Kertokaapas viisaammat, onko aivan mahdoton ajatus, maatiainen ja persialainen tai birma kavereina? Minulla on _erittäin_ energinen, vilkas, utelias ja leikkisä maatiais poju, jolle haluaisin rotukissan kaveriksi. Mutta luonteet taitavat olla aika erilaiset, voisivatkohan ystävystyä?
maatiainen ja persialainen tai birma?
haaveilija
6670
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tottakai voit ottaa rotukissan maatiaiskissasi seuraksi..usein myös jalostetut rotukissat ovat vilkkaita ja leikkisiä. Kannattaa vaan ensin testauttaa maatiaiskissa FELVin ja FIVin varalta, jotta mahdollisuutesi saada rotukissa olisi varmempi. Itselläni on maatiaskissan lisäksi kaksi rotukissaa, ja maatiainen oli testattava ennen kuin sen päästi kontaktiin muiden kissojen kanssa..tietysti muut kissat oltiin jo testattu. Kissoja ne rotukissatkin ovat, joten en näe mitään estettä olla ottamatta...muista kuitenkin, että totuttaminen vie oman aikansa!
Onnea hankintaan!
Jos Pyhä birma rotuna miellyttää, suosittelen ehdottomasti maatiaisen kaveriksi. Pyhä birma on lempeä, mutta periksiantamon otus. Meillä on luonteeltaan varsin aktiivinen ja dominoiva maatiaiskissa, jolle tuli Birma kaveriksi ja yhteiselo sujuu kuin rasvattu. =)
Muutamat Birmakasvattajat ovat minulle sanoneet, eräskin hyvin pitkänlinjan kasvattaja sanoi että maatiaiskissa on paras kaveri Pyhä birmalle ja nyt uskon tuohon.. Kemiat pelaa, koska Birma on hyvin ennakkoluuloton ja suvaitseva muita eläimiä kohtaan. Toki yksilöitä on monenlaisia, mutta hyviä kokemuksia on tullut kuultua myöskin monia.
Meillä juttu menee niin, että maatiaiskissa on kovajätkä, mutta birma vain luulee olevansa kovajätkä. Kun nämä leikkivät keskenään, kumpi vain voi johtaa kisaa, eikä käy niin että toinen olisi aina alistettuna ja sama kissa niskan päällä. Luonteet ovat erilaisia, mutta kumpikaan ei ole vihamielinen. Kannattaa muuten hankkia pojulle toinen poju kaveriksi. ;)
Silloin kun kissoista kiinnostuin, löysin nimenomaan birmat ja ihastuin niihin aivan täysin. Kuvittelinkin, että Pyhä Birma olisi minun ensimmäinen kissa, mutta sitten tuo koditon pojan rääpäle valtasi sydämeni :) Nyttemmin olen myös tutustunut persialaisiin, joiden leppoinen älykkyys on ihastuttanut. Siispä kahden vaiheilla ollaan.
Tuo minun maatiainen on tosiaan riehakas tapaus ja varsinainen jääräpää. Lähinnä olen miettinyt, josko se alkaisi nimenomaan alistamaan ja pomottamaan uutta tulokasta. Mutta mukava kuulla, että kissojen yhteiselo voi sujua noin hyvin!!
Birmat ovat luonteeltaan tosiaan hyvin leppoisia, ehdottomasti. Eivät kuitenkaan ihan paikallaan tönöttäviä pehmoleluja, vaan energiaakin hieman löytyy. :)
Reipas Birmapentu on kyllä yhtä kova pomottamaan takaisin, näin meillä, kun vanha kissa aluksi (tottakai) sähisee ja kertoo olevansa paikan kingi, niin samalla uusi tulokas käppäilee asunnossa aivan muina miehinä, uteliaana eikä säiky isomman uhitteluja. ;)
paikallaan tönöttävistä pehmoleluista tarkoitti persialaista, niin oletpas aika hakoteillä;) Yksi kasvattimme (EXO) on perheessä jossa on birma ja se joka pitää siellä vauhtia yllä on kyllä joku muu kuin se birma:)
Perskit ja exot eivät suinkaan ole mitään sohvatyynyjä kuten niitä on aika ajoin kutsuttu. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää, vaikkei ne olekaan sellaisia kuin itämaiskissat (joka paikassa päineen);).
Vaikkeivät olekaan naamiokissoja, niin voit harkita myös norjalaista metsäkissaa/Maine coonia. Tai ehkä teillä sitten alkaisi olla jo liikaakin vilskettä. :) Onnea kissanhankintaan!