Sähkömiesten slangia

Loisvirta on virtaa jolla on 90 asteen vaihesiirto jännitteeseen nähden.

Anonyymi kirjoitti:

Loisvirta on virtaa jolla on 90 asteen vaihesiirto jännitteeseen nähden.

Tuo tarkoittaa, että loiseksi leimaamiseen tarvitaan virran lisäksi jännite.

Virtahan on elektronien liikettä. Voiko samassa piuhassa liikkua sekä loiselektroneja että ei loisia niin, että ne voi erillisinä tunnistaa.

Anonyymi kirjoitti:

Loisvirta on virtaa jolla on 90 asteen vaihesiirto jännitteeseen nähden.

Miksi ideaalisen kelan johdossa liikkuvat elektronit olisivat "loisia". Nehän aiheuttavat tehoa, joka on välillä positiivinen ja välillä negatiivinen, mutta jakson yli laskettuna nolla.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi ideaalisen kelan johdossa liikkuvat elektronit olisivat "loisia". Nehän aiheuttavat tehoa, joka on välillä positiivinen ja välillä negatiivinen, mutta jakson yli laskettuna nolla.

Lue lisää

Sinun kannattaa tutustua vaihtosähkön vaihesiirtoon.

Anonyymi kirjoitti:

Sinun kannattaa tutustua vaihtosähkön vaihesiirtoon.

Tiedän kyllä, että sin(wt d) = cos(d) sin(wt) sin(d) cos(wt). Mutta vaihe-ero d pitää aina verrata johonkin eli pitää olla referenssi eli jännite, jos tehosta puhutaan. Jos puhutaan pelkästä virrasta, niin ei d tiedetä. Sitten voidaan pannaan esim. siirtojohtoon vastus ja mitataan teho P = R I^2. Ei voida tietää, onko sen aiheuttama virta loisten aiheuttamaa vai ei. Näin olen päätellyt, en ole sähkön ammattilainen.

Anonyymi kirjoitti:

Tiedän kyllä, että sin(wt d) = cos(d) sin(wt) sin(d) cos(wt). Mutta vaihe-ero d pitää aina verrata johonkin eli pitää olla referenssi eli jännite, jos tehosta puhutaan. Jos puhutaan pelkästä virrasta, niin ei d tiedetä. Sitten voidaan pannaan esim. siirtojohtoon vastus ja mitataan teho P = R I^2. Ei voida tietää, onko sen aiheuttama virta loisten aiheuttamaa vai ei. Näin olen päätellyt, en ole sähkön ammattilainen.

Lue lisää

Sitäkin olen miettinyt, että voiko samassa johtimessa kulkea reaalisesti kahdenlaista virtaa, loisvirtaa, jolle jännitteeseen verrattuna d = pii/2 ja tehoa aiheuttavaa virtaa, jolle d = 0. Minusta esim. mitään imaginääristä virtaa ei ole olemassakaan. Se on vain laskennallinen juttu ? Matematiikassa e^iwt = cos(wt) i sin(wt). Näillä on kiva ja helppo laskeskella vaihtosähköä.

Anonyymi kirjoitti:

Sitäkin olen miettinyt, että voiko samassa johtimessa kulkea reaalisesti kahdenlaista virtaa, loisvirtaa, jolle jännitteeseen verrattuna d = pii/2 ja tehoa aiheuttavaa virtaa, jolle d = 0. Minusta esim. mitään imaginääristä virtaa ei ole olemassakaan. Se on vain laskennallinen juttu ? Matematiikassa e^iwt = cos(wt) i sin(wt). Näillä on kiva ja helppo laskeskella vaihtosähköä.

Lue lisää

Jos jännitteeseen U0 sin(wt) kytketään kela, niin saadaan yhtälö
U0 sin(wt) = L dI/dt R I
R on kelan käämin vastus ja L on induktanssi. Virta I(t) voidaan tuosta helposti ratkaista ilman mitään loisia ja imaginäärijuttuja. Teho P(t) = U(t)* I(t). Sekä teho, jännite ja virta ovat kaikilla ajanhetkillä jotakin.

Anonyymi kirjoitti:

Tiedän kyllä, että sin(wt d) = cos(d) sin(wt) sin(d) cos(wt). Mutta vaihe-ero d pitää aina verrata johonkin eli pitää olla referenssi eli jännite, jos tehosta puhutaan. Jos puhutaan pelkästä virrasta, niin ei d tiedetä. Sitten voidaan pannaan esim. siirtojohtoon vastus ja mitataan teho P = R I^2. Ei voida tietää, onko sen aiheuttama virta loisten aiheuttamaa vai ei. Näin olen päätellyt, en ole sähkön ammattilainen.

Lue lisää

Referenssijännite on sähköverkon oma 230/400V 50Hz

Anonyymi kirjoitti:

Jos jännitteeseen U0 sin(wt) kytketään kela, niin saadaan yhtälö
U0 sin(wt) = L dI/dt R I
R on kelan käämin vastus ja L on induktanssi. Virta I(t) voidaan tuosta helposti ratkaista ilman mitään loisia ja imaginäärijuttuja. Teho P(t) = U(t)* I(t). Sekä teho, jännite ja virta ovat kaikilla ajanhetkillä jotakin.

Lue lisää

Yhtälösi U0 sin(wt) = L dI/dt R I on virheellinen.
I, ja U ovat virrran ja jännitteen tehollisarvoja, eivätkä ajan funktioita.
Ts, normaalille verkkosähkölle U on vakio, ei muuttuja.
Samoin siihen kytketylle kelalle I on vakio, ja siten dI/dt = 0, kuten kaikkien muidenkin vakioiden derivaatoille käy. Yhtälöstäsi siis seuraisi U0*sin(w*t) = R*I, eikä se ole kelalle pätevä yhtälö, mikä todistaa yhtälösi virheelliseksi.

Hetkellisarvot ovat u(t) jännitteelle, ja i(t) virralle. Niistä voi muodostaa paikkansa pitävän yhtälön kelalle:
u(t) = L*d(i(t)/dt R* i(t), ja sinimuotoiseen jännitelähteeseen kytkettynä u(t) = u0*sin(w*t) pätee myös, muttei tietenkään muunmuotoiseen jännitteeseen kytketylle kelalle.

Anonyymi kirjoitti:

Yhtälösi U0 sin(wt) = L dI/dt R I on virheellinen.
I, ja U ovat virrran ja jännitteen tehollisarvoja, eivätkä ajan funktioita.
Ts, normaalille verkkosähkölle U on vakio, ei muuttuja.
Samoin siihen kytketylle kelalle I on vakio, ja siten dI/dt = 0, kuten kaikkien muidenkin vakioiden derivaatoille käy. Yhtälöstäsi siis seuraisi U0*sin(w*t) = R*I, eikä se ole kelalle pätevä yhtälö, mikä todistaa yhtälösi virheelliseksi.

Hetkellisarvot ovat u(t) jännitteelle, ja i(t) virralle. Niistä voi muodostaa paikkansa pitävän yhtälön kelalle:
u(t) = L*d(i(t)/dt R* i(t), ja sinimuotoiseen jännitelähteeseen kytkettynä u(t) = u0*sin(w*t) pätee myös, muttei tietenkään muunmuotoiseen jännitteeseen kytketylle kelalle.

Lue lisää

Alkuperäisestä viestistäni ilmenee kyllä, että I tarkoitti ajasta riippuvaa virtaa I(t). Sehän pitäisi olla itsestään selvää. Eihän yhtälössä muuten olisi mitään järkeä.

Anonyymi kirjoitti:

Loisvirta on virtaa jolla on 90 asteen vaihesiirto jännitteeseen nähden.

Jos virralla on 90 asteen vaihesiirto jännitteeseen nähden, voisiko joku selittää, miksi tuon teho on nollla?

Toki, sillä hetkellä kun U=0, niin myös P = 0 ja vastaavasti sillä hetkellä kun I=0, niin myös P = 0 .

Mutta niillä hetkillä, kun (U ≠ 0) JA (I ≠ 0), silloin myöskin (P ≠ 0).

Vai syntyykö tuossa jotenkin joinakin hetkinä negatiivista tehoa siten että kokonaisuutta tarkasteltaessa em. hetkittäinen negatiivinen teho keskiarvoa laskettaessa kumoaa hetkittäin syntyvän positiivisen tehon, jolloin tehon keskiarvo = 0, tästäkö on kysymys ?

Anonyymi kirjoitti:

Jos virralla on 90 asteen vaihesiirto jännitteeseen nähden, voisiko joku selittää, miksi tuon teho on nollla?

Toki, sillä hetkellä kun U=0, niin myös P = 0 ja vastaavasti sillä hetkellä kun I=0, niin myös P = 0 .

Mutta niillä hetkillä, kun (U ≠ 0) JA (I ≠ 0), silloin myöskin (P ≠ 0).

Vai syntyykö tuossa jotenkin joinakin hetkinä negatiivista tehoa siten että kokonaisuutta tarkasteltaessa em. hetkittäinen negatiivinen teho keskiarvoa laskettaessa kumoaa hetkittäin syntyvän positiivisen tehon, jolloin tehon keskiarvo = 0, tästäkö on kysymys ?

Lue lisää

Nettovirta on nolla, reaktanssi ottaa virtaa ja purkaa virtaa ulos vuorotellen.
Johdoissa tämä "turha" virta aiheuttaa tehohäviöitä, mikä on se loisvirran haitta.

Anonyymi kirjoitti:

Jos virralla on 90 asteen vaihesiirto jännitteeseen nähden, voisiko joku selittää, miksi tuon teho on nollla?

Toki, sillä hetkellä kun U=0, niin myös P = 0 ja vastaavasti sillä hetkellä kun I=0, niin myös P = 0 .

Mutta niillä hetkillä, kun (U ≠ 0) JA (I ≠ 0), silloin myöskin (P ≠ 0).

Vai syntyykö tuossa jotenkin joinakin hetkinä negatiivista tehoa siten että kokonaisuutta tarkasteltaessa em. hetkittäinen negatiivinen teho keskiarvoa laskettaessa kumoaa hetkittäin syntyvän positiivisen tehon, jolloin tehon keskiarvo = 0, tästäkö on kysymys ?

Lue lisää

Juuri tuosta on kysymys. Värähdysjakson yli laskettuna syntyy sekä positiivista että negatiivista tehoa ja integraali jakson yli on nolla. Esim. kela ottaa tehoa (teho positiivinen) verkosta ja pukkaa sen takaisin (teho negatiivinen). Vaikkapa kuormittamaton muuntaja tai pelkkä kuristin tekee noin.

Anonyymi kirjoitti:

Juuri tuosta on kysymys. Värähdysjakson yli laskettuna syntyy sekä positiivista että negatiivista tehoa ja integraali jakson yli on nolla. Esim. kela ottaa tehoa (teho positiivinen) verkosta ja pukkaa sen takaisin (teho negatiivinen). Vaikkapa kuormittamaton muuntaja tai pelkkä kuristin tekee noin.

Lue lisää

Kelan johtimella on oma vastuksensa jota sähkömies ei älyä ottaa huonioon. Siitä seuraa kaikki virhepäätelmät.

Anonyymi kirjoitti:

Kelan johtimella on oma vastuksensa jota sähkömies ei älyä ottaa huonioon. Siitä seuraa kaikki virhepäätelmät.

Jos et sotkisi todellisia keloja ja ideaalisia keloja toisiinsa, jos osaat ottaa tämän keskustelussa huomioon.

Anonyymi kirjoitti:

Jos et sotkisi todellisia keloja ja ideaalisia keloja toisiinsa, jos osaat ottaa tämän keskustelussa huomioon.

Se on kun on lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia...

Tuo tapahtuu siirtojohdoissa. Mutta loistehosta ja virrasta puhutaan ihan komponenttitasolla, vaikka esim. ideaalinen kela ei syö mitään tehoa nettona.

Kaikki epäonnistuneiksi ilmoitetut postaukset putkahtivakin sitten tänne.

Pätötehoa se kela ei varsinaisesti syö, riippuen sähkön taajuudesta, mutta sitä loistehoa kela aiheuttaa. Kondensaattorit ja kelat siirtävät sähköjännitteen ja virran vaihetta. Eri vaiheissa olevat jännitteet syövät sähköenergiaa. Väärässä vaiheessa eli epätahdissa oleva sähköä sanotaan loistehoksi.

Kyse on reaktiivisesta tehosta, ei se mitään loistehoa ole - minun mielestä.

Anonyymi kirjoitti:

Kyse on reaktiivisesta tehosta, ei se mitään loistehoa ole - minun mielestä.

Kyllä se Paavolan sähköopissa kulki ihan loistehon nimellä. Pätötehohan on vaihtosähköllä U x I x cos fii ja näennäisteho U x I.
Esimerkiksi voimakoneiden teho ilmoitetaan yleensä kVA eikä kW.

Anonyymi kirjoitti:

Kyse on reaktiivisesta tehosta, ei se mitään loistehoa ole - minun mielestä.

Hyvä että kuitenkin ymmärsit laittaa tuon "minun mielestä"

Selitys on siinä että aloittaja on savolainen joka ei tiedä slangista ja sähköstä mitään.

Juu kyllä se pitää loistehosta puhua suomessa, jos haluaa asian ymmärretyksi: Puhumalla reaktiivisista komponenteista ei saa aikaan kuin ihmettelyä ja epäluottamusta. Tässä kohdassa termi on osuva ja juontaa juurensa siitä, että loisteho pitää ottaa huomioon mitoituksessa ja se vähentää juurikin siirrettävän tehon määrää. Isoille loisille pitää laittaa pyydykset - eli puhutaan kompensaatiosta.
Valitettavasti suomennoksissa on myös sellaisia kohtia, missä suomentajalla joko ei ole ollut asiasta minkäänlaista ymmärrystä tai vahingossa tullut väärä termi sanakirjaan selityksen kohdalle. Pahimmillaan teoriaa on kehitetty väärillä termeillä eteenpäin ja se on sitten jäänyt elämään omaa elämäänsä aiheuttaen päänvaivaa ja kommelluksia aina silloin tällöin

Anonyymi kirjoitti:

Juu kyllä se pitää loistehosta puhua suomessa, jos haluaa asian ymmärretyksi: Puhumalla reaktiivisista komponenteista ei saa aikaan kuin ihmettelyä ja epäluottamusta. Tässä kohdassa termi on osuva ja juontaa juurensa siitä, että loisteho pitää ottaa huomioon mitoituksessa ja se vähentää juurikin siirrettävän tehon määrää. Isoille loisille pitää laittaa pyydykset - eli puhutaan kompensaatiosta.
Valitettavasti suomennoksissa on myös sellaisia kohtia, missä suomentajalla joko ei ole ollut asiasta minkäänlaista ymmärrystä tai vahingossa tullut väärä termi sanakirjaan selityksen kohdalle. Pahimmillaan teoriaa on kehitetty väärillä termeillä eteenpäin ja se on sitten jäänyt elämään omaa elämäänsä aiheuttaen päänvaivaa ja kommelluksia aina silloin tällöin

Lue lisää

Siirtojohtojen näkökulmasta noin on.

Mutta yksittäisen komponentin (esim. kela) näkökulmasta loisteho on harhaanjohtava nimitys ja on aiheuttanut paljon väärinkäsitystä.

Anonyymi kirjoitti:

Siirtojohtojen näkökulmasta noin on.

Mutta yksittäisen komponentin (esim. kela) näkökulmasta loisteho on harhaanjohtava nimitys ja on aiheuttanut paljon väärinkäsitystä.

Lue lisää

Kun ideaalisessa LC-piirissä sähköenergia seilaa kelan ja kondensaattorin välillä periaatteessa ikuisesti, niin ei maallikolla ensimmäisenä tule mieleen, että siellä se varaus loisii aineuttaen jännitettä ja virtaa. Loinenhan yleensä kuluttaa jonkun toisen ylläpitämää resurssia. Tuollainen "ikikiikku" ei kuluta mitään.

(toisstan tässä samaa asiaa)
Varsinkin energiansiirtoverkossa oleva losivirta.

Loisvirran voi ajatella olevan osavirta, joka ei tuota tehoa siirtoverkon kuluttajalle.

Virta on siis hyödytöntä. Siirtoverkko kuitenkin täytyy mitoittaa siirtämään myös tämä loisvirta.

Elektroniikassa tai radiotekniikassa termiä ei taideta käyttää?
Esim. värähtelypiirissä reaktiiviset komponentit ovat tarpeellisia.

Anonyymi kirjoitti:

(toisstan tässä samaa asiaa)
Varsinkin energiansiirtoverkossa oleva losivirta.

Loisvirran voi ajatella olevan osavirta, joka ei tuota tehoa siirtoverkon kuluttajalle.

Virta on siis hyödytöntä. Siirtoverkko kuitenkin täytyy mitoittaa siirtämään myös tämä loisvirta.

Elektroniikassa tai radiotekniikassa termiä ei taideta käyttää?
Esim. värähtelypiirissä reaktiiviset komponentit ovat tarpeellisia.

Lue lisää

- losivirta po. loisvirta
- reaktiiviset komponentit po. reaktiiviset virran komponentit, reaktiiviset osavirrat
(erotuksena kondensaattoreista ja keloista tai kapasitansseista ja induktansseista :)

Laitteen (esim. kuormitamaton ideaalinen muuntaja pistorasiassa) reaktiivinen teho on positiivista ja negatiivista tehoa, jonka summa on nolla. Energiaa otetaan verkosta ja palautetaan se sinne takaisin.

Ei voi.
Loisteho on loistehoa. Jos generaattorin napoihin kytketään kela, niin se syö loistehoa eikä mitään häviöitä ole.

Anonyymi kirjoitti:

Ei voi.
Loisteho on loistehoa. Jos generaattorin napoihin kytketään kela, niin se syö loistehoa eikä mitään häviöitä ole.

Et sinä ilmaista energiaa mistään saa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei voi.
Loisteho on loistehoa. Jos generaattorin napoihin kytketään kela, niin se syö loistehoa eikä mitään häviöitä ole.

Mikä on kuitekin se teho joka saa tälläiseen piiriin kytketyn sulakkeen palamaan?

Anonyymi kirjoitti:

Ei voi.
Loisteho on loistehoa. Jos generaattorin napoihin kytketään kela, niin se syö loistehoa eikä mitään häviöitä ole.

Niin. Ideaalinen kela sekä ottaa että antaa tehoa ja energiaa ei kulu nettona. Mitäs loisimista tuo muka on.

Mutta kelan käämissä on aina vähän vastusta. Virta kuumentaa käämiä virran suunnasta riippumatta. Tätä voisi kutsua loistehoksi, jos tuollaista termiä halutaan välttämättä käyttää. Reaktiivinen teho on sitten sitä, joka ei kuluta nettona enrgiaa.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä on kuitekin se teho joka saa tälläiseen piiriin kytketyn sulakkeen palamaan?

Virta on elektronien liikettä. Piuhaan kytketyn sulakkeen teho on P=R I^2, kun R on sulakkeen vastus. Kun I on riittävän suuri, niin sulake ylikuumenee ja lanka katkeaa. Ei sulake piittaa virran vaihekulmasta. Ohmisen vastuksen yli virta ja jännite ovat aina samassa vaiheessa, joten tehokerroin cos(fii) = 1.

Anonyymi kirjoitti:

Niin. Ideaalinen kela sekä ottaa että antaa tehoa ja energiaa ei kulu nettona. Mitäs loisimista tuo muka on.

Mutta kelan käämissä on aina vähän vastusta. Virta kuumentaa käämiä virran suunnasta riippumatta. Tätä voisi kutsua loistehoksi, jos tuollaista termiä halutaan välttämättä käyttää. Reaktiivinen teho on sitten sitä, joka ei kuluta nettona enrgiaa.

Lue lisää

Silti se kela siirtää sähkön vaihetta ja tämä verkkoon palautuva virta on loisvirtaa.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä on kuitekin se teho joka saa tälläiseen piiriin kytketyn sulakkeen palamaan?

Loisvirta on ihan todellista, kyllä se sulakkeen voi polttaa, tai johtoa lämmittää.
Tämä on juuri niitä lois-vaikutuksia, jotka ovat hyödyttömiä.

Anonyymi kirjoitti:

Virta on elektronien liikettä. Piuhaan kytketyn sulakkeen teho on P=R I^2, kun R on sulakkeen vastus. Kun I on riittävän suuri, niin sulake ylikuumenee ja lanka katkeaa. Ei sulake piittaa virran vaihekulmasta. Ohmisen vastuksen yli virta ja jännite ovat aina samassa vaiheessa, joten tehokerroin cos(fii) = 1.

Lue lisää

Ei piittaa ja siksi johtimien mitoituksessa pitää huomioida juurikin nimellisvirta, jonka kyky tuottaa sähkötehoa on loisvirran määräämää osuutta pienempi.

Anonyymi kirjoitti:

Ei piittaa ja siksi johtimien mitoituksessa pitää huomioida juurikin nimellisvirta, jonka kyky tuottaa sähkötehoa on loisvirran määräämää osuutta pienempi.

Tästä tuo harhaanjohtava nimittely varmaan johtuukin ja on sikäli perusteltu.

Mutta laitetasolla esim. vaikkapa erotusmuutajan tapauksessa nimittely on hassu, koska virran reaktiivinen komponentti kuuluun asiaan ja siihen perustuu koko vimpaimen toiminta.

Anonyymi kirjoitti:

Ei voi.
Loisteho on loistehoa. Jos generaattorin napoihin kytketään kela, niin se syö loistehoa eikä mitään häviöitä ole.

Eikös se generaattori nimenomaan ole jo itsessään kela! Samoin kuin sähkömoottorikin. Jos sä haluut pienentää jommankumman tuottamaa loistehoa, niin sä tarviit kondensaattorin, etkä lisäkelaa pahentamaan asiaa!

Jos sulla taas on virtapiirissä kondensaattori, niin sit vasta sä kompensoit sen tuottaman loistehon kelallasi.

Vastuksille ei tartte kumpaakaan, koska ne ei vääntele eikä kääntele vaiheita minnekään, vaan ainoastaan kuluttaa sitä sähkötehoa.

Linkki?

Anonyymi kirjoitti:

Linkki?

Linkki on yksi nimitys langasta tehdylle lenkille. Tosin sitä loisvirtamiehet harvoin käyttävät.

Anonyymi kirjoitti:

Linkki?

Kirjoita googleen sana "loisvastus".

Anonyymi kirjoitti:

Kirjoita googleen sana "loisvastus".

Tarkoitatko reaktanssia?

Jolla ei ole sen mitään tekemistä vastusten kanssa, vaan ainoastaan kelojen ja kondensaattorien, eli kapasitanssin ja impedanssin.

Anonyymi kirjoitti:

Tarkoitatko reaktanssia?

Jolla ei ole sen mitään tekemistä vastusten kanssa, vaan ainoastaan kelojen ja kondensaattorien, eli kapasitanssin ja impedanssin.

Tarkoitan Googlea, käytä sitä ja opi.

Sinullekin parempi kun vaan tyydyt kastelemaan kukkia.

Olikos tämä Paavola se, joka armeijassa vapautettiin sähköopin tunneilta kun selvisi että hän on kirjoittanut armeijan käyttämän oppikirjan?

Anonyymi kirjoitti:

Olikos tämä Paavola se, joka armeijassa vapautettiin sähköopin tunneilta kun selvisi että hän on kirjoittanut armeijan käyttämän oppikirjan?

Onks armeijassa ollu joskus sähköopin tuntejakin!?

Anonyymi kirjoitti:

Onks armeijassa ollu joskus sähköopin tuntejakin!?

Viestimiehet ja muut erikoismiehet tarvitsivat sähkön tuntemusta myös sata vuotta sitten. Valtaosa kansasta oli pelkän kansakoulun käneitä. Oli siis loitettava alkeista.

Anonyymi kirjoitti:

Onks armeijassa ollu joskus sähköopin tuntejakin!?

Riihimäellä oli sähköteknillinen koulu (saattaa olla vieläkin) ja kyllä titaamista harjoitteleville moppeleillekin alkeita esiteltiin jos eivät olleet niistä ennestään perillä.

Anonyymi kirjoitti:

Olikos tämä Paavola se, joka armeijassa vapautettiin sähköopin tunneilta kun selvisi että hän on kirjoittanut armeijan käyttämän oppikirjan?

Eiköhän Paavola ollut jo aikoja sitten armeijan käynyt silloin kun kirjansa kirjoitti. 😄