Kaksi samanaikaista testamenttia?

Anonyymi

Vanha ja muistisairaudesta kärsinyt äiti kuoli ja nyt olen pesänselvittäjänä, sillä olen toiminut jo pidemmän aikaa hänen asioidenhoitajana ja muutenkin lähin omainen. Yllätys on ollut melkoinen, kun sisareni soitti ja kertoi hänellä olevan testamentti, joka tulee liittää perunkirjaan. Hänen äänensävynsä oli kovin etäinen ja virkamiesmäinen, kun hän esitti asiaansa, eikä muistuttanut ollenkaan samaan henkilöä kuin kuukauden takaisissa hautajaisissa. Yllätykset eivät kuitenkaan loppuneet tähän, sillä ilmoittaessani perunkirjoituksesta myös toinen sisareni kertoi, että hänellä on hallussaan testamentti.

Testamentit on päivätty samalle viikolle ja sille on myös syynsä, sillä olin ilmoittanut sisarilleni äidin yleiskunnon heikkenemisestä sekä lääkärin kanssa käymästä saattohoitoa koskeneesta keskustelusta. Harvoin äitiä nähneet sisaret olivat sitten vierailleet hoitokodissa ja kumpikin teettäneet testamentin. Äiti kertoi sisarten vierailuista, mutta testamenteista hän ei puhunut mitään. Mielestäni muistisairauden heikentämä vanhus ei ollut enää kelvollinen päättämään omaisuudestaan, enkä muutenkaan voi ymmärtää miksi hän päättäisi noin vain lahjoittaa ison osuuden perinnöstään lapselle, jonka kanssa ei ole ollut vuosiin tekemisissä.

103

1991

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Et kysynyt mitään, mutta kirjoitetaan kuitenkin jotakin.

      Jos olisit pesäselvittäjä, et kyselisi asiaa täällä. Pesänselvittäjä on kuolinpesän virallisselvittäjä ja asiantuntija, jonka määrää tehtäväänsä käräjäoikeus. Hoitanet pesän asiaa esim. pesänilmoittajana tai vastaavana ja tavoitteena on sopimusjako...?

      Kaksi erilaista testamenttia voi olla olemassa yhtä aikaa, ja uudempi korvaa vanhan yleensä vain ristiriitaisilta osin: molempia voidaan noudattaa. Kaksi testamenttia samalta viikolta ilman kumoamismääräyksiä viittaa kuitenkin kuvaamaasi muistisairauteen.

      Voit riitauttaa testamentin tai testamentit moitekanteella, eikä sinun tarvitse hyväksyä kumpaakaan niistä. Ennen etenemistä ota testamantin todistajat haastatteluun, jos heidät tunnet ja kysele, miten asia oli edennyt. Jos tilanne on kuvaamallasi tavalla, sinulla on joka tapauksessa oikeus vaatia lakiosaasi, vaikka et asiaa riitauttaisikaan.

      Melko kummallisia sisaruksia, kenties ahneuden ajamia.

      • Anonyymi

        Ihan normaaleja sisaruksia. Jos heille on ilmoitettu, että kohta kuolo korjaa perittävän, niin toki he ovat aktivoituneet jäämistön suhteen viimeistään silloin.

        Ajankohta testamenttien suhteen jo viittaa siihen, että ne eivät ole perittävän viimeisen tahdon mukaisia kumpikaan. Tästä pitää sitten riidellä tuomioistuimessa, jolleivät asianosaiset luovu testamentteihin vetoamasta.

        Olennaista testamenttikannetta ajettaessa on mm. se, että kuka testamentin tekstin on laatinut mainituissa tilanteissa. Ovatko siis sisaret tulleet valmiiksi laaditun asiakirjan kanssa perittävän luokse allekirjotusta hakemaan? Tuskin silloin asiakirjan sisältö vastaan perittävän tahtoa. Lääketieteellinen selvitys muistisairaudesta sitten myös on merkityksellinen todiste riippuen siitä, milloin potilas on tutkittu.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihan normaaleja sisaruksia. Jos heille on ilmoitettu, että kohta kuolo korjaa perittävän, niin toki he ovat aktivoituneet jäämistön suhteen viimeistään silloin.

        Ajankohta testamenttien suhteen jo viittaa siihen, että ne eivät ole perittävän viimeisen tahdon mukaisia kumpikaan. Tästä pitää sitten riidellä tuomioistuimessa, jolleivät asianosaiset luovu testamentteihin vetoamasta.

        Olennaista testamenttikannetta ajettaessa on mm. se, että kuka testamentin tekstin on laatinut mainituissa tilanteissa. Ovatko siis sisaret tulleet valmiiksi laaditun asiakirjan kanssa perittävän luokse allekirjotusta hakemaan? Tuskin silloin asiakirjan sisältö vastaan perittävän tahtoa. Lääketieteellinen selvitys muistisairaudesta sitten myös on merkityksellinen todiste riippuen siitä, milloin potilas on tutkittu.

        Ja elävän omaisuuden suhteenhan ei kenenkään itse kuulu aktivoitua. Jokainen tekee jos tekee,omista syistään ja omasta aloitteestaan testamentin.
        Kannattaa ainakin selvittää,mitä on tapahtunut. Päättää sitten,mitä tekee,hyväksyä ei testamentteja tarvitse,ennenkuin asia on käyty läpi.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja elävän omaisuuden suhteenhan ei kenenkään itse kuulu aktivoitua. Jokainen tekee jos tekee,omista syistään ja omasta aloitteestaan testamentin.
        Kannattaa ainakin selvittää,mitä on tapahtunut. Päättää sitten,mitä tekee,hyväksyä ei testamentteja tarvitse,ennenkuin asia on käyty läpi.

        Eihän se mitään uutta ole että osa sukulaisista on ahneempia kuin toiset.
        Sukulaisen oli tenyt avioehdon jälkimmäisen vaimosa kanssa, mutta sitä ei ollut vahvistettu.
        Siitä syystä jälkimmäisen vaimon perilliset vaativat tasinkoa koska kuoleman jälkeinen selvitys oli jäänyt tekemättä. Se oli helppo sillä heillä oli selvä rahallinen vaatimus.
        Ensimmäisen vaimon tapaus oli hankalampi sillä pesän osakkaiksi tuli 150 henkilöä.
        Heistä vaatimuksia estti vain kaksi. Siinäkään tapauksessa selvitystä tai jako ei ollut tehty.
        Eräskin ilmoitti että kun hän on usein vieraillut lesken luona, ja olikin muutaman vuoden välein.

      • Anonyymi

        Kyllä aivan. Toimin siis pesänilmoittajana ja toimitan dokumentteja kunnan oikeusapusihteerille. Molemmat testamentit koskevat koko omaisuutta, jolloin muille jäisi ilmeisesti lakiosa. Saamani kopiot näyttävät virallisilta, mutta mitään perusteluita ne eivät sisällä. Kun seuraavan kerran soitan oikeusapusihteerille, niin kysyn hänen mielipidettään ja että kannattaako hankkia oma lakimies. Pesän arvo on alle 30.000 euroa.

        - Aloittaja

    • Anonyymi

      Tätäkin palstaa vuosia seuranneena olen huomannut, miten surullisen yleistä tuollainen ahneus on niin monessa perheessä. Jumalan kiitos niistä perheistä, joissa vanhempien omaisuus jaetaan sovinnolla ja toinen toistaan kunnioittaen. Sellaiset perheet pitävät yhtä jatkossakin. Jos on yksikin ahne jälkeläinen, välit luultavasti rikkoutuvat loppuelämäksi.

      Minä matkustin toiselta puolen maailmaa katsomaan vanhaa isääni kuolinvuoteellaan. Ei edes mielessäni käväissyt tekaista jotain testamenttia ja väärentää hänen allekirjoitustaan siihen. Kuitenkin muutaman sisaruksistani luulivat, että se oli ainut syy käyntiini! Ikäänkuin he eivät olisi voineet kuvitellakaan, että jollekin saattoi olla tärkeää vielä kerran nähdä rakas isä ja puhua hänelle. Surullista. Ja meidänkin perheessä oli yksi ahne paksiainen. Hänen takiaan lakimies vei kolmanneksen pikku perinnöstä. Jos emme olisi tehneet mitään, ahneelle olisi mennyt kaikki.

    • Anonyymi

      Tod.näk. huonokuntoista henkilöä on "hieman hoopotettu" teettämällä testamentti - ja vieläpä pariinkin otteeseen siis.

      Ennen kuin tuoreempaakaan paperia aletaan tosissaan noudattamaan, tulisi selvittää laatijan pvm-hetken testamenttauskelpoisuus. Hyvää asiassa on, että tekeleet on laadittu (ilmeisesti siis) hoitokodissa, jolloin pvm.n mukainen kunto on talon väen tiedossa.
      Myös aloittajan kertoma "olin ilmoittanut sisarilleni äidin yleiskunnon heikkenemisestä sekä lääkärin kanssa käymästä saattohoitoa koskeneesta keskustelusta" satanee aloittajan laariin, kun asiaa aletaan syvemmin pöyhimään.

      Olispa hauska kuulla sisarusten kommentit tilanteeseen... :)

      btw:
      Aloittaja ei kuitenkaan oikein tarkkaan selosta, että mikä noissa testamenteissa sit mahtoi olla toisistaan poikkeavaa tai yleensä moitittavaa (, vaikka ehkä arvata vois, että molemmat sisarukset on nyt virittänyt paperin, missä kaikki määrätään juuri hänelle)??


      Ei missään tapauksessa kannata asian vain antaa mennä...

    • Anonyymi

      Ja kummassakin testamentissä kahden esteettömän todistajan allekirjoitukset?

      Hoivakodin henkilökunta ei noita todista, eli kummallakin sisaruksella on sitten pitänyt olla mukana ne kaksi todistajaa.

      Ei kuullosta uskottavalta. Voi toki olla kaksi testamenttia, mutta tuskin ovat lainvoimaisia.

      • Anonyymi

        Ja vielä koronaikana, jolloin hoivakodit ja vastaavat ovat olleet vierailuiden kanssa kovin tarkkana.

        Avauksen tarina ei ole uskottava tai sitten se on elokuvan arvoinen.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja vielä koronaikana, jolloin hoivakodit ja vastaavat ovat olleet vierailuiden kanssa kovin tarkkana.

        Avauksen tarina ei ole uskottava tai sitten se on elokuvan arvoinen.

        "Avauksen tarina ei ole uskottava tai sitten se on elokuvan arvoinen."

        Kuinka moni tavallinen kansalainen tietää testamentin määrämuotosäännöksistä? Uskallan väittää, että ei kovinkaan moni, sama koskee esimerkiksi avioehtoa ja edunvalvontavaltakirjaa. Toisaalta nämä samat uuvatit ovat sitä mieltä, että tavalliseen valtakirjaan tarvitaan todistajat. Tyhmänä kun syntyy niin tyhmänä myös kuolee!

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Avauksen tarina ei ole uskottava tai sitten se on elokuvan arvoinen."

        Kuinka moni tavallinen kansalainen tietää testamentin määrämuotosäännöksistä? Uskallan väittää, että ei kovinkaan moni, sama koskee esimerkiksi avioehtoa ja edunvalvontavaltakirjaa. Toisaalta nämä samat uuvatit ovat sitä mieltä, että tavalliseen valtakirjaan tarvitaan todistajat. Tyhmänä kun syntyy niin tyhmänä myös kuolee!

        Mutta mitä jos kaksi muodollisesti pätevää testamenttia on laadittu samana päivänä? Siinäpä vasta elokuvan ainekset! Vielä jos hoitokodin henkilökunnan mielestä perinnön jättäjä vaikutti kyseisenä ajankohtana suht'koht täyspäiseltä :)

        AP voisi kertoa, mitä se oikeusapusihteeri tuumi tilanteesta?

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta mitä jos kaksi muodollisesti pätevää testamenttia on laadittu samana päivänä? Siinäpä vasta elokuvan ainekset! Vielä jos hoitokodin henkilökunnan mielestä perinnön jättäjä vaikutti kyseisenä ajankohtana suht'koht täyspäiseltä :)

        AP voisi kertoa, mitä se oikeusapusihteeri tuumi tilanteesta?

        Jollei perittävä laatinut kahta testamenttia samassa tilaisuudessa, pitää selvittää, kumpi tilaisuus oli myöhemmin. Siinä laadittu testamentti on voimassa, ja ellei ristiriitaa testamenttien määräysten kesken ole, niin molemmat ovat voimassa.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jollei perittävä laatinut kahta testamenttia samassa tilaisuudessa, pitää selvittää, kumpi tilaisuus oli myöhemmin. Siinä laadittu testamentti on voimassa, ja ellei ristiriitaa testamenttien määräysten kesken ole, niin molemmat ovat voimassa.

        Pitkien aikojen kuluttua testamenteissa näkyy vain päivämäärä. Kellonaikaa on vaikea muistaa kenenkään vaikkapa todistajien: oliko tapahtuma ennen vai jälkeen lounaan tai ennen tai jälkeen vesisateen.

        Jos testamentteja on useita, tuoreimpaan testamenttiin on aina syytä lisätä maininta edellisen testamentin kumoamisesta tai peruuttamisesta. Muussa tapauksessa useampia testamentteja voi olla voimassa yhtäaikaa. Ja aivan oikein, sillä kaksi testamenttia voivat olla samanaikaisesti voimassa. Myöhempi testamentti peruuttaa aikaisemman vain siltä osin, kuin se estää myöhemmän toteutumisen. Aikaisemmasta sovelletaan niitä määräyksiä, jotka eivät ole ristiriidassa myöhemmän testamentin kanssa.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Pitkien aikojen kuluttua testamenteissa näkyy vain päivämäärä. Kellonaikaa on vaikea muistaa kenenkään vaikkapa todistajien: oliko tapahtuma ennen vai jälkeen lounaan tai ennen tai jälkeen vesisateen.

        Jos testamentteja on useita, tuoreimpaan testamenttiin on aina syytä lisätä maininta edellisen testamentin kumoamisesta tai peruuttamisesta. Muussa tapauksessa useampia testamentteja voi olla voimassa yhtäaikaa. Ja aivan oikein, sillä kaksi testamenttia voivat olla samanaikaisesti voimassa. Myöhempi testamentti peruuttaa aikaisemman vain siltä osin, kuin se estää myöhemmän toteutumisen. Aikaisemmasta sovelletaan niitä määräyksiä, jotka eivät ole ristiriidassa myöhemmän testamentin kanssa.

        Jollei voida selvittää kahdesta ristiriitaisesta testamentista, kumpi on voimassa, niin ne ovat molemmat tehottomia ja perintö menee lakimääräisille perillisille.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jollei voida selvittää kahdesta ristiriitaisesta testamentista, kumpi on voimassa, niin ne ovat molemmat tehottomia ja perintö menee lakimääräisille perillisille.

        Höpö höpö, ei pidä paikkaansa. Jos yksikin testamentin saaja haluaa vedota testamenttiin, riitaisessa tapauksessa on oikeuden tehtävä tulkita testaattorin viimeistä tahtoa.

        On eri asian, jos testamenttiin ei VEDOTA, ja silloin perintö jaetaan perintökaaren mukaisesti lakimääräisille perillisille.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Höpö höpö, ei pidä paikkaansa. Jos yksikin testamentin saaja haluaa vedota testamenttiin, riitaisessa tapauksessa on oikeuden tehtävä tulkita testaattorin viimeistä tahtoa.

        On eri asian, jos testamenttiin ei VEDOTA, ja silloin perintö jaetaan perintökaaren mukaisesti lakimääräisille perillisille.

        Höpöhöpö. Kysymys ei ole testamentin tulkinnasta. Jos testamenttien määräykset ovat ristiriidassa, eikä voida selvittää, kumpi ON VOIMASSA, niin ne ovat tehottomia. Lakimääräinen perillinen saa perinnön.

    • Anonyymi

      Eikös tämä mene sillä tavalla, että jos äiti on testamentissa luvannut molemmille sisarillesi koko omaisuuden , siis 30000e, niin sinä saat vaanittuasi lakiosan 5000e ja nämä kaksi muuta 12500e molemmat.
      Noin pienistä summista ei kannata käräjöidä. Pian menee kuluihin useita tonneja.
      Voipipa käydä niin , että nämä kaksi testamentin tekijää alkaa riitelemään keskenään ja loppuviimein jaatte 30000e about tasan kolmen kesken. Tai sopuisasti 11000, 11000 ja sinulle 8000e.

      Ei kannata alkaa nahistella noin pienistä.

      • Anonyymi

        Tuo vastaus oli todella putinmainen, kiitos siitä.

    • Anonyymi

      "Jos testamenttien määräykset ovat ristiriidassa, eikä voida selvittää, kumpi ON VOIMASSA, niin ne ovat tehottomia."

      Oletko tietoinen siitä, että jos asia viedään oikeuteen, oikeudella on ratkaisupakko? Jos joku testamentin saajista vetoaa testamenttiin, oikeuden on pakko ratkaista asia. Testamentti on automaattisesti tehoton vain jos se on mitätön. Mitätön testamentti on testamentti, jota ei ole olemassa, on henkilön tekemä joka ei koskaan edes ole ollut testamentintekokelpoinen tai joka on selkeästi väärennetty tai tehty oikeudettomasti pakon alla. Edes muotovirheinen testamentti ei ole automaattisesti mitätön.

      Perintökaaren 10 luvun 5 §:n 1 momentin mukaan testamenttimääräys on tehoton, jos testamentin tekijä on peruuttanut määräyksensä tai jos hän on hävittänyt testamentin tahi muutoin selvästi ilmaissut, ettei määräys enää vastaa hänen viimeistä tahtoaan.

      Testamentin tekijän viimeisen tahdon voidaan katsoa ilmenevän uusimmasta testamentista silloin, kun kyseessä on koko omaisuuden testamenttaaminen. Aikaisemmin tehdyn testamentin määräykset voivat olla ristiriitaisessa tilanteessa voimassa silloin, jos samat määräykset ilmenevät myös uudesta testamentista. Mikäli ei ilmene, aikaisempi testamentti on katsottava peruutetuksi ja siten tehottomaksi myöhemmin ilmaistun uuden testamenttaustahdon perusteella.

      Aiempi testamentti kumoutuu ainoastaan siltä osin, kuin se on ristiriidassa myöhemmin laaditun testamentin kanssa. Tätä olettamaa osittaisperuuntumisesta voidaan noudattaa, jos testamentin tekijän tarkoituksesta ei saada muuta selvitystä. Oikeudella on tarvittaessa velvollisuus ratkaista, mikä on testaattorin tahto tai viimeisin testamentti.

      "Lakimääräinen perillinen saa perinnön."

      Niin, ellei kukaan vetoa testamenttiin.

      • Anonyymi

        Lähtökohta: "Jos testamenttien määräykset ovat ristiriidassa, eikä voida selvittää, kumpi ON VOIMASSA, niin ne ovat tehottomia."

        JOS määräykset ovat ristiriidassa (niitähän voi olla testamentissa monta, mutta nyt puhutaan niistä, jotka ovat ristiriidassa keskenään), niin tuomarin on ratkaistava jollakin tavalla, kummat ovat voimassa.

        Oletuksena on myös, että molempien mainittujen määräysten edunsaajat vetoavat määräykseen. Koska eihän ristiriitaa ole, jos jompikumpi saajista on luopunut testamentista (so. siinä määrätystä etuudesta).

        Käytännössä yllä mainittu tilanne lienee hyvin harvinainen, koska testamenttien laatimisajankohdasta saataneen tieto; jompi kumpi testamenteista on toista myöhemmin laadittu ja sen määräykset olisivat voimassa.

        Tilanteessa, jossa po. testamenttien keskinäistä laatimisajankohtaa ei voida selvittää, ratkaisijalla ei ole edellytyksiä tietää, kumpi niistä olisi voimassa oleva. Ne eivät ristiriitaisina voi olla voimassa molemmat yhtäaikaa, koska se olisi (juridinen) mahdottomuus.

        Siten molempien testamenttien määrykset ristiriitaisilta osiltaan ovat tehottomia.

        >>>Oikeudella on tarvittaessa velvollisuus ratkaista, mikä on testaattorin tahto tai viimeisin testamentti. <<<

        Kyllä, ja edellä mainitussa tilanteessa ratkaisu on, että ristiriitaiset testamenttimääräykset ovat tehottomia. Lakimääräinen perillinen saa perinnön ( ellei tietenkin sitten ole muita testamentteja tai määräyksiä voimassa.)

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lähtökohta: "Jos testamenttien määräykset ovat ristiriidassa, eikä voida selvittää, kumpi ON VOIMASSA, niin ne ovat tehottomia."

        JOS määräykset ovat ristiriidassa (niitähän voi olla testamentissa monta, mutta nyt puhutaan niistä, jotka ovat ristiriidassa keskenään), niin tuomarin on ratkaistava jollakin tavalla, kummat ovat voimassa.

        Oletuksena on myös, että molempien mainittujen määräysten edunsaajat vetoavat määräykseen. Koska eihän ristiriitaa ole, jos jompikumpi saajista on luopunut testamentista (so. siinä määrätystä etuudesta).

        Käytännössä yllä mainittu tilanne lienee hyvin harvinainen, koska testamenttien laatimisajankohdasta saataneen tieto; jompi kumpi testamenteista on toista myöhemmin laadittu ja sen määräykset olisivat voimassa.

        Tilanteessa, jossa po. testamenttien keskinäistä laatimisajankohtaa ei voida selvittää, ratkaisijalla ei ole edellytyksiä tietää, kumpi niistä olisi voimassa oleva. Ne eivät ristiriitaisina voi olla voimassa molemmat yhtäaikaa, koska se olisi (juridinen) mahdottomuus.

        Siten molempien testamenttien määrykset ristiriitaisilta osiltaan ovat tehottomia.

        >>>Oikeudella on tarvittaessa velvollisuus ratkaista, mikä on testaattorin tahto tai viimeisin testamentti. <<<

        Kyllä, ja edellä mainitussa tilanteessa ratkaisu on, että ristiriitaiset testamenttimääräykset ovat tehottomia. Lakimääräinen perillinen saa perinnön ( ellei tietenkin sitten ole muita testamentteja tai määräyksiä voimassa.)

        Lisään: Tuomio ei ole, että testamentit on kumottu, vaan tuomari vahvistaa, ettei testamenttimäääryksiä voida toimeenpanna.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lähtökohta: "Jos testamenttien määräykset ovat ristiriidassa, eikä voida selvittää, kumpi ON VOIMASSA, niin ne ovat tehottomia."

        JOS määräykset ovat ristiriidassa (niitähän voi olla testamentissa monta, mutta nyt puhutaan niistä, jotka ovat ristiriidassa keskenään), niin tuomarin on ratkaistava jollakin tavalla, kummat ovat voimassa.

        Oletuksena on myös, että molempien mainittujen määräysten edunsaajat vetoavat määräykseen. Koska eihän ristiriitaa ole, jos jompikumpi saajista on luopunut testamentista (so. siinä määrätystä etuudesta).

        Käytännössä yllä mainittu tilanne lienee hyvin harvinainen, koska testamenttien laatimisajankohdasta saataneen tieto; jompi kumpi testamenteista on toista myöhemmin laadittu ja sen määräykset olisivat voimassa.

        Tilanteessa, jossa po. testamenttien keskinäistä laatimisajankohtaa ei voida selvittää, ratkaisijalla ei ole edellytyksiä tietää, kumpi niistä olisi voimassa oleva. Ne eivät ristiriitaisina voi olla voimassa molemmat yhtäaikaa, koska se olisi (juridinen) mahdottomuus.

        Siten molempien testamenttien määrykset ristiriitaisilta osiltaan ovat tehottomia.

        >>>Oikeudella on tarvittaessa velvollisuus ratkaista, mikä on testaattorin tahto tai viimeisin testamentti. <<<

        Kyllä, ja edellä mainitussa tilanteessa ratkaisu on, että ristiriitaiset testamenttimääräykset ovat tehottomia. Lakimääräinen perillinen saa perinnön ( ellei tietenkin sitten ole muita testamentteja tai määräyksiä voimassa.)

        > Kyllä, ja edellä mainitussa tilanteessa ratkaisu on, että ristiriitaiset testamenttimääräykset ovat tehottomia.

        Ei, eivät ole tehottomia. Jos asiaa on vaadittu, oikeuden tehtävä on ratkaista, mikä on ollut testaattorin tahto.

        Jos kyse on KOKO OMAISUUDESTA, uusin testamentti on lähtökohtaisesti pätevä ja kumoaa automaattisesti vanhemmat testamentit. Jos kyse on ristiriitaisista kohdista (vrt. legaatti), oikeudella on ratkaisupakko vaadituilta osin.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        > Kyllä, ja edellä mainitussa tilanteessa ratkaisu on, että ristiriitaiset testamenttimääräykset ovat tehottomia.

        Ei, eivät ole tehottomia. Jos asiaa on vaadittu, oikeuden tehtävä on ratkaista, mikä on ollut testaattorin tahto.

        Jos kyse on KOKO OMAISUUDESTA, uusin testamentti on lähtökohtaisesti pätevä ja kumoaa automaattisesti vanhemmat testamentit. Jos kyse on ristiriitaisista kohdista (vrt. legaatti), oikeudella on ratkaisupakko vaadituilta osin.

        Se on ratkaisu, kun oikeus vahvistaa testamentin ristiriitaiset määräykset toimeenpanokelvottomiksi. Ratkaisun peruste on se, ettei perittävän viimeinen tahto ole selvitettävissä, koska po. määräykset ovat mahdottomia toimeenpanna.

        On yhdentekevää, onko kyse koko omaisuudesta vai ei. Testamenttien mahdottomia määräyksiä ei voida toimeenpanna.

        Kun ei tiedetä, mikä testamentti on uusin, ei voida tietää, mitä perittävä on viimeisenä tahtona määrännyt. Ei tämä ole vaikeaa!

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on ratkaisu, kun oikeus vahvistaa testamentin ristiriitaiset määräykset toimeenpanokelvottomiksi. Ratkaisun peruste on se, ettei perittävän viimeinen tahto ole selvitettävissä, koska po. määräykset ovat mahdottomia toimeenpanna.

        On yhdentekevää, onko kyse koko omaisuudesta vai ei. Testamenttien mahdottomia määräyksiä ei voida toimeenpanna.

        Kun ei tiedetä, mikä testamentti on uusin, ei voida tietää, mitä perittävä on viimeisenä tahtona määrännyt. Ei tämä ole vaikeaa!

        Aiempi kommentti: "Pitkien aikojen kuluttua testamenteissa näkyy vain päivämäärä. Kellonaikaa on vaikea muistaa kenenkään vaikkapa todistajien: oliko tapahtuma ennen vai jälkeen lounaan tai ennen tai jälkeen vesisateen."

        Lisään esimerkin.

        A määrää viimeisenä tahtonaan 31.1.2022, että Pekka saa hänen koko omaisuutensa omsitusoikeuksin.

        A määrää viimeisenä tahtonaan 31.1.2022, että Jaana saa hänen koko omaisuutensa omistusoikeuksin.

        Em. ei voida toimeenpanna, ellei saada selville, mihin kellonaikaan ne on tehty. Ja ihan sama on tilanne, vaikka määräys koskisi vain A:n mökkiä, jos ei muusta testamentissa määrätä.

        Sen sijaan, jos A olisi toisessa testamentissa määrännyt kaikesta omaisuudesta (Pekalle) ja toisessa vain mökistä (Jaanalle), niin mitään ongelmaa ei ole, koska molemmat määräykset voidaan toimeenpanna testamentin tulkinnalla: Jaana saa mökin ja Pekka muun jäämistön.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se on ratkaisu, kun oikeus vahvistaa testamentin ristiriitaiset määräykset toimeenpanokelvottomiksi. Ratkaisun peruste on se, ettei perittävän viimeinen tahto ole selvitettävissä, koska po. määräykset ovat mahdottomia toimeenpanna.

        On yhdentekevää, onko kyse koko omaisuudesta vai ei. Testamenttien mahdottomia määräyksiä ei voida toimeenpanna.

        Kun ei tiedetä, mikä testamentti on uusin, ei voida tietää, mitä perittävä on viimeisenä tahtona määrännyt. Ei tämä ole vaikeaa!

        Totta. Jos ei pysty niin ei pysty.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Totta. Jos ei pysty niin ei pysty.

        >>> Totta. Jos ei pysty niin ei pysty.

        Ei pysty - totta kai tuomarit pystyvät asian selvittämään, jos asia tulee heille käsittelyyn. Pakko on pakko, eikä tuomioistuimet ja hallinnolliset viranomaiset voi kieltäytyä antamasta oikeusriitaan ratkaisua. Käsitellyn kaltaisissa perintö- ja testamenttiasioissa ei ole tiedetty koskaan olevan oikeusaukkoa, eikä sellaisesta ole mitään näyttöä.

        Tuomarille ei ole sallittua lausua "non liquet" eli ei ratkea tai ei onnistu!

        Esimerkiksi avauksen tapauksessa, kun aikaa on kulunut vain kuukausi tai pari, todistajat varmuudella muistavat, milloin he olivat paikalla ja mikä oli pelin henki.

        Avaus on toki keksitty, mutta epärehellisyydestä on kyse, eikä sitä tule sietää.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        >>> Totta. Jos ei pysty niin ei pysty.

        Ei pysty - totta kai tuomarit pystyvät asian selvittämään, jos asia tulee heille käsittelyyn. Pakko on pakko, eikä tuomioistuimet ja hallinnolliset viranomaiset voi kieltäytyä antamasta oikeusriitaan ratkaisua. Käsitellyn kaltaisissa perintö- ja testamenttiasioissa ei ole tiedetty koskaan olevan oikeusaukkoa, eikä sellaisesta ole mitään näyttöä.

        Tuomarille ei ole sallittua lausua "non liquet" eli ei ratkea tai ei onnistu!

        Esimerkiksi avauksen tapauksessa, kun aikaa on kulunut vain kuukausi tai pari, todistajat varmuudella muistavat, milloin he olivat paikalla ja mikä oli pelin henki.

        Avaus on toki keksitty, mutta epärehellisyydestä on kyse, eikä sitä tule sietää.

        "Tuomarille ei ole sallittua lausua "non liquet" eli ei ratkea tai ei onnistu!"

        Onko joku väittänyt sellaista?

        Silloin kun jokin asia jää selvittämättä tosiseikkojen osalta, tuomioistuin voi vahvistaa asian, mikä mainitussa esimerkissä tarkoittaa, että testamenttien ristiriitaisia määräyksiä ei voida toimeenpanna. Se on sitova oikeudellinen ratkaisu.

    • Anonyymi

      Vanhempani kuoli hoitokodissa viime vuonna. Tässä joitain ajatuksia, joita aloituksesta tuli mieleen.

      Oletan, että viimeisenä allekirjoitettu testamentti, jos siinä ei ole virheitä, on pätevä.

      Testamenttiin tarvitaan kahden ulkopuolisen todistajan allekirjoitukset. Kumpikin sisaresi on vieraillut hoitokodissa mukanaan kaksi todistajaa, jotka ovat nähneet ja varmistaneet äiti tietää mitä tekee allekirjoittaessaan testamentin.
      Tiedätkö ketä nämä todistajat ovat. Voitko ottaa heihin yhteyttä ja kuulla heidän näkemyksen tapahtumasta ? Jos äiti muisti, että sisaret olivat käyneet, eikö hän maininnut näistä todistajina toimineista mitään ?

      Minua oudoksuttaa, että hoitokotiin koronan takia vierailuija rajoittaneisiin hoitokoteihin noin vain pääsee ulkopuolisia. Itse kävelin saattohoitovaiheessa lähimmästä varauloskäynnistä suoraan huoneeseen ja meillä oli ehdoton kielto liikkua muualla hoitokodissa.

      Olitko äidin edunvalvoja vai hoiditko asioita valtakirjoilla ?
      Pitikö hoitokodin lääkäri häntä täysivaltaisena hoitamaan asioita ?

      Jos pesän arvo 30 000 ja rintaperillisiä on vaikka viisi, niin kunkin osuuden arvo olisi 6000 eur. Yhdelle testamentatatulla lakiosan vaatijat saavat puolet siitä mitä normaalisti saisi eli esimerkissä 3000 eur. Itse en lähtisi muutaman tonnin takia kuluja ja stressiä aiheuttamaan testamentin selvittelyyn.

      Maalaisjärjellä tulkittuna äiti ei ole ollut testamentin tekoon enää kykenevä, jos on allekirjoittanut kaksi samalla viikolla. Ehkä hän on ilahtunut harvoin vierailevista lapsista ja halunnut olla heille mieliksi.

      Sisarien todellinen luonne paljastui nyt viimeistään.

    • Anonyymi

      Lainaus:

      Korkeimman oikeuden ratkaisu tässä poikkeuksellisessa tilanteessa poikkeaa radikaalisti tavanomaisesti sovellettavasta tulkintapresumptiosta, jossa osittain päällekkäisten testamenttien ristiriitoihin sovelletaan aikaprioriteettiä vain ristiriitaisiin testamenttimääräyksiin. Korkeimman oikeuden mukaan ei ole väliä, että testamentit ovat vain osittain päällekkäisiä, vaan myöhempi testamentti ilmentää tässä tilanteessa testamentin tekijän viimeistä tahtoa common law -oikeuden last will –doktriinin tyylisesti. Aiemmalla, unohdetulla testamentilla ei siis ole merkitystä ja se peruuntuu kokonaisuudessaan.

      Mielenkiintoista on myös arvioida sitä, että jos testamentin tekijä viimeisenä testamenttinaan tekee vain erityisjälkisäädöksen muistamatta tehneensä aiemmin yleisjälkisäädöstä. Tulisiko tätä tilannetta kohdella eri lailla, kuin jos viimeinen testamentti olisi ollut koko omaisuuden kattava yleistestamentti, vaikka olosuhteet olisivat muuten samat.

      Korkeimman oikeuden ratkaisun mukaan sääntö tulisi sovellettavaksi vain silloin, kun viimeisin testamentti koskee koko omaisuutta. Unohtunut testamentti peruuntuu, jos testamentin tekijä tekee uuden, koko omaisuutta koskevan yleistestamentin.

      Testamentin tekijän tahdon noudattaminen on testamenttien toteuttamisen pääsääntö. Testamentin välisiin ristiriitoihin on oikeuskirjallisuudessa kehitetty aikaprioriteetin säännöksi kutsuttu tulkintapresumptio, minkä mukaan testamentin tekijän viimeisin testamentti sisältää hänen viimeisimmän ja ”päivitetyn” tahtonsa. Tästä johtuen viimeisimmän testamentin määräykset kumoavat kaikki vanhemmissa testamenteissa ilmenevät määräykset, jotka ovat päällekkäisiä. On tärkeää huomata, että testamenttien määräykset voivat olla kokonaan tai vain osittain päällekkäisiä, jolloin aikaisempi määräys peruuntuu tämän säännön mukaan vain päällekkäisiltä osuuksilta. Aikaprioriteetin sääntö viimeisimmän testamentin etusijasta on lähtökohtainen tulkintaolettama, mutta sitä ei sovelleta, jos testamentin tekijän tahdosta ilmenee muuta.

      Asian voi tulkita vain oikeuslaitos.

      KKO 2019:27, Keränen T

      • Anonyymi

        Juurikin näin. Testamentin toimeenpanossa pyritään aina löytämään ratkaisu, joka parhaiten vastaisi tekijänsä viimeisintä tahtoa. Testamenttimääräysten ristiriitaisuus haastaa tämän "opin" vahvasti, koska sellaisessa tilanteessa perittävä on aina jo tehnyt virheen oman tahtonsa ilmaisemisessa ---> on syntynyt ristiriitaisia määräyksiä.

        Kysymystä testamenttien voimassa olemisen "ristiriidasta" ei liene oikeuskäytännössä tullut esiin, koska se olisi niin harvinainen tapahtuma. Miten ratkaista asia, kun ei voida selvittää, mikä testamentti olisi se viimeinen tahdonilmaus?

        Testamenttien tulkintasäännöistä ei ole apua kuin rajallisesti. Jos kysymys perittävän viimeisestä tahdosta jää avoimeksi eli selvittämättä, joutuu tuomioistuin antamaan ratkaisun, jossa vain vahvistettaisiin testamenttien toimeenpanokelvottomuus. Tällöin lakimääräinen perillinen saattaisi hyötyä tilanteesta, mutta se lopputulos on aina uhkana testamenttia laadittaessa. Testamentti on tehtävä sekä pätevästi että myös niin, että sitä ei ole mahdotonta toimeenpanna.

    • Anonyymi

      "Tuomarille ei ole sallittua lausua "non liquet" eli ei ratkea tai ei onnistu!"

      Juuri näin. Sen vuoksi testamenttien osalta tuomareilla on ratkaisupakko, jos sellainen saatetaan oikeuden käsiteltäväksi. Jos testamentti tai testamentit on tehty, eivätkä ne ole mitättömiä tai muotovirheisiä, niiden mukaan on elettävä.

      Oikeus ratkaisee asian testaattorin tahtoa tulkiten.

      • Anonyymi

        Mitätön testamentti on arvoton, mutta muotopuolikin voi olla käypänen.

      • Anonyymi

        Tuomarit ratkaisevat asian niinn, että vahvistavat testamenttien olevan toimeenpanokelvottomia, jos niiden määräykset ovat ristiriidassa eikä voida selvittää, kumpi niisät on voimassa. Molemmat testamentit ovat päteviä, mutta mahdottomia toimeenpanna. Lakimääräinen perillinen saa perinnön tuomarin päätöksellä.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuomarit ratkaisevat asian niinn, että vahvistavat testamenttien olevan toimeenpanokelvottomia, jos niiden määräykset ovat ristiriidassa eikä voida selvittää, kumpi niisät on voimassa. Molemmat testamentit ovat päteviä, mutta mahdottomia toimeenpanna. Lakimääräinen perillinen saa perinnön tuomarin päätöksellä.

        Oikeudella on ratkaisupakko. Onko ennakkotapausta, jossa oikeus ei olisi kyennyt siitä huolimatta ratkaisemaan asiaa? Jäädään odottelemaan viitteitä toimeenpanokelvottomuudesta.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oikeudella on ratkaisupakko. Onko ennakkotapausta, jossa oikeus ei olisi kyennyt siitä huolimatta ratkaisemaan asiaa? Jäädään odottelemaan viitteitä toimeenpanokelvottomuudesta.

        Ei tuollaisia testamentin toimeenpanokelvottomuudesta kertovia ratkaisuja ole olemassa!

        Toimeenpanokelvoton testamentti on sama kuin testamentti olisi jo alunperin mitätön tai todetaan pätemättömäksi. Mitättömyys on itsestään vaikuttavaa pätemättömyyttä, eikä siihen tarvitse edes erikseen vedota, eikä mitättömyys korjaudu itsestään.

        Pätemättömyys astuu vain oikeuden päätöksellä voimaan, kun testaattori on tai on ollut testamentintekokelvoton tahi sielun- ja mielenhäriössä, sitä ei ole tehty lain määräämässä muodossa tai se on tehty virheellisesti todistettuna tahi testamentti on tehty oikeudettoman pakon alla. Pätemätönkin testamentti voi olla toimeenpantavissa, jos se joka tapauksessa vastaa tekijänsä tahtoa.

        Jos on olemassa kaksi tai useampia testamentteja, jotka eivät ole mitättömiä tai pätemättömiä, kaikki niistä eivät voi olla toimeenpanokelvottomia. Lain mukaan tuomarilla on velvollisuus ratkaista hänen käsiteltäväkseen jaettu asia tunnollisesti ja huolellisesti. Tuomari ei voi virka-asemassaan vedota seikkaan, jossa hän ei pysty tai kykene - useamman kuin yhden pätevän testamentin tapauksessa vähintään yksi testamenteista astuu oikeuden päätöksellä voimaan, jos sen voidaan katsoa vastaavan testaattorin tahtoa.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei tuollaisia testamentin toimeenpanokelvottomuudesta kertovia ratkaisuja ole olemassa!

        Toimeenpanokelvoton testamentti on sama kuin testamentti olisi jo alunperin mitätön tai todetaan pätemättömäksi. Mitättömyys on itsestään vaikuttavaa pätemättömyyttä, eikä siihen tarvitse edes erikseen vedota, eikä mitättömyys korjaudu itsestään.

        Pätemättömyys astuu vain oikeuden päätöksellä voimaan, kun testaattori on tai on ollut testamentintekokelvoton tahi sielun- ja mielenhäriössä, sitä ei ole tehty lain määräämässä muodossa tai se on tehty virheellisesti todistettuna tahi testamentti on tehty oikeudettoman pakon alla. Pätemätönkin testamentti voi olla toimeenpantavissa, jos se joka tapauksessa vastaa tekijänsä tahtoa.

        Jos on olemassa kaksi tai useampia testamentteja, jotka eivät ole mitättömiä tai pätemättömiä, kaikki niistä eivät voi olla toimeenpanokelvottomia. Lain mukaan tuomarilla on velvollisuus ratkaista hänen käsiteltäväkseen jaettu asia tunnollisesti ja huolellisesti. Tuomari ei voi virka-asemassaan vedota seikkaan, jossa hän ei pysty tai kykene - useamman kuin yhden pätevän testamentin tapauksessa vähintään yksi testamenteista astuu oikeuden päätöksellä voimaan, jos sen voidaan katsoa vastaavan testaattorin tahtoa.

        >>> Pätemättömyys astuu vain oikeuden päätöksellä voimaan, kun testaattori on tai on ollut testamentintekokelvoton tahi sielun- ja mielenhäriössä, sitä ei ole tehty lain määräämässä muodossa tai se on tehty virheellisesti todistettuna tahi testamentti on tehty oikeudettoman pakon alla. Pätemätönkin testamentti voi olla toimeenpantavissa, jos se joka tapauksessa vastaa tekijänsä tahtoa. <<<

        Avaus siis on joka tapauksessa sepitetty tarina.

        Jos muistisairas henkilö on tehnyt hoivakodissa samana päivänä kaksi tai usempia testamentteja todistajineen kaikkineen ja oikeassa muodossa, oikeuslaitoksen on joka tapauksessa helppo päätyä ratkaisuun, jossa henkilö ei ole ollut testamentintekokelpoinen. Lääkärin avustuksella tai ilman. Jos kumpikaan testamenteista ei sisällä kumoamismääräyksiä, todistajat joutuvat epäkiitolliseen asemaan: vaikka esteettömiä todistajia yleensä uskotaan, oikeus joutuu kuulemaan sitä, miten todistajat ovat kyenneet selvittämään henkilön olevan täydessä ymmärryksessään.

        Avauksen tilanteessa oikeuden olisi kohtuullisen helppoa todeta molemmat testamentit pätemättömiksi joko siksi että henkilö ei ole ollut testamentintekokelpoinen tai siksi, että hän ei ole todellisuudessa ollut täysissä sileun- ja mielenvoimissaan.

        Jos testamentti todetaan pätemättömäksi, toimitaan kuten toimittaisiin ilman testamenttia. Testamentin pätemättömyys ja toimeenpanokelvottomuus ovat eri asioita.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oikeudella on ratkaisupakko. Onko ennakkotapausta, jossa oikeus ei olisi kyennyt siitä huolimatta ratkaisemaan asiaa? Jäädään odottelemaan viitteitä toimeenpanokelvottomuudesta.

        "Onko ennakkotapausta, jossa oikeus ei olisi kyennyt siitä huolimatta ratkaisemaan asiaa?"

        Kun kaksi testamentti todetaan toimeenpanokelvottomaksi, asia on ratkaistu. Kuvitelmasi ratkaisukyvyttömyydestä on omaa kyvyttömyyttäsi ymmärtää asiaa.

        Jään odottamaan viitteitä, että järjen valo palaa päähäsi! :D

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei tuollaisia testamentin toimeenpanokelvottomuudesta kertovia ratkaisuja ole olemassa!

        Toimeenpanokelvoton testamentti on sama kuin testamentti olisi jo alunperin mitätön tai todetaan pätemättömäksi. Mitättömyys on itsestään vaikuttavaa pätemättömyyttä, eikä siihen tarvitse edes erikseen vedota, eikä mitättömyys korjaudu itsestään.

        Pätemättömyys astuu vain oikeuden päätöksellä voimaan, kun testaattori on tai on ollut testamentintekokelvoton tahi sielun- ja mielenhäriössä, sitä ei ole tehty lain määräämässä muodossa tai se on tehty virheellisesti todistettuna tahi testamentti on tehty oikeudettoman pakon alla. Pätemätönkin testamentti voi olla toimeenpantavissa, jos se joka tapauksessa vastaa tekijänsä tahtoa.

        Jos on olemassa kaksi tai useampia testamentteja, jotka eivät ole mitättömiä tai pätemättömiä, kaikki niistä eivät voi olla toimeenpanokelvottomia. Lain mukaan tuomarilla on velvollisuus ratkaista hänen käsiteltäväkseen jaettu asia tunnollisesti ja huolellisesti. Tuomari ei voi virka-asemassaan vedota seikkaan, jossa hän ei pysty tai kykene - useamman kuin yhden pätevän testamentin tapauksessa vähintään yksi testamenteista astuu oikeuden päätöksellä voimaan, jos sen voidaan katsoa vastaavan testaattorin tahtoa.

        "Toimeenpanokelvoton testamentti on sama kuin testamentti olisi jo alunperin mitätön tai todetaan pätemättömäksi."

        Päinvastoin. Kaksi ristiriitaista testamenttia ovat molemmat sinänsä päteviä, vaikka ei voitaisikaan ratkaista, kumpi niistä on voimassa. Koska kahta täysin ristiriitaista määräystä ei voida toimeenpanna, ne molemmat ovat toimeenpanokelvottomia. Silloin lain mukaan lakimääräinen perillinen saa perinnön ja tuomioituin vahvistaa tarvittaessa tämän tuomiollaan.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        >>> Pätemättömyys astuu vain oikeuden päätöksellä voimaan, kun testaattori on tai on ollut testamentintekokelvoton tahi sielun- ja mielenhäriössä, sitä ei ole tehty lain määräämässä muodossa tai se on tehty virheellisesti todistettuna tahi testamentti on tehty oikeudettoman pakon alla. Pätemätönkin testamentti voi olla toimeenpantavissa, jos se joka tapauksessa vastaa tekijänsä tahtoa. <<<

        Avaus siis on joka tapauksessa sepitetty tarina.

        Jos muistisairas henkilö on tehnyt hoivakodissa samana päivänä kaksi tai usempia testamentteja todistajineen kaikkineen ja oikeassa muodossa, oikeuslaitoksen on joka tapauksessa helppo päätyä ratkaisuun, jossa henkilö ei ole ollut testamentintekokelpoinen. Lääkärin avustuksella tai ilman. Jos kumpikaan testamenteista ei sisällä kumoamismääräyksiä, todistajat joutuvat epäkiitolliseen asemaan: vaikka esteettömiä todistajia yleensä uskotaan, oikeus joutuu kuulemaan sitä, miten todistajat ovat kyenneet selvittämään henkilön olevan täydessä ymmärryksessään.

        Avauksen tilanteessa oikeuden olisi kohtuullisen helppoa todeta molemmat testamentit pätemättömiksi joko siksi että henkilö ei ole ollut testamentintekokelpoinen tai siksi, että hän ei ole todellisuudessa ollut täysissä sileun- ja mielenvoimissaan.

        Jos testamentti todetaan pätemättömäksi, toimitaan kuten toimittaisiin ilman testamenttia. Testamentin pätemättömyys ja toimeenpanokelvottomuus ovat eri asioita.

        "Avauksen tilanteessa oikeuden olisi kohtuullisen helppoa todeta molemmat testamentit pätemättömiksi joko siksi että henkilö ei ole ollut testamentintekokelpoinen tai siksi, että hän ei ole todellisuudessa ollut täysissä sileun- ja mielenvoimissaan."

        Edellä esitetyt joko tai -vaihtoehdot eivät ole vaihtoehtoja, vaan yksi ja sama peruste:
        testaattori ei ole ollut testamentintekokelpoinen, KOSKA hän ei ole ollut täysissä sielun- ja mielenvoimissaan.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Avauksen tilanteessa oikeuden olisi kohtuullisen helppoa todeta molemmat testamentit pätemättömiksi joko siksi että henkilö ei ole ollut testamentintekokelpoinen tai siksi, että hän ei ole todellisuudessa ollut täysissä sileun- ja mielenvoimissaan."

        Edellä esitetyt joko tai -vaihtoehdot eivät ole vaihtoehtoja, vaan yksi ja sama peruste:
        testaattori ei ole ollut testamentintekokelpoinen, KOSKA hän ei ole ollut täysissä sielun- ja mielenvoimissaan.

        Kyllä ja ei. Eivät ole välttämättä sama asia, vaan asiaan liittyy paljon yksityiskohtia. Muistisairaskin saattaa olla hyvinkin testamentintekokelpoinen, mutta hänellä voi olla huono tilanne päällä. Lääkäri on tässä asiassa paras antamaan lausuntonsa juuri siitä hetkestä. Olennaista testamentintekokelpoisuuden kannalta on, että henkilö ymmärtää tekemänsä oikeustoimen ja sen merkityksen.

        Esimerkisi alaikäisen naimattoman henkilön tekemä testamentti on melkein poikkeuksetta pätemätön, koska alaikäinen naimaton ei ole testamentintekokelpoinen, vaikka olisi kaikissa mahdollissa voimissaan. Mielenjärkytyksen tai vaikkapa humala-, lääke- tai huumetilan voidaan katsoa aiheuttavan ymmärtämättömyyttä testamenttioikeudessa.

    • Anonyymi

      "Testamentin pätemättömyys ja toimeenpanokelvottomuus ovat eri asioita."

      Juurikin näin.

      Mitätön on aina jo oletuksena kelpaamaton.

      Oikeus voi todeta testamentin pätevyyden tai pätemättömyyden, jos testamenttia on moitittu. Pätevää testamenttia tai testamentteja ei voida olla toimeenpanematta, jos oikeus katsoo sen tai niiden noudattavan testaattorin tahtoa.

      • Anonyymi

        Päteväkin testamentti on toimeenpanokelvoton, jos testamentti on esim. mahdoton toimeenpanna. Tämä johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että mahdottomuudelle ei voida mitään. Jos toisessa testamentissa määrätään omaisuus henkilö A:lle ja toisessa B:lle, ei niitä voida toimeenpanna, jollei ole mitään keinoa selvittää, kumpi testamenttimääräys on voimassa (ts. mikä määräys vastaisi perittävän viimeistä tahtoa).

        Mutta niin kuin todettu jo aiemmin, tällainen tilanne olisi käytännössä hyvin harvinainen. Tuskin kukaan testamentti tehdessään olisi niin hölmö, että laatisi kaksi testamenttia samana päivänä ja vieläpä niin, että ne sisältäisivät ristiriitaisia määräyksiä. Tällaisessa tapauksessa heräisi epäilys, onko perittävä ylipäänsä kelpoinen tekemään pätevästi testamenttia. Mutta eri asia testamentin pätevyys on sen toimeenpanokelpoisuudesta.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Päteväkin testamentti on toimeenpanokelvoton, jos testamentti on esim. mahdoton toimeenpanna. Tämä johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että mahdottomuudelle ei voida mitään. Jos toisessa testamentissa määrätään omaisuus henkilö A:lle ja toisessa B:lle, ei niitä voida toimeenpanna, jollei ole mitään keinoa selvittää, kumpi testamenttimääräys on voimassa (ts. mikä määräys vastaisi perittävän viimeistä tahtoa).

        Mutta niin kuin todettu jo aiemmin, tällainen tilanne olisi käytännössä hyvin harvinainen. Tuskin kukaan testamentti tehdessään olisi niin hölmö, että laatisi kaksi testamenttia samana päivänä ja vieläpä niin, että ne sisältäisivät ristiriitaisia määräyksiä. Tällaisessa tapauksessa heräisi epäilys, onko perittävä ylipäänsä kelpoinen tekemään pätevästi testamenttia. Mutta eri asia testamentin pätevyys on sen toimeenpanokelpoisuudesta.

        > Päteväkin testamentti on toimeenpanokelvoton, jos testamentti on esim. mahdoton toimeenpanna.

        Onneksi täällä on vielä huumorintajuisiakin ihmisiä, ettei kaikki mene niin vakavaksi. On ihan totta, että jos on mahdotonta esim. panna asiaa toimeksi ts. toimeenpanna sitä, kyseessä on toimeenpanokelvoton asia. Loistavaa huumoria, thx!

      • Anonyymi

        "Pätevää testamenttia tai testamentteja ei voida olla toimeenpanematta, jos oikeus katsoo sen tai niiden noudattavan testaattorin tahtoa."

        Testamentti pannaan täytäntöön, mikäli oikea tarkoitus saadaan selville, sanoo laki.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Pätevää testamenttia tai testamentteja ei voida olla toimeenpanematta, jos oikeus katsoo sen tai niiden noudattavan testaattorin tahtoa."

        Testamentti pannaan täytäntöön, mikäli oikea tarkoitus saadaan selville, sanoo laki.

        Aarnio-Kankaan teoksessa Suomen jäämistöoikeus 2 toimeenpanokelvottomia testamentteja on enemmänkin. Teos mainitsee epäselvyyden, aukollisuuden tai olosuhteiden muuttumisen voivan aiheuttaa sen, ettei pätevää testamenttia voida toimeenpanna. Tällainen testamentti raukeaa mainitun teoksen mukaan.

        Yleisesti puhutaankin permutaatiosta, kun perittävän tekemän testamentin tekoajankohdan mukaiset olosuhteet muuttuvat siten, ettei testamenttia voida enää toimeenpanohetkellä toteuttaa. Jollei perittävän tarkoitusta voida selvittää uusien olosuhteiden vaikuttaessa testamenttimääräyksiin, testamenttiehto raukeaa.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aarnio-Kankaan teoksessa Suomen jäämistöoikeus 2 toimeenpanokelvottomia testamentteja on enemmänkin. Teos mainitsee epäselvyyden, aukollisuuden tai olosuhteiden muuttumisen voivan aiheuttaa sen, ettei pätevää testamenttia voida toimeenpanna. Tällainen testamentti raukeaa mainitun teoksen mukaan.

        Yleisesti puhutaankin permutaatiosta, kun perittävän tekemän testamentin tekoajankohdan mukaiset olosuhteet muuttuvat siten, ettei testamenttia voida enää toimeenpanohetkellä toteuttaa. Jollei perittävän tarkoitusta voida selvittää uusien olosuhteiden vaikuttaessa testamenttimääräyksiin, testamenttiehto raukeaa.

        Eli testamentti pannaan täytäntöön, mikäli oikea tarkoitus saadaan selville.

        Näin sitä pitää.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eli testamentti pannaan täytäntöön, mikäli oikea tarkoitus saadaan selville.

        Näin sitä pitää.

        Kyllä. Ja sitä ei toimeenpanna, mikäli esim. permutaatiossa ei voida selvittää testamenttimääräyksen tarkoitusta eikä lähinnä vastaavaakaan tarkoitusta.

        Toimeenpanokelvoton testamenttiehto raukeaa.

    • Anonyymi

      Perintökaari 11 luku 1 § säädetään:
      "Jos testamentti on kirjoitusvirheen tai erheellisen sanonnan vuoksi saanut toisenlaisen sisällön kuin mitä testamentin tekijä on tarkoittanut, pantakoon testamentti kuitenkin täytäntöön, mikäli oikea tarkoitus saadaan selville."

      Tässä momentissa säädetään eräästä toimeenpanokelvottomasta testamenttimääräyksestä. Jos kirjoitusvirheen seurauksena syntynyttä määräystä tulkitsemallakaan ei saada selvitettyä, mikä olisi sen oikea tarkoitus, määräystä ei voidaa toimeenpanna, vaikka se on pätevä.

    • Anonyymi

      "Eli testamentti pannaan täytäntöön, mikäli oikea tarkoitus saadaan selville."

      Ei ole muita mahdollisuuksia.

      • Anonyymi

        Testamentin toteuttamisen tarkoituksena on toteuttaa testamenttimääräykset testamentin tekijän tarkoituksen mukaisesti subjektiivisesti eli testamentin tulkintasääntö perintökaaren 11 luvun 1 pykälän mukaan: testamentti on niin tulkittava, että tulkinnan voidaan otaksua vastaavan testamentin tekijän tahtoa. Sen vuoksi on tämän luvun säännöksiä noudatettava vain, mikäli ei testamentin määräyksestä, sen tarkoitukseen ja muihin olosuhteisiin nähden, ole katsottava muuta johtuvan.

        On vahvoja oikeuksia ja vähemmän vahvoja oikeuksia. Kun testamentilla tyydytetään useita eri tarpeita ja siinä on erilaisia määräyksiä, niin näillä tarpeilla on normaalisti oma sisäinen tärkeysjärjestyksensä. Testamentin pääajatus on nimenomaan siinä, miten nämä eri määräykset tai tarpeet suhtautuvat toisiinsa. Tärkeysjärjestyksessä korkeammalla oleva määräys syrjäyttää vähemmän tärkeän määräyksen, jos molempia ei voida toteuttaa. (Aarnio-Kangas 2015)

        Testamentin tulkintaan ja testamentin tekijän tarkoituksen ymmärtämiseen voidaan siis käyttää muuta ulkopuolista aineistoa, jotta ymmärretään mitä testamentin tekijä on tarkoittanut testamentin määräyksellään.

        Avauksessa on tehty kaksi testamenttia samalla viikolle. Jos kyse on koko omaisuudesta, pätevä uudempi testamentti on lähtökohtaisesti sitova ja kumoaa automaattisesti vanhemman testamentin. Ristiriitaisissa tapauksissa asiaa tulkitaan. Aikaisemman yleistestamentin määräyksiä voidaan harkita kuitenkin toteutettavaksi vasta, kun myöhemmän testamentin määräykset voidaan täysimääräisesti toteuttaa. Testamentin tekijän tahto voi muuttaa aikaprioriteetin sääntöä.

        AP:n kohdalla varmasti herättää ihmetystä kaksi perä-perään laadittua testamenttia, mitä niissä sitten todetaankaan. Jos asia riitautetaan oikeudessa, tuomarit mitä ilmeisimmin ihmettelevät samaa asiaa. Toisaalta, viikko on testamentin tekijällekin pitkä aika, joten kaksi testamenttia samalle viikolle päivättynä ei ole varmuudella merkki vaikkapa muistisairaudesta, vaan voi olla merkki ihan puhtaasti mielenmuutoksesta.

        Ellei testamentteja riitauteta, uusin testamentti on automaattisesti sitova, ja olisi äärimmäisen poikkeuksellista, että kumpikaan kahdesta muodollisesti pätevästä testamentista ei vastaisi tekijänsä tahtoa. Jos perittävällä on olemassa useampi testamentti ja hän peruuttaa vaikkapa vain viimeisen testamenttinsa, aiempi testamentti jää voimaan lakisääteisen perimisjärjestyksen sijasta, jolloin mitään määrätystä omaisuudesta ei palaa pesään. Mikään testamentin määräyksistä ei ole ilman oikeuden ratkaisua tehoton.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Testamentin toteuttamisen tarkoituksena on toteuttaa testamenttimääräykset testamentin tekijän tarkoituksen mukaisesti subjektiivisesti eli testamentin tulkintasääntö perintökaaren 11 luvun 1 pykälän mukaan: testamentti on niin tulkittava, että tulkinnan voidaan otaksua vastaavan testamentin tekijän tahtoa. Sen vuoksi on tämän luvun säännöksiä noudatettava vain, mikäli ei testamentin määräyksestä, sen tarkoitukseen ja muihin olosuhteisiin nähden, ole katsottava muuta johtuvan.

        On vahvoja oikeuksia ja vähemmän vahvoja oikeuksia. Kun testamentilla tyydytetään useita eri tarpeita ja siinä on erilaisia määräyksiä, niin näillä tarpeilla on normaalisti oma sisäinen tärkeysjärjestyksensä. Testamentin pääajatus on nimenomaan siinä, miten nämä eri määräykset tai tarpeet suhtautuvat toisiinsa. Tärkeysjärjestyksessä korkeammalla oleva määräys syrjäyttää vähemmän tärkeän määräyksen, jos molempia ei voida toteuttaa. (Aarnio-Kangas 2015)

        Testamentin tulkintaan ja testamentin tekijän tarkoituksen ymmärtämiseen voidaan siis käyttää muuta ulkopuolista aineistoa, jotta ymmärretään mitä testamentin tekijä on tarkoittanut testamentin määräyksellään.

        Avauksessa on tehty kaksi testamenttia samalla viikolle. Jos kyse on koko omaisuudesta, pätevä uudempi testamentti on lähtökohtaisesti sitova ja kumoaa automaattisesti vanhemman testamentin. Ristiriitaisissa tapauksissa asiaa tulkitaan. Aikaisemman yleistestamentin määräyksiä voidaan harkita kuitenkin toteutettavaksi vasta, kun myöhemmän testamentin määräykset voidaan täysimääräisesti toteuttaa. Testamentin tekijän tahto voi muuttaa aikaprioriteetin sääntöä.

        AP:n kohdalla varmasti herättää ihmetystä kaksi perä-perään laadittua testamenttia, mitä niissä sitten todetaankaan. Jos asia riitautetaan oikeudessa, tuomarit mitä ilmeisimmin ihmettelevät samaa asiaa. Toisaalta, viikko on testamentin tekijällekin pitkä aika, joten kaksi testamenttia samalle viikolle päivättynä ei ole varmuudella merkki vaikkapa muistisairaudesta, vaan voi olla merkki ihan puhtaasti mielenmuutoksesta.

        Ellei testamentteja riitauteta, uusin testamentti on automaattisesti sitova, ja olisi äärimmäisen poikkeuksellista, että kumpikaan kahdesta muodollisesti pätevästä testamentista ei vastaisi tekijänsä tahtoa. Jos perittävällä on olemassa useampi testamentti ja hän peruuttaa vaikkapa vain viimeisen testamenttinsa, aiempi testamentti jää voimaan lakisääteisen perimisjärjestyksen sijasta, jolloin mitään määrätystä omaisuudesta ei palaa pesään. Mikään testamentin määräyksistä ei ole ilman oikeuden ratkaisua tehoton.

        > Mikään testamentin määräyksistä ei ole ilman oikeuden ratkaisua tehoton.

        Ellei testamentti ole jo oletusarvoisesti mitätön.

      • Anonyymi

        "Eli testamentti pannaan täytäntöön, mikäli oikea tarkoitus saadaan selville."



        Tarkkaan ottaen ei. Niin kuin kahden samanaikaisen testamnetin tapauksesta opimme, niiden määräykset voivat olla keskenään ristiriidassa. Määräysten tarkoitus tiedetään, mutta kumpaakaan ei ole mahdollista toimeenpanna, koska risritiita estää toimeenpanon.

        Testamentti voi olla toimeenpanokelvoton. On sytä huomata, että päiväys ei ole tetsamentoin pätevyyden ehto. Joten jos vuosia sitten laaditut testamentin ovat päiväämättömiä ja esim. testametin todistajatkin jo kuolleet, voi olla mahdoton selvittää, milloin testamentit on laadittu ja mikä silloin siis on perittävän viimeninen tahto.

        Tuomioistuimen pitää tällöin vahvistaa testamenttien toimeenpanokelvottomuus ja antaa perintö lakimääräisille perillisille.

    • Anonyymi

      "Testamentin tulkintaan ja testamentin tekijän tarkoituksen ymmärtämiseen voidaan siis käyttää muuta ulkopuolista aineistoa, jotta ymmärretään mitä testamentin tekijä on tarkoittanut testamentin määräyksellään."

      "Tuomioistuimen pitää tällöin vahvistaa testamenttien toimeenpanokelvottomuus ja antaa perintö lakimääräisille perillisille."

      Korkeimmassa oikeudessa ei ole käsitelty yhtään ennakkotapausta, jossa sinänsä pätevä testamentti olisi tulkittu toimeenpanokelvottomaksi. Sen sijaan valtavasti aikaa ja resursseja on käytetty testamentin tekijän tahdon selvittämiseksi.

      Hakusanat: Finlex, Korkein oikeus, ennakkopäätökset

      • Anonyymi

        Testamentin toteuttamisen tarkoituksena on toteuttaa testamenttimääräykset testamentin tekijän tarkoituksen mukaisesti subjektiivisesti eli testamentin tulkintasääntö perintökaaren 11 luvun 1 pykälän mukaan: testamentti on niin tulkittava, että tulkinnan voidaan otaksua vastaavan testamentin tekijän tahtoa. Sen vuoksi on tämän luvun säännöksiä noudatettava vain, mikäli ei testamentin määräyksestä, sen tarkoitukseen ja muihin olosuhteisiin nähden, ole katsottava muuta johtuvan.

        Koska testamentti tai testamentit ovat olemassa, siihen on syynsä ja jättäjänsä viimeistä tahtoa on tulkittava. Testamentin tekijä ei ole halunnut syystä tai toisesta, että perimisjärjestystä noudatetaan. Lähtökohtaisesti aikaisempi testamentti on katsottava peruutetuksi ja siten tehottomaksi myöhemmin ilmaistun uuden testamenttaustahdon perusteella.

        Koska pätemättömyysperusteita ei ole, testamentti tai testamentit on toimeenpantava sellaisena kuin tekijänsä on oletettu tarkoittavan. Kaksi yhtäaikaista tai ristiriitaista testamenttia eivän lain mukaan muodosta pätemättömyysperustetta, eikä testamentin toimeenpanoa voida katsoa osin tai kokonaan jälkiperäisesti mahdottomaksi. Pätevän testamentin osalta kyse ei voi olla alkuperäisestä mahdottomuudesta.

        Kuitenkin tanskalaisen Andersenin sekä Aarnio-Kankaan näkemyksen mukaan jälkiperäisen mahdottomuuden periaate voi olla olemassa. Jos olisikin niin, että kaksi samana päivänä tehtyä testamenttia tai ainakin toinen niistä olisi mahdollista panna täytäntöön seuraavana päivänä, seuraavalla viikolla tai seuraavana vuonna, sitä tai niitä ei olekaan mahdollista panna täytäntöön enää 20 tai 30 vuoden kuluttua. Tämä puhtaasti siitä syystä, että todistajat muistavat helposti edellispäivänä tapahtuneen mutta eivät kymmeniä vuosia sitten tapahtunutta. Ilman kumoamismääräystä ei ole mahdollista enää tietää testamenttien ajallista järjestystä.

        Tapaus voitaisiin luokitella Ylöstalon mukaan myös epäselvyystapaukseksi eli ei saada selville, mitä testamentin tekijä on tarkoittanut. Kirjallisuus ja näkemykset eivät ole missään muodossaan edes heikosti velvoittavia oikeuslähteitä.

        Kysymys siitä, onko testamenttiehto menettänyt oikeudellisen merkityksensä, jää vain ja ainoastaan oikeuden tehtäväksi ratkaista. Onko siis tärkeämpää ja oleellista tulkita testamentit kokonaan tai osittain tehottomiksi ja palauttaa omaisuus pesään, vaiko testamentin tekijän tahtoa, jossa testamentilla on ainakin yksi tai kaksi eri saajaa? Vaikka muissa Pohjoismaissa permutaatio, epäselvyys tai motiivierehdys on selkeähkö ja tunnettu asia, Suomen laki ei vastaa kysymykseen suoraan vaan lakia on sovellettava. Tuomarille oikeaa ja väärää vastausta ei siis ole olemassa, vaan on tutkittava onko toimeenpanon edellytyksiä olemassa.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Testamentin toteuttamisen tarkoituksena on toteuttaa testamenttimääräykset testamentin tekijän tarkoituksen mukaisesti subjektiivisesti eli testamentin tulkintasääntö perintökaaren 11 luvun 1 pykälän mukaan: testamentti on niin tulkittava, että tulkinnan voidaan otaksua vastaavan testamentin tekijän tahtoa. Sen vuoksi on tämän luvun säännöksiä noudatettava vain, mikäli ei testamentin määräyksestä, sen tarkoitukseen ja muihin olosuhteisiin nähden, ole katsottava muuta johtuvan.

        Koska testamentti tai testamentit ovat olemassa, siihen on syynsä ja jättäjänsä viimeistä tahtoa on tulkittava. Testamentin tekijä ei ole halunnut syystä tai toisesta, että perimisjärjestystä noudatetaan. Lähtökohtaisesti aikaisempi testamentti on katsottava peruutetuksi ja siten tehottomaksi myöhemmin ilmaistun uuden testamenttaustahdon perusteella.

        Koska pätemättömyysperusteita ei ole, testamentti tai testamentit on toimeenpantava sellaisena kuin tekijänsä on oletettu tarkoittavan. Kaksi yhtäaikaista tai ristiriitaista testamenttia eivän lain mukaan muodosta pätemättömyysperustetta, eikä testamentin toimeenpanoa voida katsoa osin tai kokonaan jälkiperäisesti mahdottomaksi. Pätevän testamentin osalta kyse ei voi olla alkuperäisestä mahdottomuudesta.

        Kuitenkin tanskalaisen Andersenin sekä Aarnio-Kankaan näkemyksen mukaan jälkiperäisen mahdottomuuden periaate voi olla olemassa. Jos olisikin niin, että kaksi samana päivänä tehtyä testamenttia tai ainakin toinen niistä olisi mahdollista panna täytäntöön seuraavana päivänä, seuraavalla viikolla tai seuraavana vuonna, sitä tai niitä ei olekaan mahdollista panna täytäntöön enää 20 tai 30 vuoden kuluttua. Tämä puhtaasti siitä syystä, että todistajat muistavat helposti edellispäivänä tapahtuneen mutta eivät kymmeniä vuosia sitten tapahtunutta. Ilman kumoamismääräystä ei ole mahdollista enää tietää testamenttien ajallista järjestystä.

        Tapaus voitaisiin luokitella Ylöstalon mukaan myös epäselvyystapaukseksi eli ei saada selville, mitä testamentin tekijä on tarkoittanut. Kirjallisuus ja näkemykset eivät ole missään muodossaan edes heikosti velvoittavia oikeuslähteitä.

        Kysymys siitä, onko testamenttiehto menettänyt oikeudellisen merkityksensä, jää vain ja ainoastaan oikeuden tehtäväksi ratkaista. Onko siis tärkeämpää ja oleellista tulkita testamentit kokonaan tai osittain tehottomiksi ja palauttaa omaisuus pesään, vaiko testamentin tekijän tahtoa, jossa testamentilla on ainakin yksi tai kaksi eri saajaa? Vaikka muissa Pohjoismaissa permutaatio, epäselvyys tai motiivierehdys on selkeähkö ja tunnettu asia, Suomen laki ei vastaa kysymykseen suoraan vaan lakia on sovellettava. Tuomarille oikeaa ja väärää vastausta ei siis ole olemassa, vaan on tutkittava onko toimeenpanon edellytyksiä olemassa.

        Kaksi päiväämätöntä testamenttia on hyvä esimerkki tapauksesta, jolloin testamentit voivat olla toimeenpanokelvottomia. Näin on siitä syystä, että testamentin todistajat voivat olla jo kuolleet (hehän voivat kuolla jo samana tai seuraavana päivänä testamenttien laatimisesta lukien). Päiväämättömien testamenttien osalta on mahdollista, että ne on tehty eri vuosinakin, eikä silti kukaan pysty sanomaan, kumpi niistä on myöhemmin tehtynä perittävän viimeinen tahto.

        Kummankin testamentin tarkoitus voi olla kirkkana selvä: testamentissa A määrätään jäämistö Pekalle ja testamentissa B määrätään jäämistö Jussille. Molempia ei voida toimeenpannaniiden ristiriitaisuuden vuoksi. Lain mukaisena ei voida pitää tulkintaa, että annettaisiin puolet jäämistöstä kummallekin testamentinsaajalle. Se ei vastaisi perittävän tahtoa, koska hän on nimenomaisesti määrännyt tapauksessa jäämistön yhdelle henkilölle.

        Pätevät testamentit voivat siis olla toimenepanokelvottomia. Sen vahvistaa viime kädessä tuomioistuin, ellei osapuolet pääse neuvostteluin ratkaisuun asiassa. Testamnetinsaajat eivät voi kuitenkaan keskenään ratkaista sitä, että jaetaanpa jäämistö kahdestaan puoliksi, vaan lakimääräisillä perillisillä on mahdollista nostaa kanne niiden julistamiseksi toimeenpanokelvottomiksi ilman moitekanteen määräaikaa.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaksi päiväämätöntä testamenttia on hyvä esimerkki tapauksesta, jolloin testamentit voivat olla toimeenpanokelvottomia. Näin on siitä syystä, että testamentin todistajat voivat olla jo kuolleet (hehän voivat kuolla jo samana tai seuraavana päivänä testamenttien laatimisesta lukien). Päiväämättömien testamenttien osalta on mahdollista, että ne on tehty eri vuosinakin, eikä silti kukaan pysty sanomaan, kumpi niistä on myöhemmin tehtynä perittävän viimeinen tahto.

        Kummankin testamentin tarkoitus voi olla kirkkana selvä: testamentissa A määrätään jäämistö Pekalle ja testamentissa B määrätään jäämistö Jussille. Molempia ei voida toimeenpannaniiden ristiriitaisuuden vuoksi. Lain mukaisena ei voida pitää tulkintaa, että annettaisiin puolet jäämistöstä kummallekin testamentinsaajalle. Se ei vastaisi perittävän tahtoa, koska hän on nimenomaisesti määrännyt tapauksessa jäämistön yhdelle henkilölle.

        Pätevät testamentit voivat siis olla toimenepanokelvottomia. Sen vahvistaa viime kädessä tuomioistuin, ellei osapuolet pääse neuvostteluin ratkaisuun asiassa. Testamnetinsaajat eivät voi kuitenkaan keskenään ratkaista sitä, että jaetaanpa jäämistö kahdestaan puoliksi, vaan lakimääräisillä perillisillä on mahdollista nostaa kanne niiden julistamiseksi toimeenpanokelvottomiksi ilman moitekanteen määräaikaa.

        "Testamnetinsaajat eivät voi kuitenkaan keskenään ratkaista sitä, että jaetaanpa jäämistö kahdestaan puoliksi, vaan lakimääräisillä perillisillä on mahdollista nostaa kanne niiden julistamiseksi toimeenpanokelvottomiksi ilman moitekanteen määräaikaa."

        Moitekanne pitää nostaa kuuden kuukauden sisällä siitä, kun testamentti on annettu todisteellisesti tiedoksi. Voi olla olemassa kaksi tai useampia testamentteja, joiden ei edes tiedetä tai ymmärretä olevan ristiriidassa keskenään, mutta siitä huolimatta ne on voitu hyväksyä sellaisinaan.

        Jos kaikki perilliset hyväksyvät testamentin, testamentti saa lainvoiman heti tai mikäli testamenttia ei moitita 6 kk määräajassa, testamentti saa lainvoiman. Lainvoimainen testamentti on täytäntöönpantavissa eikä se siten voi olla enää toimeenpanokelvoton.

        Olisi kummallista, että tulkinta- tai tehottomuuskanne nostettaisiin vasta testamentin hyväksymisen ja täytäntöönpanon jälkeen, olkoonkin että kohtuullisessa määräajassa. Mahdollista toki. Jos olisikin niin, että lainvoimaisen testamentin täytäntöönpanon jälkeen ilmestyy tai löytyy myös toinen testamentti, asia on ymmärrettävä. Lainvoimainen testamentti on kuitenkin täytäntöönpantavissa, ellei jollakin muulla kanteella ole katkaistu täytäntöönpanoa.

        Lainvoimainen testamentti on täytäntöönpantavissa yllä kuvatuin rajauksin. Perintökaaren mukaan perillinen tai yleistestamentin saaja, joka ei ole ollut osapuolena toimitetussa perinnönjaossa, voi kuitenkin vaatia perinnönjaon oikaisua, jos hänen oikeutensa perintöön ei ole vanhentunut.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Testamnetinsaajat eivät voi kuitenkaan keskenään ratkaista sitä, että jaetaanpa jäämistö kahdestaan puoliksi, vaan lakimääräisillä perillisillä on mahdollista nostaa kanne niiden julistamiseksi toimeenpanokelvottomiksi ilman moitekanteen määräaikaa."

        Moitekanne pitää nostaa kuuden kuukauden sisällä siitä, kun testamentti on annettu todisteellisesti tiedoksi. Voi olla olemassa kaksi tai useampia testamentteja, joiden ei edes tiedetä tai ymmärretä olevan ristiriidassa keskenään, mutta siitä huolimatta ne on voitu hyväksyä sellaisinaan.

        Jos kaikki perilliset hyväksyvät testamentin, testamentti saa lainvoiman heti tai mikäli testamenttia ei moitita 6 kk määräajassa, testamentti saa lainvoiman. Lainvoimainen testamentti on täytäntöönpantavissa eikä se siten voi olla enää toimeenpanokelvoton.

        Olisi kummallista, että tulkinta- tai tehottomuuskanne nostettaisiin vasta testamentin hyväksymisen ja täytäntöönpanon jälkeen, olkoonkin että kohtuullisessa määräajassa. Mahdollista toki. Jos olisikin niin, että lainvoimaisen testamentin täytäntöönpanon jälkeen ilmestyy tai löytyy myös toinen testamentti, asia on ymmärrettävä. Lainvoimainen testamentti on kuitenkin täytäntöönpantavissa, ellei jollakin muulla kanteella ole katkaistu täytäntöönpanoa.

        Lainvoimainen testamentti on täytäntöönpantavissa yllä kuvatuin rajauksin. Perintökaaren mukaan perillinen tai yleistestamentin saaja, joka ei ole ollut osapuolena toimitetussa perinnönjaossa, voi kuitenkin vaatia perinnönjaon oikaisua, jos hänen oikeutensa perintöön ei ole vanhentunut.

        "Moitekanne pitää nostaa kuuden kuukauden sisällä siitä, kun testamentti on annettu todisteellisesti tiedoksi."

        Sinänsä totta, mutta tässä tapauksessa molemmat esimerkin testamentit ovat päteviä, joten tietenkään moitekanne ei voi menestyä (eikä siten moiteaikaa sovelleta).

        Kanteen testamnentin raukeamisesta toimeenpanokelvottomana voi nostaa kohtuullisessa ajassa siitä, kun tällainen olosuhde selvisi. Testamentin hyväksymisellä lakimääräisen perillisen toimesta ei ole merkitystä, koskei testamenttien pätevyydestä ole edes riitaa. Kysymys on testamentin toimeenpanosta, joka ei kahden päiväämättömän testamentin löydyttyä ole (enää) mahdollista.

        "Lainvoimainen testamentti on täytäntöönpantavissa eikä se siten voi olla enää toimeenpanokelvoton."

        Lainvoimainenkin testamentti voi olla toimeenpanokelvoton ja se raukeaa. Kommentoija ei taida ymmärtää, mihin lainvoimaisuus testamentissa kohdistuu. Lainvoimaista testamnettia pidetään pätevänä mahdollisista puutteistaan huolimatta, mutta sen toimeenpanokelpoisuus on tästä riippumaton asia. Mitenkään ei voida toimeenpanna esim. keskenään täysin risitiriitaisia määräyksiä testamentissa. Mahdollisesti on käytävä oikeutta testamenttiehdon tulkinnasta, jollei toimeenpanoa voida suoraan pitää mahdottomana. Sellaisenkin kanteen saa vireille kohtuullisessa ajassa tulkintaongelman esiin tulemisesta.

        "Lainvoimainen testamentti on kuitenkin täytäntöönpantavissa, ellei jollakin muulla kanteella ole katkaistu täytäntöönpanoa."

        Ei toki näin toimita. Jos on kaksi ristiriitaista testamenttia, voi testamentinsaajat ja/tai lakimääräinen perillinen hakea pesänjakajaa perinnönjakoon. Pesänjakaja toimeenpanee testamentin, jos mahdollista, ja jollei sen toimeenpano ole mahdollista, hän jakaa perinnön lakimääräisille perillisille.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Moitekanne pitää nostaa kuuden kuukauden sisällä siitä, kun testamentti on annettu todisteellisesti tiedoksi."

        Sinänsä totta, mutta tässä tapauksessa molemmat esimerkin testamentit ovat päteviä, joten tietenkään moitekanne ei voi menestyä (eikä siten moiteaikaa sovelleta).

        Kanteen testamnentin raukeamisesta toimeenpanokelvottomana voi nostaa kohtuullisessa ajassa siitä, kun tällainen olosuhde selvisi. Testamentin hyväksymisellä lakimääräisen perillisen toimesta ei ole merkitystä, koskei testamenttien pätevyydestä ole edes riitaa. Kysymys on testamentin toimeenpanosta, joka ei kahden päiväämättömän testamentin löydyttyä ole (enää) mahdollista.

        "Lainvoimainen testamentti on täytäntöönpantavissa eikä se siten voi olla enää toimeenpanokelvoton."

        Lainvoimainenkin testamentti voi olla toimeenpanokelvoton ja se raukeaa. Kommentoija ei taida ymmärtää, mihin lainvoimaisuus testamentissa kohdistuu. Lainvoimaista testamnettia pidetään pätevänä mahdollisista puutteistaan huolimatta, mutta sen toimeenpanokelpoisuus on tästä riippumaton asia. Mitenkään ei voida toimeenpanna esim. keskenään täysin risitiriitaisia määräyksiä testamentissa. Mahdollisesti on käytävä oikeutta testamenttiehdon tulkinnasta, jollei toimeenpanoa voida suoraan pitää mahdottomana. Sellaisenkin kanteen saa vireille kohtuullisessa ajassa tulkintaongelman esiin tulemisesta.

        "Lainvoimainen testamentti on kuitenkin täytäntöönpantavissa, ellei jollakin muulla kanteella ole katkaistu täytäntöönpanoa."

        Ei toki näin toimita. Jos on kaksi ristiriitaista testamenttia, voi testamentinsaajat ja/tai lakimääräinen perillinen hakea pesänjakajaa perinnönjakoon. Pesänjakaja toimeenpanee testamentin, jos mahdollista, ja jollei sen toimeenpano ole mahdollista, hän jakaa perinnön lakimääräisille perillisille.

        Nyt sotket puurot ja vellit keskenään.

        Viimeksi puhuttiin eri kannetyypeistä sekä perinnönjaon oikaisusta. Lainvoimainen testamentti on täytäntöönpantavissa, ellei jollakin muulla kanteella ole katkaistu täytäntöönpanoa.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nyt sotket puurot ja vellit keskenään.

        Viimeksi puhuttiin eri kannetyypeistä sekä perinnönjaon oikaisusta. Lainvoimainen testamentti on täytäntöönpantavissa, ellei jollakin muulla kanteella ole katkaistu täytäntöönpanoa.

        Itselläsi on vellit sekaisin. Lainvoimaistakaan testamenttia ei voida toimeenpanna, jos esim. kaksi päiväämätöntä lainvoimaista testamnettia on ristiriidasssa keskenään. Miten se muka tehtäisiin? - mahdotonta.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itselläsi on vellit sekaisin. Lainvoimaistakaan testamenttia ei voida toimeenpanna, jos esim. kaksi päiväämätöntä lainvoimaista testamnettia on ristiriidasssa keskenään. Miten se muka tehtäisiin? - mahdotonta.

        Lainvoimainen testamentti voidaan panna täytäntöön täysimääräisenä, eikä ole näyttöä mistään muusta. Täytäntöönpanon voi keskeyttää tulkinta- tai tehottomuuskanteella.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lainvoimainen testamentti voidaan panna täytäntöön täysimääräisenä, eikä ole näyttöä mistään muusta. Täytäntöönpanon voi keskeyttää tulkinta- tai tehottomuuskanteella.

        Toimintakelvottoman testamentin toimeenpano estyy lukuisilla tavoilla, vaikka olisi lainvoimainen. Esim. pankista ei saa nostettua rahoja, koska pankkiin toimitetut kaksi ristiriitaista testamenttia aiheuttaa se, ettei pankki voi antaa rahoja ulos. Lainhuutoa ei saa kiinteistölle, kun kaksi ristiriitaista testamenttia johtaa siihen, että testamentinsaajia kehotetaan hakemaan pesänjakajaa tai laittamaan vireille kanne asian selvittämiseksi. Isännöitsijä ei rekisteröi asunto-osakkeita testamentinsaajan nimiin. Jne.

        Mahdoton ei muutu mahdolliseksi jankuttamalla lainvoimasta.

    • Anonyymi

      Turhaa höpinää selvästä asiasta.

      • Anonyymi

        Aivan oikein, sillä juuri se minun hallussani oleva testamentti on se jota noudatetaan.

    • Anonyymi

      "Lainvoimainen testamentti voidaan panna täytäntöön täysimääräisenä, eikä ole näyttöä mistään muusta. Täytäntöönpanon voi keskeyttää tulkinta- tai tehottomuuskanteella."

      Kyllä, lainvoimainen testamentti voidaan toimeksipanna, tietenkin. Määräaika tai hyväksyminen eli sitä kautta.

      • Anonyymi

        Väärin. Kahta ristiriitaista lainvoimaistakaan testamenttia ei voida toimeenpanna. Se on mahdotonta.

        Olisi kiinnostavaa tietää, miten kommentoija ja kaa perinnön, kun löytyy kaksi päiväämätöntä testamenttia, jotka perilliset ovat hyväksyneet ja joista toisessa määrätään koko jäämistö Helunalle ja toisessa Matille.

        Ehkä tollukka jakaisi sitä vuorotellen yhdeltä toiselle? Hän olisi näin keksinyt ikiliikkujan. :D

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Väärin. Kahta ristiriitaista lainvoimaistakaan testamenttia ei voida toimeenpanna. Se on mahdotonta.

        Olisi kiinnostavaa tietää, miten kommentoija ja kaa perinnön, kun löytyy kaksi päiväämätöntä testamenttia, jotka perilliset ovat hyväksyneet ja joista toisessa määrätään koko jäämistö Helunalle ja toisessa Matille.

        Ehkä tollukka jakaisi sitä vuorotellen yhdeltä toiselle? Hän olisi näin keksinyt ikiliikkujan. :D

        Sinulle sana "oikeudettomasti" on hyvin tärkeä, eikö niin.

        "Kahta ristiriitaista lainvoimaistakaan testamenttia ei voida toimeenpanna. Se on mahdotonta."

        Lainvoimainen testamentti on toimeenpantavissa, mutta toimeenpano voidaan keskeyttää tulkinta- tai tehottomuuskanteella. Testamentti saa lainvoiman kahdella tavalla: Testamentti annetaan todisteellisesti tiedoksi, jonka jälkeen 1) kaikki perilliset hyväksyvät testamentin, ja testamentti saa lainvoiman heti tai ; 2) mikäli testamenttia ei moitita 6 kk määräajassa, testamentti saa lainvoiman.

        Lainvoimainen testamentti on täytäntöönpantavissa. Laista ei muuta ilmene.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Väärin. Kahta ristiriitaista lainvoimaistakaan testamenttia ei voida toimeenpanna. Se on mahdotonta.

        Olisi kiinnostavaa tietää, miten kommentoija ja kaa perinnön, kun löytyy kaksi päiväämätöntä testamenttia, jotka perilliset ovat hyväksyneet ja joista toisessa määrätään koko jäämistö Helunalle ja toisessa Matille.

        Ehkä tollukka jakaisi sitä vuorotellen yhdeltä toiselle? Hän olisi näin keksinyt ikiliikkujan. :D

        Lawetin kanssa ei kannata väitellä, asioissa ei ole päätä eikä häntää, sillä hän vihaa lakia.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinulle sana "oikeudettomasti" on hyvin tärkeä, eikö niin.

        "Kahta ristiriitaista lainvoimaistakaan testamenttia ei voida toimeenpanna. Se on mahdotonta."

        Lainvoimainen testamentti on toimeenpantavissa, mutta toimeenpano voidaan keskeyttää tulkinta- tai tehottomuuskanteella. Testamentti saa lainvoiman kahdella tavalla: Testamentti annetaan todisteellisesti tiedoksi, jonka jälkeen 1) kaikki perilliset hyväksyvät testamentin, ja testamentti saa lainvoiman heti tai ; 2) mikäli testamenttia ei moitita 6 kk määräajassa, testamentti saa lainvoiman.

        Lainvoimainen testamentti on täytäntöönpantavissa. Laista ei muuta ilmene.

        Niin, ilmeisesti tämä lainvoimaisen testamentin toimeenpanija on Lawetti.

        Jos testamentti on rauennut, koska sitä ei voida toimeenpanna syystä, että ei voida selvittää kahdesta (tai useammasta) testamentista, mikä niistä olisi perittävän viimeisen tahdon mukainen, lakimääräiset perilliset saavat perinnön lain mukaisesti.

        Tämä ilmenee ihan laista. Ks. perintökaari.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin, ilmeisesti tämä lainvoimaisen testamentin toimeenpanija on Lawetti.

        Jos testamentti on rauennut, koska sitä ei voida toimeenpanna syystä, että ei voida selvittää kahdesta (tai useammasta) testamentista, mikä niistä olisi perittävän viimeisen tahdon mukainen, lakimääräiset perilliset saavat perinnön lain mukaisesti.

        Tämä ilmenee ihan laista. Ks. perintökaari.

        Lainvoimainen testamentin voi panna täytäntöön. Perintökaaresta ei mitään muuta selviä.

        Mikään testamentti ei raukea itsestään, ellei se ole jo alunperin mitätön.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lainvoimainen testamentin voi panna täytäntöön. Perintökaaresta ei mitään muuta selviä.

        Mikään testamentti ei raukea itsestään, ellei se ole jo alunperin mitätön.

        Kahta ristiriitaista testamenttia ei voida toimeenpanna. Tämä on itsestään selvää.

        Lainvoima ei tarkoita muuta kuin, ettei PK 13 luvun mukaista moitekannetta enää voida laittaa vireille.

        Toimeenpanokelvoton testamentti ei ole pätemätön, vaan päinvastoin. Sitä ei voida silti toimeenpanna.

        On syytä edellä sanotun lisäksi huomata, että lainvoimainenkin testamentti voidaan kumota oikeudenkäynnissä, jos se esim. todetaan peruutetuksi.

    • Anonyymi

      "Lainvoimainen testamentti on täytäntöönpantavissa. Laista ei muuta ilmene."

      Mitä seuraa tästä?

      Perunkirjoitus on jo pidetty.

      Testamentin tiedoksi antamiselle on olemassa takaraja; testamentin saajan on pääsääntöisesti saatettava oikeutensa voimaan viimeistään kymmenen vuoden kuluessa perittävän kuolemasta.

      Päiväämätön mutta pätevä testamentti 1 annetaan perillisille todisteellisesti tiedoksi ja täysin asianmukaisesti. Kukaan kuolinpesän osakkaista ei reagoi testamenttiin kuuden kuukauden määräjan puitteissa.

      Päiväämätön mutta myös pätevä testamentti 2 annetaan todisteellisesti perillisille tiedoksi ja täysin asianmukaisesti. Kukaan kuolinpesän osakkaista ei reagoi testamenttiin kuuden kuukauden määräjan puitteissa.

      On olemassa kaksi lainvoimaista testamenttia, jotka ovat ristiriitaisia tai ainakin osittain ristiriitaisia.

      1. Kukaan ei tee tulkinta-, tehottomuus- tai vastaavaa kannetta (kohtuulliseksi katsottavassa ajassa). Jakamaton kuolinpesä jatkaa olemassaoloaan, kenelläkään ei ole kiirettä.

      Mitä tekee itse kukin? Mitä tekee verottaja?

      2. Kukaan ei tee tulkinta-, tehottomuus- tai vastaavaa kannetta (kohtuulliseksi katsottavassa ajassa). Ketään ei edes kiinnosta moinen asia. On tiedossa, että on olemassa kaksi jollakin tavoin ristiriitaista mutta lainvoimaista testamenttia. Tehdään perinnönjako sopimusjakona perillisten ja testamentin saajien parhaaksi katsomalla tavalla sopuisasti; testamenttia sovelletaan ja kaikki ovat tyytyväisiä.

      Mitä tekee itse kukin? Mitä tekee verottaja? Kuka puuttuu siihen, että testamentin määräyksiä ei ole pantu voimaan sanamuotojensa mukaisesti.

      • Anonyymi

        Verottaja ei voi tehdä verotuspäätöstä ristiitaisten testamenttien nojalla. Jos ristiitaa ei ole jonkin ehdon osalta, verottaja antaa ko. testamentinsaajalle verotuspäätöksen. Muilta osin verottaja verottaa lakimääräisiä perillisiä.

        " Kuka puuttuu siihen, että testamentin määräyksiä ei ole pantu voimaan sanamuotojensa mukaisesti."

        Osapuolet voivat kukin hakea pesänjakajaa. Hän voi ratkaista testamenttien voimassaolemista koskevan asian ja jakaa perinnön asianmukaisesti.

    • Anonyymi

      > Lainvoimainen testamentti on täytäntöönpantavissa. Laista ei muuta ilmene.

      Tämä pitää paikkansa, vaikka täytäntöönpanon voi keskeyttää erillisellä kanteella.

      > Verottaja ei voi tehdä verotuspäätöstä ristiitaisten testamenttien nojalla.

      Kun perukirja on jo tehty, testamentti ei enää sen jälkeen enää verottajalle kiinnostava asia. Jos perukirja on tehty ennen kuin testamentit on saatettu tiedoksi, verotus järjestetään aluksi vain perukirjan mukaisesti. Ellei uusia varoja ja velkoja ilmene, perukirjan oikaisu tai täydennys ei ole aiheellinen eikä missään tapauksessa lain mukaan pakollinen. Oikaisu tai täydennys koskee vain uusi varoja ja velkoja.

      Perillinen tai yleistestamentin saaja, joka ei ole ollut osapuolena toimitetussa perinnönjaossa, voi vaatia perinnönjaon oikaisua, jos hänen oikeutensa perintöön ei ole vanhentunut. Perinnönjaon oikaisua varten on toimitettava uusi perinnönjako, mutta velvollisuutta tai edes mahdollisuutta järjestää uutta perunkirjoitusta ei ole olemassa.

      Laki ei erikseen sääntele sitä, että testamentti tulisi toimittaa perinnönjaon tai uuden perinnönjaon yhteydessä verottajalle. Jos perinnönjako suoritetaan sovinnossa ja sopimusjakona, seuraava vaihe on jakokirja, joka toimitetaan verottajalle.

      > Jos ristiitaa ei ole jonkin ehdon osalta, verottaja antaa ko. testamentinsaajalle verotuspäätöksen. Muilta osin verottaja verottaa lakimääräisiä perillisiä.

      Verottaja ei ole tuossa vaiheessa asemassa tulkita testamenttia, vaan verottajalla on käytössäään vain perukirja, perinnönjakokirja sekä mahdollisesti myöhemmin uusi perinnönjakokirja. Verottaja tekee päätöksensä perinnönjakokirjan tai -kirjojen pohjalta, ja yleensä mahdollinen oikaisuvaade jää verovelvollisen itsensä hoidettavaksi.

      > Osapuolet voivat kukin hakea pesänjakajaa.

      Jos kyseessä on sopimusjako ja asiat etenevät sopuisasti, pesänjakajaa ei tietenkään tarvita.

      • Anonyymi

        "Verottaja ei ole tuossa vaiheessa asemassa tulkita testamenttia, vaan verottajalla on käytössäään vain perukirja, ..."

        Toki näin. Jos kuitenkin testamentinsaajat toimittavat verottajalle kaksi keskenään ristitiitaista testamenttia, niin niiden perusteella ei voida tehdä verotuspäätöstä. Muutoin perukirja on verotuksen perustana, mikä tarkoittaa käytännössä po. tilanteessa, että lakimääräisille perillisille maksuunpannaan perintövero.

        Oikaisuvaade jää sitten mahdollisten testamentinsaajien asiaksi, jos katsovat olevansa johonkin osuuteen oikeutettuja jäämistöstä.

        Pesänjakaja jakaa aina pesän osakkaiden sovinnon mukaisesti. Pesänjakajan velvollisuutena on edistää sovintoa jäämistöä jakaessaan.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Verottaja ei ole tuossa vaiheessa asemassa tulkita testamenttia, vaan verottajalla on käytössäään vain perukirja, ..."

        Toki näin. Jos kuitenkin testamentinsaajat toimittavat verottajalle kaksi keskenään ristitiitaista testamenttia, niin niiden perusteella ei voida tehdä verotuspäätöstä. Muutoin perukirja on verotuksen perustana, mikä tarkoittaa käytännössä po. tilanteessa, että lakimääräisille perillisille maksuunpannaan perintövero.

        Oikaisuvaade jää sitten mahdollisten testamentinsaajien asiaksi, jos katsovat olevansa johonkin osuuteen oikeutettuja jäämistöstä.

        Pesänjakaja jakaa aina pesän osakkaiden sovinnon mukaisesti. Pesänjakajan velvollisuutena on edistää sovintoa jäämistöä jakaessaan.

        > Jos kuitenkin testamentinsaajat toimittavat verottajalle kaksi keskenään ristitiitaista testamenttia, niin niiden perusteella ei voida tehdä verotuspäätöstä.

        Kun perunkirjoitus on tehty ja verottajalle toimitettu ilman myöhemmin julki tulevaa testamenttia, testamenttia ei enää verottajalle toimiteta. Ainoat asiakirjat verottajalle ovat perukirja, taloudellisten asioiden osalta oikaisukirja sekä lopulta jakokirja tai uusi jakokirja, jos sellaista vaaditaan. Verottaja ei tulkitse eikä sille lain mukaan kuulu perukirjan teon jälkeen tietoon tulleet testamentit.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        > Jos kuitenkin testamentinsaajat toimittavat verottajalle kaksi keskenään ristitiitaista testamenttia, niin niiden perusteella ei voida tehdä verotuspäätöstä.

        Kun perunkirjoitus on tehty ja verottajalle toimitettu ilman myöhemmin julki tulevaa testamenttia, testamenttia ei enää verottajalle toimiteta. Ainoat asiakirjat verottajalle ovat perukirja, taloudellisten asioiden osalta oikaisukirja sekä lopulta jakokirja tai uusi jakokirja, jos sellaista vaaditaan. Verottaja ei tulkitse eikä sille lain mukaan kuulu perukirjan teon jälkeen tietoon tulleet testamentit.

        Testamentisaaja(t) voivat toimittaa verottajalle testamentin. Jos se on esim. yleistestamentti, jolla kaikki jäämistöstä määrätään yhdelle, verotus toimitetaan sen mukaisesti.

        Perintöveropäätöksen tekemiseen kuluu yleensä vuosi perittävän kuolemasta. Joten hyvin ehtii toimittamaan testamentin veotuspäätöksen laatijalle.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Testamentisaaja(t) voivat toimittaa verottajalle testamentin. Jos se on esim. yleistestamentti, jolla kaikki jäämistöstä määrätään yhdelle, verotus toimitetaan sen mukaisesti.

        Perintöveropäätöksen tekemiseen kuluu yleensä vuosi perittävän kuolemasta. Joten hyvin ehtii toimittamaan testamentin veotuspäätöksen laatijalle.

        Missään ei edellytetä, että jo tehdyn perunkirjoituksen jälkeen verottajalle toimitetaan testamenttia, ainoastaan perukirja, jakokirja tai uusi jakokirja toimitetaan.

        Kun sopimusjaossa testamentti esitetään vasta kun perunkirjoitus on tehty, verottaja ei tulkitse testamenttia, vaan mahdolliset oikaisuvaatimukset jäävät verovelvollisten itsensä tehtäviksi.

        Pesänjakaja on sopuisissa pesissä turha.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Missään ei edellytetä, että jo tehdyn perunkirjoituksen jälkeen verottajalle toimitetaan testamenttia, ainoastaan perukirja, jakokirja tai uusi jakokirja toimitetaan.

        Kun sopimusjaossa testamentti esitetään vasta kun perunkirjoitus on tehty, verottaja ei tulkitse testamenttia, vaan mahdolliset oikaisuvaatimukset jäävät verovelvollisten itsensä tehtäviksi.

        Pesänjakaja on sopuisissa pesissä turha.

        Itse asiassa testamentti (kopio siitä) pitää liittää perukirjan liitteeksi. Mutta jollei sitä ole esittää perukirjaa laadittaessa, sen voi toimittaa verottajalle myöhemminkin.

        Verotuspäätös voi perustua vain testamenttiin, jos se koskee koko jäämistöä. Peinnönjakokirjaa ei tarvita, ja perinnönjakokirja onkin tarpeeton, jos testamentin pohjalta jako on tehtävissä suoraan ilmankin.

        Verottajakin voi joutua tulkitsemaan testamenttia tehdessään verotuspäätöstä. Verovelvollisilla on valitusoikeus hallinto-oikeuteen.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itse asiassa testamentti (kopio siitä) pitää liittää perukirjan liitteeksi. Mutta jollei sitä ole esittää perukirjaa laadittaessa, sen voi toimittaa verottajalle myöhemminkin.

        Verotuspäätös voi perustua vain testamenttiin, jos se koskee koko jäämistöä. Peinnönjakokirjaa ei tarvita, ja perinnönjakokirja onkin tarpeeton, jos testamentin pohjalta jako on tehtävissä suoraan ilmankin.

        Verottajakin voi joutua tulkitsemaan testamenttia tehdessään verotuspäätöstä. Verovelvollisilla on valitusoikeus hallinto-oikeuteen.

        Ellei perunkirjoitustilaisuudessa (3kk sisällä) ole testamenttia tiedossa, kenelläkään ei ole velvollisuutta sitä enää verottajalle toimittaa. Testamentti kun pitää saattaa tiedoksi ja vaatia yleensä viimeistään 10 vuoden sisällä kuolemantapauksesta: 3 kk vs. 10 vuotta eivät ole sama asia. Verotus tehdään aluksi perukirjan ja perinnönjakokirjan perusteella, ja mahdolliset oikaisut ovat verovelvollisen itsensä kontolla.

        Lainvoimainen testamentti voidaan toimeksipanna heti.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ellei perunkirjoitustilaisuudessa (3kk sisällä) ole testamenttia tiedossa, kenelläkään ei ole velvollisuutta sitä enää verottajalle toimittaa. Testamentti kun pitää saattaa tiedoksi ja vaatia yleensä viimeistään 10 vuoden sisällä kuolemantapauksesta: 3 kk vs. 10 vuotta eivät ole sama asia. Verotus tehdään aluksi perukirjan ja perinnönjakokirjan perusteella, ja mahdolliset oikaisut ovat verovelvollisen itsensä kontolla.

        Lainvoimainen testamentti voidaan toimeksipanna heti.

        Testamentin saa toimittaa verottajalle, joka maksuunpanee sen ja perukirjan perusteella verotuksen. Jollei testamentti tai testamentit koske koko jäämistöä, myös lakimääräisille perillisille määrätään perintöveroa.

        Kahta lainvoimaistakaan keskenään ristiriitaista testamenttia ei voida toimeenpanna, eivätkä ne kelpaa verotuksen peruteeksi. Verottaja tulkitsee tarvittaessa testamenttia. Siinä tapauksessa perintöverosta vastaavat lakimääräiset perilliset.

        Jos myöhemmin oikeudenkäynnissä jäämistön jako muuttuu siitä, mikä se oli perintöverotuksessa, veortusta voidaan oikaista. Asianomaisten tulee itse huolehtia oikaisuvaatimuksista.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Testamentin saa toimittaa verottajalle, joka maksuunpanee sen ja perukirjan perusteella verotuksen. Jollei testamentti tai testamentit koske koko jäämistöä, myös lakimääräisille perillisille määrätään perintöveroa.

        Kahta lainvoimaistakaan keskenään ristiriitaista testamenttia ei voida toimeenpanna, eivätkä ne kelpaa verotuksen peruteeksi. Verottaja tulkitsee tarvittaessa testamenttia. Siinä tapauksessa perintöverosta vastaavat lakimääräiset perilliset.

        Jos myöhemmin oikeudenkäynnissä jäämistön jako muuttuu siitä, mikä se oli perintöverotuksessa, veortusta voidaan oikaista. Asianomaisten tulee itse huolehtia oikaisuvaatimuksista.

        Testamentin toimittamiseen verottajalle ei ko. tapauksessa velvoiteta.

        Lainvoimainen testamentti voidaan panna täytäntöön.

        Oikeudenkäyntiin ei ole tarvetta sovinnollisessa sopimusjaossa.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ellei perunkirjoitustilaisuudessa (3kk sisällä) ole testamenttia tiedossa, kenelläkään ei ole velvollisuutta sitä enää verottajalle toimittaa. Testamentti kun pitää saattaa tiedoksi ja vaatia yleensä viimeistään 10 vuoden sisällä kuolemantapauksesta: 3 kk vs. 10 vuotta eivät ole sama asia. Verotus tehdään aluksi perukirjan ja perinnönjakokirjan perusteella, ja mahdolliset oikaisut ovat verovelvollisen itsensä kontolla.

        Lainvoimainen testamentti voidaan toimeksipanna heti.

        "Ellei perunkirjoitustilaisuudessa (3kk sisällä) ole testamenttia tiedossa, kenelläkään ei ole velvollisuutta sitä enää verottajalle toimittaa."

        Väärin. Jos testamentti löytyy perunkirjoituksen jälkeen, testamentinsaaja on velvollinen 3 kk kuluessa ilmoittamana siitä verottajalle.

        Perintö- ja lahjaverolaki 38 § 3 mom
        "Jos perintö- tai lahjaverotuksen perusteet ovat verotuksen toimittamisen jälkeen muutoin muuttuneet, on se verovelvollinen, jonka perintö- tai lahjaveron määrä nousisi, kolmen kuukauden kuluessa sanotusta syystä tiedon saatuaan velvollinen ilmoittamaan asiasta Verohallinnolle, jollei joku muu osakas tai lahjansaaja jo ole ilmoittanut asiasta."

    • Anonyymi

      Hyvä, tämä oli lakilöydös oli hyvä.

      "----kolmen kuukauden kuluessa sanotusta syystä tiedon saatuaan velvollinen ilmoittamaan asiasta Verohallinnolle, jollei joku muu osakas tai lahjansaaja jo ole ilmoittanut asiasta."

      Sovitaan, että perunkirjoitus on pidetty jo aikaisemmin, ristiriitaiset testamentit on annettu tiedoksi vuoden kuluttua kuolemasta todisteellisesti tiedoksi, niitä ei ole moitittu ja ne ovat molemmat siten lainvoimaisia. Verohallinnolle toimitetaan asianmukaisesti ja lain vaatimalla tavalla tiedoksi kaksi testamenttia, jotka ovat ainakin osittain ristiriidassa keskenään.

      Kukaan pesänosakas tai asianosainen ei tee tulkinta-, tehottomuus- tai vastaavaa kannetta (kohtuulliseksi katsottavassa ajassa). Jakamaton kuolinpesä jatkaa sulassa sovussa olemassaoloaan, kenelläkään ei ole kiirettä, vaikka on tiedossa, että on olemassa kaksi jollakin tavoin ristiriitaista mutta lainvoimaista testamenttia.

      A) Mitä tekevät pesän osakkaat? Perunkirjoitus on pidetty, eikä perillisillä tai testamentin saajilla ole sen lisäksi muuta kuin yllä mainittu ilmoitusvelvollisuus, joten voivatko he halutessaan tulkita itse testamentteja halujensa ja näkemystensä mukaan? Kukaan ei halua mukaan pesänjakajaa, joten suoritetaanko perinnönjako hatusta repien? Yleistestamentti tai yleistestamentti murto-osin.

      B) Mitä tekee verottaja - onko verottajalla oikeus tulkita testamentteja, miten se itse haluaa? Kenen hyväksi verottaja tulkitsee testamentteja ja millä oikeudella verottajalle on annettu oikeus tulkita ristiriitaisia testamentteja? Onko verottajalla oikeutta vaatia kuolinpesään pesänjakajaa?

      C) Jos kunkin perillisen ja testamentin saajan verotettava osuus jää joka tapauksessa alle verotettavan rajan, verottajan intresseissä ei edes ole tulkita testamentteja. Miten perintö jaetaan, ellei pesänjakajaa haluta tai siihen voida pakottaa? Saako kuolinpesä tehdä perinnönjaon itse valitsemallaan tavalla sopimusjakona ristiriitaisista testamenteista huolimatta?

      D) Voidaanko pesänjakajaan pakottaa, ellei kukaan pesän osakas halua riitauttaa kanteella mitään, vaan suorittaa kaiken sovinnollisena sopimusjakona ristiriitaisista testamenteista huolimatta? MIssä edellinen oikeus vaikkapa verottajalle annetaan?

      • Anonyymi

        > ....se verovelvollinen, jonka perintö- tai lahjaveron määrä nousisi

        Ellei perintöveron määrä nouse - tai perintöveron maksuvelvollisuutta ei edes ole -, verottajalle ei tarvitse toimittaa perunkirjoituksen jälkeen julkitulleita testamentteja. Testamentit voivat olla ristiriitaisia, lainvoimaisia tai mitä tahansa, mutta vain perintöveron nousu velvoittaa toimittamaan testamentit verottajalle.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        > ....se verovelvollinen, jonka perintö- tai lahjaveron määrä nousisi

        Ellei perintöveron määrä nouse - tai perintöveron maksuvelvollisuutta ei edes ole -, verottajalle ei tarvitse toimittaa perunkirjoituksen jälkeen julkitulleita testamentteja. Testamentit voivat olla ristiriitaisia, lainvoimaisia tai mitä tahansa, mutta vain perintöveron nousu velvoittaa toimittamaan testamentit verottajalle.

        Perukirjan täydentäminen tehdään silloin, kun varsinaiseen perukirjaan ei ole merkitty kaikkea sitä, mitä vainaja omisti tai oli velkaa tai sieltä puuttuu muu olennainen tieto.
        Täydennys- tai oikaisukirja on laadittava kuukauden kuluessa. Täydennysperukirja on annettava Verohallintoon kuukauden kuluessa täydennysperunkirjoituksesta.
        Muutoin lankeaa seuraamusmaksu. Myöhästymismaksu ja veronkorotus koskevat täydennysperukirjaa samalla tavalla kuin perukirjaa.

      • Anonyymi

        Vastauksia:

        A) Osakkat voivat aina jakaa pesä haluamallaan tavalla. Kahden ristiriitaisen testamentin ollessa päteviä, lainmukainen jako olisi jäämistön jakaminen lakimääräisille perillisille. Heille tulee maksettavaksi perintövero. Verotukseen ei vaikuta mitään se, miten perilliset jakavat jäämistön, jos he haluavat poiketa lain mukaisesta perinnönjaosta.

        B) Verottaja verottaa sen perusteella, miten perinnönjako tulisi lain mukaisesti suorittaa, ellei testamentista muuta seuraa. Jollei em. testamentteja anneta verottajalle tiedoksi [eikä niitä tarvitse antaa, koska kenekään verotus ei nousisi testamenttien ollessa toimeenpanokelvottomia], perintöverotus menee lakimääräisen jaon mukaisesti. Jos mainitut testamentit toimitetaan verottajalle, mikään ei muutu, koska verotusta ei voida perustaa ristiriitaisiin testamentteihin. Verottaja ei voi hakea pesänjakajaa kuolinpesään.

        C) Ks. vastaus kohtaan A

        D) Verottaja tulkitsee itse lakia/testamentteja ja määrää niiden sekä perukirjan mukaisesti perintöveron. Osakkaat saavat jakaa jäämistön haluamallaan tavalla, mikä ei vaikuta perintöverotukseen mitään. Jos osakkaiden tekemä jako poikkeaa lain mukaisesta jaosta, joillekin jää silloin omaan osuuteen nähden liikaa maksettavaa perintöveroa ja toinen hyötyy, kun maksaa perintöveroa osuuteensa nähden liian vähän.

        Verotus perustuu perintö- ja lahjaverolakiin.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Perukirjan täydentäminen tehdään silloin, kun varsinaiseen perukirjaan ei ole merkitty kaikkea sitä, mitä vainaja omisti tai oli velkaa tai sieltä puuttuu muu olennainen tieto.
        Täydennys- tai oikaisukirja on laadittava kuukauden kuluessa. Täydennysperukirja on annettava Verohallintoon kuukauden kuluessa täydennysperunkirjoituksesta.
        Muutoin lankeaa seuraamusmaksu. Myöhästymismaksu ja veronkorotus koskevat täydennysperukirjaa samalla tavalla kuin perukirjaa.

        Kaikkea sitä?

        Oikaisu tai täydennys tehdään ainoastaan, jos perunkirjoituksen jälkeen ilmaantuu uusia varoja tai velkoja. Muutoin oikaisua ei tehdä.

    • Anonyymi

      "Täydennys- tai oikaisukirja on laadittava kuukauden kuluessa."

      Oikaisu tai täydennys tehdään vain, jos perunkirjoituksen jälkeen ilmaantuu uusia varoja tai velkoja. Muutoin oikaisukirjaa ei tehdä, eikä pelkkä testamentti synnytä automaattisesti oikaisuvelvollisuutta.

      "Jos osakkaiden tekemä jako poikkeaa lain mukaisesta jaosta, joillekin jää silloin omaan osuuteen nähden liikaa maksettavaa perintöveroa ja toinen hyötyy, kun maksaa perintöveroa osuuteensa nähden liian vähän."

      Kohta D.

      Jos kellekään asianosaisista ei ole lankeamassa perintöveroa tai veron määrä ei ole nousemassa, perunkirjoituksen jälkeen ilmenneitä lainvoimaisia ja ristiriitaisiakaan testamentteja ei tarvitse saattaa verottajan tietoon. Asianosaiset voivat jakaa perinnön sopimusjakona haluamallaan tavalla.

      Verottajalla on oikeus tulkita testamentteja, jos sellaiset heille toimitetaan. Joka perintönä, testamentilla tai lahjana saa omaisuutta, on velvollinen suorittamaan siitä valtiolle veroa. Verotuksen toimittaa Verohallinto. Perintöverotuksen toimittamista varten voi antaa selvitystä testamentin oikeasta tulkinnasta. Siis voi antaa selvitystä oikeasta tulkinnasta, mutta jos oikea tulkinta selviää vasta perintöverotuksen toimittamisen jälkeen, voidaan oikea testamentin tulkinta asettaa verotuksen perusteeksi PerVL 38 ja 39 §:ien mukaisena perusteoikaisuna.

      • Anonyymi

        "os kellekään asianosaisista ei ole lankeamassa perintöveroa tai veron määrä ei ole nousemassa, perunkirjoituksen jälkeen ilmenneitä lainvoimaisia ja ristiriitaisiakaan testamentteja ei tarvitse saattaa verottajan tietoon."

        Tämän jo totesin. Mutta syytää on ottaa huomioon, että lahjaverovelvollisuuden alaraja on 5.000 euroa, joten vaikka perintöveroa ei tulisi suoritettavaksi, voi toimeenpanokelvottomassa testamentissa nimetty edunsaaja olla lahjaverovelvollinen. Verovelvollinen on itse ilmoitusvelvollinen lahjasta.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "os kellekään asianosaisista ei ole lankeamassa perintöveroa tai veron määrä ei ole nousemassa, perunkirjoituksen jälkeen ilmenneitä lainvoimaisia ja ristiriitaisiakaan testamentteja ei tarvitse saattaa verottajan tietoon."

        Tämän jo totesin. Mutta syytää on ottaa huomioon, että lahjaverovelvollisuuden alaraja on 5.000 euroa, joten vaikka perintöveroa ei tulisi suoritettavaksi, voi toimeenpanokelvottomassa testamentissa nimetty edunsaaja olla lahjaverovelvollinen. Verovelvollinen on itse ilmoitusvelvollinen lahjasta.

        Tuntematta sen tarkemmin tapauksia rintaperillisillä verottomuuden raja on niinkin korkea kuin 20t€.

      • Anonyymi

        Testamentilla yleensä puututaan jako-osuuksiin.

        Perintöverotus perustuu perukirjaan ja jakokirjaan, jos se on jo laadittu. Perintö- ja lahjaverolaki määrää sen. Testamentti on edellisen liite, jos sellainen sisältyy suoritettavaan perinnönjakoon.
        Perukirja pitää oikaista kuukauden kuluessa, jos muutoksia ilmaantuu. Verottajalle Ilmoittamatta jättämisestä 60 vuorokauden kuluttua alkavat veroseuraamukset, jos verottaja niin katsoo. Viivästysseuraamus voi tulla muillekin kuin perintöverovelvollisille kuten leskelle.
        Myöhästymismaksu ja veronkorotus koskevat täydennysperukirjaa samalla tavalla kuin perukirjaa.
        (Mm. Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 momentti.)

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Testamentilla yleensä puututaan jako-osuuksiin.

        Perintöverotus perustuu perukirjaan ja jakokirjaan, jos se on jo laadittu. Perintö- ja lahjaverolaki määrää sen. Testamentti on edellisen liite, jos sellainen sisältyy suoritettavaan perinnönjakoon.
        Perukirja pitää oikaista kuukauden kuluessa, jos muutoksia ilmaantuu. Verottajalle Ilmoittamatta jättämisestä 60 vuorokauden kuluttua alkavat veroseuraamukset, jos verottaja niin katsoo. Viivästysseuraamus voi tulla muillekin kuin perintöverovelvollisille kuten leskelle.
        Myöhästymismaksu ja veronkorotus koskevat täydennysperukirjaa samalla tavalla kuin perukirjaa.
        (Mm. Laki Verohallinnosta (503/2010) 2 § 2 momentti.)

        > Perukirja pitää oikaista kuukauden kuluessa, jos muutoksia ilmaantuu.

        Oikaistaan vain jos varoissa ja veloissa tapahtuu muutoksia. (PK 10:20)

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        > Perukirja pitää oikaista kuukauden kuluessa, jos muutoksia ilmaantuu.

        Oikaistaan vain jos varoissa ja veloissa tapahtuu muutoksia. (PK 10:20)

        Oikaistaan jos joku löytää liian myöhään kadonneen testamentin. Hän saa perintöä.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        > Perukirja pitää oikaista kuukauden kuluessa, jos muutoksia ilmaantuu.

        Oikaistaan vain jos varoissa ja veloissa tapahtuu muutoksia. (PK 10:20)

        Testamentti pitää saada liitteeksi oikaistuun perukirjaan, että sen voi toimittaa verottajalle ja käyttää jakokirjan kanssa muutoinkin. Tarvitsen myös lainhuudatuksen.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuntematta sen tarkemmin tapauksia rintaperillisillä verottomuuden raja on niinkin korkea kuin 20t€.

        Perintöverossa raja on 20.000€, mutta jos toimeenpanokelvottoman testamentin edunsaajalle jaetaan jäämistöstä varoja, hän saa lahjan. Verottomuuden raja lahjaverossa on 5.000€.

    • Anonyymi

      "Oikaistaan jos joku löytää liian myöhään kadonneen testamentin. Hän saa perintöä."

      Lain mukaan ei oikaista. Oikaistaan vain silloin, kun varojen ja velkojen määrä muuttuu, perintökaari luku 10 § 20. Voit näyttää TIETENKIN sen löytämäsi lainkohdan, jossa oikaisusta määrätään toisin.

      "Testamentti pitää saada liitteeksi oikaistuun perukirjaan, että sen voi toimittaa verottajalle ja käyttää jakokirjan kanssa muutoinkin."

      Ei pidä saada, vaan pelkästään jakokirjaan. Mikä on se lainkohta, johon vetoat perukirjsan osalta?

      "Perintöverossa raja on 20.000€, mutta jos toimeenpanokelvottoman testamentin edunsaajalle jaetaan jäämistöstä varoja, hän saa lahjan. Verottomuuden raja lahjaverossa on 5.000€."

      Jos perilliset tai testamentin saajat - veroluokat I ja II - panevat perunkirjoituksen jälkeen täytäntöön lainvoimaisen ja ristiriitaisenkin testamentin, verottomuuden raja on 20t€. (Sopimusjakona) siitä ei ole velvollisuutta ilmoittaa verottajalle, ja vain sillä, jonka perintöveron määrä nousisi, on velvollinen asiasta ilmoittamaan.

      Jos kyseessä on KUOLEMANVARAINEN perintöasia, käytetään perintöverotuksen eikä lahjaverotuksen ohjeita ja määrittelyä. Ei siis pidä sotkea perintö- ja lahjaveroja keskenään.

      • Anonyymi

        Jos joku perillisistä saa omaisuutta enemmän kuin tälle lähtökohtaisesti kuuluisi, verottaja saattaa verottaa lahjana tätä ylimääräisenä saatua omaisuutta. Jos kyseessä kuitenkin on testamentti, noudatetaan perintöverolakia.

        Jos on kaksi pätevää ja lainvoimaista testamenttia, verottaja ei ole tilanteessa arvioida sitä, kumpiko testamentti on täytäntöönpantavissa. Sen päättää sopimusjaossa osaakkaat.

        Ellei varojen ja velkojen määrä muutu, perukirjaan ei tehdä mitään muutoksia, ei oikaisuja, ei muuta. Verottaja saa tiedot jakokirjan kautta. Vain se, jonka perintöveron määrä nousee, on velvollinen ilmoittamaan asiasta verottajalle erikseen.

        Testamentteja ei ole pakko ilmoittaa vielä perunkirjoituksessa. Perunkirjoituksen jälkeen sopimusjaossa kukin pesän osakas ja testamentin saaja voivat sopia panevansa täytäntöön useita lainvoimaisia ja myös ristiriitaisia testamentteja. RIstiriitaisten testamenttien osalta vain se, jonka perintöveron alainen summa ylittää 20 000 euroa tai jonka perintöveron määrä noususi, on velvollinen ilmoittamaan asiasta erikseen.

        Sopimusjaossa on siis sulassa sovussa mahdollista panna toimeksi useita ristiriitaisia mutta päteviä ja lainvoimaisia testamentteja, ja verottaja tulkitsee vain testamentteja, joiden johdosta verovelvollisen 20 000 euron raja ylittyisi tai verovelvollisen veromäärä nousisi. Verottaja saa kaiken tarvittavan tiedon jakokirjan kautta.

      • Anonyymi

        Eli vain perukirja merkityksellinen, kun jakokirjan tekoon voi mennä vuosikymmeniä, jos silloinkaan ja testamentin voi säilyttää pyykkikorissa. Jakokirjaa verottaja tarvitsee vain, jos on jo tehtynä ennen verotuksen päättymistä.

        Laki kyllä vaatii liitteitä myös perukirjaan (kuten testamentti, joka varmaan muuttaa verotus ja perintösuhteita).

      • Anonyymi

        "Testamentti pitää saada liitteeksi oikaistuun perukirjaan, että sen voi toimittaa verottajalle ja käyttää jakokirjan kanssa muutoinkin."

        ""Ei pidä saada, vaan pelkästään jakokirjaan. Mikä on se lainkohta, johon vetoat perukirjsan osalta?""
        Perintökaaren 20. luvun 5§ määrää, että testamentti on perukirjan liitteenä. Sen verottajakin vaatii mukaan liitteistä. Sähköisesti ilmoittaen henkilödatan otteita ei enää tarvita verottajalle asti. (Sama pykälä.)

        jakokirjaan laki ei varsinkaan neuvo mitään liitettä lisäämään, kun sellainen tehdään.

    • Anonyymi

      Esität perunkirjoituksessa kolmannen testamentin joka kumoaa nuo aikaisemmat testamentit. Siinä äitisi jättää sinulle lähes kaiken omaisuuden, sisaresi saavat vain muutamia pieniä muistoesineitä.

    • Anonyymi

      "RIstiriitaisten testamenttien osalta vain se, jonka perintöveron alainen summa ylittää 20 000 euroa tai jonka perintöveron määrä noususi, on velvollinen ilmoittamaan asiasta erikseen."

      Testamentinsaaja ei voi nojata testamenttisaantoon, jos testamentti on toimeenpanokelvoton. Hän on siinä tapauksessa täysin ulkopuolinen jäämistön suhteen ja jos hän jotakin varoja saa perittävän kuolinpesästä, sen verottaja katsoo lahjaksi. Lahjaverotuksessa alarajana on 5.000€. Lisäksi muut perilliset maksavat perintöveron koko saamastaan omaisuudesta.

      Jollei kenenkään perintövero nousisi, testamenttia ei tarvitse ilmoittaa verottajalle. Sen sijaan edellä kerrotussa tapauksessa lahjansaajan on ilmoitettava lahjasta, jos hänen saamansa varat ylittävät veron alarajan määrän. [Tapauksessa testamenttien toimittaminen verottajalle ei muuta perintöverotusta mitenkään, eikä verottaja siksi tarvitse tietoa rauenneista testamenteista.]

      • Anonyymi

        Miksi keksit asioita omasta päästäsi, toimeenpanokelvottomuudesta, siis väitetasolla?

        Ei mielipiteesi tee tarinastasi totta, vaikka kerrot saman asian sata kertaa! Kun annat linkin, vänkäys loppuu. Joku oli pitkään vängännyt jostakin toisesta asiasta, mutta kun tuli linkki perintöverolakiin, vänkäys loppui siitä asiasta. Ymmärrätkö?

        "Testamentinsaaja ei voi nojata testamenttisaantoon, jos testamentti on toimeenpanokelvoton."

        Kuka päättää pätevän ja lainvoimaisen testamentin toimeenpanokelvottomuuden? No ainoastaan oikeuslaitos vaatimuksesta! Anna vastineeksi linkki, jossa kerrotaan että kaksi testamenttia ristiriitaisina raukeavat automaattisesti. EI raukea, ja testamentin pätevyyden ja lainvoimaisuuden ovat muut jo täällä kertoneet.

        Linkki raukeamiseen puuttuu, vaikka sitä on useasti pyydetty.

        Pätevä ja lainvoimainen testamentti on toimeenpantavissa, eikä sille ole ilman riitautusta mitään estettä. Ainoastaan mitätön testamentti on automaattisesti toimeenpanokelvoton, ja raukeaa, mutta testamentti ei voi olla yhtä aikaa sekä pätevä ja että mitätön!

        Kertomasi on pelkkä mielipide. Ei ole sopuisan pesän osakkaiden velvollisuus riitauttaa testamenttia eikä ryhtyä arvioimaan sen toimeenpanokelpoisuutta, jos sopimusjaossa kaikki ovat samaa mieltä! Pätevä ja lainvoimainen testamentti on sopimusjaossa toimeenpantavissa, ja lopullisesta verotuksesta huolimatta.

        Verottaja ei ole asemassa päättää testamentin toimeenpanosta, ristiriitaisuudesta tai raukeamisesta, sillä verottaja päättää vain verotuksesta.

        "Hän on siinä tapauksessa täysin ulkopuolinen jäämistön suhteen ja jos hän jotakin varoja saa perittävän kuolinpesästä, sen verottaja katsoo lahjaksi."

        Miksi vaikkapa rintaperillinen, muu sukulainen tai puoliso olisi automaattisesti ulkopuolinen jäämistön suhteen? Vaikka perunkirjoitus olisikin pidetty, testamentin voi esittää halutessaan vasta vuosien ja jopa kymmenen vuoden kuluttua. Sitä ei tarvitse esittää vielä perukirjassa.

        "Jollei kenenkään perintövero nousisi, testamenttia ei tarvitse ilmoittaa verottajalle."

        On totta, että ellei kenenkään perintövero nouse, testamenttia ei tarvitse ilmoittaa verottajalle.

        "Sen sijaan edellä kerrotussa tapauksessa lahjansaajan on ilmoitettava lahjasta, jos hänen saamansa varat ylittävät veron alarajan määrän."

        Testamentti on henkilökohtainen ja kuolemanvarainen asiakirja, eikä pätevä sekä lainvoimainen testamentti ole lahja.

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miksi keksit asioita omasta päästäsi, toimeenpanokelvottomuudesta, siis väitetasolla?

        Ei mielipiteesi tee tarinastasi totta, vaikka kerrot saman asian sata kertaa! Kun annat linkin, vänkäys loppuu. Joku oli pitkään vängännyt jostakin toisesta asiasta, mutta kun tuli linkki perintöverolakiin, vänkäys loppui siitä asiasta. Ymmärrätkö?

        "Testamentinsaaja ei voi nojata testamenttisaantoon, jos testamentti on toimeenpanokelvoton."

        Kuka päättää pätevän ja lainvoimaisen testamentin toimeenpanokelvottomuuden? No ainoastaan oikeuslaitos vaatimuksesta! Anna vastineeksi linkki, jossa kerrotaan että kaksi testamenttia ristiriitaisina raukeavat automaattisesti. EI raukea, ja testamentin pätevyyden ja lainvoimaisuuden ovat muut jo täällä kertoneet.

        Linkki raukeamiseen puuttuu, vaikka sitä on useasti pyydetty.

        Pätevä ja lainvoimainen testamentti on toimeenpantavissa, eikä sille ole ilman riitautusta mitään estettä. Ainoastaan mitätön testamentti on automaattisesti toimeenpanokelvoton, ja raukeaa, mutta testamentti ei voi olla yhtä aikaa sekä pätevä ja että mitätön!

        Kertomasi on pelkkä mielipide. Ei ole sopuisan pesän osakkaiden velvollisuus riitauttaa testamenttia eikä ryhtyä arvioimaan sen toimeenpanokelpoisuutta, jos sopimusjaossa kaikki ovat samaa mieltä! Pätevä ja lainvoimainen testamentti on sopimusjaossa toimeenpantavissa, ja lopullisesta verotuksesta huolimatta.

        Verottaja ei ole asemassa päättää testamentin toimeenpanosta, ristiriitaisuudesta tai raukeamisesta, sillä verottaja päättää vain verotuksesta.

        "Hän on siinä tapauksessa täysin ulkopuolinen jäämistön suhteen ja jos hän jotakin varoja saa perittävän kuolinpesästä, sen verottaja katsoo lahjaksi."

        Miksi vaikkapa rintaperillinen, muu sukulainen tai puoliso olisi automaattisesti ulkopuolinen jäämistön suhteen? Vaikka perunkirjoitus olisikin pidetty, testamentin voi esittää halutessaan vasta vuosien ja jopa kymmenen vuoden kuluttua. Sitä ei tarvitse esittää vielä perukirjassa.

        "Jollei kenenkään perintövero nousisi, testamenttia ei tarvitse ilmoittaa verottajalle."

        On totta, että ellei kenenkään perintövero nouse, testamenttia ei tarvitse ilmoittaa verottajalle.

        "Sen sijaan edellä kerrotussa tapauksessa lahjansaajan on ilmoitettava lahjasta, jos hänen saamansa varat ylittävät veron alarajan määrän."

        Testamentti on henkilökohtainen ja kuolemanvarainen asiakirja, eikä pätevä sekä lainvoimainen testamentti ole lahja.

        "Joku oli pitkään vängännyt jostakin toisesta asiasta, mutta kun tuli linkki perintöverolakiin, vänkäys loppui siitä asiasta. Ymmärrätkö?"

        En ymmärrä. Kerro sinä miten toimeenpanet seuraavat kaksi päiväämätöntä testamenttia. Oletetaan, että ne on annettu todisteellisesti tiedoksi lakimääräisille perillisille eikä niitä ole määräajassa moitittu ja todistajat ovat kuolleet. Keltään ei saa tietoa, milloin ne olisi laadittu.

        1. Määrään, että kuoltuani koko omaisuuteni menee pojalleni Matille.
        2. Määrään, että kuoltuani koko omaisuuteni menee tyttärelleni Liisalle.

        Et voi toimeenpanna em. testamentteja, vaikka ne ovat lainvoimaisia ja päteviä. Testamenttien tarkoitus on selvä: yksi saa perittävän omaisuuden, mutta määräykset ovat ristiriidassa keskenään.

        Vänkäämällä asia ei muutu! Ne ovat ja pysyvät raukeavina testamentteina.

        "Kuka päättää pätevän ja lainvoimaisen testamentin toimeenpanokelvottomuuden?"

        Viime kädessä yleinen tuomioistuin. Myös verottaja tekee oman tulkintansa verotuspäätöstä perintöverosta/lahjaverosta tehdessään. Valituksen jälkeen hallintotuomioistuin sanoo viimeisen sanan.

        "Kertomasi on pelkkä mielipide."

        Olen huomannut, että sinullakin on mielipide, mutta sinun on järjetön. Mahdoton ei muutu toimeenpanokelpoiseksi vänkäämällä.

        Samaa mieltä olen siitä, että osakkaat voivat jakaa peirnnön sopimallaan tavalla, mutta toimeenpanokelvottomien testamentien tapauksessa kysymys ei ole testamentin toimeenpanosta, vaan lakimääräisten perillisten perintönä saatujen varojen lahjoittamisesta em. nimetyille henkilöille. Jos koko jäämistö lahjoitetaan, omaisuus tulee kahdenkertaisesti verotetuksi (perintö- ja lahjaverot).

        "On totta, että ellei kenenkään perintövero nouse, testamenttia ei tarvitse ilmoittaa verottajalle."

        Tämä on totta, mutta lahjansaajan pitää tehdä lahjaveroilmoitus, jos perintövaroja luovutetaan uudestaan joillekuille.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tollokin tajuaa että Timo Vornanen

      oli joutunut äärimmäiseen tilanteeseen ampuessaa yhden laukauksen katuun. Ei poliisi tee tuollaista hetken mielijohteest
      Maailman menoa
      482
      3485

    2. Istuva kansanedustaja epäiltynä pahoinpitelystä ja ampuma-aserikoksesta

      Seiskan tietojen mukaan Timo Vornanen on epäiltynä pahoinpitelystä ja ampuma-aserikoksesta eikä kenellekään taatusti tul
      Maailman menoa
      462
      3411

    3. Timo Vornanen kilahti

      Mikähän sille kansanedustajalle polisiisi miehelle on noin pahasti mennyt hermot , että tulevaisuudensa pilasi totaalise
      Kotka
      140
      2986

    4. Pullonpalautusjärjestelmä muuttuu - paluu menneisyyteen

      EU suuressa viisaudessaan on päättänyt, että pulloja pitää kierrättää. Jos oikein ymmärsin, nykyisen järjestelmänmme ti
      Maailman menoa
      164
      2282

    5. Sininen farmari - Ford Focus- YFB-842 on poliisilta kadoksissa Kauhajärvellä

      https://alibi.fi/uutiset/poliisilta-poikkeuksellinen-vihjepyynto-autossa-oleva-henkilo-on-avuntarpeessa/?shared=29255-2d
      Lapua
      8
      2150

    6. Mitkä kolme sanaa haluat nyt sanoa ikäväsi kohteelle?

      Niitä tässä odotan.
      Ikävä
      211
      1562

    7. Onko oikeudenmukaista? Yhdellä taholla yllättävä valta-asema Tähdet, tähdet -voittajan valinnassa!

      Näinpä, onko sinusta tämä oikein? Viime jaksossakin voittaja selvisi vain yhden äänen erolla ja tänä sunnuntaina ensimm
      Tv-sarjat
      23
      1387

    8. No kerros nyt nainen

      Kumpi mielestäsi oli se joka väärinkäsitti kaiken? Nyt voi olla jo rehellinen kun koko tilanne on jo lähes haihtunut.
      Ikävä
      98
      1271

    9. Persukansanedustaja Timo Vornanen ammuskellut Helsingissä

      Poliisi siviiliammatiltaan, luvallinen ase mukana baarissa tällä hemmetin valopääpersulla. Meni eduskunnasta suoraan baa
      Haapavesi
      91
      1270

    10. Nainen, mietit miten minä jaksan

      En voi hyvin. Nykyään elämäni on lähinnä selviytymistä tunnista ja päivästä toiseen. Usein tulee epävarma olo, että mite
      Ikävä
      89
      1090
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt