Lopullinen tulos paikkoina aluevaali

Ei prosenteilla voi äänestää asiosta, vai valtuutetuilla.

Anonyymi kirjoitti:

Ei prosenteilla voi äänestää asiosta, vai valtuutetuilla.

Niin juuri, ja keskisormi- eli natsipuolueella (PerSut) oli neljänneksi eniten valtuutettuja.

Nyt alkaa sitten taas se lupausten pettäminen, siinä kepu ja kepulaiset on mestareita.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt alkaa sitten taas se lupausten pettäminen, siinä kepu ja kepulaiset on mestareita.

Juha-Lesta Sipiläkin valittiin lestalahkolaisten äänillä, tällä kertaa onneksi vain omalle alueelleen, "hyvinvointia" tuomaan eli vähäosaisia lesta-agendoilla kyykyttämään.

Onneksi ja olkoon lestakepulien yliherruuden alle vajonneille pohjanmaalaisille.

Eikös etelässä pärjännyt myös RKP, SDP puolestaan ei ollut suurin yhdelläkään etelän alueella, vaan väli-Suomen alueella, Suomen teollisuusvyöhykkeellä. Keskusta sitten pohjoisempana.

Kokoomus on kaupunkilaisväestön puolue, SDP teollisuuspaikkakuntien, Keskusta maaseutuvaltaisten alueiden, RKP ruotsinkielisten. Persut hävisi etenkin demari- ja kepualueilla.

Anonyymi kirjoitti:

Eikös etelässä pärjännyt myös RKP, SDP puolestaan ei ollut suurin yhdelläkään etelän alueella, vaan väli-Suomen alueella, Suomen teollisuusvyöhykkeellä. Keskusta sitten pohjoisempana.

Kokoomus on kaupunkilaisväestön puolue, SDP teollisuuspaikkakuntien, Keskusta maaseutuvaltaisten alueiden, RKP ruotsinkielisten. Persut hävisi etenkin demari- ja kepualueilla.

Lue lisää

Ihan noin ei voi mielestäni sanoa. Ensinnäkin Suomi jakautuu aika vahvasti kahtia Pori-Imatra linjan kohdalla. Pohjoisessa osassa valtaa pitää Kepu ja eteläisessä KOK ja SDP. Jakauma ei kuitenkaan ole ihan niin, että Kokoomus olisi yksin kaupunkien ja SDP teollisuuspaikkakuntien puolue. Osin se pitää kyllä paikkansa. Esim. Vantaalla on pk-seudun kunnista demareilla ollut pitkään suurimman puolueen asema, mutta sekin on sittemmin vaihtunut niukasti Kokoomukselle. Helsingissä puolestaan Vihreät ovat jo monesti hengittäneet Kokoomuksen niskaan. Tampereella on myös ollut aika tasavahva kisa Kokoomuksen ja demareiden kesken.

Epäilen sitä, että persut olisivat pahasti hävinneet millään alueilla siinä mielessä, että äänestäjät olisivat siirtyneet demareihin tai Kepuun. Luulen, että suuri osa kaveerasi nukkumatin kanssa näissä vaaleissa. Sen vuoksi tulevat eduskuntavaalit voivat olla arvaamattomat enkä laskisi näille vaaleille liian suurta ennustearvoa tulevaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ihan noin ei voi mielestäni sanoa. Ensinnäkin Suomi jakautuu aika vahvasti kahtia Pori-Imatra linjan kohdalla. Pohjoisessa osassa valtaa pitää Kepu ja eteläisessä KOK ja SDP. Jakauma ei kuitenkaan ole ihan niin, että Kokoomus olisi yksin kaupunkien ja SDP teollisuuspaikkakuntien puolue. Osin se pitää kyllä paikkansa. Esim. Vantaalla on pk-seudun kunnista demareilla ollut pitkään suurimman puolueen asema, mutta sekin on sittemmin vaihtunut niukasti Kokoomukselle. Helsingissä puolestaan Vihreät ovat jo monesti hengittäneet Kokoomuksen niskaan. Tampereella on myös ollut aika tasavahva kisa Kokoomuksen ja demareiden kesken.

Epäilen sitä, että persut olisivat pahasti hävinneet millään alueilla siinä mielessä, että äänestäjät olisivat siirtyneet demareihin tai Kepuun. Luulen, että suuri osa kaveerasi nukkumatin kanssa näissä vaaleissa. Sen vuoksi tulevat eduskuntavaalit voivat olla arvaamattomat enkä laskisi näille vaaleille liian suurta ennustearvoa tulevaan.

Lue lisää

On tuo sisällisodan rajalinja Pori - Tampere - Lahti - Imatra aivan uskomattoman vahva. Muuttoliikettä on ollut runsaasti etelään, koko maa on kaupungistunut ja ammattirakenne vaihtunut täysin, mutta niin vain tuohon sata vuotta vanhaan rajalinjaan törmätään jatkuvasti, äänestetään sitten Suomen liittymisestä Euroopan unioniin, presidentinvaalien toisella kierroksella, eduskuntavaaleissa tai aluevaaleissa.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

On tuo sisällisodan rajalinja Pori - Tampere - Lahti - Imatra aivan uskomattoman vahva. Muuttoliikettä on ollut runsaasti etelään, koko maa on kaupungistunut ja ammattirakenne vaihtunut täysin, mutta niin vain tuohon sata vuotta vanhaan rajalinjaan törmätään jatkuvasti, äänestetään sitten Suomen liittymisestä Euroopan unioniin, presidentinvaalien toisella kierroksella, eduskuntavaaleissa tai aluevaaleissa.

Lue lisää

Eikös meillä ole se pohjois-eteläsuuntainen rajalinjakin. Pähkinäsaaren rauhan raja, joka jakaa kansaa mm. terveyden suhteen. Idässä sairaampaa, lännessä terveempää. Jonkinlainen kulttuurinen rajakin se taitaa olla edelleen. Lännessä jäyhät hämäläiset, idässä sutkit savolaiset.

Anonyymi kirjoitti:

Eikös meillä ole se pohjois-eteläsuuntainen rajalinjakin. Pähkinäsaaren rauhan raja, joka jakaa kansaa mm. terveyden suhteen. Idässä sairaampaa, lännessä terveempää. Jonkinlainen kulttuurinen rajakin se taitaa olla edelleen. Lännessä jäyhät hämäläiset, idässä sutkit savolaiset.

Lue lisää

Se on yhä itä- ja länsimurteiden ja monien kansatieteellisten ilmiöiden rajalinja. Poliittisesti se ei ole kuitenkaan tainnut juurikaan suomalaisia jakaa.

Kun lähdetään valtakunnallisesti tarkastelemaan puolueiden kannatusta ja niiden kannatuksien eroavaisuuksia niin paino on silloin sanalla valtakunnallisesti. Se kertoo kuinka paljon puolueet ovat saaneet ääniä ja eniten saanut on tietenkin puolue jota eniten on äänestetty. Se on lahjomattomin mittari ja tämän mittarin mukaan nro 1 on kokoomus ja nro 2 on demarit ja nro 3 on Keskusta.

MPP on täysin oikeassa. Sinä "majuri" kirjoitustyylisi perusteella olet älyllisesti heikkolahjainen ja nuo huvittavat aiemmat ennusteesi vaaleista kuvaavat sitä parhaiten. Sinä ennustit että kepu voittaa 2019 ek-vaalit 28% kannatuksella ja nämäkin vaalit kepun piti ennusteesi mukaan voittaa miltei 23% äänisaaliilla. Joten pitäisköhän sinun jättää nämä höpötyksesi ja mennä tekemään jotain muuta.

Miksi olet eri mieltä. Minähän kirjoitin, että paikat ovat alueellisesti tärkeimmät, koska päätöksenteko tapahtuu paikkajaon mukaan. Mutta paikkojen valtakunnallinen määrä ei kerro yhtään mitään puolueiden valtakunnallisesta menestymisestä vaaleissa. Eduskuntavaaleissa tilanne on toinen. Niissä sekä prosentit että paikat kertovat menestyksestä. Niissähän tapahtuu äänestysaluetta koskeva väestömäärän mukainen jyvitys, jolloin paikat ja prosentit koko lailla täsmäävät. Vaaliliitot voivat vähän sotkea tätä. Kunta- ja aluevaaleissa puolueiden valtakunnallinen suosio määräytyy prosenttien mukaan. Prosentit eivät tietenkään niissä päätä, vaan ratkaisevaa on paikkojen määrä eri alueilla.

Sotket siis railakkaasti kaksi eri asiaa.

Mielipidepankki kirjoitti:

Miksi olet eri mieltä. Minähän kirjoitin, että paikat ovat alueellisesti tärkeimmät, koska päätöksenteko tapahtuu paikkajaon mukaan. Mutta paikkojen valtakunnallinen määrä ei kerro yhtään mitään puolueiden valtakunnallisesta menestymisestä vaaleissa. Eduskuntavaaleissa tilanne on toinen. Niissä sekä prosentit että paikat kertovat menestyksestä. Niissähän tapahtuu äänestysaluetta koskeva väestömäärän mukainen jyvitys, jolloin paikat ja prosentit koko lailla täsmäävät. Vaaliliitot voivat vähän sotkea tätä. Kunta- ja aluevaaleissa puolueiden valtakunnallinen suosio määräytyy prosenttien mukaan. Prosentit eivät tietenkään niissä päätä, vaan ratkaisevaa on paikkojen määrä eri alueilla.

Sotket siis railakkaasti kaksi eri asiaa.

Lue lisää

Mitä eroa vähä ja isoväkinen alue.
Kun kokomaata pitää hoitaa, ei siellä kummatkaa syö prosentteja, kyllä valtuutetut ne päätökset tekee. Tuntuuko ettei harvemassa aluella ole niin tarvis asioita hoitaa, annat ymmärtää. Koko maa on kenttänä, paikoin vain asukkaita enemmän. Asiat pitää hoitaa niiden mukaan että tulee kansalaiset palveltua edes jotenkikaan. Pöljää kun tallainen maa että kaikki pitäisi kiikuttaa etelän kallioille, erittäin kalliisiin asuntoihin asumaan, jossa jo nyt 200 000 sosiaalituilla asuvaa 100 000:lle pitää kaiken korvata. Maahantulijat jo vallanneet Helsinkiä paikoin jopa 40% , 30 % jo laajasti. Sivummalle enemmän siirtää asumusta.

Mielipidepankki kirjoitti:

Miksi olet eri mieltä. Minähän kirjoitin, että paikat ovat alueellisesti tärkeimmät, koska päätöksenteko tapahtuu paikkajaon mukaan. Mutta paikkojen valtakunnallinen määrä ei kerro yhtään mitään puolueiden valtakunnallisesta menestymisestä vaaleissa. Eduskuntavaaleissa tilanne on toinen. Niissä sekä prosentit että paikat kertovat menestyksestä. Niissähän tapahtuu äänestysaluetta koskeva väestömäärän mukainen jyvitys, jolloin paikat ja prosentit koko lailla täsmäävät. Vaaliliitot voivat vähän sotkea tätä. Kunta- ja aluevaaleissa puolueiden valtakunnallinen suosio määräytyy prosenttien mukaan. Prosentit eivät tietenkään niissä päätä, vaan ratkaisevaa on paikkojen määrä eri alueilla.

Sotket siis railakkaasti kaksi eri asiaa.

Lue lisää

Ei "majurille" kannata selvittää koska ei se ymmärrä kuitenkin kun höpöttää vaan kokomaasta ja isoväkistä. LOL.

Mielipidepankki kirjoitti:

Miksi olet eri mieltä. Minähän kirjoitin, että paikat ovat alueellisesti tärkeimmät, koska päätöksenteko tapahtuu paikkajaon mukaan. Mutta paikkojen valtakunnallinen määrä ei kerro yhtään mitään puolueiden valtakunnallisesta menestymisestä vaaleissa. Eduskuntavaaleissa tilanne on toinen. Niissä sekä prosentit että paikat kertovat menestyksestä. Niissähän tapahtuu äänestysaluetta koskeva väestömäärän mukainen jyvitys, jolloin paikat ja prosentit koko lailla täsmäävät. Vaaliliitot voivat vähän sotkea tätä. Kunta- ja aluevaaleissa puolueiden valtakunnallinen suosio määräytyy prosenttien mukaan. Prosentit eivät tietenkään niissä päätä, vaan ratkaisevaa on paikkojen määrä eri alueilla.

Sotket siis railakkaasti kaksi eri asiaa.

Lue lisää

"...Niissähän tapahtuu äänestysaluetta koskeva väestömäärän mukainen jyvitys.."

Höpö höpö Mielipidepankki. Nyt tuli taas sellaista "yleissivistystä" jota sinulta aina tulee. Siis tuubaa.

Äänestysalueilla ei jyvitetä yhtään mitään. Helsingissä esimerkiksi on yli 150 äänestysaluetta. Niiden kaikkien äänet lasketaan yhteen ilman mitään väestömäärän mukaisia jyvityksiä. Näin saadaanHelsingin vaalipiirin äänet, puolueittain ja ehdokkaittain, joista sitten lasketaan ehdokkaille vertailuluvut, ja valitaan vaalipiirille annettu määrä edustajia.

Maan eri vaalipiiireistä valitaan eri määrä edustajia, asukasluvun mukaan määritetty, tällä pyritään saavuttamaan alueellinen tasa-arvo.

No joo, ek vaaleissa vaalipiirejä on 13 (ahvenanmaa ei mukana), nyt oli 21 vaalipiiriä näissä aluevaaleissa. Sama suhteellinen vaalitapa käytössä. Joten kyllä ne prosentitkin jotain kertovat puolueiden valtakunnallisesta kannatuksesta. Kunhan muistetaan, että Helsinki ei ollut mukana.

Näissä vaaleissa on tuolla maaseudulla ollut sellainen ilmiö, että paikkakunnilla on äänestetty oman kylän ehdokasta tämän puoluekannasta riippumatta. Esimerkiksi Keski-Suomessa yhdellä paikkakunnalla Kepu, joka normaalisti saa noin 25% äänistä, ylsi nyt yli 60& kannatukseen, ja toisessa kunnassa normaalisti noin 10%:n kannatusta nauttiva SDP sai ylii 40% äänipotin. Kummastakin kunnasta tuo äänien keskittämisen kohde meni läpi. Nuo oman kylän ehdokkaat varmasti auttoivat enemmän Kepua kuin muita puolueita, toki jossain mm. VKK sai juuri näin ehdokkaita läpi

Anonyymi kirjoitti:

"...Niissähän tapahtuu äänestysaluetta koskeva väestömäärän mukainen jyvitys.."

Höpö höpö Mielipidepankki. Nyt tuli taas sellaista "yleissivistystä" jota sinulta aina tulee. Siis tuubaa.

Äänestysalueilla ei jyvitetä yhtään mitään. Helsingissä esimerkiksi on yli 150 äänestysaluetta. Niiden kaikkien äänet lasketaan yhteen ilman mitään väestömäärän mukaisia jyvityksiä. Näin saadaanHelsingin vaalipiirin äänet, puolueittain ja ehdokkaittain, joista sitten lasketaan ehdokkaille vertailuluvut, ja valitaan vaalipiirille annettu määrä edustajia.

Maan eri vaalipiiireistä valitaan eri määrä edustajia, asukasluvun mukaan määritetty, tällä pyritään saavuttamaan alueellinen tasa-arvo.

No joo, ek vaaleissa vaalipiirejä on 13 (ahvenanmaa ei mukana), nyt oli 21 vaalipiiriä näissä aluevaaleissa. Sama suhteellinen vaalitapa käytössä. Joten kyllä ne prosentitkin jotain kertovat puolueiden valtakunnallisesta kannatuksesta. Kunhan muistetaan, että Helsinki ei ollut mukana.

Näissä vaaleissa on tuolla maaseudulla ollut sellainen ilmiö, että paikkakunnilla on äänestetty oman kylän ehdokasta tämän puoluekannasta riippumatta. Esimerkiksi Keski-Suomessa yhdellä paikkakunnalla Kepu, joka normaalisti saa noin 25% äänistä, ylsi nyt yli 60& kannatukseen, ja toisessa kunnassa normaalisti noin 10%:n kannatusta nauttiva SDP sai ylii 40% äänipotin. Kummastakin kunnasta tuo äänien keskittämisen kohde meni läpi. Nuo oman kylän ehdokkaat varmasti auttoivat enemmän Kepua kuin muita puolueita, toki jossain mm. VKK sai juuri näin ehdokkaita läpi

Lue lisää

MPP:llä ja Kapilla on samantasoinen "yleissvistys". Siinä ei ole niin väliä, ovatko oikeassa, kunhan ovat tietävinään

Mielipidepankki kirjoitti:

Miksi olet eri mieltä. Minähän kirjoitin, että paikat ovat alueellisesti tärkeimmät, koska päätöksenteko tapahtuu paikkajaon mukaan. Mutta paikkojen valtakunnallinen määrä ei kerro yhtään mitään puolueiden valtakunnallisesta menestymisestä vaaleissa. Eduskuntavaaleissa tilanne on toinen. Niissä sekä prosentit että paikat kertovat menestyksestä. Niissähän tapahtuu äänestysaluetta koskeva väestömäärän mukainen jyvitys, jolloin paikat ja prosentit koko lailla täsmäävät. Vaaliliitot voivat vähän sotkea tätä. Kunta- ja aluevaaleissa puolueiden valtakunnallinen suosio määräytyy prosenttien mukaan. Prosentit eivät tietenkään niissä päätä, vaan ratkaisevaa on paikkojen määrä eri alueilla.

Sotket siis railakkaasti kaksi eri asiaa.

Lue lisää

Ei alueilla tarvita valtakunnallisia prosentteja.
"Kunta- ja aluevaaleissa puolueiden valtakunnallinen suosio määräytyy prosenttien mukaan."
Ei suosiolla valtakunnallisesti ole alueelle mitään tekemistä, alueet elää omaa elämäänsä paikkajaon mukaan. ne alueet jossa tietyllä puolueella enemmistö ajaa yleensä asioita enemmistönä, tai puolueilla, kun saman henkisiäkin mm keskusta ja RKP.

Ei alueilla äänestettäessä katsota paljonko ne prosentit on valtakunnallisesti.
VAAN JOKAINEN ALUE TEKEE PÄÄTÖKSENSÄ ilman kuikuilua prosentteihin, nuppiluku ratkaisee. Keskusta 9 RKP 2 enemmistö 11 alueella.
Ja enemmistönkin voi katsoa monenlailla, onko yksinkertainen, vai puolueista enemmistö.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä eroa vähä ja isoväkinen alue.
Kun kokomaata pitää hoitaa, ei siellä kummatkaa syö prosentteja, kyllä valtuutetut ne päätökset tekee. Tuntuuko ettei harvemassa aluella ole niin tarvis asioita hoitaa, annat ymmärtää. Koko maa on kenttänä, paikoin vain asukkaita enemmän. Asiat pitää hoitaa niiden mukaan että tulee kansalaiset palveltua edes jotenkikaan. Pöljää kun tallainen maa että kaikki pitäisi kiikuttaa etelän kallioille, erittäin kalliisiin asuntoihin asumaan, jossa jo nyt 200 000 sosiaalituilla asuvaa 100 000:lle pitää kaiken korvata. Maahantulijat jo vallanneet Helsinkiä paikoin jopa 40% , 30 % jo laajasti. Sivummalle enemmän siirtää asumusta.

Lue lisää

Et näemmä käsitä vieläkään. Koko maassa puolueiden suosiosta näissä vaaleissa kertoo vain äänestysprosentit. Paikkamäärät kertovat siitä, kuinka suosittuja eri puolueet olivat eri alueilla.

Maahanmuuttajia on keskittynyt paljon suuriin kaupunkeihin. Uskon, että heitä ollaan kyllä valmiita antamaan myös syrjäseutujen iloksi alueen neitokaisille, jos niitä siellä vielä on.

Anonyymi kirjoitti:

"...Niissähän tapahtuu äänestysaluetta koskeva väestömäärän mukainen jyvitys.."

Höpö höpö Mielipidepankki. Nyt tuli taas sellaista "yleissivistystä" jota sinulta aina tulee. Siis tuubaa.

Äänestysalueilla ei jyvitetä yhtään mitään. Helsingissä esimerkiksi on yli 150 äänestysaluetta. Niiden kaikkien äänet lasketaan yhteen ilman mitään väestömäärän mukaisia jyvityksiä. Näin saadaanHelsingin vaalipiirin äänet, puolueittain ja ehdokkaittain, joista sitten lasketaan ehdokkaille vertailuluvut, ja valitaan vaalipiirille annettu määrä edustajia.

Maan eri vaalipiiireistä valitaan eri määrä edustajia, asukasluvun mukaan määritetty, tällä pyritään saavuttamaan alueellinen tasa-arvo.

No joo, ek vaaleissa vaalipiirejä on 13 (ahvenanmaa ei mukana), nyt oli 21 vaalipiiriä näissä aluevaaleissa. Sama suhteellinen vaalitapa käytössä. Joten kyllä ne prosentitkin jotain kertovat puolueiden valtakunnallisesta kannatuksesta. Kunhan muistetaan, että Helsinki ei ollut mukana.

Näissä vaaleissa on tuolla maaseudulla ollut sellainen ilmiö, että paikkakunnilla on äänestetty oman kylän ehdokasta tämän puoluekannasta riippumatta. Esimerkiksi Keski-Suomessa yhdellä paikkakunnalla Kepu, joka normaalisti saa noin 25% äänistä, ylsi nyt yli 60& kannatukseen, ja toisessa kunnassa normaalisti noin 10%:n kannatusta nauttiva SDP sai ylii 40% äänipotin. Kummastakin kunnasta tuo äänien keskittämisen kohde meni läpi. Nuo oman kylän ehdokkaat varmasti auttoivat enemmän Kepua kuin muita puolueita, toki jossain mm. VKK sai juuri näin ehdokkaita läpi

Lue lisää

Tarkoitin tietenkin EK-vaalin äänestysalueella vaalipiirejä. Kaikilla vaalipiirissä äänioikeuden omaavilla on mahdollisuus äänestää ketä tahansa vaalipiirin ehdokasta. Jyvitys tapahtuu vaalipiireittäin eli niiden asukaslukuun perustuen. Valituksi tulee siten koko maassa suunnilleen vaalipiirien asukasmääriin perustuva määrä valittuja.

Anonyymi kirjoitti:

Ei alueilla tarvita valtakunnallisia prosentteja.
"Kunta- ja aluevaaleissa puolueiden valtakunnallinen suosio määräytyy prosenttien mukaan."
Ei suosiolla valtakunnallisesti ole alueelle mitään tekemistä, alueet elää omaa elämäänsä paikkajaon mukaan. ne alueet jossa tietyllä puolueella enemmistö ajaa yleensä asioita enemmistönä, tai puolueilla, kun saman henkisiäkin mm keskusta ja RKP.

Ei alueilla äänestettäessä katsota paljonko ne prosentit on valtakunnallisesti.
VAAN JOKAINEN ALUE TEKEE PÄÄTÖKSENSÄ ilman kuikuilua prosentteihin, nuppiluku ratkaisee. Keskusta 9 RKP 2 enemmistö 11 alueella.
Ja enemmistönkin voi katsoa monenlailla, onko yksinkertainen, vai puolueista enemmistö.

Lue lisää

Ei tietenkään tarvita. Valtakunnallinen prosentti kertoo vain eri puolueiden suosiosta valtakunnallisesti. Sitä ei käytetä mihinkään muuhun kuin puolueiden yleisen suosion mittaamiseen. Nuo prosentit näyttivät kiinnostavan myös puolueita eniten ja niihin perustuivat myös median tiedonjulkistuksen keskiö.