Heips!
Voiko vaikuttaa siihen että että näkö huononee, jos on tietokoneella paljon?
Silmälääkäri kyllä sanoi että ei vaikuttaisi..että totta kait silmä väsyy jne..mutta ei se siihen vaikuttaisi että näkö huononee ja joutuu uusimaan silmälaseja. Mutta kun jotku silti väittää että huononis siksiki.
Miten on?
Voiko vaikuttaa siihen että että näkö huononee, jos on tietokoneella paljon?
Silmälääkäri kyllä sanoi että ei vaikuttaisi..että totta kait silmä väsyy jne..mutta ei se siihen vaikuttaisi että näkö huononee ja joutuu uusimaan silmälaseja. Mutta kun jotku silti väittää että huononis siksiki.
Miten on?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kysymyshän on tässä tapauksessa se, että aiheuttaako pitempiaikainen lähityöskentely likinäköisyyttä tai ei. Mielestäni näin ei ole, joskin löytyy myös ihmisiä jotka ovat asiasta toista mieltä.
Mikäli akkomodaatio (näön tarkentaminen lähelle) todellakin aiheuttaisi likinäköisyyden lisääntymistä, olisi ainoa käytännön keino vaikuttaa tätä vastaan olla joko tekemättä lähityötä (eli ei lukea, käyttää tietokonetta, paras olisi vain katsella ikkunasta ulos tai olla ulkosalla) tai estää akkommodaatio silmätipoilla (ei näe tarkasti lähelle eli ei pysty lukemaan!) tai käyttää silmälaseja eli lukulaseja.
Näistä vaihtoehdoista taitaisi vain viimeinen olla nyky-yhteiskunnassa realistisesti toteutettavissa. Arvata saattaa, miten ihmiset reagoisivat kun heille sanoisi, että pidä silmälaseja, jotta et tarvitse silmälaseja... Taitaisipa tällainen optikko tai silmälääkäri saada pian hullun maineen ja ammatinharjoitusoikeuskin olisi pian vaakalaudalla.
Itse en siis todellakaan usko siihen, että taittovirhe muuttuu siksi, että silmiä käyttää lukemiseen tai tietokoneella työskentelyyn. Itsekin olen TODELLA paljon käyttänyt tietokonetta lapsesta saakka eikä taittovirhe ole juurikaan muuttunut koko aikana. Taittovirheen muuttuminen on tyypillistä, pienillä vauvoilla on taittovirhe usein luokkaa 2... 3, se vähenee teini-ikään mennessä lähelle nollaa ja joillakin menee miinuksenkin puolelle. Nämä ovat siis vain keskiarvoja ja joillakin muutokset ovat paljon suurempia. Mutta niinhän luonnossa muutenkin on, suurin osa ihmisistä on keskimittaisia ja vain yksi voi olla kaikista pisin tai lyhyin...
Hei!
Omaan kokemukseeni viitaten väitän, että ainakin tietyn tyyppisille ihmisille päivittäinen näyttöpääte-etäisyydelle katselemin aiheutaa näön heikentymistä tai ainakin kaukonäön epätarkkuutta.
Syy on akkomodaatiospasmi joka johtuu silmien käyttövirheestä eli lähilasien käyttämättä jättämisestä ja katsetta ei välillä siirretä pois näyttöruudusta. Silmälihakset menevät kramppiin.
Löysin netistä linkin jossa näyttöpäätelasit määritellään testauslaitteella joka huomioi perinteisen määrittelyn lisäksi myös yksilöllisesti silmien ominaisuuksien mukaan näyttöpäätelasien ominaisuudet.
Jos palstan Silmälääkäri tietää asiasta kysyisin mielipidettäsi, tuottaako ko. laitteella määritetyt lasit terveydenhoidollista lisäarvoa tai jos joku palstalainen on hankkinut kyseisellä laitteella tai vastaavalla omat näyttöpäätelasit olisi mielenkiintoista kuulla kokemuksia, ovatko lasit hyvät ja onko silmien rasitusoireita esiintynyt enää?
http://www.prio.com/consumers/solution.shtml
Näyttöpäätteen aiheuttamista silmäongelmista näyttää kärsivän moni muukin kuin minä.
http://www.prio.com/consumers/problem.shtml
Lasinmäärityksessä tärkein asia on saada selville potilaan taittovirhe kauas katsoessa. Kun se on luotettavasti määritetty, on helppoa määrittää lähilasien (lukulasit, tietokonelasit, musisointilasit tms) vahvuus: kaukolasien sfääriseen lukemaan lisätään tarvittavan lähietäisyyden (metreissä) käänteisarvo, tästä sitten vielä vähennetään osa potilaan (jäljelläolevasta) akkomodaatiokyvystä. Esimerkki: potilas on 70-vuotias (akkomodaatiokykyä ei juurikaan enää jäljellä), haluaa lukulasit ja on tottunut lukemaan kirjaa 40 cm etäisyydeltä: taittovirhe kauas esim. 1,0 kummassakin silmässä. Lähelle tarvittava lisätaittovoima: 1/0,4m = 2,5 D. Eli lukulasien vahvuudeksi tulee 1,0 2,5 = 3,5 D. Jos potilas olisi esim. 50-vuotias ja akkomodaatiokykyä jäljellä vaikkapa 2 D, voi lukemiseen käyttää siihen rasittamatta silmää pitemmän päälle noin puolet akkomodaatiosta eli 1,0 D, jolloin lukulaseihin tarvitaan 2,5 - 1,0 D = 1,5 D lähilisää. Jos taittovirhe kauas on 1,0 D, olisi lukulasien vahvuus tuolloin 2,5 D.
Lukulasit ovat usein hankalat näyttöpäätetyössä, koska etäisyys silmistä tietokoneen ruudulle on yleensä suurempi kuin lukuetäisyys kirjaa/lehteä lukiessa. Eli lähilisää tarvitaan vähemmän. Näyttöpäätelasit voikin sitten usein mitoittaa esim. 60-70 cm etäisyydelle (lähilisä noin 1,5 D tai vähemmän, jos on akkomodaatiokykyä jäljellä).
Käytännössä siis lähdetään liikkeelle siitä, että määritetään aina taittovirhe kauas ensin ja sitten katsotaan paljonko lähilisää tarvitaan. Tästä selviää useimmiten myös ilman akkomodaatiolaajuuden mittaamista kokeilemalla sopivan tuntuista lähilisää - annetaan potilaalle lehti käteen ja pyydetään pitämään sitä sillä etäisyydellä, jolta haluaisi lukea. Sitten lisätään lähilisää laseihin ja katsotaan, milloin tuntuu hyvältä lukea (liian heikko lähilisä --> vaikea lukea pienempää tekstiä tai joutuu viemään lehteä kauemmas, liian vahva lähilisä --> joutuu tuomaan tekstiä lähemmäs). Jos vastaanottohuoneessa on tietokoneruutu, voi potilaan laittaa istumaan sen ääreen kokeilulasit päässä ja käskeä asettumaan sellaiselle etäisyydelle kuin töissäkin on ja sitten mitoitetaan lähilisä tämän mukaan.
Mielestäni tämä on realistisempi testi kuin tuo prio-sivuston vekotin eivätkä ainakaan minun potilaani ole valittaneet laseistaan.
Tuon testin "edut", joita sivuilla kovasti korostetaan laittaisin lähinnä mainostamisen piikkiin. En siis väitä, että laite ei olisi hyvä, lääkärin kannalta ajateltuna se ei kuitenkaan tuota sellaista lisäetua tai hyötyä potilaalle tai lääkärille, että sen hankinta kannattaisi. Toisaalta tuollainen laite saattaa nostaa lääkärin mainetta, "sillä kun on niin hienot vehkeet, joita ei muilla paikkakunnan lääkäreillä ole..."
Hei Silmälääkäri!
Kiitos vastauksesta.
PRIO NVF-linssien käyttäjät ovat kuitenkin tyytyväisiä. Voi olla vain "markkinakommetteja".
http://www.prio.com/press/aug30_04.cfm