Vinkkejä otetaan vastaan, että miten siitä sotalesken ajasta sitten selviää!
Ollaan oltu yhdessä 6 vuotta, 2 vuotta asuttu yhdessä, ja nyt tuli sitten kutsu armeijaan.. Itse olen 19 ja kärsivä osapuoli 21..
Eli miten sen ajan saa kulumaan ja millä sen yksinolon kestää! Vinkkejä..
Ollaan oltu yhdessä 6 vuotta, 2 vuotta asuttu yhdessä, ja nyt tuli sitten kutsu armeijaan.. Itse olen 19 ja kärsivä osapuoli 21..
Eli miten sen ajan saa kulumaan ja millä sen yksinolon kestää! Vinkkejä..
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kyllä on suhde heikolla pohjalla, jos ei kestä muutamien päivien eroa/viikko. Lomillahan nykyiset varusmniehet ovat jatkuvasti.
Aikasi menee kuin siivillä, kunhan pääset 'sinkkuelämän makuun'.
Hommaat vain itsellesi muutaman vakiopanon, bailaat ja pidät muuten vain hauskaa. Ole onnellinen kaikesta siitä vapaa-ajasta, jonka tulet poikaystäväsi armeijan käynnin seurauksena saamaan, vaikka se onkin niin lyhyt aika.
ei nyt ihan ollu niitä vinkkejä, mitä kaipasin, mutta kiitti nyt tosi paljon kuitenkin! Miten ilman näitä neuvoja olisinkaan kestänyt koko sen pitkän ajan???
=)
Tässä olen ollut sotaleskenä jo jonkin aikaa! Kyllä siitä hengissä selviää! Kihlattuni ei onneksi ole "sotimassa" kuin puoli vuotta! Pahinta on tietysti nuo viikonloput, jolloin hän ei pääse lomille, mutta muut viikonloput ovatkin sitten niitä odottamisen arvoisia päiviä! Itselläni maanantai ja tiistai menevät kovasti opiskelun parissa. Keskiviikkona alkaa oleen jo hullu ikävä, mutta torstai ja perjantai meneekin sitten ajatuksella, että viikko on taas voitonpuolella. Ja muutamat tunnit ennen kun tietää auton kurvaavan pihaan, ovat kauheita!!! Ei tiedä mitä tekisi ja tuntuu aivan, kuin kello ei liikkuisi yhtään ja jos liikkuu niin korkeintaan taakse päin. Niin ja viikonloppuna aika tietenkin vain hujahtaa ja huomaa, että taas se on sunnuntai/maanantai-ilta! Mutta tuskin tähän kukaan on kuollut! Täytyy vaan tehdä kauheesti hommia, että aika kuluisi nopeasti. Viikolla pyrin tekemään kaikki viikonlopunkin hommat, että viikonlopun voi pyhittää täysin omalle rakkaalle. Itse kesää odotan innolla, sitten se tuska on ohitse!
Miettikääs nyn uuresta, että oikke sotaleski missäspäin sun miehes on sotimassa Irakissako vai tsetseeniassa vaiko jossain muualla.
Taitat ollakki varusmiesleski tai keksi nyn joku muu sanamuoto mutten oikke usko toho sotaleski juttusee, sodasta ei tullakka lomil jokaviikonloppu ja viikolki keskiviikkosi iltalomil tai ehä mää tiiää ku en sodas ikänä ole ollu.
SOTALESKIKS niitä on niin kauan sanottu, ku mulle on aihe ollu ajankohtanen! Vähän huumorii hei! Ei kaikkee tartte ottaa niin kirjaimellisesti!!!
sanoo ne miehetkin lähtiessää monesti sotimaan lähtevänsä! Ni miksemme mekin silloin saa olla sotaleskiä?
No nyt sitä huumoria sitten kehiin jota tuossa toisessa viestissäsi tolle kessulle sanoit tuolla sotaleski asialla tarkoittaneesi, huumorilla se kaverisi inttiaika menee huumorilla hei, elä kärsi älä nyt sitä huumoria ja varsinkin kun kaverisi on kiinni viikonlopun niin huumori mielellä kylille reserviläisiä pokaamaan taikka sivareita.
tällä palstalla on mahdollisuutta kommentoida muidenkin, kuin vain minun! Eli viesti jota tarkoitit, ei ollut minun käsialaani!
Pilkunviilausta.. KYLLÄ!=)
Onhan toi kestämistä ku jätkäkamu on intis. Alku oli mullaki kelloon kattomista ja ankeeta oloa, mutta kyllä se siitä ku keksii tekemistä ja onhan noita kavereita onneksi. Ja intistä pääsee melko hyvin lomille. Mun jätkäkamu on ny rovalla kaks viikkoo, ku just on tuudittautunu siihe että se tulee melkeen joka viikonloppu lomille. Mutta nyt se on taas kelloon kattomista ja päivien laskemista. Mutta pakkoha täs on yrittää kestää. Ja jätkäkamu on onneksi intis vaa 6kk, pia loppu koko homma.