viljan hinnat nousussa

Aloitetaan Usan varastoraportin katsastelu vehnästä, ja alkajaisiksi pitää huomauttaa että
USDA on veivannut syyskuun alun varastomäärää 0,3 mij. t. ylös.

65,03 varastomäärä syys 1.
5,18 tässä vähennetään kolmen kuukauden laivaukset
7,55 tässä vähennetään Usan kulutus
52,3 tämä tulisi löytyä varastoista joulu 1.

USDA taas kertoo että 54,4 milj. t. löytyi, eli 2,1 milj. t. enemmän.
Tässä ei ole suurta mysteeriä, koska jonkin verran kevätvehnää korjattiin
syys 1. jälkeen, mutta toisaalta syksyyn sijoittuu noin 1 milj. tonnin kulutuspiikki
syyskylvöjen vuoksi. - Jotain lienee tuotukin Kanadasta.

Syyskuun varastoraportin käsittelyssä paljastui että varastoista olisi pitänyt
olla 68,15 milj. t. eli tuolloin oli 2,29 milj. t. liian vähän.
Nyt sitten USDA löysi hieman lisää, mutta vajaus on vieläkin 3,12 milj. t.
Joko sato on ollut arvioitua pienempi, taikka sitten Usan oma kulutus on vähentynyt.
USDA syyttää kulutusta, mutta eihän se voi olla 3 milj. tonnia pienempää.

Syys 1. varastomäärästä saattoi havaita että uudesta sadosta saatua lisäystä
oli jäljellä 34,83 milj. t.
Tehdään samat laskuharjoitukset joulu 1. tason jäljellä olevan määrän selvittämiseksi.

29,91 alkuvarasto kesä 1.
51,29 tässä lisätään satomäärä USDAn mukaan
81,2 kaikkiaan käytettävissä.
10,56 tässä vähennetään alkukauden laivaukset
15,1 tässä vähennetään Usan kulutus 6 kuukauden ajalta.
55,54 tämä tulisi löytyä vastastoista joulu 1.

Eipä aivan löytynyt, vaan löytyi 54,4 milj. t. eli USDA on veivauksillaan saanut
anomalian pienentymään 1,14 milj. tonnin suuruiseksi.
Uskotaan kokeeksi:
54,4 varastot joulu 1.
29,91 tässä vähennetään alkuvarasto
24,49 tämän verran oli jäljellä uudesta sadosta saatua lisää.

Tämä näyttää edelleen kummalliselta koska laivaukset ja Usan kulutus oli kolmessa
kuukaudessa yhteensä 12,73 milj.t., - mikä USDAn mukaan olisi ollut vain 10,35 milj. t.

Uskotaan kuitenkin edelleen varastoraporttia ja katsotaan miten uudesta sadosta saatu lisä
riittää loppukaudeksi, - vai pitääkö Usassa alkaa pöyhimään monen vuoden vanhaa ja
hapantunutta alkuvaraston vehnää.

24,49 uudesta sadosta saatua lisää jäljellä joulu 1.
15,1 tässä vähennetään Usan loppukauden kulutus
16,66 tässä vähennetään vientiarvion täyttymiseen vaadittavat laivaukset
- 7,27 milj. t.

Eli vanhaa huonolaatuista alkuvaraston vehnää pitäisi saada kaupatuksi ainakin
7,27 milj. tonnia.
Usan kauppatilastot on selvitetty vasta jouluviikon osalta, jolloin vientiarvion
täyttymisen vaadittavien laivausten määrä oli 9,4 milj. t.
Arvelen että tuosta on laivattu 2-3 milj. tonnin haarukassa, joten parhaillaan
testaillaan että onko alkuvaraston runsauden hirmuisuudesta mitään apua.
--
soija maalis 9,05 touko 9,19
maissi------3,73------3,81
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,18----4,94----5,69
touko 5,20-----4,99----5,69
heinä 5,22-----5,06----5,74
syys 5,30------5,18----5,80
Pariisi vehnä
maalis 201,50 touko 203 syys 184,75 joulu 186,65
rapsi
touko 370,25 elo 365 marras 368,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
maalis 170,45 touko 172 heinä 173,15 marras 153,40

Tänään hätistellään esiin uusi mörkö joka liittyy Suomen öljynkulutukseen,
taikka paremminkin öljynjalostuksen ongelmiin.

Suomen teollisuuden osuus vuoden 2017 energiankulutuksesta oli 519 PJ,
mikä vastaa noin 38 % osuutta kaikesta Suomessa käytetystä energiasta.
Linkin sivulta löytyy kaavio josta näkee mitä kulutus pitää sisällään,
ja sivun alalaidan linkeistä löytyy lisää.
Sillä miten kulutus jakaantuu eri energianlähteiden kesken on suuri
merkitys siihen miten Suomi saattaisi selviytyä tuontienergian
hinnan noustessa öljyhuipun ohituksen jälkeen.
http://www.stat.fi/til/tene/2017/tene_2017_2018-11-19_tie_001_fi.html

Öljynkäytösta on syytä aloittaa sen ollessa ongelmien keskiössä, ja
tämä vaikka sen osuus energiankäytöstä ei muutoin ole kovin merkittävä.

Suomihan tuo raakaöljyä, jalostaa sen Naantalin ja Porvoon jalostamoissa, ja
vie suuren osan jalosteista maasta ulos, - esimerkiksi Ruotsiin.
Toiminta tuottaa siksi hyvin että raakaöljystä tehtyjen jalosteiden viennistä
saaduilla tuloilla voidaan kattaa raakaöljyn ostohinta kokonaan, ja Suomeen
myyty osa tuottaa toiminnan voitot, muut kulut, - ja loput saa valtiovalta
verottamalla.
Tämä siis jalostamojen tuoman öljyn osalta, mutta pitää ottaa huomioon että
Suomeen myös tuodaan runsaasti valmiita jalosteita.

Asia näkyy Suomen kokonaisenergian tuonnin taseissakin, joissa vuoden 2017
energiantuonnin arvo oli 8,9 miljardia euroa, ja tästä vietiin edelleen
4,8 miljardin edestä.
Erotus kertoo Suomen kulutuksen, mikä kohdisti kansantalouteen 4,1 miljardin
rasituksen.
Tässä on tietenkin mukana myös maakaasun ja sähkön tuontia.

Tässä yhteydessä kiinnostaa miten käy jatkossa ?
Suomeen tuotu raakaöljy on kotoisin pääosassa Venäjältä, ja vaikka sen
öljyntuotanto onkin laskevalla uralla, niin öljyn loppuminen on vielä
kaukana.
Lopulta vähentynyt tuotanto kannattaa jalostaa Venäjällä, ja varsinkin
kun öljyhuipun jälkeen jalosteiden arvo kasvaa nopeammin kuin niiden
tuottamiseen vaadittavan raakaöljyn arvo.
Venäjän siis kannattaisi jalostaa öljynsä kokonaan itse, ja itse asiassa
kannattaisi jo nyt.

Öljyhuipun jälkeisestä ajasta on povattu että raakaöljy muuttuu nopeasti
ja lopullisesti "strategiseksi" tuotteeksi, jota lasketaan markkinoille
vain sitä tahtia minkä tuottajamaan olosuhteet, - kuten nyt vaikka kansan
elättäminen tuontiruualla vaativat.
Venäjällä olosuhteet eivät pääsääntöisesti vaadi, ja tästä aiheutuu Suomelle
suuri riski.

Venäjän kun ei kannata päästää raakaöljyä muualle jalostettavaksi.

Suomessa kannattaisi varautua tilanteeseen jossa kallistuneet polttoaineet
iskevät koko voimallaan Suomen kansantalouteen, eikä iskua pehmennä Suomessa
tehty jalostustyö niinkuin nyt.
Monenlaista voidaan varautumiseksi toki tehdä, josta myöhemmin lisää.
--
Egyptin ostotarjous tuli täytetyksi EU:n, Usan ja Ukrainan myytyä yhteensä
300 000 tonnia.
Hinnaksi rahteineen tuli 260-261 doll. tonni.

Kansasin uuden sadon vehnän jämien laatuvaje näyttää menevän suoraan
futuurihintoihin, vaikka futuureita vastaan toimitettavan vehnän tulee olla
myllylaatua.
Hintaero kalliimmaksi käyneeseen SRW vehnään on kasvanut jo 30 centtiin bushelilta,
vaikka normaalisti ero on toisinpäin.
Asian perusteet saattavat selvitä kunhan lasken HRW vehnän varastomäärät.

soija maalis 9,17 touko 9,31
maissi------3,77------3,85
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,20---4,91-----5,77
touko 5,20----4,95-----5,71
heinä 5,21----5,03-----5,76
syys 5,29-----5,14-----5,81
Pariisi vehnä
maalis 201 touko 202,50 syys 185 joulu 187
rapsi
touko 369 elo 364,25 marras 368
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
maalis 170,30 touko 172 heinä 173,10

Usan HRW vehnän varastotiedot kertovat että viime kesän sadosta on rippeet
jäljellä, vaikka sen vientiä on jarrutettu noin 2 milj. t. viime kautta pienemmäksi.

varastot joulu 1. ---syys 1.- kesä 1.- sadosta saatua lisää jäljellä joulu 1. tasolla
kansas--- 12,11 ---- 13,27 ---8,25 ----- 3,86
Oklahoma-- 3,16 ----- 3,77 ---2,95 ----- 0,21
Teksas --- 2,81 ----- 3,15 ---2,14 ----- 0,67
Colorado - 1,34 ----- 1,93 ---0,77 ----- 0,57
Nebraska - 1,69 ----- 1,95 ---1,00 ----- 0,69
yhteensä 21,11 ---- 24,10 --15,14 ----- 6,00 --syys 1. tasolla oli 8,92 milj. t.

Taulukosta selviää että HRW vehnän uudesta sadosta saatua lisää oli varastoissa
6 milj. tonnia, ja että syyskuulta alkaen poistumaa oli noin 3 milj. t.

Kauden HRW vehnän vientiä oli karttunut joulu 1. tasolla 3,14 milj. tonnia, mistä
1,7 milj. t. oli kertynyt syys 1. - joulu 1. välillä.
Koska poistuma oli 3 milj. t. niin Usan omaan kulutukseen oli poistunut 2,3 milj. t.
Syyskuun varastoraportista selvisi että kesän aikana muualle Usaan oli häipynyt
9,06 - 9,6 milj. t. , niin nyt tämä osuus oli kasvanut noin 11,5 milj. tonniin,
- mikä lähes vastaa USDAn arvioimaa Usan HRW vehnän kulutusmäärää.

Miten riittää ? - tämä laskelma jättää heikkolaatuisen alkuvaraston vehnän pois laskuista.
6 uutta satoa jäljellä joulu 1.
0,5 tässä vähennetään Usan kulutukseen vielä tarvittava määrä
5,5 tässä vähennetään USDAn vientiarvion täyttymisen vaatima määrä
0,0 eli uusi sato oli ja meni.

Laskelma on tällä kertaa enempi huumoria, koska viime kesän sato ei ollut kokonaan
myllylaatua, joten 5,5 milj. tonnia ei saada kasaan vientiä varten.
Joulu 1. tasolla myyty, vaan ei vielä laivattu määrä oli 1,8 milj. t. mikä
saattaisi vielä löytyäkin.
Alkuvaraston rehulaatuakin sadaan kaupaksi jos hintaa lasketaan.
Tilanteesta saa paremman selon kunhan kauppatilastot saadaan selvitettyä, ja
viimeistään huhtikuussa jolloin saadaan varastotiedot maalis 1. tasolta.
---
soija maalis 9,17 touko 9,31
maissi------3,79-------3,87
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneaplis
maalis 5,21----4,93----5,79
touko 5,25-----5,00----5,73
heinä 5,25-----5,06----5,78
syys 5,33------5,17----5,84
Pariisi vehnä
maalis 201,25 touko 202,50 syys 185 joulu 186,75
rapsi
touko 368 elo 364 marras 367,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
maalis 170,70 touko 172,50 heinä 173,10

Mörkösarjan saarnat ovat järjestään venähtäneet siksi pitkiksi ettei luvattuihin
aiheisiin ole päästy aina lainkaan käsiksi.
Saarnat venähtävät kun papilla on lystiä, puolustelee metsäveli.
Suomen öljynjalostus oli viimeksi aiheena, ja tähän liittyvillä asioilla jatketaan.

Oljynjalostuksen tapahtuessa täällä Suomessa saadaan suuri taloudellinen etu,
eli omaan käyttöön tarvittavat jalosteet saadaan ikäänkuin omasta öljylähteestä,
ja tämä koska jalosteiden viennillä ansaitaan jalostukseen käytetyn raakaöljyn
ostohinta.
Mikä kanta siis otetaan kun pitäisi päätellä asian merkitys Suomen kansantalouden
kannalta?.

Aiemmin eristettiin tilastoista Suomen käyttämä energiamäärä viennillä ansaittua
euroa kohti, mikä saatiin 6,3 kw/t suuruisena.
Nyt on tarkoituksena manata esiin se energiamäärä mikä kuluu kun Suomen
kansantalous ansaitsee tuontienergian ostoon vaadittavat eurot taikka dollarit.
Asiassa on se hankaluus että 8,9 miljardin eurolla tuotiin, mutta tästä
määrästä vietiin 4,8 miljardin edestä, ja tämä ihme pääasiassa oljynjalostuksen
ansiosta.
Jalostus kuluttaa jo itsessään paljon energiaa, ja paljon kuluu touhuun
liittyvien hyrrien pyörityksessäkin.
Tämä kulutus on tietenkin samassa parvessa tuon 6,3 kw/t. per euro kanssa, ja
vaikka ei aivan täsmällisesti, niin on parasta käsitellä tässä vain sitä määrää
joka jää energian viennillä kattamatta, eli 4,1 miljardia euroa.

Eli 4100 miljoonaa kerrotaan 6,3 kw/t määrällä , ja saadaan 25 830 000 000 kw/t,
taikka 25 830 000 MW/t
Nyt rakenteilla oleva 16000 MW tehoinen ydinvoimala saisi saman määrän kasaan
16 146 tunnissa, - eli noin kahdessa vuodessa toimiessaa yötä päivää ja ilman
huoltoseisokkeja.
Hirmuista, vallan hirmuista.

Ei kuitenkaan vaivuta synkkyyteen, -lisää suuria lukuja on tulossa, ja kaikki
ei suinkaan suomipojan vahingoksi.
Paljon pitää kuitenkin muuttua, eikä vähiten politiikan puolella.
---
Usassa manattiin vanha juntakone käyntiin ja tyhjästä syystä.
Syyksihän ihan pokkana kerrottiin että vuodenvaihteen ajan kaupanteko oli
vaisua.
Joka vuosi sama juttu, - mitään ei opita.
Pariisin humpuukipörssikin alkaa olla siksi pahasti Usan rahastojen pelipaikka,
että lasku levisi sinnekin.
Tämän kasinon omistaa itse asiassa Usalainen arvopaperipörssi.
Samaa on yritetty saada aikaan Mustanmeren alueen viljoille mutta toistaiseksi
heikolla menestyksellä.

soija maalis 9,05 touko 9,20
maissi-------3,74------3,83
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,07----4,82----5,74
touko 5,10-----4,89----5,67
heinä 5,13-----4,96----5,72
syys 5,21------5,08----5,77
Pariisi vehnä
maalis 198,25 touko 200 syys 183 joulu 185
rapsi
touko 365 elo 362,75 marras 366,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
maalis 168 touko 170,75 heinä 171

Viikolla 28.12.18 - 3.1.19. myytiin Usasta vehnää 131 200 t. ja laivattiin
291 700 tonnia.
Kauden myynti kasvoi 17,9 milj. tonniin, josta laivaamatta 5,46 milj. t
--
Maissia myytiin 459 800 t. ja laivattiin 665 000 t.
Kauden myynti kasvoi 32,2 milj. tonniin, josta laivaamatta 13 milj. t.
--
Soijan myyntimäärä väheni 612 000 t. Kiinan peruttua 807 000 t verran kauppoja.
Soijaa laivattiin 907 900 tonnia.
Kauden myynti väheni 30,3 milj. tonniin, josta laivaamatta 12,5 milj. t.
--
Helmi 22 saadaan 4 viikon tiedot kerralla, ja kommentoin sitten tarkemmin
asiaa.
--
Argentiinassa vehnän vientihinnat ovat nouseet lisää, - helmikuun laivauksiin
ehdittiin sopia FOB hinnaksi 240 dollaria, maaliskuulle tehdyissä kaupoissa
239 doll. t, mutta laatuvajeen koon selvittyä huhtikuun kaupoissa hinnalla
252 doll. ja kesäkuun 259 dollarilla.
Tiedot on peräisin Bolsa de cereales viljapörssin sivustolta.
Määristä ei kerrota mitään, mutta Argentiinan vehnää on tarjottu kaupaksi
muita korkeampaan hintaan, joten suurkauppoja ei synny.
Algeria osti eilen 600 000 t. vehnää, mikä toimitetaan luultavimmin Ranskasta.
Hinnaksi kerrotaan rahteineen 247 doll. tonni.
---
Euroopan futuurihintojen alamäki liittyy nyt talouden epävarmuuksiin joka
näyttää hätistävän Usalaiset rahastot pois pelistä.
Futuureiden lisääntynyt myynti laskee niiden hintoja, mutta yhtään jyväähän
ei pelillä kasvateta, - päinvastoin.

soija maalis 9,07 touko 9,21
maissi------3,74------3,82
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 5,03----4,76----5,73
touko 5,05-----4,83----5,67
heinä 5,08-----4,92----5,70
syys 5,17------5,04----5,75
Pariisi vehnä
maalis 195,25 touko 196,50 syys 181,25 joulu 183,25
rapsi
touko 364 elo 361,50 marras 366
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
maalis 166,35 touko 168 heinä 169,30

ABARES julkaisi arvion Australian viljasadosta minkä numerot tuskin enää muuttuvat.
Vehnää arvioidaan saadun 17,3 milj. t. ohraa 8,3 milj. t. ja rypsiä 2,2 milj. t.
Miinukset edelliseen vuoteen ovat 19 % vehnälle 7 % ohralle ja 41 % rypsille.

NSW:n vehnäsadoksi nähdään 1,8 milj. t. missä 60 % miinusta edelliseen.
Ohraa arvellaan saadun 0,6 milj. t. missä miinusta 47 %
Rypsin miinus oli 75 % ja satoarvio 0,19 milj. t.
Raportin sanavalinnat antavat ymmärtää että oikea määrä on huonosti tiedossa,
- minkä voi katsoa johtuvan siitä että sato syötiin pikaisesti näkymättömiin.

Queenslandin vehnäsato nähdään 400 000 tonniin missä miinusta 41 %.
Ohraa olisi tullut 95 000 t. ja palkokasveja 190 000 t. joiden miinukset
22 ja 70 %

Victoriasta arvioidaan saadun vehnää 1,95 milj. t. , ohraa 1,1 milj. t. ja
rypsiä 0,3 milj. t.

Etelä Australian vehnäsaalis arvioidaan 2,95 milj. tonniin , ohran 1,53 milj,
tonniin ja rypsin 0,26 milj. tonniin.
Miinukset edelliseen 28 % 15 % ja 19 % .

Näistä mantereen itäosan maakunnista saataisiin 7,1 milj. t. vehnää, mikä on
paljon alle alueen oman tarpeen, minkä määräksi on arvioitu jopa 9 milj. t.
Melkoinen osa on jo jauhettu, taikka syötetty karjalle ja lopuista pidetään
kiinni toukokuun hujakan kylvöjä ajatellen.

Länsi Australliassa sato onnistui huomattavasti paremmin kuin mitä välillä
arvioitiin.
Vehnän osalta tästä oli tosin se haitta että valkuainen jäi osin alle
vientiin kelpaavan tason, - kysyntää riittää kuitenkin mantereen itälaidalla,
jonne sitä rahdataan laivoilla tasaiseen tahtiin.

Vehnää arvioidaan saadun 10,15 milj.t. , ohraa 4,9 milj.t. ja rypsiä 1,4 milj.t.
Vehnällä plussaa 28 %, ohralla 33 % mutta rypsillä miinusta 26 %

ABARES on aiemmin arvionut vehnän vientimääräksi hieman päälle 10 milj. t.
Tästä ei voi olla puhettakaan ilman että loppuvarasto menee pakkaselle.
Arvelen että haarukka on 4-6 milj. t. ja sittenkin joudutaan vähintäänkin
jauhojen tuontiin.

Durrasatoa on jo vähän korjattu ja sen määräksi ennakoidaan 1,3 milj. t., -
mikä on melkoinen pettymys koska alkuaan toivottiin haarukassa 1,6 - 2 milj. t.
Tämä pettymys lisää rehuviljojen tarvetta mant3ereen itälaidalla.

http://agriculture.gov.au/abares/Documents/AustCropRrt201900219_v1.0.0.pdf

Eräs humpuukiarvioita suoltava Usalainen pulju uskottelee että EU:n
vehnän loppuvarasto saattaa päätyä peräti 20 milj. tonniin.
Tätä perustellaan viennin vähäisyydellä mikä on vasta ylittänyt 10 milj.
tonnin rajan.
Määrä on selkeästi mielikuvitusta EU:n rehuvajeenkin vuoksi, ja siksi että
loppukaudesta tarvitaan monissa valtioissa tuontia joko Ranskasta tai EU:n
ulkopuolelta.

Usan pörssit olivat maanantaina kiinni.
Pariisi vehnä
maalis 195,25 touko 196, 25 syys 181 joulu 182,75
rapsi
touko 363,25 elo 361 marras 363,75
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
maalis 165,55 touko 167,25 heinä 169

Viikolla 28 vietiin Kanadasta 206 000 t. tavallista vehnää ja 121 800 t. durumia.
Kauden vienti on karttunut 9,8 milj. tonniin tavallista ja 1,81 tonniin durumia.
Viennistä 7,9 milj. t. on kevätvehnän myllylaatuja, ja "other" laatuja 1 milj. t.
Kanadan tilastoinnin kattama kulutus on karttunut 2,27 milj. tonniin tavallista,
ja 0,18 milj. tonniin durumia.

Viikon vientimäärä taisi olla kauden pienin ainakin kevätvehnän osalta jota
vietiin vain 153 300 t.
Vientiä on alkanut syntyä myös itärannikolta, josta kahden viimeisimmän viikon
aikana on laivattu 98 000 tonnia kevätvehnää.

Bangladesh joutuu ostamaan kallista vehnää Australian vientikyvyn jäätyä pieneksi.
Nyt ostettiin Venäjältä 50 000 t. hintaan 294,9 doll. tonni jossa mukana
hinnakas rahti pitkän merikuljetuksen vuoksi.

Marokossa on ollut kuivaa vimeiset pari kuukautta, mutta vehnä ei vielä ole
suuresti kärsinyt kylvöajan sateiden ansiosta.
Vehnä on tulossa tähkälle, joten vedentarve kasvaa yli sen mitä on saatavilla.
Kuiva talvi on ollut Marokosta Espanjan ja Ranskan kautta aina pohjois Saksaan
saakka.
Euroopassa lämmin talvi on jättänyt vehnän puolihorteeseen, jossa se ei kestä
alle 12 miinusasteen pakkasta.

Viljajättien junttakampanja etenee kuin juna kiskoilla kunnes futuurien myyjiä
ei enää löydy.
Tämä on monesti nähty tässä apinansuvun sirkuksessa, eli laskevien hintojen
esteeksi ei pidä ostajana käydä, vaan potkia mieluummin lisää vauhtia.
Siinä on vain se riski että kun lopulta myyjät loppuvat, niin keltäs peluripoloinen
niitä halvempia futuureita sitten voi ostaa ?

soija maalis 9,01 touko 9,15
maissi maalis 3,70 touko 3,78
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 4,89----4,61-----5,55
touko 4,91-----4,68-----5,55
heinä 4,96-----4,77-----5,60
syys 5,05------4,89-----5,69
Pariisi vehnä
maalis 194 touko 195,25 syys 179,25 joulu 182
rapsi
touko 363,25 elo 361,25 marras 365,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
maalis 165 touko 167 heinä 168,15

Australian vehnänvienti on ollut vaisua, ja kauden kolmen ensimmäisen
kuukauden vienti oli 1,22 milj. t. irtolasteissa ja 0,19 milj. t.
konteissa vietynä, mikä tekee yhteensä 1,41 milj. t.
Jos vienti jatkuisi saman tasoisena niin kauden vienti jäisi 5,6 milj.
tonniin.

Indonesian kerrotaan ostaneen Argentiinasta 1 milj. t. vehnää johtuen
Australian katovuodesta.

soija maalis 9,02 touko 9,16
maissi-----3,71-------3,79
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 4,79----4,49----5,48
touko 4,82-----4,57----5,48
heinä 4,87-----4,68----5,52
syys 4,98------4,80----5,60
Pariisi vehnä
maalis 192,75 touko 193,50 syys 178,50 joulu 181
rapsi
touko 360 elo 358,75 marras 363,25
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
maalis 162,55 touko 164 heinä 166,30

"Elämää Mörköjen Parissa" suursarja jatkuu, ja nyt on aiheena öljynjalostus.
Tämän hujakan ongelmia käydään läpi tarkoituksessa että selviäisi
Suomen kyky tuottaa taloudellisesti ainakin välttämättömin osa moottoreihin
sopivista polttoaineista, - senkin jälkeen kun raakaöljyä ei maahan
saada.
Tähän tarvitaan tieto siitä mikä osa nyt tuodusta raakaöljystä saadaan
moottoreihin käyvinä jalosteina.
Tämä selvitys tarvitaan koska raakaöljyn sisältämä energia on tilastoissa
sinällään, - huolimatta siitä että vain osa saadaan käyttökelpoisessa muodossa
jalosteina.

Netistä tietoja löytyy vaikka loitsulla oil refinery energy balance, mutta
käyttetävissä on yksinkertaisempikin keino.
Se löytyy tilastokannasta jossa syynätään teollisuuden tuottamien päästöjen
määrää hiilidioksidipäästöjen osalta.
Porvoon jalostamo on Suomen toiseksi suurin CO2 tuottaja, Raahen terästehtaan
ollessa ykkösenä.
Jos asia kiinnostaa niin linkistä löytyy:
https://www.energiavirasto.fi/documents/10191/0/Laitoskohtaiset tiedot vuosien 2013-2017 päästöistä.pdf/39dd137b-da2f-465e-93f3-3c73ed773748

Porvoossa öljyn jalostukseen tarvittava energia saadaan polttamalla toiminnan
tuottamia kaasuja, eli itse raakaöljy on energialähteenä.
Muistaakseni jalostamolle menee myös maakaasuputki, mutta tästä ei seuraa
suurta virhettä nyt haettavan tiedon kannalta.
Jalostamojen tuottamat CO2 määrät ovat Porvoossa 2782165 tonnia ja
Naantalissa 263374 tonnia , eli yhteensä noin 3 milj. tonnia.

Kuinka paljon raakaöljyn hiilivetyja paloi, - se selviää kemian avulla.
Atomipainoista lähdetään, eli hiili 12 plus happimolekyyli 32 tuottaa 44 CO2 .
Vetymolekyyli 2 plus happimolekyyli 32 tuottaa 34 H2O .
Palamistuotteita tulee atomipainoissa mitaten yhteensä 76 yksikköä, josta
hiilidioksidin osuus on 57,89 % ja veden 42,1 %

Koska jalostamot päästivät ilmakehään 3 milj. t. hiilidioksidia, niin
mikäs oli määrältään vesihöyryn 42,1 % osuus ?
Prosentin kokoinen murikka pitää nyt selvittää, ja siihen kelpaa
hiilidioksidin osuus.
Sehän oli 3 miljoonaa tonnia, mikä on 57,89 % osuus paljon suuremmasta
määrästä palokaasuja.
Jaetaan 3 milj t. luvulla 57,89 ja saadaan 1 % osuus 51822,4 tonnin
suuruisena.
Kerrotaan tämä veden prosentilla 42,1 ja saadaan 2,18 milj. t. määrä
palokaasujen vesihöyrylle.
Yhteensä palokaasuja häipyi taivaalle 5,18 miljoonaa tonnia.
Eli tämä määrä tonneja hävisi maahan tuodusta raakaöljystä taivaan
tuuliin jalostustappiona.

Hirmuista vallan hirmuista.

Toisaalta ei niin hirmuista ollenkaan, ja tämä tulee sen kautta että yllä
selvitetty kulutus tapahtui noin periaatteessa ennenkuin ensimmäistäkään
latukkaa taikka mersua oli saatu tulille.
Ja kuten muistetaan, niin tuontienergian ostohinnan ansaitsemisessa kului
energiaa 25 830 000 mgawattituntia.

Niimpä kotimaisista raaka-aineista tuotetut polttoaineet eivät välttämättä
kansantaloutta köyhdytä.
Sarja jatkuu ja lisää tästäkin asiasta selviää.
--
Egypti osti 320 000 t. vehnää josta 180 000 t. toimittaa Ranska ja loput
tasaavat Romania, Ukraina ja venäjä.
Hinnaksi egyptinrannassa tulee 250-252 doll. tonni.
--
soija maalis 9,10 touko 9,23
maissi------3,75 ------3,83
vehnäfutuurit
-------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 4,87-----4,55----5,57
touko 4,91 -----4,63----5.57
heinä 4,84------4,73----5,61
syys 5,03-------4,85----5,68
Pariisi vehnä
maalis 194,75 touko 194,50 syys 179,50 joulu 182 maalis 184,50
rapsi
touko 361,75 elo 361,25 marras 365
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
maalis 164,70 touko 166 heinä 168,65

Kauppatilastoja tutkiessa meni siksi pitkään, etten nyt ehdi korjata edellisessä
postauksessa tehtyä mokailua, - saatampa tuon tehdä lisän kanssa jo huomenna.

Usan kauppatilastot julkaistiin nyt 4 viikon ajalta, ja tänä aikana on tapahtunut
melkoista kehitystä.
Usan vehnänmyynti on kirinyt kiinni viimevuotisen tason, oltuaan kuukausi sitten
vielä 1,6 milj. t. miinuksella.
HRW vehnän miinus oli 2,2 milj. t. , nyt se on 1,3 milj. t.

Aikajaksolla tammi 4.- helmi 14. myytiin Usasta 3,574 milj. t. vehnää ja
laivattiin 2,540 milj. t.
Lisäksi myytiin 224 100 t. seuraavan kauden laivauksiin.
Kauden myynti kasvoi 21,48 milj. tonniin, josta laivaamatta 6,49 milj. t.
Myynti on saavuttanut vuodentakaisen tason.
USDAn arvioma vientimäärä täyttyy myynnin puolesta 5,7 milj. tonnin myynnillä.
--
Maissia myytiin 6,05 milj. t. ja laivattiin 5,517 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 38,34 milj. tonniin, josta laivaamatta 13,55 milj. t.
Myynti ylittää 0,79 milj. t. vuodentakaisen.
--
Soijaa myytiin 6,531 milj. t. ja laivattiin 5,59 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 36,9 milj. tonniin, josta laivaamatta 13,45 milj. t.
Myynti alittaa 7,7 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
--

HRW vehnän myynti pompsahti merkittävästi, eli sitä myytiin peräti 1,71 milj. t.
Ufomiehet ostivat sitä 336 100 t. Nigeria 334 500 t. Meksiko 199 100 t
Malesia 135 600 Egypti 121200 t. ja Japani 114 900 t.

SRW vehnää myytiin 515 700 t. , josta Egyptille 126 000 t.Nigeriaan 87 500 t.
ja Meksikoon 64 700 t.
Kevätvehnää myytiin 623 100 t. josta enimmät itämaille, ja nyt löytyy myös
Kiina ostajana 32 000 tonnin määrällä.
WW vehnää myytiin 667 400 t.
Viikon ostokärjessä oli Nigeria 444 400 t. ufomiehet 400 600 t.
Filippiinit 303 700 t. js Meksiko 299 400 t.
Koko revohka löytyy linkistä:
https://apps.fas.usda.gov/export-sales/Net Sales and Exports/netsales.htm

Hirmuinen kiri HRW vehnän myynnissä ei riittänyt Usan junttaköörille vaan Kansasin
futuureissa oli laskuakin.
Suunnitelma näyttää olevan se että hinnat painetaan vaikka väkisin tasolle jolla saadaan
monivuotiset jäämäntähteetkin kaupaksi.
Mutku nehän oli viljajättien "kruunujalokiviin kuuluvia" joilla pelottelemalla on saatu
hintoja hillityksi.

soija maalis 9,10 touko 9,32
maissi------3,75------3,84
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 4,85----4,57----5,66
touko 4,90-----4,64----5,64
heinä 4,93-----4,73----5,69
syys 5,02------4,85----5,74
Pariisi vehnä
maalis 195,50 touko 194 syys 179,25 joulu 181,75
rapsi
touko 361,50 elo 361,25 marras 365,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
maalis 164,85 touko 166,50 heinä 168,75

Seuraavassa korjataan kokonaan raiteilta suistunut selitys, jota metsäveli-riepu
erehtyi laatimaan "meiltähän tämä käy" asenteella.

Tällä kertaa en koettele lukijoiden hermoja jankkaamalla kemian kaavojen
parissa, vaan kirjaan tarkistetut tulokset öljyn jalostushävikistä.
Menetelmänä on edelleen ottaa lähtökohdaksi jalostamojen CO2 päästöt,
mutta nyt jätetään erittäin kevyen vedyn osuus kokonaan pois, eli se ei
tässä harjoituksessa paljon merkitse.
Hiilidioksidissa hiilen osuus on 27,27 % molekyylin kokonaispainosta,
-mikä osuus jalostamojen 3 miljoonan tonnin CO2 päästöstä tekee
0,81 milj. tonnia , - vedyn osuus lisäten ei aivan nostaisi määrää 1 milj.
tonniin.
Tämä on peräti vähän, ja tämä koska suomeen tuotiin noin 11 milj. t.
raakaöljyä joka myös täällä jalostettiin.
Jalostustappio jäisi vain 7,3 prosenttiin, mihin missään muualla ei olla päästy,
ja esimerkiksi Usassa hävikki on noin 15 %.
Se mikä osuus raakaöljystä saadaan polttonesteinä ei käytetyllä menetelmällä
selviä.
Monenlaista muuta tuotetta syntyy, joita käytetään joko vedyn tuottamiseen
jalostusmenetelmänä käytettyn vetykrakkauksen tarpeisiin, taikka poltetaan
lämpöenergian saamiseksi.
Lisäksi osa jalostuksen tuottamista kaasuista poltetaan jalostamon ulkopuolella
sähköntuotannossa, ja nämä päästöt eivät näy itse jalostamon kirjanpidossa, - näin
tehdäänkin ainakin Naantalissa

Teoriassa jalostustoiminnan CO2 päästöt saataisiin nollan tuntumaan jos
jalostamolle toimitettaisiin jostain mahtimäärä vetykaasua, ja samalla
"puolisynteettisten" polttoaineiden määrä vastaavasti kasvaisi.

Miten tässä käsitellyt seikat liittyvät kokonaisuuteen ?
Vaikkapa siten että öljynjalostuksessa hukkuu tonnimäärä mikä jalosteina
riittäisi kattamaan 1.1 miljoonan suomalaisen osuuden oljynkulutuksesta,
- mikä on noin 1,36 tonnia vuodessa nuppia kohti.
Jos taas katsotaan energian kulutusta suomalaista kohti, niin jalostustappio
kattaisi 136 593 suomalaisen kulutuksen kokonaan.

Muistetaan lisäksi että Suomen tuontienergian ostoon tarvittavat eurot
hankitaan kansantaloudessa, jonka "ominaiskulutus" on noin 6,3 kw/t. vienillä
ansaittua euroa kohti.
Tästä seuraa että viennillä 4,1 miljardin euron lunnaita ansaittaessa kuluu
energiaa 25 830 000 MW/t määrä.
Tämä määrä taas vastaa 6,8 % osuutta Suomen koko energiankulutuksesta.

Eli melkoinen potti olisi tarjolla rahaa, mahtimäärä kaikenlaista energiaa,
työpaikkoja sekä raaka-aineita, - kun lopulta on pakko tuottaa täällä Suomessa
moottoripolttoaineet.

Usan kevätvehnän varastomäärien katsastus on tällä kertaa aiheena.
Kuitenkin pitää huomata että alla olevissa varastomäärissä on mukana
myös HRW vehnää, mitä oli myös alkuvarastossa.

----------------kesä 1.----syys 1. ------joulu 1.---sadosta saatua lisää jäljellä joulu 1.
pohjois-Dakota 2,69 ----------9,02 ------ 7,6----------- 4,91
etelä-Dakota --0,70 ----------2,38 ------ 1,85---------- 1,15
Montana--------1,27 ----------5,37 ------ 2,88---------- 1,61
Minnesota------0,94 ----------2,81 ------ 2,55 --------- 1,61
yhteensä-------2,21 ---------19,58 ------14,88 -------- 12,67

Syyskuun varastomäärästä laskien oli kolmessa kuukaudessa poistunut 4,7 milj. t. ,
mutta tässä pitää ottaa huomioon että sadonkorjuu oli vielä hieman kesken, eli
poistuma on ollut suurempi.
Kevätvehnän laivausmäärät olivat syyskuun alussa 1,62 milj. t. ja ne olivat karttuneet
joulu 6. tasolla 3,26 milj. tonniin ja edelleen helmi 14. tilaston 4,65 milj- tonniin.

Miten riittää?
Alkuvarastoksi ei nyt oteta Usdan ilmoittamaa 5,19 milj. tonnia kevätvehnää, vaan se mikä
oli kevätvehnästä pääosan tuottavien osavaltioiden varastoissa kesä 1. tasolla.

2,21 alkuvarasto kesä 1.
15,97 satomäärä USDAn mukaan.
18,18 kaikkiaan käytettävissä
3,26 tässä vähennetään 6 kuukauden laivaukset
3,91 tässä vähennetään Usan kulutus kolmelta kuukaudelta.
11,01 tämä tulisi olla varastoissa joulu 1.

Varastoissa oli kuitenkin 3,87 milj. t. enemmän, mikä selittyy HRW vehnän osuudella.
Jatketaan vielä harjoitusta:

11,01 kevätvehnän osuus joulu 1.
4,91 Usan kulutus kesä 1. saakka
4,9 tässä vähennetään vientiarvion täyttymiseen vaadittavat laivaukset
1,2 tämä jäisi loppuvarastoon kesä 1. tasolla.

Loppuvarasto päätyisi ranttalitasolle, ellei vienti ei hyydy taikka oma kulutus vähene.
Tulee ottaa lisäksi huomioon että uusi sato saadaan vasta elokuussa, ja kesäajan
kulutus tulee jotenkin hoitaa.
Yllä oleva laskelma vaatisi lisäksi että koko sato tulisi olla myllylaatua, mitä
se ei ollut.
Tässä käy niin että Usasta saatetaan kyllä vehnää myydä, mutta toimitukset siirtyy
syyskuun jälkeiseen aikaan.
Maaliskuun alussa mitataan varastoja uudelleen ja tulokset saadaan huhtikuussa.
--
Hei hulinaa taas pellekouluissa joissa vilajättien omistamat rahastot myyvät
oikeasta taskustaan vasempaan, ja aina alenevalla hinnalla.
Pariisin humpuukipörssi on myös Usan rahastojen saastuttama, että kumartaa
nöyrästi mekk.. eiku Usan taivaanpankolta sädehtivää viisautta kohti.
Otsa ruvella ....

soija maalis 9,10 touko 9,24
maissi ------3,71------3,80
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 4,66----4,41----5,61
touko 4,72-----4,49----5,53
heinä 4,77-----4,58----5,57
syys 4,87------4,70----5,64
Pariisi vehnä
maalis 193,50 touko 190,75 syys 177,25 joulu 180
rapsi
touko 360 elo 360 marras 364,25
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
maalis 163,55 touko 165,35 heinä 167,10

EU:n vehnänvienti on karttunut 11,2 milj. tonniin, ja ohran 3 milj. tonniin.
Vehnää on myyty viime viikkoina siksi runsaasti että kasassa on jotain
13 milj. t.
Maissin tuontia on kertynyt 16,1 milj. t. , ja tuonnin vauhti riittäisi viemään
kauden tuontimäärän yli arvioidun 22 milj. t. tason.
Maissia kylläkin tulisi alkaa ostaa muualta kuin Ukrainasta, joka on ollut
tähän mennessä suurin toimittaja.
--
soija maalis 9,04 touko 9,17
maissi-------3,65------3,75
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 4,60----5,35----5,63
touko 4,67-----4,44----5,55
heinä 4,74-----4,55----5,59
syys 4,84------4,67----5,66
Pariisi vehnä
maalis 192 touko 188,75 syys 177,25 joulu 179,50
rapsi
touko 357,25 elo 357,25 marras 362,25
Lomtoo rehuvehnä puntaa tonni
maalis 160,80 touko 163 heinä 164,35

Tänään metsäveli äityy rähisemään viljapuolen täysmädästä tiedotuksesta,
minkä tarkoituksena näyttää olevan aina vaan tuottajien huijaaminen.
Linkistä löytyy tuore esimerkki, jossa kuvaajan avulla pyritään oikeuttamaan
nykyiset alennushinnat.

HGCA:n vilunkipatu laatii kuvaajan missä esitetään toteutuneet laivaukset,
mutta jätetään myyty vehnämäärä ujosti ilmoittamatta.
Laivaukset esitetään prosentteina USDAn hatusta vetämästä vientitoiveesta,
mitkä eivät ole toteutuneet edes auttavasti.

Metsäveli kun kärsii uskon puutteen synnistä niin tarkistin:
USDAn Usan vehnän vientiarvio oli vuoden 2017 helmikuussa 25,86 milj t.
Helmi 14. tasolla laivaukset olivat karttuneet 16,6 milj. tonniin, mikä edusti
64 % osuutta tuolloisesta vientiarviosta.
Lopulta toteutui 24.52 milj. tonnin laivausmäärä , ja siitä laivaukset edustivat
67,6 % osuutta.

Tällä erää vientiarvio on 27,22 milj. t. , ja helmi 14. tason laivaukset ovat
14,98 milj. t. , mikä edustaa 55 % osuutta nykyisestä vientiarviosta.
Se että prosenttiosuus on viime kautta pienenmpi, ei johdu heikosta menekistä,
vaan USDAn pepärealistisen suuresta vientiarviosta.

Vientiarvio ei toteudu tälläkään kertaa, - ei vaikka myyntimäärä on jo saavuttanut
viime kauden tason ja laivausmäärätkin ovat kasvaneet.
Kaudesta on jäljellä 16 viikkoa, ja esimerkiksi 600 000 tonnin viikottaiset
laivaukset nostaisivat vientimäärän vasta 23 milj. tonniin.
Tästä luvusta nykyiset laivaukset edustavat 65 % osuutta.

Että HGCA:n patun viritysessä olisi mitään perää, niin loppukauden laivausten
tulisi olla keskimäärin 875 000 tonnia viikossa.
Metsäveli pitää linkin viritystä vilunkina, -ja toinen vaihtoehto kun on että
hemmo ei ole niiku samassa kanootissa intiaanien kanssa.
Ei kai tuommoista voi mennä väittämään ...

Hemmo kuitenkin piti vielä aamulla eilisten hintojen tasoa liian korkeana
säilymään, mutta nehän kuitenkin kiellosta huolimatta nousivat.
Metsäveli taas näkee asian niin että sota ja kilvoitus on vielä käymättä,
ja tämä koska kesynnän kohteena olevaa myllyvehnää ei vain ole kysyntää
vastaavasti.
https://cereals.ahdb.org.uk/markets/market-news/2019/february/27/grain-market-daily-270219.aspx

soija maalis 9,03 touko 9,16
maissi------3,63------3,73
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 4,59 --4,40----4,59
touko 4,67----4,46----5,54
heinä 4,73----4,56----5,59
syys 4,83-----4,68----5,66
Pariisi vehnä
touko 194 touko 190 syys 178,25 joulu 180,75
rapsi
touko 358,75 elo 360,50 marras 365 helmi 366
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
maalis 162,45 touko 164,25 heinä 166,05

Viikolla 15 - 21.2. myytiin Usasta 476 400 t. vehnää ja laivattiin 666 200 t.
Kauden myynti kasvoi 21,96 milj. tonniin, josta laivaamatta 6,3 milj. t.
Myynti ylittää 0,32 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
Vientiarvio täyttyy myynnin puolesta 5,2 milj. tonnin lisämyynnillä.
Tähän tarvitaan 11,56 milj. tonnin laivaukset, mikä vaatii keskimäärin
890 000 tonnin viikottaiset laivaukset.
--
Maissia myytiin 1,239 milj. t. ja laivattiin 769 100 t.
Kauden myynti kasvoi 39,55 milj. tonniin, josta laivaamatta 14 milj. t.
Myynti vastaa lähes vuodentakaista tasoa.
--
Soijaa myytiin 2,196 milj. t. ja laivattiin 2,270 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 38,9 milj. tonniin, josta laivaamatta 13,38 milj. t.
Myynti alittaa 6,5 milj. tonnilla vuodentakaisen.
--
Viikon ostajien kärjessä oli Indonesia 170 000 t. Filippiinit 74 100 t.
Japani 72 100 t. ja Etelä Korea 62 600 t.
HRW vehnän osuus myynnistä oli suurin, ja sitä myytiin 227 900 t, kevätvehnän
myynti jäi vain 75 000 tonniin, - vaikuttaa siltä että sitä on käytetty
nostamaan HRW vehnän laatua vientikelpoiseksi, joten sitä riittää heikosti
vientiin.
Tähän viittaa myös kevätvehnän futuurihinnat jotka ovat pyrkineet nousemaan
siitä mihin ne juntattiin.
--
Saudi-Arabia asetti ostotarjouksen 595 000 tonnista vehnää , mikä tulisi
toimittaa huhtikuusta alkaen ja viimeiset kesäkuussa.
Poikkeuksellista on se että nyt kelpaisi muukin kuin kevät- tai HRW vehnä.
Eli Usalainen SRW tai ranskalainen vehnäkin kelpaisi.

soija maalis 8,97 touko 9,10
maissi ----3,61-------3,70
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 4,52----4,41 ----5,67
touko 4,58-----4,43-----5,69
heinä 4,66-----4,53-----5,62
syys 4,76------4,64-----5,68
Pariisi vehnä
maalis 193,25 touko 188 syys 177 joulu 180
rapsi
touko 358,50 elo 359,75 marras 364,75
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
maalis 161,40 touko 163,20 heinä 165,50

Helmi 24. päättyneellä viikolla 30. vietiin Kanadasta 354 200 t. tavallista vehnää, ja Durumia vain nimeksi, eli 4000 t. - tavallisesta 62 800 t. oli
"other" laatua.
Kauden vienti karttui 10,44 milj. toniin tavallista ja 1,94 milj. tonniin durumia.
Hieman pompsahtanut vienti länsirannikolta jätti sen varastot vastaavasti tyhjemmiksi, ja saattoipa tulla kauden pienuusennätys, eli viikon loppuessa
oli vain 97 400 t. kevätvehnän myllylaatuja.

Viikolla satamiin saapui 186 400 tonnia myllyvehnää, joten noin puolet tuosta
lastattiin samantien laivoihin.
Järvillä ja itärannikolla syksyllä kasvatetut varastot sisältävät vielä 565 800 t.
kevätvehnän myllylaatuja, - melkein koko määrä on ykköslaatua.

Kevätvehnän myllylaatujen vientiä on karttunut 8,37 milj. t. josta 6,5 milj. t.
länsirannikolta, - kevätvehnän rehulaatua on viety vain 56 900 tonnia.
Other puljausta on kertynyt 1,2 milj. t. ja syysvehnän vientiä 0,29 milj. t.
--
Tässä välissä metsäveli rähisee hieman "hiilijalanjäljestä", millä suomalaisia on
alettu lyödä kuin vierasta sikaa.
Laskelmat tehdään kuitenkin päin hatelikkoa, ja tämä koska ei olla luettu metsäveljen katsauksia joissa sitovasti todistetaan että kansantalouden energiankulutus yhtä viennillä ansaittua euroa kohti on noin 6,3 kwt .
Energia ei synny tyhjästä ja tuon määrän tuottamisessa palaa puuta, öljyä, kivihiiltä jätteitä ja turvetta ihan kiitettävästi ja hiilijalanjälki on kuin lumikengällä polkaistu.

Kun sitten ulkomailta ostetään sitä taikka tätä ihkua, niin juuri tämä osto niitä
viennillä ansaittuja euroja pistää sileäksi, - ellei sitten tuhannen päreiksi.
Ituhippien kirjanpidossa tämä ei näy mitenkään.
Äskettäin ylen sivustolla olleessa artikkelissa kuurnittiin sensijaan hyttysiä
oikein tieteellisesti ja olan takaa.

Esimerkiksi norjalaisen lohen hiilijalanjäljeksi saatiin samaksi kuin mikä on
täällä suomessa kasvatetulla kirjolohella.
Kuitenkin suomalaisen tuotteen saa vaikka lapsia opettamalla, mutta norjalaisen lohen ostoon tarvitaan vientiteollisuutta, sen päästöjä ja sen ansaitsemia euroja.

Riisin jalanjälki saatiin veivatuksi melkein yhtä pieneksi kuin perunalla, ja
kuurnimisessa otettiin huomioon jopa riisin turpoaminen keitettäessä.
Kuitenkin riisin lähtöhinta Usassa on 530 euroa tonni, ja Thaimaassa 400 taalaa.
Eli riisikiloa kohti tulee hintaa tänne Suomeen tuotuna ja välikäsien jälkeen
lähelle 1 euro per kilo, mistä sitten seuraa eurojen ansaitsemisen tuottamat
päästöt.
Muutenkin ituhippien ja muiden maailmanparantajien ruokavalio pyrkii olemaan ulkoa tuotua laatua tofuineen, hedelmineen ja muiden kasvissyönnin vaatimien lisukkeiden vuoksi.
Maailmaa sopii yrittää pelastaa pelillä jos toisella, mutta pitäisi sentään
ymmärtää mitä pelit ja viulut tulevat maksamaan ulkomaille luikahtaneissa
euroissa mitaten ja niiden takaisin hankkimisen päästöissä.
---
soija maalis 8,99 touko 9,10
maissi-----3,63------3,72
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 4,54----4,44----5,62
touko 4,57-----4,45----5,58
heinä 4,63-----4,53----5,57
syys 4,54------4,65----5,63
Pariisi vehnä
maalis 191,25 touko 185,75 syys 175,25 joulu 177,75
rapsi
touko 355,20 elo 357,75 marras 362,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
maalis 160,45 touko 162,25 heinä 163

Usan futuuripelin vastapainona olevat käteis- taikka spot hinnat ovat edelleen
reilusti päälle futuurihintojen, ja esimerkiksi kevätvehnällä 6,92 - 7,22
taalaa bushelilta, mikä tekee 254 - 265 dollaria tonni.

Kansasin HRW vehnän käteishinnat jotka määritellään junavaunuun lastattuna, - ovat
hieman laskeneet, mutta enemmän vain luokassa 11 % tai vähemmän valkuaista.
Tämä laatu hinoiteltiin maanantaina 5,7 - 5,9 doll. bushelilta, mikä tekee
209 - 216 taalaa tonni.
Paremmat hinnat saa riippuen valkuaisen määrästä, ja jos se on 13 % tai suurempi,
maksettiin 216-220 taalaa tonni.
Huonompilaatuisen hinta hieman laski, mutta paremman hinta nousi maanantaina
14 centtiä bushelilta, eli 5,1 taalaa tonnilta.
Varastojen jämien laatu alkaa olla siksi heikko että ero huonompaan on selvästi
kasvanut ja edelleen kasvamassa.

Saudi- Arabia osti 625 000 t. vehnää mikä kerätään kasaan EU:n Usan ja Argentiinan
vehnästä.
Mustanmeren seutu, Kanada ja Australia ei osallistunut kauppaan, jonka täyttämiseen
vaadittiin valkuaista 12,5 % tai enemmän.
Hintahaitari oli FOB 243 - 254 doll. tonni.
--
Usan pörssien hervoton meno on jättänyt markkinapuheita tuottavat tahot
vähää vaille sanattomiksi.
Enää ei yritetä keksiä edes nimeksi järjellisiä syitä jatkuvaan alamäkeen,
vaan asiaa yleisesti päivitellään.
Käteismarkkinat ovat jo jonkin aikaa sitten ottaneet toisen suunnan.
--
soija maalis 9,03 touko 9,16
maissi------ 3,65------3,75
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 4,46---4,34----5,53
touko 4,55----4,44----5,52
heinä 4,61----4,51----5,55
syys 4,70-----4,61----5,61
Pariisi vehnä
maalis 192 touko 186,50 syys 175,75 joulu 178,75
rapsi
touko 351,75 elo 355,75 marras 360,25
Lontoo rehuvehnä
maalis 159,95 touko 162,25 heinä 162,55

USDAn pakkoloman myöhästämiä julkaisuja on vähin erin saatu näkyville.
Eräs käsittelee Kanadan asioita ja on päivätty tammikuulle.
Sadonkorjuun heikot säät tulee kirjatuksi ja vehnän laadun kerrotaan
heikentyneen varastoissa lisää koska viljaa ei saatu tarpeeksi kuivaksi.

Ennen lumisateita saatu kevätvehnä vehnä saatiin hyvälaatuisena keskimäärin
13,8 % valkuaisella.
Itäosan syysvehnän valkuainen jäi 10 % tasolle eikä sitä myöskääm kylvetty
uutta satoa varten entisellä innolla, eli noin 18 % miinus kylvöissä.

Alkukauden viennistä kerrotaan että Kiinaan suuntautuneet laivaukset ovat
tasolla 604 921 tonnia.
Kaikkiaan Kiinan hankinnat kirjataan 938 521 tonniin, josta Kazakhstanin
osuus on 263 809 tonnia, - Australiasta on saatu hankituksi vain 28 284 t.

Kanadan kuiva kesä näkyy vieläkin Kanadassa käytettävän rehuvehnän hinnoissa,
jotka ovat 240 - 260 Kanadan dollarin tasolla tonnilta.
Oma maissisato saatiin huonolaatuisena "vomitoxin" homemyrkyn vuoksi.
Maissia on tuotu Usasta hintaan 190 Kanadan taalaa tonni.
Noin 600 000 tonnia on tuotu Albertan, Sascatchevanin ja Manitoban tarpeisiin,
mikä on kolminkertainen edlliseen kauteen verraten.
Tuonti on lihantuotannon tarpeisiin, jonka pääluku on kasvanut ja ylittää
nyt 1 miljoonan tason.
Vehnän lisääntynyt käyttö rehuksi huomioidaan kirjaamalla se 5 milj. tonniin.
Kaikkiaan vehnää kuluisi Kanadassa 10 milj. tonnia.
Vehnän vienti nähdään laadusta huolimatta 24,2 milj. tonniin, mikä jättäisi
kauden loppuvaraston 4,2 milj. tonniin, mikä olisi 2 milj. t. alkuvarastoa
pienempi.
--
soija maalis 9,01 touko 9,13
maissi ----3,66------3,75
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
maalis 4,54----4,44----5,54
touko 4,64-----4,51----5,55
heinä 4,69-----4,59----5,59
syys 4,77------4,70----5,65
Pariisi vehnä
maalis 190 touko 187,50 syys 177,50 joulu 180
rapsi
touko 353,50 elo 357,75 marras 361,75
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
maalis 160,20 touko 162,20 heinä 163,75

Romanian viimeisimpiä osallistumisia Egyptin vehnänostoihin on pitänyt ihmetellä
siltä pohjalta että vieläkö sieltä riittää myllyvehnää.
Nyt on paljastunut että eipä sitä riitäkään.
Egypti kun hylkäsi ostamansa erän liian heikon pudotuskokeen tuloksen vuoksi.
Tämän vehnän sitkoa kuvaavan luvun kerrotaan olleen 130 sekuntia, - vastaan
vähintään 200 jota ostaja vaati.
Merkillistä oli lisäksi että myyjänä oli Usalainen viljajätti ADM, jonka nyt
luulisi osaavan asiat.

Venäjän vehnäkauppaa sopii ihmetellä myöskin viimeisten varastotietojen
perusteella.
Helmi 1. tasolla vehnää oli tuottajien, hallinnon ja kaupallisten toimijoiden
varastoissa 18,8 milj. t, , - missä miinusta 30,7 % vuodentakaiseen.
Nämä tiedot tulee hallinnon virastolta.
Seuraavaa satoa joudutaan odottelemaan 5 kuukautta, jona aikana pitäisi
oma kulutus hoitaa varastojen turvin.
Niissä kuitenkin on sadon huonolaatuisin osa ja myllyvehnän jämät.
Lisäksi myyty vaan ei vielä laivattu määrä on monta miljoonaa tonnia.

Joitain merkkejä entisten lisäksi on näkynyt siitä että asiaa ainakin
katseella seurataan.
Äskettäin julkaistiin päätös että hallinnon varastoista ei lasketa vehnää
liikkeelle muuten kuin perusteltuun tarpeeseen.
Ongelma on se että valtiolla ei ole omia varastoja, vaan omistettu vehnä
on mukana kaupallisten varastojen kasoissa.
Tulipalokiireellä toiminut vientikauppa on voinut hyvinkin hyödyntää valtion
osuutta, joten voi ihmetellä että onkopa löydettävissä hallinnon uskomaa
määrää myllyvehnää jos todellinen tarve pakottaa sitä penäämään.
--
soija maalis 8,89 touko 9,02
maissi------3,62------3,71
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 4,40---4,31----5,57
touko 4,49----4,38----5,53
heinä 4,55----4,46----5,55
syys 4,64-----4,59----5,61
Pariisi vehnä
maalis 191,25 touko 186,50 syys 176 joulu 178,75
rapsi
touko 357,25 elo 358 marras 361,25
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
maalis 159,85 touko 161,70 heinä 162,40

Viikolla 22-28.2. myytiin Usasta vehnää 621 700 t. ja laivattiin 621 200 t.
Lisäksi myytiin seuraavalla kaudella laivattavaksi 205 000 tommia.
Kauden myynti kasvoi 22,58 milj. tonniin josta laivaamatta 6,3 milj. t.
Myynti ylittää 0,55 milj. tonnilla vuodentakaisen tason.
--
Maissia myytiin 969 700 t. ja laivattiin 744 000 t.
Kauden myynti kasvoi 40,5 milj. tonniin, josta laivaamatta 14,25 milj. t.
Myynti alittaa 0,6 milj. t. vuodentakaisen.
Kauden ollessa puolivälissä, vastaa myynti 65,1 % osuutta USDAn vientiarviosta.
--

Venhän myynti ylittää jo vuodentakaisen tason, ja HRW vehnänkin myynti
on enää noin 1 milj. t. alle vuodentakaisen.
Viikon HRW myynti oli 276 900 t. josta Meksikon osto 121 100 t.
Meksiko saattaa ostaa rehulaatuakin ja suoraan ilman viljajättejä osuuskuntien
siiloista, - lyhyt junakuljetus rajan yli jättää hinnan alle tuontimaissin.
Egypti osti 55 000 t. HRW vehnää.

Brasilia ilmaantui pitkän tauon jälkeen ostajaksi 16 500 t. erällä SRW vehnää.
Kevätvehnää myytiin 155 600 t. ja lisäksi 56 000 t. seuraavalla kaudella
laivattavaksi.
Soijaa myytiin 311 400 t. ja laivattiin 982 900 t.
Kauden myynti kasvoi 39,2 milj. tonniin, josta laivaamatta 12,7 milj. t.
Myynti alittaa 8,7 milj. t. vuodentakaisen.
Viikon ostokärjen järjestys oli Meksiko 156 600 t. , Etelä-Korea 127 500 t,
ja Filippiinit 85 900 t.
--
Euroopassa toimiva Agritelkin päivittelee miten Usan rahastot onnistuvat
tanssittamaan rapakon tämänkin laidan futuurihintoja.
Usassa rahastot ostivat toissapäivänä 5000 vehnäfutuuria ja eilen myivät
nettomääräisesti 7 500 kappaletta.
Usassa kerrotaan että HRW vehnän shorttiasemat ovat uudessa ennätyksessä.
Tänään on shortattu lisää ja jos futuurihinnat kuvaisivat käteishintoja,
niin vehnä olisi monesti edullisempaa syöttää karjalle.
http://www.agritel.com/en/agritel/
--
Huomenna tulee uudet raportit ja aloitan uuden katsausletkan.
--
soija maalis 8,90 touko 9,09
maissi ----3,55-------3,64
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
maalis 4,31---4,19----5,57
touko 4,38----4,26----5,53
heinä 4,44----4,36----5,54
syys 4,54-----4,49----5,60
Pariisi vehnä
maalis 187,50 touko 184,25 syys 175,25 joulu 178,25
rapsi
touko 357,75 elo 358,75 marras 361,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
maalis 157,65 touko 159,50 heinä