yhtiö häätää

"Tuossa jutussa ei kyllä kaikki asiat pidä paikkaansa. Asumisoikeusasukkaat eivät ole osakkaita, asumisoikeussopimusta ei tehdä taloyhtiön kanssa vaan talon omistavan yhdistyksen tai yhtiön kanssa. Jutun kirjoittanut toimittaja ei välttämättä tunne asumisoikusasiaa ja siitä syystä käytetyt termit voivat olla mitä tahanha."

Mutta tuo ei muuta sitä, että oikeuden ratkaisu oli ihan oikea!

Anonyymi kirjoitti:

"Tuossa jutussa ei kyllä kaikki asiat pidä paikkaansa. Asumisoikeusasukkaat eivät ole osakkaita, asumisoikeussopimusta ei tehdä taloyhtiön kanssa vaan talon omistavan yhdistyksen tai yhtiön kanssa. Jutun kirjoittanut toimittaja ei välttämättä tunne asumisoikusasiaa ja siitä syystä käytetyt termit voivat olla mitä tahanha."

Mutta tuo ei muuta sitä, että oikeuden ratkaisu oli ihan oikea!

Lue lisää

Millä perusteella se on oikea, jos häädetty joka on kertonut tulleensa häirityksi on pyrkinyt viemään asian seuraavaan oikeusasteeseen?

Anonyymi kirjoitti:

"Tuossa jutussa ei kyllä kaikki asiat pidä paikkaansa. Asumisoikeusasukkaat eivät ole osakkaita, asumisoikeussopimusta ei tehdä taloyhtiön kanssa vaan talon omistavan yhdistyksen tai yhtiön kanssa. Jutun kirjoittanut toimittaja ei välttämättä tunne asumisoikusasiaa ja siitä syystä käytetyt termit voivat olla mitä tahanha."

Mutta tuo ei muuta sitä, että oikeuden ratkaisu oli ihan oikea!

Lue lisää

Asumioikeuslain sekä vuokralaislain sopimuksen purkamisperusteet ovat olleet sanamuodoltaan lähes samanlaiset viimeiset sata vuotta.
Lain henki on se, että asunnon omistajalla on käytännössä oikeus päättää omistamansa asunnon asukkaista, myös asumisaikana.

Poiketan rikoslaista, näissä laeissa ei häiriötä ole ensinnäkään määritelty, se on omistajan määriteltävissä.
Toiseksi, vuokralaislaeissa ei ole rikoslain tapaan kokonaisarvostelua vastuuvapaus- sekä lievennysperustein.
Koettu tai esitetty häiriö voidaan näiden lakien perusteella irroittaa asiayhteydestään. Esimerkiksi provokaatioon reagointi riittää näiden lakien mukaan asumissopimuksen purkamisperusteeksi, kun yleensä rikoslaissa se on vähintäänkin lieventävä seikka tai vastuuvapauden perustava seikka.
Myös tapa jossa kerätään nimiä häiriöilmoitukseen on omiaan aiheuttamaan "vääriä positiivisia", väärä häiriöilmoitus sinänsä ei ole esimerkiksi rikoslain mukainen väärä ilmianto tai perätön lausuma viranomaismenettelyssä, ja kun käy ilmi että asia pitäisi todistaa oikeudessa, harva ilmaisemaansa alkaa muuttamaan, toisin sanoen ilmoitusten epävirallisuus houkuttelee yksipuolisesti esitettyihin asioihin ja jopa tarkoitushakuiseen valehteluun.
Yhtiöt eivät kerro mitä väitteitä ihmisestä on esitetty, tällöin ihminen ei voi puolustautua väitteitä vastaan osoittamalla niitä vääriksi.
On mahdollista että ihmistä painostetaan muuttamaan myös täysin keksityillä asioilla, joiden esittäjästä asukas ei voi olla selvillä, koska väitteiden yksityiskohtia ei esitetä.

Erityisesti erilaisten vähemmistöryhmien edustajat ovat jo lähtökohtaisesti altiita syrjinnälle ja niin sanotulle NIMBY-ilmiölle, jolloin joukkoistumiselle asukasta vastaan on asenteellinen peruslähtökohta, joka oletettavassa asenneilmapiiriä seuraavassa konfliktissa toimii esitettyjä asioita ohjaavana asenteena.

Kun häädöissä on usein kyse asioista jotka eivät täytä rikoslain mukaisia tunnusmerkistöjä, ja kuitenkin häätö on käytännössä usein asunnottomuuteen johtava rangaistus, joka taas on vakavasti terveyttä ja henkeä vaarantava asiaintila, on kysyttävä kuinka tälläinen rangaistus voi olla Suomen lainsäädännössä, kun rikoslaki ei tunne näin ankaraa rangaistusta edes vakavimmissa rikoksissa, ja kun kyseessä on asioita jotka eivät yllä rikoslain mukaiselle rangaistavuudelle lainkaan.
Yhteiskunnan on lain mukaan taattava ihmiselle joka tilanteessa asunto, näin ei kuitenkaan tapahdu.
Jos häiriöt todistetusti tekevät jonkun asumisen mahdottomaksi on yhteiskunnan tehtävä tarvittaessa osoittaa henkilölle paremmin soveltuva asunto ja taloudellisissa seikoissa käyttää valtaa ihmisen talouteen edunvalvonnan keinoin.

Rikos- ja rangaistus-periaattella on tarkoitus ehkäistä rikoksia.
Miksei rikoslakia käytetä asumishäiriöihin puuttumisessa?

Asumislakien mukaiset sopimuksen purkamisperusteet ovat ristiriidassa Suomen perustuslakiin ja Suomen allekirjoittamiin ihmisoikeussopimuksiin nähden. Asumisen ongelmat on selvitettävä kaikkien osapuolien etu huomioonottaen nämä lait ja sopimukset huomioiden. Asumislait kaipaavat tältä osin erittäin suurta remonttia.

Ihmiset toimivat joukkona tunteiden varassa, ne voidaan jakaa, älylliset kognitiot eivät joukkoistu samassa määrin.

Anonyymi kirjoitti:

Asumioikeuslain sekä vuokralaislain sopimuksen purkamisperusteet ovat olleet sanamuodoltaan lähes samanlaiset viimeiset sata vuotta.
Lain henki on se, että asunnon omistajalla on käytännössä oikeus päättää omistamansa asunnon asukkaista, myös asumisaikana.

Poiketan rikoslaista, näissä laeissa ei häiriötä ole ensinnäkään määritelty, se on omistajan määriteltävissä.
Toiseksi, vuokralaislaeissa ei ole rikoslain tapaan kokonaisarvostelua vastuuvapaus- sekä lievennysperustein.
Koettu tai esitetty häiriö voidaan näiden lakien perusteella irroittaa asiayhteydestään. Esimerkiksi provokaatioon reagointi riittää näiden lakien mukaan asumissopimuksen purkamisperusteeksi, kun yleensä rikoslaissa se on vähintäänkin lieventävä seikka tai vastuuvapauden perustava seikka.
Myös tapa jossa kerätään nimiä häiriöilmoitukseen on omiaan aiheuttamaan "vääriä positiivisia", väärä häiriöilmoitus sinänsä ei ole esimerkiksi rikoslain mukainen väärä ilmianto tai perätön lausuma viranomaismenettelyssä, ja kun käy ilmi että asia pitäisi todistaa oikeudessa, harva ilmaisemaansa alkaa muuttamaan, toisin sanoen ilmoitusten epävirallisuus houkuttelee yksipuolisesti esitettyihin asioihin ja jopa tarkoitushakuiseen valehteluun.
Yhtiöt eivät kerro mitä väitteitä ihmisestä on esitetty, tällöin ihminen ei voi puolustautua väitteitä vastaan osoittamalla niitä vääriksi.
On mahdollista että ihmistä painostetaan muuttamaan myös täysin keksityillä asioilla, joiden esittäjästä asukas ei voi olla selvillä, koska väitteiden yksityiskohtia ei esitetä.

Erityisesti erilaisten vähemmistöryhmien edustajat ovat jo lähtökohtaisesti altiita syrjinnälle ja niin sanotulle NIMBY-ilmiölle, jolloin joukkoistumiselle asukasta vastaan on asenteellinen peruslähtökohta, joka oletettavassa asenneilmapiiriä seuraavassa konfliktissa toimii esitettyjä asioita ohjaavana asenteena.

Kun häädöissä on usein kyse asioista jotka eivät täytä rikoslain mukaisia tunnusmerkistöjä, ja kuitenkin häätö on käytännössä usein asunnottomuuteen johtava rangaistus, joka taas on vakavasti terveyttä ja henkeä vaarantava asiaintila, on kysyttävä kuinka tälläinen rangaistus voi olla Suomen lainsäädännössä, kun rikoslaki ei tunne näin ankaraa rangaistusta edes vakavimmissa rikoksissa, ja kun kyseessä on asioita jotka eivät yllä rikoslain mukaiselle rangaistavuudelle lainkaan.
Yhteiskunnan on lain mukaan taattava ihmiselle joka tilanteessa asunto, näin ei kuitenkaan tapahdu.
Jos häiriöt todistetusti tekevät jonkun asumisen mahdottomaksi on yhteiskunnan tehtävä tarvittaessa osoittaa henkilölle paremmin soveltuva asunto ja taloudellisissa seikoissa käyttää valtaa ihmisen talouteen edunvalvonnan keinoin.

Rikos- ja rangaistus-periaattella on tarkoitus ehkäistä rikoksia.
Miksei rikoslakia käytetä asumishäiriöihin puuttumisessa?

Asumislakien mukaiset sopimuksen purkamisperusteet ovat ristiriidassa Suomen perustuslakiin ja Suomen allekirjoittamiin ihmisoikeussopimuksiin nähden. Asumisen ongelmat on selvitettävä kaikkien osapuolien etu huomioonottaen nämä lait ja sopimukset huomioiden. Asumislait kaipaavat tältä osin erittäin suurta remonttia.

Ihmiset toimivat joukkona tunteiden varassa, ne voidaan jakaa, älylliset kognitiot eivät joukkoistu samassa määrin.

Lue lisää

Häätö asunnosta ei ole rangaistus, vaan sääntöihin ja lakiin perustuva seuraus muiden oikeuksia häiritsevästä elämäntavasta.
Samat säännöt on asuintalossa kaikille.

Anonyymi kirjoitti:

Häätö asunnosta ei ole rangaistus, vaan sääntöihin ja lakiin perustuva seuraus muiden oikeuksia häiritsevästä elämäntavasta.
Samat säännöt on asuintalossa kaikille.

Ei todellakaan perustu kirjoitettuihin sääntöihin tai säädettyihin lakeihin. Ja usein se todellakin on häätäjän oman käden oikeuteen perustuva oikeudeton rangaistus, sekä asiassa vallitsevan yleisen oikeusjärjestyksen vastaisen toiminnan jatko-osa.

Tietenkään kukaan järkevä ihminen ei asu toisen omistamassa asunnossa, vaikka yleishyödylliset asunnot ovatkin periaatteessa yhteiskunnan omistamia, niiden johto ei vain tätä ymmärrä.

Usein häiriöitä aiheuttava jatkaa asumista, ja häiritty jopa leimataan häiriköksi.

Olisi parempi että lainsäädäntöä muutettaisiin siten että häädöt perustuvat lain rikkomukset jotka on todettu rikosoikeudellisella tuomiolla, ja nämä rikokset joiden perusteella häätö voidaan tehdä on kirjattu lakiin.
Nyt häätöjä tehdään enemmän huutoäänestyksellä kuin oikeudellisella tarkastelulla. Kenenkä kannalla yhtiö on huutoäänestyksessä?

Sinänsä voidaan esittää kysymys onko häätö oikeusvaltion mukainen prosessi lainkaan, usein on myös kyse viranomaisten kyvyttömyydestä ratkaista asioita.

Anonyymi kirjoitti:

Olisi parempi että lainsäädäntöä muutettaisiin siten että häädöt perustuvat lain rikkomukset jotka on todettu rikosoikeudellisella tuomiolla, ja nämä rikokset joiden perusteella häätö voidaan tehdä on kirjattu lakiin.
Nyt häätöjä tehdään enemmän huutoäänestyksellä kuin oikeudellisella tarkastelulla. Kenenkä kannalla yhtiö on huutoäänestyksessä?

Sinänsä voidaan esittää kysymys onko häätö oikeusvaltion mukainen prosessi lainkaan, usein on myös kyse viranomaisten kyvyttömyydestä ratkaista asioita.

Lue lisää

Esimerkiksi asukas saattaa tehdä naapurin tekemistä rikoksista rikosilmoituksen jotka poliisi jättää tutkimatta ja syytteeseen saattamatta. Lopulta rikoksen uhri häädetään.

Anonyymi kirjoitti:

Olisi parempi että lainsäädäntöä muutettaisiin siten että häädöt perustuvat lain rikkomukset jotka on todettu rikosoikeudellisella tuomiolla, ja nämä rikokset joiden perusteella häätö voidaan tehdä on kirjattu lakiin.
Nyt häätöjä tehdään enemmän huutoäänestyksellä kuin oikeudellisella tarkastelulla. Kenenkä kannalla yhtiö on huutoäänestyksessä?

Sinänsä voidaan esittää kysymys onko häätö oikeusvaltion mukainen prosessi lainkaan, usein on myös kyse viranomaisten kyvyttömyydestä ratkaista asioita.

Lue lisää

Häätöä pitää hakea tuomioistuimelta, että perusteet tulee jo siinä katsottua, mutta jos rikoskynnys ylittyy tahallisuudesta tai muusta syystä niin saa siitä tehdä rikosilmoituksen, ettei ole poissuljettu.

Anonyymi kirjoitti:

Häätöä pitää hakea tuomioistuimelta, että perusteet tulee jo siinä katsottua, mutta jos rikoskynnys ylittyy tahallisuudesta tai muusta syystä niin saa siitä tehdä rikosilmoituksen, ettei ole poissuljettu.

Lue lisää

Häätöoikeudenkäynti noudattaa yritysten esittämää, jo yksinkertaisesti siitä syytä että laki määrittelee hyvin väljät ja yksipuoliset perusteet sopimuksen purkamiselle.
Kaikki eivät lähde oikeuteen kun tuloksena on yleensä loppuelämän rekisteristä löytyvä merkintä ja mahdollisesti loppuelämän talouteen vaikuttava oikeudenkäyntilasku.

Anonyymi kirjoitti:

Häätöoikeudenkäynti noudattaa yritysten esittämää, jo yksinkertaisesti siitä syytä että laki määrittelee hyvin väljät ja yksipuoliset perusteet sopimuksen purkamiselle.
Kaikki eivät lähde oikeuteen kun tuloksena on yleensä loppuelämän rekisteristä löytyvä merkintä ja mahdollisesti loppuelämän talouteen vaikuttava oikeudenkäyntilasku.

Lue lisää

Uutisjuttu kirjoitettu siihen malliin ettei siitä saa selkoa että kumpi osapuoli siinä on lähtenyt käräjöimään, otsikon mukaan osakas riitautti häädön, mutta sitten kesken kaiken on todettu myös, että Yhtiö vei asian Varsinais-Suomen käräjäoikeuden käsiteltäväksi.

Sinänsä häädöstä ei kai mitään loppuelämän merkintöjä tule, sopimusrikkomus, tietty jos karhutaan vuokrarästejä jolloin niistä voi seurata luottotietomerkintä.

Häiriöiden kokeminen on subjektiivista. Artikkelissa ei tule esiin mitään objektiivista.
Häädetty on kertonut tulleensa itse häirityksi, sekä ilmeisesti pyrkinyt hankkimaan todisteita asiasta kuvaamalla. Tälläisiä lain vastaisesti hankittuja todisteita ei saa lain mukaan käyttää todisteena.

Ihmiset yleensäkään oikeutta myöden eivät kykene asioiden asianmukaiseen tarkasteluun.

Anonyymi kirjoitti:

Häiriöiden kokeminen on subjektiivista. Artikkelissa ei tule esiin mitään objektiivista.
Häädetty on kertonut tulleensa itse häirityksi, sekä ilmeisesti pyrkinyt hankkimaan todisteita asiasta kuvaamalla. Tälläisiä lain vastaisesti hankittuja todisteita ei saa lain mukaan käyttää todisteena.

Ihmiset yleensäkään oikeutta myöden eivät kykene asioiden asianmukaiseen tarkasteluun.

Lue lisää

"Ihmiset yleensäkään oikeutta myöden eivät kykene asioiden asianmukaiseen tarkasteluun."

Ketään ei suomessa häädetä ilman omaa syytään. Itse asiassa kaikkia ei häädetä vaikka syytä olisikin.

Tämän ketjun vuodattaja on ilmeisesti saanut häädön, mutta siihen syyllinen löytyy peilistä katsomalla, ei viranomaisia tai entisiä naapureita syyttämällä. Häätö asumisoikeusasunnosta ei myöskään automaattisesti johda asunnottomuuteen, koska aina voi hankkia vuokra-asunnon. Siinä vuokra-asunnossakaan ei sitten tietenkään voi häiritä naapureita, mutta fiksu ottaa opikseen ja opettelee elämään ihmisiksi, mutta se vaatii häiriköltä paljon henkistä työtä.

Alkoholisiti voi raitistua vasta sitten kun myöntää olevansa alkoholisti, niitä viinoja kun ei ole ollut pakko juoda edustustapahtumissa, kavereiden kanssa, lätkämatsissa jne. Vaan ne on juotu ihan mitse. Sama koskee asumishäirikköä, häätöjen syy ei ole naapureissa, asuntoyhtiöissä tai yhteiskunnassa, se on vain ja ainoastaan häädetyssä itsessään. Ennen kuin sen asian ymmärtää ei voi tervehtyä ja palata järjestäytyneen yhteiskunnan jäseneksi!

Anonyymi kirjoitti:

"Ihmiset yleensäkään oikeutta myöden eivät kykene asioiden asianmukaiseen tarkasteluun."

Ketään ei suomessa häädetä ilman omaa syytään. Itse asiassa kaikkia ei häädetä vaikka syytä olisikin.

Tämän ketjun vuodattaja on ilmeisesti saanut häädön, mutta siihen syyllinen löytyy peilistä katsomalla, ei viranomaisia tai entisiä naapureita syyttämällä. Häätö asumisoikeusasunnosta ei myöskään automaattisesti johda asunnottomuuteen, koska aina voi hankkia vuokra-asunnon. Siinä vuokra-asunnossakaan ei sitten tietenkään voi häiritä naapureita, mutta fiksu ottaa opikseen ja opettelee elämään ihmisiksi, mutta se vaatii häiriköltä paljon henkistä työtä.

Alkoholisiti voi raitistua vasta sitten kun myöntää olevansa alkoholisti, niitä viinoja kun ei ole ollut pakko juoda edustustapahtumissa, kavereiden kanssa, lätkämatsissa jne. Vaan ne on juotu ihan mitse. Sama koskee asumishäirikköä, häätöjen syy ei ole naapureissa, asuntoyhtiöissä tai yhteiskunnassa, se on vain ja ainoastaan häädetyssä itsessään. Ennen kuin sen asian ymmärtää ei voi tervehtyä ja palata järjestäytyneen yhteiskunnan jäseneksi!

Lue lisää

Sopimus on purettu, mutta pelkästään sen perusteella ei voida ketään sanoa syylliseksi, syytä voi olla niin sysissä kuin sepissäkin.

Anonyymi kirjoitti:

"Ihmiset yleensäkään oikeutta myöden eivät kykene asioiden asianmukaiseen tarkasteluun."

Ketään ei suomessa häädetä ilman omaa syytään. Itse asiassa kaikkia ei häädetä vaikka syytä olisikin.

Tämän ketjun vuodattaja on ilmeisesti saanut häädön, mutta siihen syyllinen löytyy peilistä katsomalla, ei viranomaisia tai entisiä naapureita syyttämällä. Häätö asumisoikeusasunnosta ei myöskään automaattisesti johda asunnottomuuteen, koska aina voi hankkia vuokra-asunnon. Siinä vuokra-asunnossakaan ei sitten tietenkään voi häiritä naapureita, mutta fiksu ottaa opikseen ja opettelee elämään ihmisiksi, mutta se vaatii häiriköltä paljon henkistä työtä.

Alkoholisiti voi raitistua vasta sitten kun myöntää olevansa alkoholisti, niitä viinoja kun ei ole ollut pakko juoda edustustapahtumissa, kavereiden kanssa, lätkämatsissa jne. Vaan ne on juotu ihan mitse. Sama koskee asumishäirikköä, häätöjen syy ei ole naapureissa, asuntoyhtiöissä tai yhteiskunnassa, se on vain ja ainoastaan häädetyssä itsessään. Ennen kuin sen asian ymmärtää ei voi tervehtyä ja palata järjestäytyneen yhteiskunnan jäseneksi!

Lue lisää

Olet väärässä.

Anonyymi kirjoitti:

"Ihmiset yleensäkään oikeutta myöden eivät kykene asioiden asianmukaiseen tarkasteluun."

Ketään ei suomessa häädetä ilman omaa syytään. Itse asiassa kaikkia ei häädetä vaikka syytä olisikin.

Tämän ketjun vuodattaja on ilmeisesti saanut häädön, mutta siihen syyllinen löytyy peilistä katsomalla, ei viranomaisia tai entisiä naapureita syyttämällä. Häätö asumisoikeusasunnosta ei myöskään automaattisesti johda asunnottomuuteen, koska aina voi hankkia vuokra-asunnon. Siinä vuokra-asunnossakaan ei sitten tietenkään voi häiritä naapureita, mutta fiksu ottaa opikseen ja opettelee elämään ihmisiksi, mutta se vaatii häiriköltä paljon henkistä työtä.

Alkoholisiti voi raitistua vasta sitten kun myöntää olevansa alkoholisti, niitä viinoja kun ei ole ollut pakko juoda edustustapahtumissa, kavereiden kanssa, lätkämatsissa jne. Vaan ne on juotu ihan mitse. Sama koskee asumishäirikköä, häätöjen syy ei ole naapureissa, asuntoyhtiöissä tai yhteiskunnassa, se on vain ja ainoastaan häädetyssä itsessään. Ennen kuin sen asian ymmärtää ei voi tervehtyä ja palata järjestäytyneen yhteiskunnan jäseneksi!

Lue lisää

Vaikka kirjoitus ilmeisesti edustaa täydellistä auktoriteettiuskoa, joka on ihmisillä enemmän poikkeus kuin sääntö, kommentti kuitenkin edustaa itsessään ja solvaavuudessaan häirintää ja sellaisena olisi peruste häädölle keskustelupalstalta, joka ei sinänsä ole elämisen perusedellytys kuten asunto.

Anonyymi kirjoitti:

Vaikka kirjoitus ilmeisesti edustaa täydellistä auktoriteettiuskoa, joka on ihmisillä enemmän poikkeus kuin sääntö, kommentti kuitenkin edustaa itsessään ja solvaavuudessaan häirintää ja sellaisena olisi peruste häädölle keskustelupalstalta, joka ei sinänsä ole elämisen perusedellytys kuten asunto.

Lue lisää

Meni väärinpäin. Oikeinpäin, "enemmän sääntö kuin poikkeus".

Anonyymi kirjoitti:

Sopimus on purettu, mutta pelkästään sen perusteella ei voida ketään sanoa syylliseksi, syytä voi olla niin sysissä kuin sepissäkin.

Varsinaisesti aloitukseen liittymättä, kokemuksesta voidaan sanoa, että se kenellä on valta voi määritellä totuuden mielensä mukaan. Mitä jos vastapuoli kirjoittaisi yksipuolisesti "totuuden", se olisikin ihan toisenlainen, mutta kenen totuus on todellisuus.

Juuri näin on asia.
Aso-yhtiön etu on asukkaiden pysyvyys ja säännöllinen vastiketulo.
Joskus joku muita vakavasti häiritsevä asukas joudutaan irtisanomaan, sillä muuten lähtevät kaikki muut asukkaat eikä kukaan pysy esim kerrostalossa, jossa yksi terrorisoi kaikkia. Asumisoikeuden irtisanomiseen ja häätöön ei lähdetä koskaan kevyin perustein.

Jokaisella on oikeus asuntoon mutta myös velvollisuus asumisen sääntöjen noudattamiseen ja muiden asumisrauhan kunnioittamiseen. Keneltä sääntöjen noudattaminen kerrostaloasumisessa ei onnistu voi rakentaa itse itselleen oman talon ja raivota siellä mielensä mukaan. Tai asukoon vaikka kuusen juurella.

Anonyymi kirjoitti:

Juuri näin on asia.
Aso-yhtiön etu on asukkaiden pysyvyys ja säännöllinen vastiketulo.
Joskus joku muita vakavasti häiritsevä asukas joudutaan irtisanomaan, sillä muuten lähtevät kaikki muut asukkaat eikä kukaan pysy esim kerrostalossa, jossa yksi terrorisoi kaikkia. Asumisoikeuden irtisanomiseen ja häätöön ei lähdetä koskaan kevyin perustein.

Jokaisella on oikeus asuntoon mutta myös velvollisuus asumisen sääntöjen noudattamiseen ja muiden asumisrauhan kunnioittamiseen. Keneltä sääntöjen noudattaminen kerrostaloasumisessa ei onnistu voi rakentaa itse itselleen oman talon ja raivota siellä mielensä mukaan. Tai asukoon vaikka kuusen juurella.

Lue lisää

Näin naivisti asia ei kuitenkaan ole. Näissä asioissa on kyse siitä kuka saa määritellä "totuuden", lähtien asuntojen kunnosta.

Isännöinti-yhtiön on siten todettu toimineen säännösten vastaisesti, määrätty maksamaan viranomaiselle sakkoja miljoonia, ja tämä sama yhtiö häätää "säännöksiin perustuen" asukkaita.
Kokemuksesta tiedetään että tämä isännöinti ei noudata sääntöjä maksujen määrittelyn lisäksi toiminnassaan asukkaita kohtaan, mukaan lukien asumisoikeussopimuksen purkamissäännökset, yleensä kun kaiken toiminnan pitäisi pohjautua totuuteen, ei mihinkään keksittyihin asioihin.