Joo..yksinäisyys vaivaa.. Olen 22-vuotias neitonen, enkä ole vielä ikinä saanut kokea minkään tasoista vastarakkautta. Ei ole ollut poikaystävää tai edes pientä värinää..Olen aina se kaveri ja hyvä jätkä. Olen ollut todella rakastunut/ihastunut/hullaantunut ainakin 6 eri miehenpuolikkaaseen ja kaikki heistä on saanut lopulta tietää tunteistani..Ja se siitä. Olen edelleen heidän muutaman kaveri. Soitellaan, tekstaillaan, nähdään jne..
Sitten on muutama läheisempi poika joista voisin mahdollisesti kiinnostua mutta "juttumme" ei ole niin syvällistä että siitä voisi kehittyä sen enempää..
Onnetonta vuodatusta joo, mut joskus sitä tuntee itsensä maailman yksinäisimmäksi ihmiseksi.. Onneksi mulla on laaja ystäväpiiri joka on mulle todella tärkeä..Pikku hiljaa tämäkin porukka alkaa hajoamaan..Osa seurustellut jo vuosia, lopuilla erinäisiä sutinoita, mutta loppujen lopuksi minä olen aina se joka jää yksin..
.......ei tunnu kivalta......
Sitten on muutama läheisempi poika joista voisin mahdollisesti kiinnostua mutta "juttumme" ei ole niin syvällistä että siitä voisi kehittyä sen enempää..
Onnetonta vuodatusta joo, mut joskus sitä tuntee itsensä maailman yksinäisimmäksi ihmiseksi.. Onneksi mulla on laaja ystäväpiiri joka on mulle todella tärkeä..Pikku hiljaa tämäkin porukka alkaa hajoamaan..Osa seurustellut jo vuosia, lopuilla erinäisiä sutinoita, mutta loppujen lopuksi minä olen aina se joka jää yksin..
.......ei tunnu kivalta......
Vastaukset 4
Vanhimmat
sinut aika hyvin,et ole sen helpompi ku muutkaan
joo..hyvin tunnet,,katos kun en oo kukaan Ellu..yritys hyvä kymppi..
Vähän samanlaiselta mustakin tuntuu. Oon hyvä tyyppi mutten kuitenkaan tarpeeks hyvä tyttöjen mielestä joita tunnen.
Aika tuttua juttua sulla. Minkälainen mun pitäisi olla että joku kiinnostuisi? Ihmettelen nykyistä tilannettani koska mulla on joskus ollut jotain tosi kaunista mutta kuitenkin mä oon yleensä yksin.. se joka tulee ilman seuralaista jne.
Pitkät yksinäiset kaudet ja elän valuminen hukkaan ärsyttävät. En tiedä mitä tässäkin pitäisi tehdä. Ei kyllä ainakaan katkeroitua. No en tiedä voinko sanoo että oli ihan tuttua juttua mutta mun yli 24 vuotisen elämän taipaleella on ollut hyvin vähän sutinaa.. ihastuttu on mutta yleensä ilman vastakaikua..
voi kuule... mä vaihtaisin osia sun kanssa!=) Mulla on jätkäkaveti, jota rakastan, ja meillä on aivan ihana juttu, mutta ystävät on aina olleet mitä sattuu. Ei oo sellasia luotettavia, hyviä, oikeita ystäviä jotka aidosti tarvis mua ja mun seuraa. Mä haluaisin ennemmin etsiä onneani kunnon kavereitten seurassa kuin nauttia tästä onnesta, josta kuitenkin puuttuu ystävät.