Rottavauvoista

Ymmärrän hyvin, että omista rotista olisi aivan ihanaa saada jälkeläisiä, mutta en todellakaan suosittele. Kasvatus ei ole todellakaan niin yksinkertaista kuin äkkiseltään luulisi!

Tulevan emon tulisi olla käytetty vähintään kerran näyttelyssä virallisessa luokassa, jolloin tuomari arvioi rotan jalostusrotan ominaisuudet. Esim. kapealantioisella naaraalla on suuri riski synnytyskomplikaatioihin - se voi jopa kuolla. Lisäksi stressiherkkä rotta periyttää luonteensa eteenpäin ja sellaisia rottia tuskin kukaan haluaa! Luonnetestin saa siis näyttelyssä ikäänkuin kaupanpäällisenä. Jos rotta stressaa (pahimmassa tapauksessa puree tuomaria tai alkaa parturoida), sitä ei tule käyttää jalostukseen. Parturointi on lisäksi perinnöllistä.

Mitä teet, jos poikasia syntyy esim. 16 eikä emo pysty huolehtimaan niistä kaikista? Tiedätkö mitä karsiminen tarkoittaa ja kuinka se käytännössä tapahtuu?

Poikasista olet niiden eliniän vastuussa - sitä paitsi ei todellakaan ole sanottu, että saisit kaikki poikaset myytyä. Rotista on aika hillitön ylitarjonta, joten kannattaa jättää "me halutaan kokeilla" -poikueet tekemättä ja jättää kasvatus niille, joilla on halua, aikaa, tarmoa ja tietoa jalostaa rotista entistä parempia lemmikkejä. Jo yksi poikue vaikuttaa ja onko sen vaikutus negatiivista vai positiivista, riippuu hyvin monista tekijöistä. Jos joku poikasten omistajista tulee jossain vaiheessa allergiseksi, on kasvattajan mielestäni tunnetta vastuunsa ja otettava ne takaisin - ja etsittävä uusi koti. Tähän ei laki velvoita, mutta harva kasvattaja haluaa poikaset mihin tahansa oloihin jos uusi omistaja ei niistä kykene huolehtimaan.

Eli en suosittele teettämään nykyisillä poikasia (ylipäätään ensimmäisillä lemmikeillä ei saisi poikasia värkätä!), vaan ottamaan yhteyttä viralliseen kasvattajaan. Ottakaa naaraspoikanen sijoitukseen. Se on helppo ja turvallinen tapa seurata poikasten kasvua ja kehitystä ilman kasvattajan vastuuta. Kasvattaja vie naarasta halutessaan näyttelyyn (yleensä vähintään sen kerran), valitsee naaraalle sopivan sulhon, huolehtii astutuksesta, tarvittaessa karsimisesta ja uusien kotien etsinnästä. Sijoituskoti hoitaa naaraan ja poikaset mahdollisimman hyvin ja vastaa poikasten kesyttämisestä. Tehtävä on varsin yksinkertainen mutta ihana, ja kasvattaja on koko ajan tukena ja apuna jos kysyttävää tulee. http://personal.inet.fi/yhdistys/skey


http://members.fortunecity.com/rotankolo

Uusia koteja ei meinaa mitenkään löytyä. Itse otin ns. rescue-rotan joka sai viikon päästä poikasia 15kpl ja voin sanoa että todella vaikea päästä niistä eroon :S Vasta 3kpl mennyt vaikka olen niistä jo monta viikkoa ilmoitellut.