Olen kotoisin maaseudulta, ja nykyään asun kaupungissa kerrostalokämpässä. Maaseudulla ulko-oven uskaltaa jättää lukitsematta vaikkei kotona olisikaan, mutta kaupungissa ovi on lukossa vaikka olisin kotonakin.
Onko ketään sellaista joka uskaltaa jättää nykypäivänä ulko-oven lukitsematta, vaikka elää kaupungissa? Entä miten te maalla eläjät käyttäydytte?
Ja minkä takia lukitsette ovenne? Mitä pelkäätte, rosvojako?
Onko ketään sellaista joka uskaltaa jättää nykypäivänä ulko-oven lukitsematta, vaikka elää kaupungissa? Entä miten te maalla eläjät käyttäydytte?
Ja minkä takia lukitsette ovenne? Mitä pelkäätte, rosvojako?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ikinä en ole asunut muualla kuin pk-seudulla kerrostalossa. Myöskään ikinä en ole ovea lukitsemattomana pitänyt. Eikä se taida olla tarkoituskaan, en tiedä edes saanko tuota nykyistä lukkoani aukinaiseen tilaan jättämättä koko ovea raolleen.
Jep eli asumme omakotitalossa, seudulla jossa on paljon asutusta. Yhteen aikaan meillä oli monesti ulko-ovi lukitsematta, kun olimme itse kotona. Eräs ilta kuulin kun ovi avautui. Oletin vain että joku perheestämme tuli kotiin. Mutta kukaan ei tullutkaan, ja seuraavaksi huomasin, että automme lähti pihasta.
Niinpä niin. Rosvot olivat tosta vain pokkana vaan kävelleet sisään, pöllineet autonavaimet, lompakon ja tupakkaa. Auto löytyi parin päivän päästä sangen hyvässä kunnossa, mutta lompsa katosi lopullisesti. Onneksi siellä ei ollut kkuin muutama kymppi, ja ehdin soittaa pankkiin että kuollettaa luottokortit, ennen kuin niitä ehdittiin käyttää.
Pitäkääpä siis ovet lukossa!
Oon asunut paritalossa, luhtitalossa, omassa omakotitalossa maalla ja taajamassa, kaupungin vuokrakerrostaloissa sekä opiskelija-asuntolassa ja jopa omakotitalon makkarissa sekä perikunnan mökissä. Ja täytyy kehottaa vaan pitämään lukot kiinni ovissa, jos vain voi. Jopa omat sukulaiset voivat tehdä tepposet jos niille antaa tilaisuuden, niin kävi perikunnan mökissä.
Maalla helposti jätetään ne ovet auki vaikka ollaan sisällä, niin voi käydä hullusti, kuten kerran, kun kaupustelijat tulivat keskellä kirkasta päivää ovesta sisälle kauppaamaan taulujaan, kun minä hölmistyneenä istuin keittiössäni kahvilla. olisinhan voinut olla vaikka suihkussa sillö hetkellä..
Ja toisaalta, mustalaisethan ja muut satunnaiset maankiertäjät ovat jo iät ja ajat maaseuduilla loisineet paikasta toiseen ja vierainaan ennen niitä oli kestittävä. Aika olikin erilainen. Enää sellainen ei käykään päinsä, että mustalaiset hevosvaljakolla tulevat pihaan ja jäävät talon väen huoltoon. Mutta kaupustelijoita ja hämäräkulkijoitakin on kaikkialla edelleen, niitä saa varoa.
ja pääovi on aina lukittu, kun ei sitä käytetä kuin harvoin. Keittiön ovi taasen on lukittuna yöt. Päivällä pidän sitä kesällä auki apposen selällään ja kylmemmällä ilmalla kiinni, mutta ei lukittuna. Meillä on voroja vastassa iso musta koiruus, joten en heittiä pelkää. Niin ja auton ovet pidän aina auki, mutta minun romuni ei kelpaa kellekään vaikka lahjaksi antaisin. Rauhallista on elämä, jos kestää naapurin kakaroiden meteliä ja juoksua, koirien haukuntaa, kissoja joka mutkassa ja muurahaisia näin keväällä.
Noinhan se on.. meno on toista kuin kaupungissa, hauskat koirankakkapussit voi unohtaa ja häiritsevät seinänaapuritkin. Tilaa on elää ja hengittää, omatoimisuus palkitaan ja on suotavaa. Puutarha on keväisin intohimona, kaupungissa ei vuokratalon parveke korvaa sitä. Nuorisokin saa puuhata rauhassa omiaan häiritsemättä muita, kun tilaa on mennä ja olla. Jonakin päivänä vielä itken, niin paljon menetin exän mukana. Kappaleen taivasta ja maata. Ja itseäni.
Minäkin asuin ennen maalla, nyt suurehkossa kaupungissa rivitalossa keskustan liepeillä. Pidän aina sisäpihan oven auki, paitsi yöllä ja lähtiessäni pitkille matkoille - ja naapurit tietävät sen. Luuta vain poikittain oven eteen merkiksi, ettei olla kotona. Pihalla pyörii usein äitejä lapsineen ja miehiä rassaamassa autojaan, joten huomaamatta meille ei tulla. On toiminut jo 10 vuotta.