö lukenut taustoistani?
Kirjoitat Juudan kirjeeseen vedoten, että "eksyväisenä tähtenä ajat tuulta takaa, eli kysyt kunniasi perään".
Vastine: En ensinkään ole "eksyväinen tähti" siinä merkityksessä, mitä luulen sinun tarkoitavan, eli uskossa ja opissa eksynyt!
Omista synneistäni ahkeroin tehdä parannusta, kuten uskovaisille kuuluukin, mitäkö vielä pitäisi?
Olet ilmeisesti käsittänyt väärin nämä kirjoitteluni täällä, vai?
Olen siinä samassa uskossa, mikä Rauhanyhdistyksellä oli ennen 70- luvulla alkaneita hoitokokouksia ja hengistä parannuksenteko-opetusta.
Sain vasta pari kuukautta sitten tietää tämän palstan olemassaolosta ja se on antanut toivoa siitä, että lukijoiden keskuudesta löytyisi niitä, jotka olsivat huomanneet Ry:n kauheat henkikokoukset ja silloin istutetun uuden opin vääräksi.
En voi sille mitään, että tulkitset asiat niinkuin tulkitset, tarkoitukseni kuitenkin on vilpitön!
olen.
Tässä kristillisyydessä olen saanut vaeltaa yli 40 vuotta. Uutta oppia ei ole istutettu.
Turhaan vaivaat itseäsi. Katso missä lankesit ja tee niitä ensimmäisiä tekoja. Vielä ei ole myöhäistä. Tule!
Koska sanot 40 vuoden ajan olleesi "tässä kristillisyydessä", kertoisitko, millä puolella olit kokousten aikaan, hoitajana, hoidettavana vaiko molemmissa?
Pyytäisin, että et takertuisi ehkä mielestäsi väärään ilmaisuun sanasta "hoitaja". Tiedät nuo ajat eläneenä tarkasti, mitä tarkoitan.
Kiitos jo etukäteen!
Ei ollut eri "puolia", olin tavallisen uskovaisen osassa, niinkuin kaikki muutkin.
Enkä suostu Sun laulatettavakses; edellisessä vietissäni oli vastaukseni Sinulle; ystävyydellä.
Aina tässä käy näin...
Kiitos kuitenkin ystävällisestä kutsusta, sekä viimeisimmästä (ystävällisestä?)vastauksestasi!
Kun ei ole muuta sanottavaa ainakaan mulla, on lopetettava.
(palstakeskustelun luomat ja tänne lanseeraamat ´hoitaja´-nimikkeet ym ´totuudet´ voin jättää omaan arvoonsa; en niistä tunnista tapahtumia sellaisena kuin ne itse koin)
Hyvää kevättä.....koskahan lämpenee?!
Nyt joudin vähän katselemaan mitä täällä on kirjoiteltu.
Ja täytyy myöntää että ei sitä minullakaan ole mitään uutta "lääkettä" asian selvittämiseksi.
Se tahtoopi olla sitä samojen toistelemista.
Sanon nyt vielä jotakin ihan omin sanoin niistä hoitokokousasioista. Vaikka kuten olen ilmoittanut, se on vanhempien lähinnä niitä kokeneneiden hommaa.
Sanotaan että asioilla on Jumalan aika.
Mikä se on?
Siionissa on asioita, on joko pienempää tai isompaa "juttua". Minä en ole nyt ainakaan havaitsemassa minkäänlaista ongelmaa. Ainakaan täällä missä elän.
Kuitenkin jossakin päin sitä luulen olevan, ainakin piememmässä mittakaavassa.
Ja näistä sanotaan, Monet sanovat, jos puheeksi tulee, että kyllä ne sitten otetaan esille ja keskusteluun kun on Jumalan aika.
Ja minä ainakin käsitän että sitten on Jumalan aika tullut kun todella pannaan asia keskusteluun.
Ja näin on ollut silloin 70- luvullakin.
Näyttäisi siltä että nämä väärän hengen ilmentymät tulevat peräti harvoin. Ainakin isommassa mittakaavassa, kuten silloin 70-luvulla.
Onko muuten sen jälkeen ollut vielä muita samantyylisiä hoitokokouksia. Minä en ole kuullut ainakaan tavallisena ihmisenä selaisista.
Se 70-luvulla tullut, on tietysti sen kokeneille ja niissä erotetuiksi joutuneille, tai itse eronneille kova pala. Ja ymmärrän että monikaan ei osallisista ymmärrä että miksi piti näin tapahtua. Ja juuri sillä ajalla, ja juuri minun kohdalleni vielä.
Vielä vähemmän ymmärtävät asianomaiset niitä hoitajien tahoilta tulleita ylilyöntejä.
Ja eipä silti, en ymmärrä minäkään.
Ei niitä kaikkia asioita ymmärrä. Miksi Jumala näitä tarkoittaa.Ja miksi Jumala aivankuin koettelee toisia enemmän kuin toisia näissä uskonasioissakin.
yksi esimerkki:
Uskovaisen kodin poika joka oli uskossaan haaksirikkoon joutunut, ja oli niin pitkälle mennyt että oli rattijuopumuksen seurauksena ajanut itsensä hengiltä. Oli siinä perheessä ollut sanomaton suru, joka ei ikänä katoa kun tällainen kohtalo tuli rakkalle pojalle, ja yhdelle sisarusparven pojalle.
Sen ymmärtää että ne hautajaiset ovat olleet äärettömän raskaat sille perheelle.
Muta sitä ei voi ymmärtää, ei kukaan, että miksi?. Miksi piti näin käydä. Miksi Jumala salli näin tapahtua. Kyllä siiinä jää päälle ainainen kysymys:MIksi?
Mielestäni tätä voidaan verrata myös siihen 70-lukuun, että miksi Jumala salli silloin sellaisia taisteluita, että moni joutui erotetuksi uskosta, tai itse erosi johon oli turvansa pannut.
Tiedän että joukossa oli aivan vilpittömiäkin, jotka kokivat uskonsa missä olivat, todella hengelliseksi kodikseen. Miksi piti käydä niin että monet menettivät sen vaikka eivät olisi sitä halunneet. Emme ymmärrä miksi?
Vielä vähemmän ymmärrämme miksi Jumala saalli tulla niitä ylilyöntejäkin niissä hoitokokouksissakin. Jotka tuntuivat olevan monen hoidettavan henkilön lopullinen menetys. Eli erotus, tai itse erosivat siitä uskosta missä olivat minkä hengelliseksi kodikseen kokivat ja turvasivat.
Ei näitä käsitä. Ei!
Raamattu jotenkin kirjoittaakin Jumalan teistä, miten ne ovat tutkimattomat.
Että pitäneekö sinä hyvä ja niin vilpittomän tuntuinen Erotettu uskova. Panna piste tälle meidänkin jutustelulle?
Sanon ihan positiivisella mielellä niin kuin jotkut toisissa keskusteluissa ja ketjuissa ovat todenneet. että pitäisikö lopettaa kun keskustelu ei mihinkään johda?.
Hyvää keväänjatkoa sinulle!
Ensinnäkin kiitos sinulle "tavallinen" sydämellisistä ja rehellisistä kirjoituksistasi! Kirjoitit, niinkuin itse uskot ja koet. Myönnät myös, ettet kaikkea ymmärrä, hyväksy, etkä osaa selittää.
Haluan kuitenkin, olematta vastausta vaille, tarkentaa joitakin väärinkäsityksiä(si).
Kirjoitat, että moni luopui erottamisten tai itse eroamisen seurauksena USKOSTA. Se ei kuitenkaan kaikkien, ei minunkaan kohdalla pidä paikkaansa! Tuolloin tapahtunut ero Ry:stä EI OLE SAMA kuin ero USKOSTA, vaikka niin äkkipäätä luulisikin. Täytyy tietää ja uskoa Raamatun mukaisena asiana se, että Jumalan seurakunta on siellä, missä Jumalan sanaa OIKEIN selitetään!
Rauhanyhdistyksellä aiemmin julistettuun oikeaan oppiinhan tuli uusi lisäys, "vääristä hengistä" parannuksen tekeminen, joka EI PERUSTU RAAMATTUUN, ja jota en voinut hyväksyä.
Raamatussa puhutaan kyllä monenlaisista hengistä, mutta ei mistään ole löytynyt kohtaa, että näistä HENGISTÄ pitäisi tehdä parannus!
Parannus tehdään siis edelleenkin vain SYNNEISTÄ ja korjataan siinä laajuudessa kuin ne ovat tapahtuneetkin. On kuitenkin lupa vaikka kuolinvuoteella uskoa kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.
En siis missään vaiheessa ole luopunut uskosta!
"Taivaassa oltiin ääneti lähes puoli hetkeä."
"Aurinko pimenee ja kuu ei anna valoansa."
Jumala on luvannut koota laumansa kaikista kansoista ja kielistä.
Jumala on myös luvannut lyhentää vaivan aikaa, sillä muuten yksikään liha ei tulisi autuaaksi.
Hyvää kevättä ja kesää!