Luottamuspulan syyt ja seuraukset Kuhmoisten kunnassa

Professori Lauri Hautamäen 11.1.2022 myöntämällä luvalla julkaistaan tässä yhteydessä seuraava lainaus, sanasta sanaan tekstiä muuttamatta, kirjasta Maaseudun menestyjät. Kunnallisalan kehittämissäätiö ja Lauri Hautamäki.
Lähdeaineisto kirjaan on saatu julkisista julkaisuista ja Kuhmoisten kunnan silloisten päättäjien Hautamäelle kertomana.

Kirjan sivu 24

Kunta voi olla myös suoranaisesti mukana yrityksen perustamisessa kuten Lock-Wood Kuhmoinen Oy:n tapauksessa. Lock-Wood Kuhmoinen Oy on perustettu vuonna 1996 Kuhmoisiin ja aloitti varsinaisen tuotannollisen toimintansa vuonna 1998. Väliaikana yhtiö toteutti vaativan kehitystyön pienpuun hyödyntämiseksi liimapuun raaka-aineena. Yhtiön kehittämällä menetelmällä pienpuu voidaan jalostaa erikoisliimapuuksi prosessinomaisella välivaiheettomalla tuotannolla. Ratkaiseva merkitys yrityksen perustamiselle on ollut Kuhmoisten kunnan panos. Kunta oli päättänyt ruveta rakentamaan tulevaisuuden puukylää ja neuvotellut japanilaisten kanssa sahahankkeesta, jonka ympärille puunkäyttöön perustuva puukylä piti rakentaa. Japanilaiset vetäytyivät kuitenkin hankkeesta ja jättivät kuhmoislaiset hankalaan tilanteeseen, koska juuri valmistuneelle liimapuumarkkinoiden kartoitukselle ei näyttänyt löytyvän käyttöä. Puukyläidean taustalla on Kuhmoisten sijainti keskellä suuria kuusimetsiä. Alueella hakataan vuosittain noin 200 000 kuutiota kuusipuuta. Sitten kunnan elinkeinoryhmä kuuli riemastuttavan uutisen: merikarvialainen Jorma Fagerroos oli tehnyt keksinnön, jonka avulla pienpuusta voidaan valmistaa liimapuulevyjä ja -palkkeja perinteisiä menetelmiä kannattavammin. Idea sopi täsmälleen kuhmoislaisten ajatuksiin. Niinpä keksintöön lähdettiin heti tutustumaan ja se havaittiin hyväksi. Elinkeinoryhmä lupasi heti perustaa yhtiön ja rakentaa sille tilat, jos keksijä tulisi Kuhmoisiin. Aluksi Jorma Fagerroos ei ollut kovin innostunut, koska hänen tavoitteensa oli vain myydä menetelmän käyttöoikeus. Vastahakoinen keksijä otti kuitenkin kutsun vastaan, koska muita vastuunkantajia ei näyttänyt löytyvän. Yhtiö perustettiin syksyllä 1996 muutaman kuukauden valmistelun jälkeen, ja kunnan kiinteistöyhtiöstä tuli ainakin väliaikaisesti pääomistaja. Muina osakkaina oli toimitusjohtaja Jorma Fagerroosin lisäksi neljä paikallista yrittäjää. Yhtiö aloitti tuotannon keväällä 1998 neljäntoista työntekijän voimin. Maaliskuun alusta 2000 Jorma Fagerroos siirtyi yrityksen kehitysjohtajaksi ja toimitusjohtajaksi tuli Tapio Ylipuranen. Tekes on antanut yhtiölle tuotekehitykseen 750 000 markkaa, KTM 300 000 markkaa investointeihin ja Finnvera on järjestänyt käyttöpääomaa. Kunta on taannut pankkilainat, rakentanut teollisuustilat ja tullut osakkaaksi yhtiöön. Työministeriö on maksanut työntekijöiden koulutuksen. (Optio 21.10.1999, Korteila 1999.)
Tampereella 7. kesäkuuta 2000 Lauri Hautamäki

https://kaks.fi/wp-content/uploads/2010/04/Hautamäki.pdf
https://www.youtube.com/watch?v=t730kygE0U4

Kuhmoisten kunnan harjoittamasta yritystoiminnasta on aiheutunut pitkäaikaiset negatiiviset seuraukset, jotka ovat johtaneet moniin oikeustoimiin ja vuosikausien nokitteluun. Asiat olisi ollut helposti korjattavissa jo ajat sitten.

1) LWK Oy ei saanut haettua määrää investointiavustusta. Tehdas jäi osin keskeneräiseksi. Investointeja ei tehty loppuun, koska kunta teki sopimuksen erään tahon kanssa, joka lupasi toteuttaa tehtaan investoinnit loppuun saakka. Sopimusosapuoli yllättäen vetäytyi, joka aiheutti katastrofin kunnassa.

2) JF lähti vuoden 2000 alussa Merikarvialle omaan yritykseensä, kuten 1996 oli sovittu. Kunnan mandaatilla palkattiin uusi tj. TY Jyväskylästä.

3) Kunnassa alkoi totuudenvastainen lehtikirjoittelu, kun kunta kajosi ”sähkörahoihin”. Se johti populistisiin lehtikirjoitteluihin, joilla vedottiin kuntalaisten palvelujen heikkenemiseen. Se tehosi. Vaaleissa tuli ääniä ja kokemattomat untuvikot pääsivät vallan kahvaan. Seuraukset tiedetään hyvin.

4) Kuhmoisten kunta teki tutkintapyynnön poliisille 20.2.2006. Syyllinen tuli saada osoitettua, koska virheitä politiikassa ei voida myöntää.

Tutkintapyynnössä kunta syyllisti JF kunnan harhauttajaksi. Kunnassa tiedettiin ja tiedetään totuus, koska kunnan tilintarkastajat varoittivat kuntaa yritystoiminnan riskistä. Poliisin päätöksessä todettiin: ”Ei rikosta. Riskiä oli ja se tiedetiin hyvin”

Mitä opittiin, ei opittu: Kunta ei voi olla suoranaisesti mukana yritystoiminnassa. Kunta voi ainoastaan luoda edellytyksiä yritystoiminnalle. Kunnan tehtävät on määrätty laissa. Kunnan tulee noudattaa esimerkillisesti lakia eikä peitellä virheitään, kuten viime vuonna salattiin lain vastaisesti viranhaltijapäätös kuntalaisilta.

Julkinen kysymys: Eikö Kuhmoisten kuntaan voi hallintoviranomaisena luottaa? Kunta ei ole korjannut virheellisiä tietoja, joita se on käyttänyt oikeudenkäynneissä. Hyväksynyt virheelliset tiedot levitettäväksi ja luovuttanut medialle virheellisiä tietoja useiden vuosien ajan. Näistä on syntynyt vahva luottamuspula.