Tuossa kun oli tuo hyvä ronkelinuittovideo vuodelta 1956 niin tulipahan tarkistettua siltoihin siirretyn keskustelun myötä Kirkkojärven kokonaistilannetta kun tuota Jokiluontokeskusta ei tule.
Kylpysaaren sillan tolpassahan on valmistumisvuosi. Turvemoskan alavirtaan ajautumisen tukkeena toimiva silta pengerryksinensä muuttaa merkittävällä tavalla Pyhäjoen luonnollista virtausta vaikutusalueen ulottuessa aina Jokitulkkuun saakka.
Tässä yhteydessä tuli tarkasteltua myös tuon Haapakosken padon tilanne.
Lupa myönnetty 1958,valmistui 1960.
Pyhäjoen tulvien hallinnassa tuo entisen vapaan kosken n. 4 metrin putouskorkeus joka voimalakäytössä on 3,5 metriä ja Kirkkojärven säännöstelyvara vain 0,6 metriä antaa mielenkiintoista tietoutta.
Voimalaitoksen alla oleva ruoppauskivikasa kun muodostaa jääpadon niin vesi voi nousta jopa voimalaitokseen sisälle.
Nyt kun Turvevoimalan lauhdevedet eivät enää pidä jokea sulana liki Annoisiin saakka on luonnollista että myös Haapakosken juoksutusmääriä tarkastellaan kuin myös sen padon rakenteiden yleistä kuntoa ja korjaustarpeita.
Kokonaisuudessaan Ramboll on tehnyt Pyhäjoesta kattavan selvityksen, mutta tämä selvitys ei edesauta Jokiluontokeskuksen syntymistä..
Kylpysaaren sillan tolpassahan on valmistumisvuosi. Turvemoskan alavirtaan ajautumisen tukkeena toimiva silta pengerryksinensä muuttaa merkittävällä tavalla Pyhäjoen luonnollista virtausta vaikutusalueen ulottuessa aina Jokitulkkuun saakka.
Tässä yhteydessä tuli tarkasteltua myös tuon Haapakosken padon tilanne.
Lupa myönnetty 1958,valmistui 1960.
Pyhäjoen tulvien hallinnassa tuo entisen vapaan kosken n. 4 metrin putouskorkeus joka voimalakäytössä on 3,5 metriä ja Kirkkojärven säännöstelyvara vain 0,6 metriä antaa mielenkiintoista tietoutta.
Voimalaitoksen alla oleva ruoppauskivikasa kun muodostaa jääpadon niin vesi voi nousta jopa voimalaitokseen sisälle.
Nyt kun Turvevoimalan lauhdevedet eivät enää pidä jokea sulana liki Annoisiin saakka on luonnollista että myös Haapakosken juoksutusmääriä tarkastellaan kuin myös sen padon rakenteiden yleistä kuntoa ja korjaustarpeita.
Kokonaisuudessaan Ramboll on tehnyt Pyhäjoesta kattavan selvityksen, mutta tämä selvitys ei edesauta Jokiluontokeskuksen syntymistä..
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.