Mikähän on paras määrä taimia jätettäväksi kasvamaan taimikonhoidon jälkeen kylvömännikössä? Käsittääkseni suositus on, että puita jätetään 2,2 metrin välein eli tämänhän tekisi reilut 2000 tainta/ha. Tapion taskukirjassa näkyy olevan suosituksena 1800-2000 tainta/ha.
Jos harventaa em. tavalla, mikä on paras pituus, missä tuon taimikonhoidon olisi hyvä tehdä? 5 metrisenä?
Käsittääkseni lehtienkin palstoilla on ollut juttua siitä, että em. tiheys on liian harva, eli että männikköä pitäisi kasvattaa tiheämpänä pidempään. Tässä on vissiin kiistan aiheena ollut se, että tukea ei makseta, jos jättää taimikon tiheämmäksi. Käsittääkseni jotkut jopa jättävät tuen ottamatta, koska ovat sitä mieltä, että toisella tavalla hoidettuna (siis tiheämpänä) laadusta tulee parempaa. Että miten on?
Jos harventaa em. tavalla, mikä on paras pituus, missä tuon taimikonhoidon olisi hyvä tehdä? 5 metrisenä?
Käsittääkseni lehtienkin palstoilla on ollut juttua siitä, että em. tiheys on liian harva, eli että männikköä pitäisi kasvattaa tiheämpänä pidempään. Tässä on vissiin kiistan aiheena ollut se, että tukea ei makseta, jos jättää taimikon tiheämmäksi. Käsittääkseni jotkut jopa jättävät tuen ottamatta, koska ovat sitä mieltä, että toisella tavalla hoidettuna (siis tiheämpänä) laadusta tulee parempaa. Että miten on?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kyllä tiheämpi olisi parempi laadun kannalta, mutta kun istutustaimikosta tulee liian kallis, jos taimia laitetaan enemmän kuin se pari tuhatta. Kemera-tukiakaan ei makseta tiheämmälle. Kannattaa kasvattaa tiheässä niin pitkäksi kuin voi, mutta kannattaa myös varoa, ettei latvukset pääse supistumaan liikaa: siinä alkaa taas häviämään kasvu. Esim. metsävastaan sivuilta löydät hoito-ohjeita:
http://www.metsavastaa.net/index.cfm?docID=5389
Taimien tiheys riippuu kasvumaaperästä. Itse olen tehnyt perkuun n 24v- 27v :aana pohjanmaan nevapohjalla, jolloin taimikko oli kait 6m. Istutuksen jälkeen oli tehty kait jonkinlainen perakaus aiemmin, joka oli johtanut haavan vesakoitumiseen. Liian varhain tehty perkaus johtaa siis vesakon kanssa tappeluun.
Kyllä taimikko on hyvä nimenomaan tiheänä. Yhden puun metsät viljavilla mailla on on aika typeriä ja työläitä.
Kuivilla mailla missä vain mänty kasvaa kannattaa noudattaa ohjeita mutta viljavilla mailla kannattaa käyttää tiheyttä ja huolehtia laadusta. Harventaa, sitten kun on aihetta.
Laatumännikkö vaatii kasvaakseen tiheyttä se on selvä, ja myös muut puut auttavat oksittumisessa ts. sekametsät jos vaan pohjat antaa myöten olisi toivottavia. Suomessa on jollain pyrkimystä tehdä puupeltoja, mutta omatoiminen hakkaa sekametsistä kuidut sangen varhain ja metsäkuva pysyy perinteisenä.
Minulla ei ole paljon kommentoitavaa,kahteen muuhun vastaukseen,molemmat kommentit TÄYTTÄ ASIAA!!! Kannattaa kasvattaa metsää mahdollisimman paljon sekametsänä,pois lukien kuivimmat kankaat ym. Maan omistaja saa näin suurimman hyödyn ja lehtipuista irtoavat lehdet parantavat maanlaatua. Kunhan et vain päästä lehtipuita mäntyjen latvoja piiskaamaan.
mites voi sekametsänä kasvattaa , harva maapohja olisi sellainen että sekametsän kasvatus onnistuisi joko liian rehevä tai karu. myöskään koivun kasvatus ei onnistu kuusitaimikon kanssa. tuossa syksyllä käytiin metsämiehen kans katteleen taimikoita, olen sitä itsekkin katsellut etää ei tule mitään kuusen ja koivun yhteiskasvatuksesta. vastaus oli myös selvä koivut pois ,koivupellolla taas puolet pois ja kemeratarkastajat oli vieläkin sanoneet, että tiheänlaista,menee läpi ota edelleenkin joku pois. en ole nähnyt kunnollista vanhempaa saatika nuorempaa sekametsää.
Tulevaisuudessa voi jopa oksaton haapa olla jalopuu.
Itse olen harventaessani tiheän rankahaavikon 8-10m karsinut kuivat alaoksat riu-ulla pois n.4 m paksuus on ollut 10 cm tyveltä. Kun parhaat yksilöt jäävät kasvamaan, on saunanlaude, ym puuta saatavana. Kasvukin on nopeaa.
Jos kuivat oksat jää karsimatta ne pilaa paksuuntuvan puun, kun haavan oksat ei heti lahoa.
ELi hirvituhon vaara kasvaa selvästi, jos mäntytaimikossa on lehtipuuta seassa. Varsinkin alueilla, joilla hirviä riittää, saattavat sekataimikot päätyä hirvien talvehtimisalueiksi ja se niistä taimista sitten...
Ja ottakaahan huomioon myös se, että mänty on VALOPUU eli tarvitsee valoa kasvaakseen, liian tiheässä kasvatettu kasvaa helposti liian riukuna, jolloin talvella on lumituhovaara.
Yleensäkin Tapion suositukset ovat aika lailla kohdillaan, sillä niissä huomioidaan mm. hirvet ja lumituhojen todennäköisyys.
2000 luvun alussa oli länsi-Suomessa satojen hehtaarien lumituho koivikossa, kun lumi tuli vielä lehdessä olevaan puustoon.
Puhuin puhelimessa pohjanmaalta kotoisin olleen kansanedustajan/metsänhoitajan kanssa noin 45 min. jolloin hän vakuutti, että valtio korvaa vahingot jos ne on syntyneet metsänhoito-ohjeiden mukaan harvennetussa metsässä? Vähintää kolmenmetrin välein olevat 5-6m koivuntaimet oli oksittuneet nopeasti, mutta runko ei paksuuntunut vastaavasti ja siksi ne kaatui. Pari viikkoa sen jälkeen oli Hesarissa, ettei valtio korvaa lumituhoja harvennetuissa taimikoissa??
Eli metsän omistajalla on vastuu kaikissa olosuhteissa, vaikka viranomaiset olisi lähtösyy vahinkoihin. Näin minä sen käsitin:(