jos sä oot selviytynyt voittajana tuollaisesta taistelusta, ei se mun rakkauttani poistaisi eikä vähentäisi 🥰
Ylpeähän mä vaan susta olisin
Anonyymi
921639
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 92
Vanhimmat
Oli kyse mistä vain, niin hienoa ❤ Olet hieno ihminen.
VMP🥱
Kiva nähdä välillä myös positiivisia aloituksia! Keep up the good work! ❤️
Niin ja ajatteles mä sain enemmän kuin puolet, oli siis niin kiltti vaikkei ois kuulunu! Nyt on varaa!!!
Hyvää yötä. Unimaailmassa me ollaan voittajia.
Juu, hyvää yötä :)
Et taida tietää asiasta mitään.
Minä en esittäisi tietäväni, jos toinen ei ole kertonut.
En tiedäkään, enkä väittänytkään tietäväni
Taistelut jatkuu 24/7 ×2
Sitä on aika vaikea uskoa kun tietää kun tietää mitä kaikkea sä teet ja saat aikaan, ei tuossa tilassa moiseen kykenisi , siksi aattelinkin että ehkä se kuuluu menneeseen elämään
Olet varmaan väärässä. Mikä oikeus oletella? Sulla ei ole selvästikään tietoa/kokemusta.
Mistä tiedät mitä kaikkea teen? :)
Niin pitääkin olla. Ihmettelisin muuta lähestymistapaa. Tällaiset sanat ja suhtautuminen olisi voinut suojella.
mutta ku mä oon ihan pihalla siitä mitä sä haluat mun oikein tekevän. Luulin että halusit mun lähtevän pois sieltä :(
En halunnut. En tietenkään.
Saat lähtee, ala mennä siitä haisuli!
Sivukommentti;
Haukut Haisuliksi tuntematonta ihmistä anonyymia anonyymina.
Ei oo kaikki intiaani kanootissa.
Sitä ei monikaan tiedä mitä sieltä sielunsa syövereistä kumpuaa kun pannaan selkä seinää vasten, kaikki eivät onnekseen sitä koskaan joudu kohtaamaan. No opettaahan se tietenkin, myös kanssaihmisistä, tuo petonsa kohtaaminen. Ihan jo sitä tervettä kunnioitustakin, ettei tahallaan liikaa ärsyttämällä tulisi sysänneeksi jonkin rajan yli.
Ei ole mitään sielujen syövereistä purkautumista. Kunnioituksesta samaa mieltä.
No kyllä tässä tapauksessa. En sitten tiedä miten teillä :)
Näi on!!!!!!!!! Sairasta porukkaa!
Kaikkea hyvää sulle elämääsi!
En minä ainakaan koe että olisin selviytynyt yhtään mistään enkä ainakaan voittajana. Sama helvetti jatkuu edelleen kaikki on muistissa.
Samaa sanoisin. Hyvin oli kuopattu, mutta pomppasi kuin vieteriukko nämä menneet.
Selvitä menneet ko henkilön kanssa, lopeta ulinat ja julkinen polemiikki, kasva aikuiseksi jne
En kaipaa ohjeitasi. Ongelmani on ihan oma. En voi mennä selittelemään menneille. Selvittelen täällä itsekseni.
Ok mutta älkää mustamaalatko muita
Kiinnostava tulkinta.🤔 -sivusta
Sinä -sivusta-. Kiinnitäpä edelleen huomiota tällaisiin. Jos olet usein sama -sivusta, niin toivoni lepää kaltaisissasi.
Yleisellä keskustelupalstalla tuskin kannattaa kaverin kanssa ketään alkaa vainoilemaan tai mustamaalaa, muutkin silmät täällä huomaa, jos sellaista
Eri sivusta;
Sivukomentoijia on täällä aika montakin.
Niin minunkin toivo lepää niissä, joilla on kyky erotella tosia ja epätosia asioita tai tarkoitushakuista tuuleen huutelua
Kärsimyksestä selviäminen ei ole mikään ylpeyden aihe. Ei se ketään jalosta. Rikkoo vain ja murtaa henkisesti. Toki kasvattaa ja kovettaa. Ei se tee kenellekin hyvää. Mullekin sanottu mutta sinä selvisit siitä. Niin selvitin minä en olisi ikinä halunnut joutua käymään sitä läpi. Aina ne jotain vie pois ihmisestä.
Lisäksi vielä tuohon tekstiin joka täynnä virheitä. Ihminen selviytyy aika monesta asiasta ja sopeutuu vaan jos niin päättää. Ei silti anna lupaa kellekään lisäämään toisen huonoa oloa.
Kyyl ihminen toki selviytyy vaikka kaikki raajat amputoitaisiin. Se on eriasia onko siinäkään elämässä enää sitten mitään järkeä jotain kumminkin puuttuu eikä ole terve ja kokonainen. On se varmasti jonkun mielestä kiva kun on asiakkaita niin voi vetää rahat liiviin. Olipas tänää mielenkiintoinen keissi ja silleen.
Niin no itse ajattelen että haluaisin nähdä kuitenkin kuinka läheisten elämä menee. Se on jokaisen omassa vaakakupissa miten sen käsittelee. Ei kait tuollaista voi tietää ennenkuin se eteen tulee. Kyllä moni elää elämää vaikeasti vammautuneena ja siltikin tyytyväisiä siihen.
Juuri näin. Lopulta kaikki on kiinni vain ja ainoastaan siitä omasta suhtautumisesta asioihin, ihmisiin ja tapahtumiin.
Ei ole. Olkaapa hiljaa jo. Eikö itteä inhota tuo väkinäinen tapa pakottaa ajattelemaan. Lopeta se.
Juu,ei ole.
Unohdit ne verot myös.
Väkinäinen tapa?
Olet ilmeisesti asiasta erimieltä, ja kehoitat minua lopettamaan "väkinäisen" tavan? Eli suhtaudut kommenttiini negatiivisesti ilman, että perustelet kantaasi millään tavoin. Suon sinulle sen suhtautumisen kommenttiini, vaikka et osaisi perustella kantaasi.
Se, että selviää jostain asiasta ei automaattisesti tarkoita hyvää tai huonoa. Se, että edes luokittelee jonkun asian selvitytymiseksi, ei ole automaattisesti hyvä tai huono asia.
Alkuperäisen pointtini mukaisesti: jokainen itse päättää onko kyseessä hyvä vai huono asia. Sitä kutsutaan suhtautumiseksi.
Ja vaikka tuntemattomia toisillemme olemmekin, niin minua ei tarvitse Teititellä.
Näin se on, ympäristö ei vain ole vielä valmis parantumaan jos ihmisissä ja tapahtumissa on jotain vikaa
Eli kun joku tulee ryöstömurhatuksi New Yorkin kaduilla, niin sekin on vain seurausta hänen "suhtautumisestaan asioihin, ihmisiin ja tapahtumiin".
Kirjoitit, että "kaikki on" seurausta suhtautumisesta.
No jos se tulee ryöstömurhatuksi, niin ei varmaan kauheasti sen jälkeen ajattele. Tai kai sen joidenkin uskomusten mukaan voi myös katkerana jälkikäteen tulla kummittelemaan tätä ryöstömurhaajaa.
Jos esimerkin henkilö tulee ainoastaan ryöstetyksi, jää hänelle mahdollisuus suhtautua tapahtumaan.
Eli, niin kauan kun yksilöllä on tiedostava mieli, havainnoi hän ympäristöänsä. Jotkin havainnot herättävät tunteita, joita ihmismieli pyrkii selittämään itselleen ymmärtääkseen ympäristöänsä (ja esim. muita itsetietoisia eläimiä, kuten ihmisiä). Näitä selityksiä ihmismieli rakentaa tiedon, kokemusten ja esim. kanssakäymisen kautta vertailemalla uusia havaintoja vanhoihin.
Mieli ei pysty erittelemään havaintoja, ellei havainnoitsija (yksilö) suhteuta havaintojaan aikaisempiin havaintoihin. Jotta suhteuttaminen olisi mahdollista, täytyy havainnoille antaa joku tai jonkinlainen perusarvo, sekä arvojärjestys.
Suhteuttamalla asioita (ja asiakokonaisuuksia) keskenään, päättää yksilö itse omasta suhtautumisestaan asioihin, ihmisiin ja tapahtumiin. Tästä muodostuu yksilölle kuva todellisuudesta ja itsestä. Kaikki tapahtumat tapahtuvat jostain syystä, oli sillä merkitystä yksilölle tai ei. Maailma ei kuitenkaan pyöri kenenkään yksittäisen yksilön ympärillä, joten suurin osa tapahtumista on yksilölle sattumaa.
Palatakseni esimerkkiisi, on tottakai äärimmäisen ikävää, paheksuttavaa ja väärin, että New Yorkin kaduilla ryöstömurhataan ihmisiä (oma suhtautumiseni asiaan).
Esimerkkisi olisi kuitenkin relevantimpi, jos se sisältäisi kysymyksen ulkopuolisen suhtautumisesta ryöstömurhaan New Yorkin kadulla (nyt uhrilla ei ollut valinnanvaraa suhtautua tapahtuneeseen, muuten kuin ehkä vaistonvaraisesti = pelko?).
Se, miksi joku päätyy ryöstämään ja murhaamaan New Yorkin kaduille, on hänen valintojensa summa (hänen elämänsä ympäristön vaikutukset = hänen suhtautumisensa asioihin).
Yksilön tunteiden ja valintojen seuraukset johtuvat yksilön suhtautumisesta, mikä oli se alkuperäinen keskustelunaihe tämän aloituksen ulkopuolelle ajautuneessa keskustelussa.
En jaksanut lukea vastaustasi pidempään, kun jo alkumetreillä käänsit asian eriksi kuin mitä kysyin ja aloit spekuloimaan tällä, mitä ei kysytty.
Loppu on lööperiä perustuen asiaan, mitä ei kysytty.
Jaa, pahoitteluni. Mielestäni pyrin vastaamaan esimerkkiisi mahdollisimman lyhyesti kahdessa ensimmäisessä kappaleessa. Lopuissa sitten pyrin avaamaan omaa ajatusmaailmaani vastaukseni taustalla.
Koitetaan vielä lyhyemmin, jos keskittyminen on vaikeaa:
Ei ole. Vasta jos uhri jää koettelemuksesta tietoiseksi (=henkiin), voi hän muodostaa mielipiteensä kokemuksesta. Eli päättää miten suhtautuu tapahtuneeseen.
Toki ymmärrän, että luettua on joskus vaikeaa sisäistää.
Sinä et sisäistä mitä kysytään, älä sysää sitä toisten kontolle.
Selvästi en. Enkä mitään yritä kenenkään kontolle sysätä. Jos keskustelusi taso on tuota luokkaa, niin varmaan edes turhaa yrittää pyytää tarkennusta kysymykseesi?
"Mielipiteiden" vaihto kuitenkin tapahtui, vaikka et sitä ilmeisesti olisi halunnut. Se on sinun suhtautumisesi asiaan.
Kuten sanoin, aloit jaarittamaan eri asiasta kuin mistä kirjoitin. Siirsit fokuksen toisaalle välttyäksesi vastaamasta asiaan. Siksi tätä keskutelua on turha jatkaa.
Yritin vain osoittaa, että esimerkkisi ei ole verrannollinen käsiteltävään asiaan. Ei ole minun vikani, jos et osaa perustella kantaasi, tai avata ajatuksiasi "kysymyksesi" taustalla.
Etkö ymmärrä, ettei kaikkea voi perustella tai selittää jollain helvetin suhtautumisella?! Mene selittämään noita teorioitasi sen ryöstömurhatun omaisille.
Elä nyt hermostu lapsi pieni. Ymmärrän, että vajaa ymmärrys aiheuttaa turhautumista. Ei kaikkea tarvitse selittää suhtautumisella, sitä tässä ei kukaan ole mielestäni missään vaiheessa väittänytkään.
Esimerkissäsi on kyse siitä, että murhatulle ei jää mahdollisuutta suhtautua asiaan. Murhatun perhe toki varmasti suhtautuu asiaan hyvinkin voimakkaasti. Perhe voi esim. katkeroitua murhaajaa kohtaan voimakkaasti, ja hakea kostoa. Perhe voi suhtautua asiaan jopa niin raskaasti, että ei pysty elämään asian kanssa. Tai sitten perhe voi saada asialle jonkinlaisen päätöksen, ja yrittää elää asian kanssa.
Eli se miten tämä murha koskettaa murhatun läheisiä, riippuu heidän omasta suhtautumisesta tapahtuneeseen. Kuten myös se, että miten he käsittelevät tätä läheisen murhaa, ja kuinka he suhtautuvat esim. murhaajaan.
Kyllä kai jokainen täysjärkinen ymmärtää, että suhtautumisella vaikkapa positiivisesti esimerkkiisi ei tuo murhattua takaisin. Mutta jos murha on jo tapahtunut, ei voi kuin suhtautua asiaan jollain tavalla.
Mitä järkeä näissä sinun itsestäänselvyyksissäsi on? Joku outo pätemisen tarve?
Täällä joku (ehkä sinä) väitti, että "kaikki" on kiinni omasta suhtautumisesta. Keksin tähän kuvitteellisen esimerkin, jossa ihminen tulee ryöstömurhatuksi kadulla. Luulisi että tyhmempikin tästä äärimmäisestä esimerkistä tajuaa, että tällaisen kohtalon uhriksi joutuminen ei ole kiinni mistään suhtautumisesta asioihin, ihmisiin, elämään tms.
Mutta sinä et tajua. Alat selittää jotain outoa kummittelusta ja siitä, ettei kuoleman jälkeen tiedä mitään. Et tajua edes mikä oli kysymys.
Niin. Jos ymmärtäisit lukemaasi, ymmärtäisit myös pointtini.
Maailma on karu paikka, missä ikäviä asioita tapahtuu jatkuvasti. Halusimme sitä, tai emme. Tästä olemme ymmärtääkseni samaa mieltä?
Voimme ainoastaan suhtautua noihin asioihin jollain tavalla. Se miten kukakin suhtautuu yhtään mihinkään, riippuu yksilöstä. Kaikki me kuitenkin lopulta suhtaudumme kaikkiin asioihin, tapahtumiin ja esim. muihin ihmisiin jollain tavalla.
Jos et tarkoittanut kysymykselläsi jotain tuonpuoleista elämää (kummittelu), ei minun näkemykseni mukaan kuolleilla ole mahdollisuutta suhtautua mihinkään tässä todellisuudessa.
Sinä siirrät fokuksen pois itse aiheesta, eli ryöstömurhatusta. Alat spekuloida omaisten suhtautumisella. Nyt ei ollut kyse omaisista, vaan siitä ryösrömurhatusta itsestään, älyätkö? Miten hän olisi välttänyt kohtalonsa "suhtautumisellaan asioihin, ihmisiin tai tapahtumiin"?
Siltä varalta, että tuostakin kehität aihelman, jossa ryöstömurhatun "suhtautuminen tapahtumaan" on aiheuttanut ryöstömurhan, vaihdan esimerkiksi rattijuopon alle jäämisen. Paljonko siinä auttaa positiivinen suhtautuminen elämään, kun niin käy?
Uskomatonta, ettet tajua pointtia. Ei tässä keskustella sivullisista, vaan hänestä, jota tuollainen tragedia kohtaa.
No miten se voi välttää jäämättä sen rattijuopon yliajamaksi? Tai murhatun tulla murhatuksi? Niinpä, ei mitenkään.
Maailmassa tapahtuu asioita, joihin emme pysty vaikuttamaan. Voimme ainoastaan suhtautua niihin tapahtumiin jollain tavalla. Eli lopulta meille ei jää muuta kuin se, että miten otamme tapahtuneet vastaan, kuinka suhtaudumme niihin.
Kuollut on kuollut, se ei siitä miksikään muutu. Ei kuolleen itsensä suhtautumisesta, eikä niiden läheisten. Tottakai voi vajota synkkyyteen, suruun ja vihaan. Sekin on suhtautumista. Mitään lohtua tässä en ole missään vaiheessa asiaan yrittänyt hakea.
En ymmärrä mistä sait käsityksen, että suhtautumalla esim. positiivisesti kaikkeen voisi välttää murhatuksi tulemisen?
Edelleen kirjoitat eri asiasta, koska et pysty vastaamaan siihen, mikä oli alkuperäinen kysymys. Sulle ei mene ymmärrykseen, mikä on aihe. Lue tämä keskutelu (jankkaus) uudestaan, ehkä saat langan päästä kiinni. En jaksa enää vääntää sulle rautalankaa.
Tämä selvä. Kiitos mielenkiintoisesta keskustelusta!
Tarkoittaa varmaan et suhtautuminen ole niin helposti tehty, jos asia tapahtuu omalle kohdalle kun toisen! Joillakin toki kylmä suhtautuminen kaikkeen johtuen vaikka pään alueen vammoista. Eläimetkin ovat tuntevia, surettaa kun surettaa!
Suhtautuminen on mielestäni automaattista. Tunteet, kokemukset ja ajatukset sitten vaikuttavat siihen, että minkälainen se suhtautuminen on.
Jeesus aikoinaan selvisi kärsimyksestä mutta silläkin oli isä joka auttoi ja teki kokonaan eheäksi jälleen. Lääkärit ja psykiatrit kykenevät lähinnä vain hoitamaan ja myymään pillereitä mutta siihen se sitten jää.
Hoitelivat kranaattikammoisia sotilaitakin jotta saadaan takaisin rintamalle tosin ei onnistunut sekään ja piti huijata.
Niin vain on ollut tiheä tunnelma kohtuudella on rajansa. Nyt on muisteluksiakin mahdollista harrastaa jos tarvetta ilmenee.
Laitetaanko zippinä vai sata erillistä liitettä?
Mitähän ihmettä tämäkin voi tarkoittaa? Zippeinä? Mitvit?
Harva mikään voittaja on....henkisistä kärsimyksistä kun puhutaan. Kuten kiusaaminen se jää muistiin ha täällä vielä joku kehtaa edes mainita muiden taisteluista . Häpee, ja oo hiljaa. Et tiedä mitään.
Kerro toki, jos tiedät aloituksesta jotain enemmän?
Eli mielestäsi kiusaamisesta tulisi vaieta? Onko voittaminen ja selviytyminen mielestäsi sama asia? Jos näin, niin ymmärrän hyvin että elämä tuntuu raskaalta.
Haistakee nyt ja hiljaa tuvassa
Tyhmäkö olet?
En varmaan se penaalin terävin kynä, mutta en kuitenkaan älyllisesti kehitysvammainen. Ymmärrän sentään toteamuksen ja kysymyksen välisen eron.
Mistä keksit sen liittää tuohon, sitä ihmettelen. Keksit ihan oman lisäyksen jossa väität että väittää olevan sama asia,ei maininnut koko asiaa käsität väärin tahallasi ehkä...
Koska vastasi kysymyksellä kysymykseen. Ja vieläpä täysin irrallisella.
Mulla ex kiusasi vuosia mutta kun sormia napsautti...
Mieti kaikki ei ehkä ole niinkuin luulet.
Saman kokenut itsekin. Siitä on yllättävän vaikeaa selviytyä, kun rakastamansa ihminen rupeaa kiusaamaan.
Seksi niille kelpaa kyllä
Näitä koomillisia aloituksia näkyy riittävän päivästä vuoden loppuun.
Mikä juuri tästä tekee mielestäsi koomisen?
Minäkin ihmettelen, mikä juuri tässä aloituksessa on kommentin arvoinen. Koomillisuudesta. Kai aika vanhan ihmisen kommentti, sillä sana on koominen, ei koomillinen.
Mä selviän kaikesta.Koska mun on kato pakko..
Ihana, jos selviät
Minunkin on pakko tulla itteni kans toimeen
Sama tilanne
Huomenta
Niin ei siinä sitten muukaan auta jos lääkäri amputoi kaikki raajat niin pakkohan se on vaikkei tahtoisi. Jos herätessäsi sanot että kuolema olisi ollut parempi niin sitten alkaa vuosien taistelu väsytys että ootko nyt ihan varma ja ei kannata tehdä hätäisiä johtopäätöksiä ja ei me suomessa tehdä eutanasiaa mutta voi anoa toisesta maasta.
Oletko sä TAAS ALOITTAJA? Mitä haet näillä vihjauksilla jotka liittyy jonkun elämään. Laitonta. mieheltä-
Nämä ns vihjaukset voi liittyä aika monen elämään esim ”minunkin on pakko tulla itteni kans toimeen”. Vaikuttaa siltä, että sinä et tule täysin ittes kanssa toimeen. Sivusta.
Lopettelehan jo ne tarinat ja valheet muista
Mistä tarinoista ja valheista mahdat puhua? Kovasti peräänkuulutat jotain laittomuuksia, mutta et avaa sitä mitä sillä tarkoitat. Kunhan kiinnitin huomiota tuohon erikoiseen tapaan viestiä.
Ei kaikista asioista ihan samanlaisena selviä ja sitten voi olla lisäksi näitä omia rajattomuuden kokemuksia ja jo luonnostaan suuri pieksevä suu. Kaunis aloitus, anteeksi jos pilasin
Onko sinulla itselläsi "luonnostaan suuri pieksevä suu", josta kirjoitit? Jos ei, eli kirjoitat jostakusta muusta, miksi et selvitä asioita suoraan hänen kanssaan, vaan tulet selvittämään asiaasi nettiin, jossa kukaan ei tiedä, kenen kanssa puhuu.
Miksi ei, omistatko ketjun, taidat olla aloittaja joka jakaa täällä chatissa tai kuultuja juttuja, kuviteltuja
Olisi mieltä ylentävää jos joku olisi saavutuksestani ylpeä. Tai edes tietoinen.
Toivottavasti kaikki se on ohi.Kukaan muu ei ole kokenut vastaavaa koko maailmassa. Rikolliset sen kun porskuttaa.
Olet tärkeä minulle, toivotaan että tapaamme vielä.💞
Toivottavasti olet tosissasi. Itse en tänne kirjoittele kenellekään mitään toiveita, kun satun tietämään 100 prosenttisella varmuudella, etteivät kirjoittele tänne.
Kuka? Millaisesta taistelusta? Minkä vuoksi? Ketä tai mitä vastaan? Mistä tai mitä kautta tiedät toisen henkilön taistelusta?